KIRJALLINEN KYSYMYS E-3880/97 komissiolle esittäjä(t): Amedeo Amadeo (NI) (5. joulukuuta 1997)

Aihe: Vihreä kirja - EU:n ja AKT-maiden väliset suhteet

Kysymykseni koskee Vihreää kirjaa Euroopan unionin ja AKT-maiden välisistä suhteista 2000-luvun alussa - Uuden kumppanuuden tuomat haasteet ja mahdollisuudet (KOM(96)570 lopull.).

EU:n ja 70 AKT-maan väliset kaupalliset ja rahoitukselliset yhteydet ovat vähitellen saapumassa uuteen vaiheeseen. Tällä hetkellä ollaan perusteellisesti harkitsemassa (nykyinen yleissopimus päättyy helmikuussa vuonna 2000) tulevaa suuntaa näille yhteyksille, joiden osalta on ennen kaikkea otettava huomioon toisaalta uusi maailmantilanne ja toisaalta Euroopan unionin suurempi poliittinen ja taloudellinen vastuu kansainvälisellä tasolla.

Tätä ajatellen pyydän ottamaan käyttöön ¨eriytetyn vastavuoroisuuden¨, jotta voitaisiin taata AKT-maiden asteittainen ottaminen mukaan kansainväliseen kauppaan ja Euroopan unionin ja AKT-maiden välisen kaupan elvyttäminen.

Komission jäsenen João de Deus Pinheiron komission puolesta antama yhteinen vastaus kirjallisiin kysymyksiin E-3879/97, E-3880/97, E-3881/97 ja E-3882/97 (28. tammikuuta 1998)

Konkreettinen vastaus arvoisan parlamentin jäsenen kysymykseen on kyllä. Komissio aikoo muuttaa lähestymistapaansa: yhteistyön toimintamuodot ja ensisijaiset tavoitteet mukautetaan kumppanimaan kehityksen tasoon, tarpeisiin ja sen pitkän aikavälin kehitysstrategiaan. Tässä asiassa erityistä huomiota kiinnitetään vähiten edistyneisiin ja miehitettyihin maihin sekä saarivaltioihin.

Yhteisön ja Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maiden (AKT) suhteiden tulevaisuutta oli harkittava perusteellisesti ja Lomén sopimuksen määräajan lähestyvä päättyminen antoikin komissiolle viime vuonna tilaisuuden julkaista asiakirjan ¨Vihreä kirja Euroopan unionin ja AKT-maiden välisistä suhteista 2000-luvun alussa - Uuden kumppanuuden tuomat haasteet ja mahdollisuudet¨ ((Asiak. KOM (96) 570. )). Tämän tulevaisuutta koskevat ensisijaiset kysymykset ja vaihtoehdot nimeävän julkaisun perusteella komissio käynnisti laajan julkisen keskustelun, joka sai aikaan lukuisia osallistumisia ja tilaisuuksia - kuten komission aloitteesta järjestettyjä neuvoa-antavia seminaareja ja foorumeja sekä kansalaisjärjestöjen, yhdistyksien, yksityisen sektorin edustajien, ammattiliittojen, parlamentissa käytyjen keskustelujen ja talous- ja sosiaalikomitean synnyttämiä spontaaneja aloitteita.

Tämän kuulemisen jälkeen komissio otti huomioon keskustelun herättämät ehdotukset ja mielipiteet ja esitteli poliittisen asiakirjan ((Asiak. KOM (97) 537. )), jonka tarkoituksena oli toimia perustana neuvotteluohjeiden valmistelulle.

Tulevan sopimuksen maantieteellisen kattavuuden osalta komissio ehdottaa, että sopimuksen maailmanlaajuinen maantieteellinen kattavuus säilytetään ennallaan ja että siihen lisätään eriyttämisen periaate. Komission mielestä AKT-maiden keskustelun aikana osoittamaa ja Librevillen huippukokouksessa AKT-maiden päämiesten vahvistamaa pyrkimystä solidaarisuuteen on noudatettava. Olisi kuitenkin toivottavaa ottaa käyttöön eriyttämisen periaate, joka perustuu alueellisiin ominaispiirteisiin ja kumppaneiden alueellisen yhdentymisen näkymiin sekä jokaisen kumppanin kehityksen tasoon.

Komission ehdottamalla talous- ja kauppasuhteisiin liittyvällä lähestymistavalla pyritään kolmeen tavoitteeseen: auttaa AKT-maita yhdentymään asteittain maailman talouteen kaupankäynnin ja yksityisten investointivirtojen osalta, vahvistaa Euroopan osallistumista AKT-maiden talouteen ja antaa AKT-maille mahdollisuus toimia yhteistyössä yhteisön kanssa kansainvälisissä talous- ja kauppaneuvotteluissa.

Tässä yhteydessä kaksi huomiota ovat ratkaisevan tärkeitä: toisaalta on otettava huomioon AKT-maiden halu alueellisen yhdentymiseen ja toisaalta lähestymistapa olisi mukautettava vähiten kehittyneiden maiden tilanteeseen. Yksipuolisten suosituimmuuksien järjestelmä näiden maiden osalta pyritään säilyttämään, ja sitä pyritään jopa parantamaan kun Singaporessa järjestetyssä maailman kauppajärjestön konferenssissa hyväksyttyä toimintasuunnitelmaa seurataan.

Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi on mahdollista suunnitella alueellisia sopimuksia, jotka voisivat olla joko talouskumppanuussopimuksia, joiden tavoitteena on perustaa asteittain maailman kauppajärjestön ja yhteisen maatalouspolitiikan periaatteita noudattavia vapaakauppa-alueita tai väliaikaisia, ATK-maiden pääsyn Euroopan markkinoille varmistavia taloudellisen yhteistyön sopimuksia, joissa otetaan käyttöön vastavuoroisuuden periaate AKT-maiden markkinoille pyrkivää Euroopan vientiteollisuutta varten. Näihin sopimuksiin kuuluisi säännöksiä, joiden avulla voidaan kehittää yhteistyötä kaupan eri aloilla.

Taloudellisen ja teknisen yhteistyön osalta vihreän kirjan avainsanoja olivat pyrkiminen tehokkuuteen, yksinkertaistaminen ja eriyttäminen. Komissio sisällytti nämä periaatteet suuntaa antavaan asiakirjaansa, jossa ehdotetaan, että taloudellisen ja teknisen yhteistyön toteuttamisen käytännön järjestelyt tarkistetaan perusteellisesti, jotta järjestelmä saataisiin tehokkaammaksi ja joustavammaksi vastaamaan nopeasti kehittyviin tarpeisiin. Tulevan sopimuksen tulisi myös olla helpommin hajautettujen toimijoiden saatavilla. Komissio ehdottaa erityisesti, että välineitä vähennetään ja että ohjelmoinnille, eli myös politiikkoja koskevalle vuoropuhelulle, annetaan uudelleen keskeinen asema.

Keskustelu yhteisön yhteistyöpolitiikan ensisijaisista tavoitteista sai komission ehdottamaan yhteistyön keskittämistä uudelleen köyhyyden torjumiseen ottamalla käyttöön yhtenäinen lähestymistapa, jossa yhdistyvät talouskasvun tekijät, sosiaalinen ja ympäristöä koskeva ulottuvuus sekä kehityksen institutionaaliset näkökohdat. On myös varmistettava läheinen yhteys vahvistetun poliittisen ulottuvuuden ja yhteistyön välillä. Tässä tapauksessa väkivaltaisten konfliktien estäminen ja tarve käsitellä niiden ensisijaisia syitä voi myös vaikuttaa ensisijaisiin toimintatavoitteisiin. Seuraavat toimet, joiden luettelo ei ole tyhjentävä, muodostavat kolme päälinjaa: tuki kasvun, kilpailukyvyn ja työllisyyden tekijöille, sosiaalinen ja kultturia koskeva ulottuvuus sekä alueellinen yhdentyminen. On määritelty myös kolme poikittaista periaatetta: erityisesti instituutioiden toimintakyvyn kehittäminen; sukupuolien rooliin liittyvien kysymysten järjestelmällinen huomioon ottaminen ja miesten ja naisten erilaisen kohtelun vähentäminen sekä luonnonvarojen säilyttämistä ja ympäristön suojelua koskevat periaatteet.