KIRJALLINEN KYSYMYS E-3704/97 komissiolle esittäjä(t): Jyrki Otila (PPE) (19. marraskuuta 1997)

Aihe: Apteekkimonopoli Suomessa?

Ns. Yliopiston apteekki alkoi toimia Helsingissä vuonna 1828. Vuoden 1953 apteekkilain muutoksella se sai oikeuden pitää myös sivuapteekkeja.

Suomen laissa Yliopiston apteekille on lisäksi säädetty tiettyjä erityisoikeuksia, joiden perusteella se ei joudu maksamaan valtiolle ns. apteekkimaksua ja se saa lisäksi eräitä muita verohelpotuksia.

Alun perin Yliopiston apteekki perustettiin Helsingin yliopiston yhteyteen nimenomaan Helsingin kaupungissa toimivaksi apteekiksi. Tätä perusteltiin koulutuksen antamisella Helsingin yliopistossa farmasiaa opiskeleville.

Nykyisin Yliopiston apteekki on laajentanut toimintaansa myös sellaisiin kaupunkeihin, joissa ei edes ole yliopistoa. Lisäksi vain 27 prosenttia (vuonna 1997) farmasian opiskelijoista suorittaa opiskeluihinsa kuuluvan pakollisen harjoittelun Yliopiston apteekissa ja loput 73 prosenttia yksityisissä apteekeissa.

Tällainen käytäntö on käsitykseni mukaan ristiriidassa kilpailulainsäädännön ja EU:n kauppapoliittisten periaatteiden kanssa. Yliopiston apteekilla on kilpailussa pitkälti monopoliasema. Haluankin kysyä Euroopan komissiolta, onko komissio tietoinen tästä Suomen tilanteesta ja jos ei, niin mitä se tulee tekemään tilanteen korjaamiseksi?

Komission jäsenen Karel Van Miertin komission puolesta antama vastaus (13. tammikuuta 1998)

Komissio on tietoinen Helsingin yliopiston apteekin väitetystä etuoikeusasemasta. Arvoisa parlamentin jäsen mainitsee valtion myöntämät edut (vapautus apteekkimaksusta ja eräitä muita veroetuja) sekä monopoliaseman. Monipolia apteekilla ei kuitenkaan näytä olevan. Kuten kysymyksestäkin ilmenee, Suomessa on myös yksityisiä apteekkeja, jotka kilpailevat Yliopiston apteekin kanssa.

Valtion myöntämät edut on tutkittava perustamissopimuksen valtiontukisääntöjen mukaisesti. Näiden sääntöjen mukaan komissio voi puuttua asiaan vain silloin kun joidenkin yritysten eduksi toteutetut valtion toimenpiteet vääristävät jäsenvaltioiden välistä kauppaa.

Käytettävissään olevien tietojen perusteella komissio katsoo, että kyseisten etujen vaikutus on vain paikallista ja rajoittuu niihin paikkakuntiin, joilla on Yliopiston apteekin toimipisteitä. Näin ollen jäsenvaltioiden välinen kauppa ei vääristy.

Näistä syistä komissio ei aio tutkia asiaa tämän pitemmälle.