91997E3137



Virallinen lehti nro C 174 , 08/06/1998 s. 0021


KIRJALLINEN KYSYMYS E-3137/97 komissiolle esittäjä(t): Jessica Larive (ELDR) (13. lokakuuta 1997)

Aihe: Vanhan muovin kierrätys

Joka vuosi noin 17,5 tonnia muovia häviää kotitalouksien tuottamaan jätevuoreen, minkä osuus on noin 6 % kotitalousjätteen kokonaispainosta ja neljäsosa jätteen kokonaismäärästä. 6 % muovista kierrätetään, samalla kun loput poltetaan tai hävitetään. Vaikka polttamisesta vapautuu energiaa, se ei ole hyvä ratkaisu. Hävittämistä olisi myös vältettävä, koska suurin osa muovista ei ole biologisesti hajoavaa tai hajoaa vain vähän. Vanhan muovin kierrätystä varten on ollut olemassa uusi tekniikka jo useita vuosia. Tämän tekniikan on kehittänyt Bennet Europe eurooppalaisen teknologiaohjelman REWARD:in tukemana. Se on hyvin ympäristöystävällinen ratkaisu kasvavalle muovijätevuorelle.

Arnhemissä sijaitsevalla uudella Gelredomen stadionilla aloitettiin 13. syyskuuta 1997 hanke yhdessä ¨Nature, Environment and Information Foundation¨ -nimisen säätiön kanssa. Tämän hankkeen yhteydessä alueen väestöltä kerättiin muovisia puutarhatuoleja ja stadionin 26 000 uutta kokoon taitettavaa istumapaikkaa tullaan valmistamaan kierrätetystä muovista. Arnhemin Gelredome -stadion on ensimmäinen paikka maailmassa, jossa vanhat muovituolit on kierrätetty täydellisesti uusiksi tuotteiksi käyttämällä uutta tekniikkaa.

1. Voisiko komissio antaa tietoja kuinka paljon Euroopan unionin kansalaiset tuottavat muovista kotitalousjätettä kussakin jäsenvaltiossa vuosittain?

2. Tietääkö komissio tästä uudesta tekniikasta?

3. Tietääkö komissio tästä Arnheimin ainutlaatuisesta muovituolihankkeesta, joka saa kansalaiset osallistumaan ympäristökysymyksiin uudella tavalla?

4. Jos tietää, mitä mieltä komissio on tästä hankkeesta ja onko se sitä mieltä, että tällaisia hankkeita olisi järjestettävä Euroopan tasolla?

5. Onko komissio valmis pitämään Gelredome-hanketta lähtökohtana eurooppalaiselle kokeiluohjelmalle, jossa otetaan toisaalta huomioon jätesäiliöiden logistiikka ja sijoittaminen ja jätteen kerääminen ja toisaalta tiedon jakaminen paikallisen väestön keskuudessa?

Komission jäsenen Ritt Bjerregaardin komission puolesta antama vastaus (1. joulukuuta 1997)

1. Komissiolla ei ole standardimuotoisia tietoja yhteisössä vuosittain tuotetun muovisen kotitalousjätteen määrästä. Eurostatin ympäristötietotilastoista vuodelta 1996 saadaan kuitenkin seuraavat tiedot yhdyskuntajätteiden määristä. Näihin kuuluvat kotitalousjätteet sekä mm. liiketoiminnan, laitosten ja pienyritysten tuottama jäte.

>TABLE>

2. Komissio myönsi tukea tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen (TTK) erityishankkeelle REWA 5 (sekalaisen muovijätteen kierrätys). Hankkeen tuloksena kehitettiin keräyspisteisiin kerättyjen muovijätteiden erottelu-, lajittelu- ja käsittelymenetelmiä. Hankkeessa osoitettiin, että lajittelun ja puhdistuksen jälkeen on mahdollista muokata ja optimoida muovirouheen ominaisuuksia lisäämällä siihen erilaisia lisäaineita lopputuotteen mukaan. Hankkeessa käytettiin tiettyä ainetta, joka mahdollistaa eri muovityyppien sekoittamisen ja varsinkin polypropeenin (PP) ja polyeteenin (PE) sekoittamisen polyvinyylikloridiin (PVC). Tuotteen laatu ja sen soveltuvuus ympäristöön riippuu paljolti kierrätetyn raaka-aineen puhtaudesta. Sen lisäämiseksi ympäristö- ja ilmasto-ohjelmassa myönnettiin tukea muille TTK-hankkeille, joiden tarkoituksena oli erilaisten muovien tunnistaminen ja erottelumenetelmän automatisointi. Yhdistämällä eri TTK-hankkeiden tulokset olisi voitava parantaa jätevirtojen erottelua ja kehittää puhtaampia tuotteita, joiden valmistuksessa käytetään entistä vähemmän lisäaineita. Näin voitaisiin myös vähentää vaarallisten päästöjen syntymistä, kun tuotetta hyödynnetään energiantuotannossa.

3. Komissio ei tunne Arnhemissa toteutettua muovituolihanketta.

4. Komissio epäilee, onko kyseinen hanke ympäristöä säästävä, koska eri muoveja sekoitetaan keskenään. Lisäksi komissio ei tunne tässä nimenomaisessa kierrätystekniikassa käytetyn aineen mahdollisia ympäristövaikutuksia. Tämän vuoksi hankkeessa käytetty prosessi on analysoitava perin pohjin sen ympäristö-vaikutusten perusteella.

5. Komissio suhtautuisi myönteisesti aloitteisiin, joilla parannettaisiin jätteiden kierrätystä ja näin säästettäisiin käyttämättömiä raaka-aineita ympäristöä kuormittamattomalla tavalla. Jää kuitenkin nähtäväksi, edustaako kyseinen Arnhemissa toteutettu hanke ympäristöä säästävää kierrätystä.

Komissio valmistelee parhaillaan tiedonantoa kierrätysteollisuudesta kierrätyksen parantamiseksi ja edistämiseksi yleisesti.