–

Keesing Deutschland GmbH, edustajanaan C. Höink, Rechtsanwalt,

–

Saksan hallitus, asiamiehinään J. Möller ja N. Scheffel,

–

Euroopan komissio, asiamiehinään M. Björkland, A. Demeneix ja B.‑R. Killmann,

1

Ennakkoratkaisupyyntö koskee tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23.7.1987 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 (EYVL 1987, L 256, s. 1) liitteessä I olevan yhdistetyn nimikkeistön, sellaisena kuin se on muutettuna 11.10.2018 annetulla komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2018/1602 (EUVL 2018, L 273, s. 1) (jäljempänä yhdistetty nimikkeistö), tullinimikkeen 4902 sekä yhdenvertaisen kohtelun ja verotuksen neutraalisuuden periaatteiden tulkintaa.

2

Tämä pyyntö on esitetty asiassa, jossa vastakkain ovat Keesing Deutschland GmbH ja Finanzamt für Körperschaften II (yhteisöjen verotuksesta vastaava verotoimisto II, Saksa; jäljempänä verotoimisto) ja jossa on kyse numerosudokuja sisältävien lehtien luovutukseen sovellettavan arvonlisäverokannan määrittämisestä.

3

Harmonoidun (ts. harmonisoidun) tavarankuvaus- ja koodausjärjestelmän (jäljempänä harmonoitu järjestelmä) on laatinut Tulliyhteistyöneuvosto, josta on tullut Maailman tullijärjestö ja joka perustettiin Tulliyhteistyöneuvoston perustamista koskevalla, Brysselissä 15.12.1950 allekirjoitetulla yleissopimuksella. Harmonoitu järjestelmä on otettu käyttöön harmonisoitua tavarankuvaus- ja ‑koodausjärjestelmää koskevalla 14.6.1983 Brysselissä tehdyllä kansainvälisellä yleissopimuksella (Yhdistyneiden kansakuntien sopimussarja, nide 1503, s. 4, nro 25910 (1988)), joka on 24.6.1986 tehdyn siihen liittyvän muutospöytäkirjan kanssa hyväksytty Euroopan talousyhteisön puolesta 7.4.1987 tehdyllä neuvoston päätöksellä 87/369/ETY (EYVL 1987, L 198, s. 1) (jäljempänä harmonoitua järjestelmää koskeva yleissopimus). Maailman tullijärjestö on laatinut harmonoidun järjestelmän selitykset kyseisen yleissopimuksen määräysten mukaisesti.

4

Harmonoitua järjestelmää koskevan yleissopimuksen 2 artiklan mukaan kyseisen yleissopimuksen liite, joka sisältää harmonoidun järjestelmän, on mainitun yleissopimuksen erottamaton osa ja viittaukset siihen käsittävät myös viittaukset liitteeseen.

5

Yleissopimuksen 3 artiklan 1 kappaleen a kohdan mukaan sopimuspuoli sitoutuu muun muassa siihen, että sen tullitariffi- ja tilastonimikkeistöt ovat harmonoidun järjestelmän mukaisia, ja se sitoutuu ensinnäkin käyttämään kaikkia harmonoidun järjestelmän nimikkeitä ja alanimikkeitä mitään lisäämättä tai muuttamatta niihin liittyvine numerokoodeineen, toiseksi soveltamaan harmonoidun järjestelmän yleisiä tulkintasääntöjä sekä kaikkia osa-, ryhmä- ja alanimikehuomautuksia sekä olemaan muuttamatta harmonoidun järjestelmän osien, ryhmien, nimikkeiden tai alanimikkeiden soveltamisalaa ja kolmanneksi noudattamaan harmonoidun järjestelmän numerojärjestystä.

6

Harmonoitua järjestelmää koskevan yleissopimuksen loppulausekkeessa täsmennetään, että kyseisen yleissopimuksen ranskan- ja englanninkieliset tekstit ovat yhtä todistusvoimaisia.

7

Harmonoidun järjestelmän 49 ryhmää koskevien selitysten yleisohjeissa todetaan seuraavaa:

”Lukuun ottamatta muutamia alla mainittuja poikkeuksia tähän ryhmään kuuluvat kaikki painotuotteet, joiden olennaisen luonteen ja käytön määrää niissä oleva kuvio-, merkki- tai kuvapainatus.

– –

Tässä ryhmässä termi ’painetut’ tarkoittaa paitsi tavallisin käsinpainatusmenetelmin (esim. kaiverruksista ja puupiirroksista käsin tehdyt vedokset, muut kuin alkuperäiskappaleet) ja koneellisin painatusmenetelmin (kohopaino-, offsetpaino-, kivipaino- ja syväpainomenetelmät jne.) jäljennettyjä, myös monistuskoneilla jäljennettyjä, automaattisen tietojenkäsittelykoneen ohjauksella valmistettuja, korkopuristettuja, valokuvattuja, valokopioituja, lämpökopioituja tai konekirjoitettuja tuotteita (ks. tämän ryhmän 2. huomautus), riippumatta niiden merkkien muodosta, joilla painatus on toteutettu (esim. kaikenlaisten aakkosten kirjaimet, numerot, pikakirjoitusmerkit, morseaakkoset ja muut koodimerkit, sokeainkirjoitus, nuotit, kuvat ja diagrammit (graafiset käyrät)). Termillä ’painetut’ ei kuitenkaan tarkoiteta värjäys- ja koristepainatusta eikä painatusta, jossa on toistuva kuvio.

– –”

8

Harmonoidun järjestelmän nimikettä 4902 koskevassa selityksessä todetaan seuraavaa:

”Tähän nimikkeeseen kuuluvien painotuotteiden tunnusomainen piirre on se, että ne käsittävät yhden jatkuvana sarjana, samalla nimellä, säännöllisin väliajoin ilmestyvän julkaisun, jonka jokainen numero päivätään (myös pelkästään ilmoittamalla vuodenaika, esim. ’Kevät 1966’) ja usein myös numeroidaan. Ne voivat olla nitomattomia tai paperiin nidottuja, mutta jos ne ovat muulla tavoin nidottuja tai jos ne ovat sidottuja tai jos niitä on useampia kuin yksi numero samoissa kansissa, ne [kuuluvat nimikkeeseen 49.01]. Nämä julkaisut koostuvat pääasiassa luettavasta aineistosta, mutta ne voivat olla myös runsaasti kuvitettuja ja jopa sisältää pääasiallisesti kuva-aineistoa. Ne voivat sisältää myös mainosaineistoa.

– –”

9

Kuten asetuksen N:o 2658/87 1 artiklan 1 kohdasta ilmenee, Euroopan komission laatimassa yhdistetyssä nimikkeistössä säännellään Euroopan unioniin tuotujen tavaroiden tariffiluokittelua.

10

Kyseisen asetuksen 1 artiklan 2 kohdan ja 3 artiklan 1 kohdan mukaan yhdistetyssä nimikkeistössä käytetään harmonoidun järjestelmän mukaisia nimikkeitä ja kuusinumeroisia alanimikkeitä, ja ainoastaan seitsemäs ja kahdeksas numero ovat sen omia alajaotteluja.

11

Asetuksen 12 artiklan 1 kohdan mukaan komissio antaa vuosittain asetuksen, johon sisältyvät yhdistetyn nimikkeistön täydellinen toisinto Euroopan unionin neuvoston tai komission toteuttamien toimenpiteiden mukaisena sekä siihen liittyvien yhteisen tullitariffin autonomisten tullien ja sopimustullien määrät. Kyseinen asetus julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä viimeistään 31 päivänä lokakuuta, ja sitä sovelletaan seuraavan vuoden 1 päivästä tammikuuta.

12

Unionin tuomioistuimen käytettävissä olevasta asiakirja-aineistosta käy ilmi, että pääasiassa sovellettava yhdistetyn nimikkeistön versio on täytäntöönpanoasetuksen 2018/1602 mukainen versio.

13

Kyseisen täytäntöönpanoasetuksen liitteessä I olevan ensimmäisen osan I osaston A osassa olevissa yhdistetyn nimikkeistön yleisissä tulkintasäännöissä todetaan seuraavaa:

”Tavarat luokitellaan yhdistettyyn nimikkeistöön seuraavien periaatteiden mukaisesti.

– –”

14

Yhdistetyn nimikkeistön toinen osa, jonka otsikko on ”Tullitaulukko”, sisältää X jakson, jonka otsikko on ”Puusta tai muusta kuituisesta selluloosa-aineesta valmistettu massa; keräyspaperi, ‑kartonki ja ‑pahvi (-jäte); paperi, kartonki ja pahvi sekä niistä valmistetut tavarat” ja joka sisältää 49 ryhmän, jonka otsikko on ”Kirjat, sanomalehdet, kuvat ja muut painotuotteet; käsikirjoitukset, konekirjoitukset ja työpiirustukset”.

15

Kyseistä 49 ryhmää koskeva pääasiassa sovellettava tullitaulukko sisälsi seuraavat nimikkeet:

16

Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY (EUVL 2006, L 347, s. 1), sellaisena kuin se on muutettuna 6.11.2018 annetulla neuvoston direktiivillä (EU) 2018/1713 (EUVL 2018, L 286, s. 20) (jäljempänä arvonlisäverodirektiivi), 98 artiklassa säädetään seuraavaa:

”1.   Jäsenvaltiot voivat soveltaa joko yhtä tai kahta alennettua verokantaa.

2.   Alennettuja verokantoja saa soveltaa ainoastaan liitteessä III tarkoitettuihin ryhmiin kuuluvien tavaroiden luovutuksiin ja palvelujen suorituksiin. Alennettuja verokantoja ei saa soveltaa sähköisesti suoritettaviin palveluihin, lukuun ottamatta liitteessä III olevan 6 kohdan soveltamisalaan kuuluvia luovutuksia.

3.   Jäsenvaltiot voivat soveltaessaan 1 kohdassa säädettyjä alennettuja verokantoja tavararyhmiin käyttää yhdistettyä nimikkeistöä määrittääkseen kyseisen ryhmän täsmällisesti.”

17

Arvonlisäverodirektiivin liitteessä III oleva 6 kohta kuuluu seuraavasti:

”joko fyysisillä alustoilla olevien tai sähköisesti luovutettavien tai molemmissa muodoissa olevien kirjojen, sanomalehtien ja aikakauslehtien luovutukset, mukaan lukien kirjastolainaus (mukaan lukien esitteet, lehtiset ja vastaavat painotuotteet, lasten kuva-, piirustus- tai värityskirjat, nuottikirjat tai ‑käsikirjoitukset, kartat ja merikortit tai niiden kaltaiset kartat), lukuun ottamatta kokonaan tai pääasiassa mainontaan tarkoitettuja julkaisuja ja kokonaan tai pääasiassa videosisältöä tai kuultavaa musiikkia sisältäviä julkaisuja”.

18

Liikevaihtoverolain (Umsatzsteuergesetz) 12 §:n 2 momentissa, sellaisena kuin sitä sovelletaan pääasiassa, säädetään seuraavaa:

”Verokanta alennetaan 7 prosentiksi seuraavien liiketoimien osalta:

19

Liikevaihtoverolain liitteen 2 sanamuoto on seuraava:

20

Keesing Deutschland myi vuonna 2019 Sudoku-Varianten Spezial ‑nimisiä ristikkolehtiä. Kyseiset lehdet ovat noin satasivuisia paperisia painotuotteita, jotka on nidottu yhteen. Kukin lehti sisältää alkusanat, julkaisutiedot, sudokun säännöt, 88 sudokuristikkoa, joissa jotkin numerot sarjasta 1–9 on jo syötetty ruudukkoon ja loput numerot on syötettävä tietyssä järjestyksessä, sudokuristikkoja koskevat ratkaisut ja viimeiselle sivulle painetun mainoksen. Otsikkosivulla on lehden numero, viittaus lehden säännölliseen ilmestymiseen kahdeksan viikon välein ja kunkin lehden ilmestymispäivä.

21

Keesing Deutschland katsoi, että kyseiset ristikkolehdet kuuluvat yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 4902, ja sovelsi liikevaihtoilmoituksessaan liikevaihtoverolain 12 §:n 2 momentin 1 kohdassa, luettuna yhdessä kyseisen lain liitteessä 2 olevan 49 kohdan b alakohdan kanssa, säädettyä 7 prosentin alennettua arvonlisäverokantaa ristikkolehtien myynnistä saatuihin rahamääriin.

22

Verotoimisto kieltäytyi soveltamasta kyseistä arvonlisäverokantaa ja katsoi, että oli sovellettava yleistä arvonlisäverokantaa sillä perusteella, että pääasiassa kyseessä olevat ristikkolehdet oli luokiteltava yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 4911, koska ne eivät sisältäneet vaatimukset täyttävää tekstiä eivätkä ne siten kuuluneet yhdistetyn nimikkeistön nimikkeen 4902 saksankielisessä versiossa käytetyn käsitteen ”Druckschrift” (painokirjoitus) alaan.

23

Keesing Deutschland nosti tämän johdosta ennakkoratkaisua pyytäneessä tuomioistuimessa Finanzgericht Berlin-Brandenburgissa (Berliinin ja Brandenburgin verotuomioistuin, Saksa) kanteen, jossa se väittää, että kyseiset ristikkolehdet on luokiteltava yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 4902. Keesing Deutschlandin mukaan yhdistetyn nimikkeistön nimikkeen 4902 saksankielisessä versiossa käytetty käsite ”periodische Druckschriften” (säännöllisesti ilmestyvät painokirjoitukset) ei välttämättä edellytä kirjainsarjoja. Se väittää kyseisen nimikkeen englannin- ja ranskankielisistä versioista ilmenevän, että ainoa edellytys kyseessä olevien tavaroiden luokittelemiselle mainittuun nimikkeeseen on se, että kyse on säännöllisesti julkaistavasta painotuotteesta. Sen mukaan kyseisen nimikkeen saksankielisessä versiossa, jossa edellytetään kirjoitusta, on käännösvirhe. Se huomauttaa lisäksi, että pääasiassa kyseessä olevien ristikkolehtien grafiikoissa käytetään eri numeroista muodostuvaa järjestelmää. Sen mukaan numerokirjoitusta on pidettävä yhtä lailla kirjoituksena, koska kyseessä on kirjainsarjojen tapaan sellaisten graafisten merkkien järjestelmä, joita käytetään ihmisten väliseen viestintään.

24

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin huomauttaa, että Saksan lainsäätäjä on käyttänyt arvonlisäverodirektiivin 98 artiklan 3 kohdassa säädettyä mahdollisuutta viitata yhdistettyyn nimikkeistöön niiden tavararyhmien täsmällistä määrittämistä varten, joihin jäsenvaltiot soveltavat alennettuja arvonlisäverokantoja, ja näin ollen soveltaa 7 prosentin arvonlisäverokantaa muun muassa yhdistetyn nimikkeistön 4902 nimikkeeseen kuuluvien säännöllisesti ilmestyvien painokirjoitusten luovutuksiin. Kyseinen tuomioistuin katsoo, että kansallisen oikeuskäytännön mukaan alennetun arvonlisäverokannan soveltaminen tiettyihin tavararyhmiin kuuluvien tavaroiden luovutuksiin riippuu siten yksinomaan siitä, mihin yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen tai alanimikkeeseen kyseiset tavarat luokitellaan.

25

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin katsoo, että pääasiassa kyseessä olevat ristikkolehdet täyttävät harmonoidun järjestelmän nimikettä 4902 koskevassa selityksessä olevat vaatimukset erityisesti säännöllistä ilmestymistä koskevan vaatimuksen osalta. Kyseisen tuomioistuimen mukaan sen käsiteltäväksi saatetun asian ratkaisemisen kannalta ainoa merkityksellinen kysymys on näin ollen se, onko sen edellytyksenä, että tavarat voidaan luokitella mainittuun nimikkeeseen, se, että liikevaihtoverolain liitteessä 2 tarkoitetut säännöllisesti ilmestyvät painokirjoitukset sisältävät pääasiallisesti kirjainsarjoista muodostuvaa tekstiä.

26

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin katsoo, että tähän kysymykseen on vastattava kieltävästi. Kyseinen tuomioistuin täsmentää tältä osin, että yhdistetyn nimikkeistön nimikkeen 4902 saksankielisessä versiossa käytetty termi ”Druckschrift” tarkoittaa kirjallista painotuotetta. Kyseisen termin Schrift-osalla tarkoitetaan mainitun tuomioistuimen mukaan sellaisten suljetun järjestelmän muodostavien graafisten merkkien kokonaisuutta, joilla puhuttu kieli tallennetaan ja tehdään luettavaksi, tai graafisten merkkien järjestelmää puhutun, kirjoitetun tai painetun tekstin luettavaa esittämistä varten, ja kyseisen tuomioistuimen mukaan se kattaa kirjainten lisäksi myös numerot.

27

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin katsoo yhtäältä, että tätä tulkintaa tukevat myös yhdistetyn nimikkeistön nimikkeen 4902 englannin- ja ranskankieliset versiot, joissa ei ole viittauksia kyseisen nimikkeen kattamien painotuotteiden mahdollisiin typografisiin vaatimuksiin, ja toisaalta, että arvonlisäverodirektiivin liitteessä III tavoiteltu päämäärä, joka on se, että tietyt välttämättöminä pidetyt tuotteet – erityisesti sellaiset kirjat, sanomalehdet ja aikakauslehdet, jotka edistävät unionin kansalaisten sivistystä lukemisen avulla – tulisivat halvemmiksi, jotta tällaiset tuotteet olisivat helpommin loppukuluttajan saatavilla. Kyseinen tuomioistuin katsoo, että pääasiassa kyseessä olevan kaltaisten ristikkolehtien on katsottava olevan mainitun tavoitteen mukaisia, koska ne muun muassa parantavat keskittymiskykyä ja harjaannuttavat kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä ja koska niitä voidaan käyttää sanastoharjoituksina vieraiden kielten tai tapauksen mukaan musiikin opetuksessa.

28

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin katsoo lisäksi, että harmonoidun järjestelmän nimikettä 4902 koskevassa selityksessä käytetty ilmaisu ”pääasiassa luettavasta aineistosta [koostuva]” viittaa siihen, ettei teksti ole välttämättä tähän nimikkeeseen luokiteltavien painotuotteiden olennainen ominaispiirre. Lisäksi sen seikan, että kyseisen selityksen mukaan mainittuun nimikkeeseen kuuluvat myös runsaasti kuvitetut tai mainosaineistoa sisältävät kirjalliset painotuotteet, perusteella voidaan kohdella samalla tavalla tällaisia kirjoituksia ja pääasiallisesti numeroita sisältäviä säännöllisesti ilmestyviä painokirjoituksia.

29

Jos unionin tuomioistuin katsoisi, että ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen käsiteltäväksi saatetussa asiassa kyseessä olevia ristikkolehtiä ei ole luokiteltava yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 4902, viimeksi mainittu tuomioistuin pohtii, edellyttävätkö yhdenvertaisen kohtelun ja verotuksen neutraalisuuden periaatteet kuitenkin liikevaihtoverolain 12 §:n 2 momentin 1 kohdassa, luettuna yhdessä kyseisen lain liitteessä 2 olevan 49 kohdan b alakohdan kanssa, säädetyn 7 prosentin arvonlisäverokannan soveltamista kyseisiin ristikkolehtiin.

30

Tässä tilanteessa Finanzgericht Berlin-Brandenburg päätti lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:

31

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee ensimmäisellä kysymyksellään lähinnä, onko yhdistetyn nimikkeistön tullinimikettä 4902 tulkittava siten, että kyseiseen tullinimikkeeseen kuuluvat tavarat, joiden kuvataan olevan joka kahdeksas viikko julkaistavia nidottuja paperisia lehtiä, jotka sisältävät pääasiassa painettuja sudokuristikkoja, joissa jotkin numerot sarjasta 1–9 on jo syötetty ruudukkoon ja loput numerot on syötettävä tietyssä järjestyksessä.

32

Aluksi on muistutettava, että arvonlisäverodirektiivin 98 artiklan 3 kohdan mukaan jäsenvaltiot voivat soveltaessaan alennettuja verokantoja tavaroiden luovutusten ryhmiin käyttää yhdistettyä nimikkeistöä määrittääkseen kyseisen ryhmän täsmällisesti. Yhdistetyn nimikkeistön käyttäminen on kuitenkin vain yksi tapa muiden joukossa kyseisen ryhmän määrittämiseksi täsmällisesti (tuomio 22.4.2021, Dyrektor Izby Administracji Skarbowej w Katowicach, C‑703/19, EU:C:2021:314, 39 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

33

Näin ollen sillä edellytyksellä, että liiketoimet, joihin alennettua verokantaa sovelletaan, kuuluvat johonkin arvonlisäverodirektiivin liitteessä III mainituista ryhmistä ja että verotuksen neutraalisuuden periaatetta noudatetaan, kansallisella lainsäätäjällä on vapaus luokitella arvonlisäverodirektiivin liitteessä III tarkoitettuihin ryhmiin sisältyvät tavaroiden luovutukset ja palvelujen suoritukset tarkoituksenmukaisimmaksi katsomansa menetelmän mukaisesti, kun se kansallisessa oikeudessaan määrittää ne luokat, joihin se aikoo soveltaa kyseistä alennettua verokantaa (tuomio 22.4.2021, Dyrektor Izby Administracji Skarbowej w Katowicach, C‑703/19, EU:C:2021:314, 40 kohta).

34

Tästä seuraa, että huolimatta siitä, että asetuksen N:o 2658/87 1 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaan yhdistettyyn nimikkeistöön sisältyy harmonoidun järjestelmän nimikkeistö ja että harmonoitua järjestelmää koskevan yleissopimuksen 3 artiklan 1 kappaleen nojalla kyseisen yleissopimuksen sopimuspuolet, joihin unioni kuuluu, sitoutuvat siihen, että niiden tullitariffi- ja tilastonimikkeistöt ovat harmonoidun järjestelmän mukaisia, ja olemaan muuttamatta kyseisen järjestelmän nimikkeiden soveltamisalaa, jäsenvaltioilla on edelleen lähtökohtaisesti vapaus määrittää ne tavaroiden luovutukset, joihin alennettuja verokantoja sovelletaan, viittaamalla ryhmiin, jotka eivät välttämättä vastaa yhdistetyn nimikkeistön nimikkeitä tai alanimikkeitä, kun ne arvonlisäverodirektiivin 98 artiklan 3 kohtaa soveltaessaan käyttävät yhdistettyä nimikkeistöä, kunhan tämän tuomion edellisessä kohdassa mainitut edellytykset täyttyvät.

35

Nyt käsiteltävässä asiassa ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen toimittamista tiedoista kuitenkin ilmenee, että viittaamalla ainoastaan yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 4902 Saksan lainsäätäjä on käyttänyt arvonlisäverodirektiivin 98 artiklassa säädettyä mahdollisuutta säännöllisesti ilmestyvien painokirjoitusten luovutusten osalta.

36

Koska verollisten liiketoimien luokitteleminen arvonlisäverodirektiivin liitteen III ryhmiin on välttämätön ennakkoedellytys sen tutkimiselle, voidaanko alennettua arvonlisäverokantaa soveltaa, unionin tuomioistuimen tehtävänä on määrittää kyseisen arvioinnin kannalta hyödylliset arviointiperusteet, joita kansallinen tuomioistuin voi soveltaa sille kuuluvassa varsinaisessa arvioinnissa (tuomio 22.4.2021, Dyrektor Izby Administracji Skarbowej w Katowicach, C‑703/19, EU:C:2021:314, 46 kohta).

37

Tältä osin on muistutettava, että kun unionin tuomioistuimen käsiteltävänä on tariffiluokittelua koskeva ennakkoratkaisupyyntö, sen tehtävänä on pikemminkin selventää kansalliselle tuomioistuimelle niitä perusteita, joiden soveltaminen tekee sille mahdolliseksi luokitella oikein asianomaiset tuotteet yhdistettyyn nimikkeistöön, eikä luokitella tuotteita itse. Kyseessä olevien tavaroiden luonnehdinta tariffiluokittelua varten perustuu nimittäin puhtaasti tosiseikkojen toteamiseen, eikä tällainen toteaminen ole unionin tuomioistuimen asiana ennakkoratkaisumenettelyn yhteydessä (tuomio 7.11.2002, Lohmann ja Medi Bayreuth, C‑260/00–C‑263/00, EU:C:2002:637, 26 kohta ja tuomio 8.5.2025, Prisum Healthcare, C‑252/24, EU:C:2025:339, 33 kohta).

38

Tämän tultua täsmennetyksi on korostettava, että yhdistetyn nimikkeistön yleisten tulkintasääntöjen 1 säännön mukaan tavaroiden tariffiluokittelu määräytyy kyseisen nimikkeistön nimikkeiden ja jaksojen tai ryhmien huomautusten sanamuodon mukaisesti.

39

Oikeusvarmuus ja valvonnan helpottaminen edellyttävät, että tavaroiden tariffiluokittelun ratkaisevana luokitteluperusteena on yleensä oltava tavaroiden objektiivisesti todettavat ominaispiirteet ja ominaisuudet, sellaisina kuin ne on määritelty yhdistetyn nimikkeistön nimiketekstissä sekä sen jaksojen tai ryhmien huomautusten tekstissä (tuomio 10.12.1975, Vandertaelen ja Maes, 53/75, EU:C:1975:173, 9 kohta ja tuomio 28.11.2024, BG Technik, C‑129/23 ja C‑567/23, EU:C:2024:995, 39 kohta).

40

Lisäksi unionin tuomioistuin on useaan kertaan todennut, että vaikka harmonoidun järjestelmän selitykset ja yhdistetyn nimikkeistön selittävät huomautukset eivät ole sitovia, ne ovat tärkeä keino yhteisen tullitariffin yhtenäisen soveltamisen takaamiseksi ja ne tarjoavat itsessään päteviä ohjeita tullitariffin tulkitsemiseksi (tuomio 15.2.1977, Dittmeyer, 69/76 ja 70/76, EU:C:1977:25, 4 kohta ja tuomio 8.5.2025, Prisum Healthcare, C‑252/24, EU:C:2025:339, 35 kohta).

41

Yhdistetyn nimikkeistön nimikkeen 4902 nimiketekstistä on todettava, että kyseisen nimikkeen eri kieliversioiden – erityisesti sen saksan-, englannin- ja ranskankielisten versioiden – välillä on eroavuuksia.

42

Mainitun nimikkeen ranskankielisen version mukaan siihen kuuluvat näet sanomalehdet ja aikakauslehdet, myös jos ne ovat kuvitetut tai sisältävät mainosaineistoa (journaux et publications périodiques imprimés, même illustrés ou contenant de la publicité), kun taas kyseisen nimikkeen englanninkielisessä versiossa viitataan sanomalehtiin, aikakausjulkaisuihin ja aikakauslehtiin, myös jos ne ovat kuvitetut tai sisältävät mainosaineistoa (newspapers, journals and periodicals, whether or not illustrated or containing advertising material). Yhdistetyn nimikkeistön nimikkeen 4902 saksankielisessä versiossa viitataan puolestaan sanomalehtiin ja muihin säännöllisesti ilmestyviin painokirjoituksiin, myös jos ne ovat kuvitetut tai sisältävät mainosaineistoa (Zeitungen und andere periodische Druckschriften, auch mit Bildern oder Werbung enthaltend).

43

Tältä osin on muistutettava, että unionin oikeuden säännöksen erikielisten versioiden poiketessa toisistaan kyseistä säännöstä on tulkittava sen säännöstön systematiikan ja tarkoituksen mukaan, jonka osa säännös on (tuomio 27.10.1977, Bouchereau, 30/77, EU:C:1977:172, 14 kohta ja tuomio 30.4.2025, Celní jednatelství Zelinka, C‑330/24, EU:C:2025:296, 19 kohta).

44

Unionin toimen yhtenäisen soveltamisen ja näin ollen yhtenäisen tulkinnan vaatimus edellyttää lisäksi, että toimea tulkitaan sekä sen laatijan todellisen tahdon että laatijan tavoitteleman päämäärän mukaisesti ottaen huomioon muun muassa kaikki sen kieliversiot (tuomio 12.11.1969, Stauder, 29/69, EU:C:1969:57, 2 ja 3 kohta ja tuomio 18.1.2024, Regionalna direktsia Avtomobilna administratsia Pleven, C‑227/22, EU:C:2024:57, 43 kohta).

45

Yhdistetyn nimikkeistön tarkoituksesta on todettava, että – kuten edellä tämän tuomion 34 kohdassa todetaan – asetuksen N:o 2658/87 1 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaan yhdistettyyn nimikkeistöön sisältyy harmonoidun järjestelmän nimikkeistö.

46

Kuten myös kyseisessä 34 kohdassa korostetaan, harmonoitua järjestelmää koskevan yleissopimuksen 3 artiklan 1 kappaleen nojalla kyseisen yleissopimuksen sopimuspuolet, joihin unioni kuuluu, sitoutuvat siihen, että niiden tullitariffi- ja tilastonimikkeistöt ovat harmonoidun järjestelmän mukaisia, ja olemaan muuttamatta kyseisen järjestelmän nimikkeiden soveltamisalaa (ks. vastaavasti tuomio 15.4.2021, Vogel Import Export, C‑62/20, EU:C:2021:288, 53 kohta).

47

On siis ensisijaisesti viitattava yhdistetyn nimikkeistön nimikkeen 4902 ranskan- ja englanninkielisiin versioihin, jotka vastaavat harmonoidun järjestelmän nimikkeen 4902 ranskan- ja englanninkielisiä versioita, koska yhdistetty nimikkeistö on laadittu harmonoidun järjestelmän perusteella ja kyseisen järjestelmän osalta ainoastaan ranskan- ja englanninkieliset tekstit ovat todistusvoimaisia harmonoitua järjestelmää koskevan yleissopimuksen loppulausekkeen nojalla (ks. vastaavasti tuomio 9.12.1997, Knubben Spedition, C‑143/96, EU:C:1997:597, 15 kohta).

48

Tältä osin on ensinnäkin niin, että yhdistetyn nimikkeistön nimikkeen 4902 nimiketekstin ranskan- ja englanninkielisistä versioista ilmenee, että kyseiseen nimikkeeseen kuuluvat muun muassa aikakauslehdet.

49

Tämän tulkinnan vahvistaa harmonoidun järjestelmän nimikettä 4902 koskeva selitys, jossa todetaan yhtäältä, että ”[t]ähän nimikkeeseen kuuluvien painotuotteiden tunnusomainen piirre on se, että ne käsittävät yhden jatkuvana sarjana, samalla nimellä, säännöllisin väliajoin ilmestyvän julkaisun, jonka jokainen numero päivätään – – ja usein myös numeroidaan”, ja toisaalta, että kyseiseen nimikkeeseen kuuluvat aikakauslehdet ”koostuvat pääasiassa luettavasta aineistosta” ja ”voivat olla myös runsaasti kuvitettuja ja jopa sisältää pääasiallisesti kuva-aineistoa [ja] myös mainosaineistoa”.

50

Mikään yhdistetyn nimikkeistön nimikkeen 4902 nimiketekstin ranskan- tai englanninkielisessä versiossa ei toiseksi viittaa siihen, että ainoastaan pääasiallisesti kirjoitusta sisältävät aikakauslehdet olisi luokiteltava kyseiseen nimikkeeseen, eikä etenkään siihen, että mainittu nimike kattaisi ainoastaan pääasiallisesti tekstiä sisältävät aikakauslehdet.

51

Päinvastoin on niin, että – kuten ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin lähinnä totesi – edellä tämän tuomion 49 kohdan lopussa lainatussa harmonoidun järjestelmän nimikettä 4902 koskevan selityksen osassa esiintyvän ilmaisun ”pääasiassa” käyttämisen perusteella voidaan katsoa, että pääasiallisesti painettua tekstiä sisältävät aikakauslehdet kuuluvat ilman muuta kyseiseen nimikkeeseen mutta että mainittu nimike kattaa myös aikakauslehdet, jotka sisältävät muuta sisältöä kuin tekstiä.

52

Kuten komissio totesi, harmonoidun järjestelmän 49 ryhmää koskevien selitysten yleisohjeista ilmenee kolmanneksi, ettei kyseisen ryhmän tekstin yhteydessä termin ”painettu” ulottuvuus vaihtele käytettyjen merkkien muodon (esim. kaikenlaisten aakkosten kirjaimet, numerot, pikakirjoitusmerkit, morseaakkoset ja muut koodimerkit, sokeainkirjoitus, nuotit, kuvat ja diagrammit (graafiset käyrät)) perusteella.

53

Seuraavaksi on todettava, että yhdistetyn nimikkeistön nimikkeen 4902 nimiketekstin kaikkien unionin virallisten kielten kieliversioiden vertaileva tarkastelu osoittaa, että ainoastaan kyseisen säännöksen saksankielisessä versiossa viitataan painokirjoituksiin (Druckschriften). Esimerkkeinä on mainittava kyseisen nimikkeen espanjankielinen (publicaciones periódicas, impresos), tšekinkielinen (periodika), kreikankielinen (περιοδικές εκδόσεις τυπωμένες), englanninkielinen (periodicals), ranskankielinen (publications périodiques imprimées), hollanninkielinen (tijdschriften), suomenkielinen (aikakauslehdet) ja ruotsinkielinen (tidskrifter) versio.

54

Edellä tämän tuomion 48–53 kohdassa esitetyistä päätelmistä ilmenee, että muun muassa aikakauslehdet on luokiteltava yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 4902 eikä tämän edellytyksenä ole se, että ne sisältäisivät pääasiallisesti painettua tekstiä.

55

Nyt käsiteltävässä asiassa on katsottava, että pääasiassa kyseessä olevat tavarat voidaan luokitella yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 4902, kunhan ne ovat aikakauslehtiä, minkä tarkistaminen kuuluu ennakkoratkaisua pyytäneelle tuomioistuimelle.

56

Lisäksi on niin, että koska kyseisten tavaroiden ominaispiirteet vastaavat mainitun nimikkeen määritelmässä esitettyjä ominaispiirteitä, se Saksan hallituksen mainitsema seikka, että yhdistetyn nimikkeistön nimikkeissä 4901–4910 tai harmonoidun järjestelmän selityksissä ei nimenomaisesti mainita näitä tavaroita esimerkkeinä, ei voi olla esteenä niiden luokittelemiselle yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 4902.

57

Edellä esitetyn perusteella ensimmäiseen kysymykseen on vastattava, että yhdistetyn nimikkeistön tullinimikettä 4902 on tulkittava siten, että kyseiseen tullinimikkeeseen kuuluvat tavarat, joiden kuvataan olevan joka kahdeksas viikko julkaistavia nidottuja paperisia lehtiä, jotka sisältävät pääasiassa painettuja sudokuristikkoja, joissa jotkin numerot sarjasta 1–9 on jo syötetty ruudukkoon ja loput numerot on syötettävä tietyssä järjestyksessä.

58

Ennakkoratkaisupyynnön esittämistä koskevasta päätöksestä ilmenee, että toinen kysymys on esitetty ainoastaan siinä tapauksessa, että ensimmäiseen kysymykseen vastataan kieltävästi. Kun otetaan huomioon ensimmäiseen kysymykseen annettu vastaus, toiseen kysymykseen ei ole tarpeen vastata.

59

Pääasian asianosaisten osalta asian käsittely unionin tuomioistuimessa on välivaihe kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan asian käsittelyssä, minkä vuoksi kansallisen tuomioistuimen asiana on päättää oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. Oikeudenkäyntikuluja, jotka ovat aiheutuneet muille kuin näille asianosaisille huomautusten esittämisestä unionin tuomioistuimelle, ei voida määrätä korvattaviksi.

Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (yhdeksäs jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti:

Tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23.7.1987 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liitteessä I olevan yhdistetyn nimikkeistön, sellaisena kuin se on muutettuna 11.10.2018 annetulla komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2018/1602, tullinimikettä 4902

on tulkittava siten, että

kyseiseen tullinimikkeeseen kuuluvat tavarat, joiden kuvataan olevan joka kahdeksas viikko julkaistavia nidottuja paperisia lehtiä, jotka sisältävät pääasiassa painettuja sudokuristikkoja, joissa jotkin numerot sarjasta 1–9 on jo syötetty ruudukkoon ja loput numerot on syötettävä tietyssä järjestyksessä.