Väliaikainen versio
JULKISASIAMIEHEN RATKAISUEHDOTUS
MACIEJ SZPUNAR
4 päivänä syyskuuta 2025 (1)
Asia C‑312/24 [Darashev](i)
CL
vastaan
Prokuratura na Republika Bulgaria
(Ennakkoratkaisupyyntö – Sofiyski rayonen sad (Sofian piirituomioistuin, Bulgaria))
Ennakkoratkaisupyyntö – Luonnollisten henkilöiden suojelu henkilötietojen käsittelyssä rikosasiassa – Direktiivi (EU) 2016/680 – Rikostutkinnan yhteydessä kerättyjen tietojen käsittely, kun rikoksesta epäiltynä on poliisi – Tietojen säilyttäminen henkilökansiossa – Asetus (EU) 2016/679 – Käsittelyn lainmukaisuus – Käsittely, joka on tarpeen rekisterinpitäjän lakisääteisen velvoitteen noudattamiseksi – Yleisen edun mukainen tavoite – Rikostuomioihin ja rikoksiin liittyvien henkilötietojen käsittely – Oikeus tietojen poistamiseen (”oikeus tulla unohdetuksi”) – Yhdenvertainen kohtelu työssä ja ammatissa – Direktiivi 2000/78/EY
I Johdanto
1. Viranomaiset käsittelevät kaikkien työnantajien tavoin henkilöstönsä henkilötietoja. Kun viranomaiset hoitavat niille annettuja tehtäviä, ne voivat samalla kerätä henkilöstöään koskevia tiettyjä tietoja myös muissa kuin henkilöstöhallintoon liittyvissä yhteyksissä, ja tällöin tulee esiin tietojenkäsittelyn perustaan ja tarkoitukseen liittyviä kysymyksiä.
2. Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin pohtii näin ollen sellaisen tietojenkäsittelyn lainmukaisuutta, jonka yhteydessä viranomainen säilyttää virkamiehen henkilökansiossa tietoja, jotka liittyvät sellaiseen rikostutkintaan, jossa tämä virkamies on ollut tutkintatoimien kohteena rikoksesta epäiltynä. Käsiteltävässä asiassa tämä sama viranomainen on kerännyt kyseessä olevat tiedot tutkintaviranomaisena ja näitä tietoja on säilytetty henkilökansiossa, vaikka rikostutkinta on lopetettu ilman esitutkinnan aloittamista tai syytteen nostamista mainitun virkamiehen osalta.
3. Käsiteltävässä asiassa keskeinen kysymys kuuluu asetuksen (EU) 2016/679(2) (jäljempänä yleinen tietosuoja-asetus) ja direktiivin (EU) 2016/680(3) välimaastoon ja sillä pyritään selventämään, millä perusteella ja millä edellytyksillä tällaisessa tilanteessa voidaan käyttää oikeutta säilytettyjen tietojen poistamiseen.
II Asiaa koskevat oikeussäännöt
A Unionin oikeus
1. Direktiivi 2000/78/EY
4. Direktiivin 2000/78/EY(4) 1 artiklan mukaan sen ”tarkoituksena on luoda yleiset puitteet uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän torjumiselle työssä ja ammatissa yhdenvertaisen kohtelun periaatteen toteuttamiseksi jäsenvaltioissa”.
5. Tämän direktiivin 2 artiklan 1 kohdan mukaan ”’yhdenvertaisen kohtelun periaatteella’ tarkoitetaan, ettei minkäänlaista tämän direktiivin 1 artiklassa tarkoitettuun seikkaan perustuvaa välitöntä tai välillistä syrjintää saa esiintyä”.
2. Yleinen tietosuoja-asetus
6. Yleisen tietosuoja-asetuksen johdanto-osan 19, 39 ja 41 perustelukappaleessa todetaan seuraavaa:
”(19) – – [Direktiivissä 2016/680 tarkoitettujen] kyseisten toimivaltaisten viranomaisten suorittaman, tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluviin tarkoituksiin suoritetun henkilötietojen käsittelyssä jäsenvaltioiden olisi voitava pitää voimassa tai ottaa käyttöön yksityiskohtaisempia säännöksiä mukauttaakseen tässä asetuksessa vahvistettujen sääntöjen soveltamista. Näillä säännöksillä voidaan määrittää täsmällisemmin kyseisten toimivaltaisten viranomaisten kyseisiin muihin tarkoituksiin suorittamaa henkilötietojen käsittelyä koskevat erityisvaatimukset ottaen huomioon kunkin jäsenvaltion oma perustuslaki, organisaatio ja hallintorakenne. – –
– –
(39) – – Henkilötietojen olisi oltava riittäviä ja olennaisia sekä rajoituttava siihen, mikä on välttämätöntä niiden käsittelyn tarkoitusten kannalta. Tämä edellyttää erityisesti sitä, että varmistetaan, että henkilötietojen säilytysaika on mahdollisimman lyhyt. – – Rekisterinpitäjän olisi asetettava määräajat henkilötietojen poistoa tai niiden säilyttämisen tarpeellisuuden määräaikaistarkastelua varten, jotta voidaan varmistaa, ettei henkilötietoja säilytetä pidempään kuin on tarpeen. – –
– –
(41) Aina kun tässä asetuksessa viitataan käsittelyn oikeusperusteeseen tai lainsäädäntötoimeen, siinä ei välttämättä edellytetä parlamentissa hyväksyttyä säädöstä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asianomaisen jäsenvaltion perustuslaillisen järjestyksen edellyttämien vaatimusten soveltamista. Kyseisen käsittelyn oikeusperusteen tai lainsäädäntötoimen olisi kuitenkin oltava selkeä ja täsmällinen ja sen soveltamisen olisi oltava ennakoitavissa henkilöille, joita se koskee, [unionin tuomioistuimen] ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti.”
7. Yleisen tietosuoja-asetuksen 2 artiklan, jonka otsikko on ”Aineellinen soveltamisala”, 1 kohdassa säädetään, että tätä asetusta ”sovelletaan henkilötietojen käsittelyyn, joka on osittain tai kokonaan automaattista, sekä sellaisten henkilötietojen käsittelyyn muussa kuin automaattisessa muodossa, jotka muodostavat rekisterin osan tai joiden on tarkoitus muodostaa rekisterin osa”, ja sen 2 kohdan d alakohdassa säädetään, että tätä asetusta ei sovelleta henkilötietojen käsittelyyn, jota ”toimivaltaiset viranomaiset suorittavat rikosten ennalta estämistä, tutkintaa, paljastamista tai rikoksiin liittyviä syytetoimia varten tai rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanoa varten, mukaan lukien yleiseen turvallisuuteen kohdistuvilta uhkilta suojelua ja tällaisten uhkien ehkäisyä varten”.
8. Yleisen tietosuoja-asetuksen 4 artiklassa, jonka otsikko on ”Määritelmät”, säädetään seuraavaa:
”Tässä asetuksessa tarkoitetaan
1) ’henkilötiedoilla’ kaikkia tunnistettuun tai tunnistettavissa olevaan luonnolliseen henkilöön – – liittyviä tietoja; tunnistettavissa olevana pidetään luonnollista henkilöä, joka voidaan suoraan tai epäsuorasti tunnistaa erityisesti tunnistetietojen, kuten nimen, henkilötunnuksen – – perusteella,
2) ’käsittelyllä’ toimintoa tai toimintoja, joita kohdistetaan henkilötietoihin tai henkilötietoja sisältäviin tietojoukkoihin joko automaattista tietojenkäsittelyä käyttäen tai manuaalisesti, kuten tietojen keräämistä, tallentamista, järjestämistä, jäsentämistä, säilyttämistä, muokkaamista tai muuttamista, hakua, kyselyä, käyttöä – –
– –
6) ’rekisterillä’ mitä tahansa jäsenneltyä henkilötietoja sisältävää tietojoukkoa, josta tiedot ovat saatavilla tietyin perustein, oli tietojoukko sitten keskitetty, hajautettu tai toiminnallisin tai maantieteellisin perustein jaettu,
7) ’rekisterinpitäjällä’ luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, viranomaista, virastoa tai muuta elintä, joka yksin tai yhdessä toisten kanssa määrittelee henkilötietojen käsittelyn tarkoitukset ja keinot; – –”
9. Yleisen tietosuoja-asetuksen 6 artiklassa, jonka otsikko on ”Käsittelyn lainmukaisuus”, säädetään seuraavaa:
”1. Käsittely on lainmukaista ainoastaan jos ja vain siltä osin kuin vähintään yksi seuraavista edellytyksistä täyttyy:
– –
c) käsittely on tarpeen rekisterinpitäjän lakisääteisen velvoitteen noudattamiseksi;
– –
3. Edellä olevan 1 kohdan c ja e alakohdassa tarkoitetun käsittelyn perustasta on säädettävä joko
– –
b) rekisterinpitäjään sovellettavassa jäsenvaltion lainsäädännössä.
Käsittelyn tarkoitus määritellään kyseisessä käsittelyn oikeusperusteessa – –. Kyseinen käsittelyn oikeusperuste voi sisältää erityisiä säännöksiä, joilla mukautetaan tämän asetuksen sääntöjen soveltamista – –. Unionin oikeuden tai jäsenvaltion lainsäädännön on täytettävä yleisen edun mukainen tavoite ja oltava oikeasuhteinen sillä tavoiteltuun oikeutettuun päämäärään nähden. – –”
10. Yleisen tietosuoja-asetuksen 9 artiklassa säädetään seuraavaa:
”1. Sellaisten henkilötietojen käsittely, joista ilmenee rotu tai etninen alkuperä, poliittisia mielipiteitä, uskonnollinen tai filosofinen vakaumus tai ammattiliiton jäsenyys sekä geneettisten tietojen käsittely, biometristen tietojen käsittely henkilön yksiselitteistä tunnistamista varten tai terveyttä koskevien tietojen taikka luonnollisen henkilön seksuaalista käyttäytymistä ja suuntautumista koskevien tietojen käsittely on kiellettyä.
2. Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta, jos sovelletaan jotakin seuraavista:
– –”
11. Yleisen tietosuoja-asetuksen 10 artiklassa säädetään seuraavaa:
”Rikostuomioihin ja rikoksiin tai niihin liittyviin turvaamistoimiin liittyvien henkilötietojen käsittely 6 artiklan 1 kohdan perusteella suoritetaan vain viranomaisen valvonnassa tai silloin, kun se sallitaan unionin oikeudessa tai jäsenvaltion lainsäädännössä, jossa säädetään asianmukaisista suojatoimista rekisteröidyn oikeuksien ja vapauksien suojelemiseksi. – –”
12. Yleisen tietosuoja-asetuksen 17 artiklassa, jonka otsikko on ”Oikeus tietojen poistamiseen (’oikeus tulla unohdetuksi’)”, säädetään seuraavaa:
”1. Rekisteröidyllä on oikeus saada rekisterinpitäjä poistamaan rekisteröityä koskevat henkilötiedot ilman aiheetonta viivytystä, ja rekisterinpitäjällä on velvollisuus poistaa henkilötiedot ilman aiheetonta viivytystä, edellyttäen että jokin seuraavista perusteista täyttyy:
a) henkilötietoja ei enää tarvita niihin tarkoituksiin, joita varten ne kerättiin tai joita varten niitä muutoin käsiteltiin;
– –
d) henkilötietoja on käsitelty lainvastaisesti;
– –
3. Edellä olevaa 1 ja 2 kohtaa ei sovelleta siltä osin kuin käsittely on tarpeen
– –
b) rekisterinpitäjään sovellettavaan unionin oikeuteen tai jäsenvaltion lainsäädäntöön perustuvan, käsittelyä edellyttävän lakisääteisen velvoitteen noudattamiseksi – –;
– –”
3. Direktiivi 2016/680
13. Direktiivin 2016/680 1 artiklan 1 kohdassa säädetään seuraavaa:
”Tässä direktiivissä vahvistetaan säännöt luonnollisten henkilöiden suojelulle toimivaltaisten viranomaisten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä rikosten ennalta estämistä, tutkimista, paljastamista tai rikoksiin liittyviä syytetoimia tai rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanoa varten, mukaan lukien yleiseen turvallisuuteen kohdistuvilta uhkilta suojelua ja tällaisten uhkien ehkäisyä varten.”
14. Tämän direktiivin 3 artiklassa määritellään henkilötietojen ja käsittelyn käsitteet samalla tavalla kuin yleisessä tietosuoja-asetuksessa.
15. Kyseisen direktiivin 3 artiklan 7 alakohdan mukaan ”toimivaltaisella viranomaisella” tarkoitetaan muun muassa kaikkia viranomaisia, joiden toimivalta kattaa rikosten ennalta estämisen, tutkimisen, paljastamisen tai rikoksiin liittyvät syytetoimet tai rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanon, mukaan lukien yleiseen turvallisuuteen kohdistuvilta uhkilta suojelu ja tällaisten uhkien ehkäisy.
16. Saman direktiivin 9 artiklan, jonka otsikkona on ”Käsittelyä koskevat erityiset edellytykset”, 1 kohdassa säädetään seuraavaa:
”Toimivaltaisten viranomaisten 1 artiklan 1 kohdassa säädettyihin tarkoituksiin keräämiä henkilötietoja ei saa käsitellä muihin kuin 1 artiklan 1 kohdassa säädettyihin tarkoituksiin, ellei kyseistä käsittelyä sallita unionin oikeudessa tai jäsenvaltion lainsäädännössä. Jos henkilötietoja käsitellään mainittuihin muihin tarkoituksiin, sovelletaan [yleistä tietosuoja-asetusta], jollei käsittelyä suoriteta sellaisen toiminnan yhteydessä, joka ei kuulu unionin oikeuden soveltamisalaan.”
17. Direktiivin 2016/680 16 artiklan 2 kohdassa säädetään muun muassa tilanteista, joissa jäsenvaltiot myöntävät rekisteröidylle oikeuden saada rekisterinpitäjä poistamaan rekisteröityä koskevat henkilötiedot.
B Bulgarian oikeus
1. ZMVR
18. Sisäministeriöstä annetun lain (Zakon za ministerstvoto na vatreshnite raboti),(5) sellaisena kuin sitä sovelletaan pääasiassa (jäljempänä ZMVR), 29 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään seuraavaa:
”(1) Rekisterinpitäjänä on sisäministeri, joka voi antaa henkilötietojen käsittelyn nimeämiensä virkamiesten tehtäväksi.
(2) Henkilötietojen käsittelyä koskevat yksityiskohtaiset säännöt annetaan sisäministerin ohjeissa.”
19. ZMVR:n 147 §:ssä säädetään seuraavaa:
”(1) Jokaisesta sisäministeriön virkamiehestä ja muuhun henkilöstöön kuuluvasta laaditaan henkilökansio, jota ylläpidetään.
(2) Henkilökansioiden laatimista, hallinnointia ja säilyttämistä koskevat yksityiskohtaiset säännöt sekä niiden käyttöä koskevat yksityiskohtaiset säännöt annetaan sisäministerin ohjeissa.”
2. Henkilökansioita koskevat ohjeet
20. Sisäasiainministeriön henkilöstön henkilökansioiden laatimisesta, ylläpitämisestä, säilyttämisestä ja käytöstä 9.9.2014 annettujen sisäministerin ohjeiden nro 8121z-532(6) (jäljempänä henkilökansioita koskevat ohjeet) 3 §:ssä säädetään seuraavaa:
”Henkilökansiot kootaan ja säilytetään kyseisen organisaation ’henkilöstöasioiden’ yksikössä, numeroidaan nousevassa järjestyksessä, kuvataan diaarissa ja säilytetään tiloissa (rekistereissä), jotka täyttävät turvallisuusluokiteltua tietoa sisältävän aineiston säilyttämistä koskevat vaatimukset.”
21. Näiden ohjeiden 5 §:n toisen momentin mukaan henkilökansioihin tallennettuja tietoja käsitellään muun muassa henkilöstön työ- tai virkasuhteen aloittamiseksi, muuttamiseksi ja päättämiseksi.
22. Kyseisten ohjeiden 6 §:ssä säädetään seuraavaa:
”(1) Henkilökansioihin kerätään ja tallennetaan kolmeen ryhmään luokiteltuja asiakirjoja, jotka sisältävät tietoja työntekijöiden opinnoista, nimittämisestä, työsopimusten tekemisestä, tehtävien muutoksesta ja palvelussuhteen päättymisestä.
– –
(4) Kolmanteen ryhmään kuuluvat asiakirjat, jotka koskevat tehtävien muutosta (päätökset, tehtävien aloittamista ja päättämistä koskevat asiakirjat, kurinpitomenettelyihin liittyvät asiakirjat – –)”.
III Pääasia, ennakkoratkaisukysymykset ja asian käsittely unionin tuomioistuimessa
23. Ministerstvo na vatreshnite raboti (sisäasiainministeriö, jäljempänä ministeriö) on hallintoviranomainen, joka vastaa yleisen järjestyksen ylläpitämisestä ja johon kuuluu useita pääosastoja (jäljempänä pääosastot). Sisäisen turvallisuuden pääosasto vastaa ministeriön henkilöstöön kohdistuvien tutkintatoimien toteuttamisesta kaikentyyppisissä rikoksissa. Pääasian kantaja hoiti vuosina 2012-2023 erilaisia poliisitehtäviä turvallisuuspoliisin ja kansallisen poliisin pääosastossa.
24. Tuntematonta tekijää koskeva tutkintamenettely aloitettiin 1.3.2016 varkauden johdosta. Pääasian kantaja pidätettiin 17.5.2016 kokouksessa, johon hän osallistui sen osaston poliisien kanssa, jossa hän hoiti tehtäviään, kollegoidensa edessä, ja hänet velvoitettiin luovuttamaan virkamerkkinsä, ‑aseensa ja henkilöstökorttinsa. Hänet vapautettiin 24 tuntia kestäneen pidätyksen jälkeen. Hänen osaltaan ei sittemmin aloitettu esitutkintaa eikä häntä asetettu syytteeseen, mutta häneen kohdistettiin useita tutkintatoimia.
25. Pääasian kantajaa koskeva menettely keskeytettiin vuonna 2016, koska rikoksentekijää ei voitu tunnistaa. Myöhemmin tehtiin päätös menettelyn lopettamisesta.
26. Pääasian kantaja jatkoi poliisitehtäviensä hoitamista ja osallistui ministeriön muita tehtäviä koskeviin ylennyskilpailuihin.
27. Tämän jälkeen pääasian kantaja nosti ennakkoratkaisua pyytäneessä tuomioistuimessa Sofiyski rayonen sadissa (Sofian piirituomioistuin, Bulgaria) kanteen Prokuratura na Republika Bulgariaa (Bulgarian syyttäjäviranomainen, jäljempänä syyttäjäviranomainen) vastaan. Hän vaatii, että syyttäjäviranomainen velvoitetaan maksamaan korvausta henkisestä kärsimyksestä, joka aiheutui häneen rikostutkinnan yhteydessä kohdistetuista toimenpiteistä ja tämän menettelyn seurauksista, kuten siitä, ettei häntä ylennetty tai siirretty muihin tehtäviin sen vuoksi, että hän oli ollut epäiltynä kyseisessä tutkinnassa. Hän pyytää lisäksi, että hänen nimensä poistetaan tietokannasta, jota pidetään ministeriössä ja jossa hänet mainitaan epäiltynä.
28. Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin toteaa, että ministeriö on kaikkien siellä tehtäviään hoitavien henkilöiden työnantaja. Kukin pääosasto säilyttää henkilöstöään koskevia tietoja heidän henkilökansioissaan. Niissä säilytetään myös sisäisen turvallisuuden pääosaston suorittaman tutkimuksen yhteydessä saatuja tietoja. Pääasiassa todettiin, että ministeriö säilyttää työnantajana tietoja, joiden mukaan pääasian kantaja oli ollut epäiltynä ja pidätettynä kyseisen tutkinnan yhteydessä. Ennakkoratkaisua pyytäneellä tuomioistuimella oli kuitenkin epäilyjä siitä, onko näiden tietojen säilyttäminen henkilökansiossa yhteensopivaa yleisen tietosuoja-asetuksen ja direktiivin 2016/680 kanssa, ja siitä, onko väitetty ylentämättä jättäminen yhteensopivaa direktiivin 2000/78 kanssa.
29. Tässä tilanteessa Sofiyski rayonen sad on päättänyt lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:
”Onko yleisen tietosuoja-asetuksen 2 artiklan 1 [kohtaa] tulkittava siten, että henkilötietojen käsittelyn piiriin kuuluvat sellaisen yhden ja saman organisaatioyksikön toiminnot, jossa osa sen [pääosastoista] hoitaa työnantajan tehtäviä, samalla kun yksi ainoa toinen osasto toimii tutkintaviranomaisena muiden osastojen työntekijöitä koskevissa rikosoikeudellisissa menettelyissä? Jos edelliseen kysymykseen vastataan myöntävästi:
1) Onko yleisen tietosuoja-asetuksen 4 artiklan 2 alakohtaan sisältyvää ilmaisua henkilötietojen käsittely tulkittava siten, että siihen kuuluu toiminto, jonka yhteydessä työntekijän henkilökansioon lisätään häntä koskevia tietoja, jotka työnantaja on saanut osastoltaan, joka toimii tutkintaviranomaisena?
2) Onko yleisen tietosuoja-asetuksen 4 artiklan 6 alakohtaan sisältyvää ilmaisua rekisteri tulkittava siten, että siihen kuuluu sellaisen työntekijän henkilökansio, joka työskentelee työnantajan yhdessä osastossa, kun kyseiset tiedot keräsi työnantajan toinen osasto, joka toimii tutkintaviranomaisena?
3) Onko yleisen tietosuoja-asetuksen 9 artiklan 2 kohtaa tulkittava siten, että työnantajan organisaatioyksikkö voi kerätä ja säilyttää tietoja siitä, että työntekijä oli epäiltynä, esitutkinnan kohteena tai syytettynä rikosoikeudellisessa menettelyssä, kun kyseiset tiedot keräsi työnantajan toinen osasto, joka toimii tutkintaviranomaisena?
4) Onko yleisen tietosuoja-asetuksen 17 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaista oikeutta tulla unohdetuksi tulkittava siten, että työnantajan on poistettava työntekijän henkilökansiosta kaikki tiedot, jotka sen toinen osasto, joka toimii tutkintaviranomaisena työntekijöihin nähden, on kerännyt ja joita se on säilyttänyt siitä, että työntekijä
– on epäiltynä tai syytettynä rikoksesta taikka esitutkinnan kohteena vireillä olevassa rikosoikeudellisessa menettelyssä;
– oli epäiltynä tai syytettynä rikoksesta taikka esitutkinnan kohteena tämän rikoksen osalta, jota koskeva rikosoikeudellinen menettely keskeytettiin tai päätettiin?
5) Onko yleisen tietosuoja-asetuksen 17 artiklan 1 kohdan d alakohdan ilmaisua lainvastaisesti käsitellyt henkilötiedot tulkittava siten, että niihin kuuluvat tiedot, jotka työnantaja on saanut ne keränneeltä ja niitä säilyttäneeltä organisaatioyksiköltään, joka hoitaa tutkintaviranomaisen tehtäviä työnantajan muiden organisaatioyksiköiden työntekijöitä koskevissa rikosoikeudellisissa menettelyissä, kun näitä tietoja säilytetään henkilökansiossa ja ne koskevat sitä seikkaa, että työntekijä
– on epäiltynä tai syytettynä rikoksesta taikka esitutkinnan kohteena vireillä olevassa rikosoikeudellisessa menettelyssä;
– oli epäiltynä tai syytettynä rikoksesta taikka esitutkinnan kohteena tämän rikoksen osalta, jota koskeva rikosoikeudellinen menettely keskeytettiin tai päätettiin?
6) Onko [direktiivin 2016/680] 3 artiklan 1 alakohdassa, luettuna yhdessä Euroopan unionin perusoikeuskirjan [jäljempänä perusoikeuskirja] 52 artiklan kanssa, tarkoitettuja henkilötietoja tulkittava siten, että kyse on tiedoista, jotka työnantaja on saanut ne keränneeltä ja niitä säilyttäneeltä organisaatioyksiköltään, joka hoitaa tutkintaviranomaisen tehtäviä työnantajan toisen organisaatioyksikön palveluksessa olevaa työntekijää koskevassa rikosoikeudellisessa menettelyssä?
7) Onko [direktiivin 2016/680] 3 artiklan 2 alakohdassa, luettuna yhdessä [perusoikeuskirjan] 52 artiklan kanssa, tarkoitettua henkilötietojen käsittelyä tulkittava siten, että siihen kuuluu toiminto, jossa työnantaja säilyttää työntekijän henkilökansiossa tietoja, jotka työnantaja on saanut ne keränneeltä ja niitä säilyttäneeltä organisaatioyksiköltään, joka hoitaa tutkintaviranomaisen tehtäviä työnantajan toisen organisaatioyksikön palveluksessa olevaa työntekijää koskevassa rikosoikeudellisessa menettelyssä?
8) Onko [direktiivin 2016/680] 9 artiklan 1 kohtaa, luettuna yhdessä [perusoikeuskirjan] 52 artiklan kanssa, tulkittava siten, että työnantaja voi kerätä ja säilyttää tietoja työntekijästä, joka on epäiltynä, esitutkinnan kohteena tai syytettynä, kun nämä tiedot on kerännyt työnantajan toinen organisaatioyksikkö, joka toimii tutkintaviranomaisena kyseistä työntekijää koskevassa rikosoikeudellisessa menettelyssä?
9) Onko [direktiivin 2016/680] 16 artiklan 2 kohtaa, luettuna yhdessä [perusoikeuskirjan] 52 artiklan kanssa, tulkittava siten, että työnantajan on poistettava työntekijän henkilökansiosta kaikki tiedot, jotka on kerännyt ja joita on säilyttänyt työnantajan toinen organisaatioyksikkö, joka toimii tutkintaviranomaisena kyseistä työntekijää koskevassa rikosoikeudellisessa menettelyssä, ja jotka koskevat sitä, että työntekijä
– on epäiltynä tai syytettynä rikoksesta taikka esitutkinnan kohteena vireillä olevassa rikosoikeudellisessa menettelyssä;
– oli epäiltynä tai syytettynä rikoksesta taikka esitutkinnan kohteena tämän rikoksen osalta, jota koskeva rikosoikeudellinen menettely keskeytettiin tai päätettiin?
10) Onko [direktiivin 2000/78] 1 artiklaa tulkittava siten, että se on esteenä sille, että työnantaja, jonka yksi organisaatioyksikkö kohdistaa tutkintatoimenpiteitä toisen organisaatioyksikön työntekijään, estää työntekijän uralla etenemisen ainoastaan sillä perusteella, että työntekijä
– on epäiltynä tai syytettynä rikoksesta taikka esitutkinnan kohteena vireillä olevassa rikosoikeudellisessa menettelyssä;
– oli epäiltynä tai syytettynä rikoksesta taikka esitutkinnan kohteena tämän rikoksen osalta, jota koskeva rikosoikeudellinen menettely keskeytettiin tai päätettiin?
30. Bulgarian ja Unkarin hallitukset sekä Euroopan komissio esittivät kirjallisia huomautuksia. Bulgarian hallitus ja komissio osallistuivat 21.5.2025 pidettyyn istuntoon.
IV Arviointi
A Ennakkoratkaisukysymysten tutkittavaksi ottaminen
31. Bulgarian hallitus väittää, että ennakkoratkaisukysymysten tutkittavaksi ottamisen edellytykset selvästi puuttuvat kokonaisuudessaan, ja vetoaa seuraaviin perusteisiin.
32. Tämä hallitus toteaa ensinnäkin, että vahingonkorvausvaatimus kohdistuu yksinomaan syyttäjäviranomaiseen, joka on tuomiovallan käyttäjä, vaikka ainoastaan ministeriöllä, joka on toimeenpanovallan käyttäjä ja joka oli pääasian kantajan työnantaja, on hallussaan mainitun kantajan henkilökansiossa olevat tiedot. Pääasian kantaja ei siten voi vaatia, että syyttäjäviranomainen poistaa hänen tietojaan, eikä katsoa, että syyttäjäviranomainen on vastuussa siitä, että ministeriöllä on nämä tiedot hallussaan, tai moittia syyttäjäviranomaista siitä, että hänen urakehityksensä estettiin.
33. Kyseinen hallitus toteaa toiseksi syyttäjäviranomaisen vastuun syntymisen edellyttävän, että ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin määrittää valtion vastuuta koskevan kansallisen lainsäädännön mukaisesti, onko pääasian kantajalle syytettynä kuuluvia oikeuksia loukattu ja onko häntä syytetty perusteettomasti rikoksesta. Pääasian kohteena ei kuitenkaan ole yleisen tietosuoja-asetuksen säännösten eikä kansallisen lainsäädännön, jolla direktiivit 2016/680 ja 2000/78 saatettiin osaksi kansallista oikeutta, soveltaminen. Näiden unionin oikeuden säädösten tulkinta ei siten ole tarpeen pääasian ratkaisemiseksi.
34. Olen tästä eri mieltä.
35. Muistutan, että olettamana on, että kansallisen tuomioistuimen niiden oikeudellisten seikkojen ja tosiseikkojen perusteella, joiden määrittämisestä se vastaa ja joiden paikkansapitävyyden selvittäminen ei ole unionin tuomioistuimen tehtävä, esittämillä unionin oikeuden tulkintaan liittyvillä kysymyksillä on merkitystä asian ratkaisun kannalta.(7)
36. Katson, ettei tätä olettamaa voida kyseenalaistaa käsiteltävässä asiassa. Ennakkoratkaisupyynnöstä nimittäin ilmenee, että pääasiassa on kyse henkisestä kärsimyksestä, joka pääasian kantajalle aiheutui erityisesti siitä, ettei häntä ylennetty sen vuoksi, että hän oli ollut epäiltynä. Pääasian kantaja pyytää lisäksi poistamaan ministeriössä säilytetyt tiedot, jotka koskevat hänen asemaansa epäiltynä kyseisessä tutkinnassa. Nämä pyynnöt ovat ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen esittämien kysymysten, jotka koskevat direktiivin 2000/78 sekä yleisen tietosuoja-asetuksen ja direktiivin 2016/680 tulkintaa, taustalla.(8)
37. On totta, ettei ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin selitä, voidaanko syyttäjäviranomaisen katsoa olevan tällaisen vahingonkorvausvaatimuksen yhteydessä vastuussa toimenpiteistä, jotka ministeriö on toteuttanut rikostutkinnan vuoksi. Se toteaa ainoastaan, että kansallisen oikeuskäytännön mukaan vahingonkorvausvaatimus esitetään syyttäjäviranomaiselle, kun kyse on rikostutkinnasta. Kysymys, joka koskee mahdollista vastuuseen joutumista ministeriön väitetysti vahingollisista toimista, kuuluu kuitenkin yksinomaan kansallisen oikeuden alaan. Sama koskee passiivilegitimaatiota, kun on kyse vahingonkorvausvaatimuksesta, joka perustuu valtion vastuuseen rikostutkinnasta. Nämä Bulgarian hallituksen argumentit koskevat siis kansallisen oikeuden tulkintaa ja soveltamista. On kuitenkin muistutettava, että unionin tuomioistuimen asiana ei ole ottaa kantaa kansallisten säännösten tulkintaan eikä ratkaista, onko kansallisen tuomioistuimen niistä esittämä tulkinta oikea tai onko se soveltanut niitä oikein, koska tällainen tulkinta kuuluu kansallisen tuomioistuimen yksinomaiseen toimivaltaan.(9)
38. Ehdotan näin ollen, ettei ennakkoratkaisukysymyksiä jätetä kokonaisuudessaan tutkimatta.
39. Huomautan sitä vastoin, että kolmas, neljäs ja viides sekä kahdeksas, yhdeksäs ja kymmenes ennakkoratkaisukysymys koskevat osittain hypoteettisia tilanteita, jotka eivät vastaa oikeusriidan tosiseikkoja, sellaisina kuin ne on esitetty ennakkoratkaisupyynnössä, eli epäillyn, syytetyn tai esitutkinnan kohteena olevan henkilön osallistumista vireillä olevaan, keskeytettyyn tai päätettyyn menettelyyn. Ennakkoratkaisupyynnöstä käy kuitenkin ilmi, että rikostutkinta on lopetettu ja että kilpailut, joihin pääasian kantaja on osallistunut, on toteutettu tämän käsittelyn lopettamista koskevan päätöksen jälkeen. Lisäksi on kiistatonta, että kantaja on ollut ainoastaan epäiltynä.
40. Näin ollen on katsottava, että kolmas, neljäs, viides sekä kahdeksas, yhdeksäs ja kymmenes ennakkoratkaisukysymys on jätettävä tutkimatta siltä osin kuin ne ovat hypoteettisia ja koskevat muita tilanteita kuin pääasian kantajan tilannetta.
B Asiakysymys
1. Alustavat huomautukset ennakkoratkaisukysymysten ulottuvuudesta
41. Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin on esittänyt yhteensä 11 kysymystä, jotka koskevat yleistä tietosuoja-asetusta (alustava kysymys sekä ensimmäinen, toinen, kolmas, neljäs ja viides ennakkoratkaisukysymys), direktiiviä 2016/680 (kuudes, seitsemäs, kahdeksas ja yhdeksäs ennakkoratkaisukysymys) ja direktiiviä 2000/78 (kymmenes ennakkoratkaisukysymys).
42. Käsiteltävästä ennakkoratkaisupyynnöstä ilmenee, että ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee, minkä säädöksen – yleisen tietosuoja-asetuksen vai direktiivin 2016/680 – perusteella virkamies voi pääasiassa kyseessä olevan kaltaisessa tilanteessa pyytää poistamaan henkilökansiostaan tiedot, jotka osoittavat hänen olleen epäiltynä rikostutkinnassa, joka on lopetettu.
43. Ensinnäkin on täsmennettävä selkeyden vuoksi tosiseikastoa, jota yleiseen tietosuoja-asetukseen ja direktiiviin 2016/680 liittyvät kysymykset koskevat. Huomautan, että vaikka suurimmassa osassa näistä kysymyksistä(10) viitataan nimenomaisesti virkamiehen henkilökansiossa säilytettäviin tietoihin, joissakin kysymyksissä(11) viitataan yleisemmin siihen, että työnantaja säilyttää virkamiehestä, joka hoitaa tehtäviään työnantajan organisaatioyksikössä, sellaisia tietoja, jotka on kerätty tutkinnasta vastaavassa yksikössä.
44. Ennakkoratkaisupyynnössä esitettyjen perustelujen valossa kaikki nämä kysymykset koskevat virkamiehen tietojen säilyttämistä hänen henkilökansiossaan. Vaikka ennakkoratkaisupyynnössä myös satunnaisesti mainitaan, että tietoja säilytetään ministeriön ”arkistoissa” tai ”tietokannoissa”, näitä mainintoja ei myöhemmin tarkenneta eikä myöskään toisteta ennakkoratkaisukysymyksissä.
45. Näin ollen tarkasteluni koskee ainoastaan tietojen säilyttämistä henkilökansiossa.
46. Toiseksi on mielestäni tarpeen muotoilla uudelleen useita kysymyksiä ja tarkastella niitä yhdessä(12) hyödyllisten tietojen antamiseksi ennakkoratkaisua pyytäneelle tuomioistuimelle, jotta se voi antaa ratkaisunsa tietojen poistamista koskevaan pyyntöön. Jäljempänä esittämistäni syistä tarkastelen kysymyksiä seuraavasti ryhmiteltyinä:
– alustava kysymys sekä ensimmäinen, toinen, kuudes, seitsemäs ja kahdeksas ennakkoratkaisukysymys, jotka koskevat lähinnä yleisen tietosuoja-asetuksen soveltamisalan määrittämistä,
– kolmas, neljäs ja viides ennakkoratkaisukysymys, jotka koskevat lähinnä käsittelyn lainmukaisuuden edellytyksiä yleisen tietosuoja-asetuksen mukaista tietojen poistamista koskevaa oikeutta käytettäessä,
– yhdeksäs ennakkoratkaisukysymys, joka koskee direktiivin 2016/680 mukaista oikeutta tietojen poistamiseen,
– kymmenes kysymys, joka koskee direktiiviä 2000/78.
2. Alustava kysymys sekä ensimmäinen, toinen, kuudes, seitsemäs ja kahdeksas ennakkoratkaisukysymys
a) Ennakkoratkaisukysymysten muotoileminen uudelleen
47. Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee alustavalla kysymyksellään lähinnä, onko yleisen tietosuoja-asetuksen 2 artiklan 1 kohtaa tulkittava siten, että kyseistä asetusta sovelletaan sellaisen viranomaisen suorittamaan tietojenkäsittelyyn, jossa osa sen organisaatioyksiköistä hoitaa työnantajan tehtäviä, samalla kun yksi ainoa toinen osasto toimii tutkintaviranomaisena muiden osastojen virkamiehiä koskevissa rikosoikeudellisissa menettelyissä.
48. Jos tähän vastataan myöntävästi, tämä tuomioistuin tiedustelee ensimmäisellä ja toisella kysymyksellään lähinnä, onko yleisen tietosuoja-asetuksen 4 artiklan 2 ja 6 alakohtaa tulkittava siten, että henkilötietojen, jotka viranomainen on saanut tutkintaviranomaisena toimivalta yksiköltään, säilyttämistä kyseisen viranomaisen virkamiehen henkilökansiossa on pidettävä sellaisten ”henkilötietojen käsittelynä”, jotka muodostavat ”rekisterin” osan.
49. Vaikka ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee ensimmäisellä ja toisella ennakkoratkaisukysymyksellään muodollisesti unionin tuomioistuimelta, miten näitä kahta käsitettä on tulkittava, tämä ei mielestäni ole näiden kysymysten todellisena kohteena. Kun otetaan huomioon kahtalainen tehtävä, jossa ministeriön kaltainen viranomainen käsittelee henkilöstönsä tietoja (tietojen kerääminen tutkintaviranomaisena ja niiden säilyttäminen työnantajana), nämä kysymykset on ymmärrettävä päättelyn lähtökohdaksi määritettäessä yleisen tietosuoja-asetuksen soveltamisalaa. Tämän tulkinnan vahvistaa mielestäni se, ettei ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin esitä mitään konkreettisia epäilyjä näiden käsitteiden tulkinnasta mainittujen kysymysten perusteluissa.
50. Kahdeksas ennakkoratkaisukysymys on mielestäni osa samaa päättelyä ja sillä pyritään lähinnä selvittämään, onko direktiivin 2016/680 9 artiklan 1 kohtaa(13) tulkittava siten, että siinä sallitaan se, että viranomainen säilyttää tietoja, jotka koskevat sen virkamiehen asemaa epäiltynä rikostutkinnassa, kun tämä viranomainen on saanut kyseiset tiedot tutkintaviranomaisena toimivalta organisaatioyksiköltään.
51. Tämän kahdeksannen kysymyksen sanamuodosta ja ennakkoratkaisupyynnön perusteluista ilmenee, että ennakkoratkaisua pyytäneellä tuomioistuimella on epäilyjä erityisesti yleisen tietosuoja-asetuksen ja direktiivin 2016/680 soveltamisalojen välisestä suhteesta, kun työnantajan organisaatioyksikkö on kerännyt henkilökansiossa säilytetyt tiedot suorittaessaan tehtäviään tämän direktiivin 3 artiklan 7 alakohdassa tarkoitettuna toimivaltaisena viranomaisena. Kuten jäljempänä tässä ratkaisuehdotuksessa selitän, kyseisen direktiivin 9 artiklassa vahvistetaan nimenomaisesti tämän direktiivin ja yleisen tietosuoja-asetuksen välinen yhteys, kun on kyse toimivaltaisten viranomaisten keräämien tietojen myöhemmästä käsittelystä.
52. Kuudes ja seitsemäs ennakkoratkaisukysymys koskevat lähinnä sitä, onko se, että viranomaisen virkamiehen henkilökansiossa säilytetään henkilötietoja, jotka tämä viranomainen on saanut tutkintaviranomaisena toimivalta organisaatioyksiköltään, pidettävä direktiivin 2016/680 3 artiklan 1 ja 2 alakohdassa tarkoitettuna henkilötietojen käsittelynä.
53. Katson, ettei näillä kahdella kysymyksellä ensimmäisen ja toisen ennakkoratkaisukysymyksen tavoin todellisuudessa tiedustella, miten käsittelyn ja henkilötietojen käsitteitä on tulkittava, vaan niiden avulla pyritään ainoastaan määrittämään, kumpaa unionin oikeuden säädöstä – yleistä tietosuoja-asetusta vai direktiiviä 2016/680 – on sovellettava. Nämä käsitteet on joka tapauksessa määritelty samoin sanamuodoin kuin direktiivissä 2016/680,(14) joten ne eivät muodosta erottavaa tekijää.
54. Näistä syistä ehdotan, että ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen katsotaan tiedustelevan alustavalla kysymyksellään sekä ensimmäisellä, toisella, kuudennella, seitsemännellä ja kahdeksannella kysymyksellään yhdessä lähinnä, onko yleisen tietosuoja-asetuksen 2 artiklan 1 kohtaa ja direktiivin 2016/680 9 artiklan 1 kohtaa tulkittava siten, että kyseistä asetusta sovelletaan siihen, että viranomainen säilyttää virkamiehensä henkilökansiossa tietoja, jotka koskevat hänen asemaansa epäiltynä rikostutkinnassa, kun tiedot on kerännyt tämän viranomaisen organisaatioyksikkö suorittaessaan tässä direktiivissä tarkoitetun toimivaltaisen viranomaisen tehtäviään.
b) Arviointi
55. Huomautan ensinnäkin, että yleisen tietosuoja-asetuksen 2 artiklan 1 kohdassa määritellään tämän asetuksen aineellinen soveltamisala laajasti siten, että se kattaa kaikkien ”henkilötietojen käsittel[y]n, joka on osittain tai kokonaan automaattista, sekä sellaisten henkilötietojen käsittel[y]n muussa kuin automaattisessa muodossa, jotka muodostavat rekisterin osan tai joiden on tarkoitus muodostaa rekisterin osa”.(15)
56. Pääasiassa ei näytä kiistetyn, että pääasian kantajan henkilökansiossa säilytetyt tiedot, jotka koskevat epäillyn asemaa, ovat yleisen tietosuoja-asetuksen 4 artiklan 1 alakohdassa tarkoitettuja henkilötietoja.
57. Lisäksi virkamiesten tietojen tallentamista heidän henkilökansioihinsa ja säilyttämistä niissä on varmasti pidettävä kyseisten tietojen käsittelynä, sellaisena kuin se on määritelty yleisen tietosuoja-asetuksen 4 artiklan 2 alakohdassa, eikä vaikuta olevan epäilystäkään siitä, että sisäministeri on tämän asetuksen 4 artiklan 7 alakohdassa tarkoitettu rekisterinpitäjä.(16)
58. Täsmennän rekisterin käsitteen osalta, että tällä käsitteellä on merkitystä ainoastaan silloin, kun tietojenkäsittelyä ei ainakaan osaksi ole suoritettu automaattisessa muodossa.(17) Yleisen tietosuoja-asetuksen 4 artiklan 6 kohdassa määritellään rekisterin käsite siten, että sillä tarkoitetaan ”mitä tahansa jäsenneltyä henkilötietoja sisältävää tietojoukkoa, josta tiedot ovat saatavilla tietyin perustein – –”. Rekisterin järjestämisestä tai muodosta ei ole säädetty yksityiskohtaisia sääntöjä, eikä sitäkään ole täsmennetty, että tietojen olisi oltava sähköisessä tietokannassa taikka fyysisissä tiedostoissa tai rekistereissä.(18) Henkilökansio, johon virkamiesten tai työntekijöiden tietoja kerätään jäsennellysti, kuuluu näin ollen rekisterin käsitteen piiriin. Jollei ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen selvityksistä muuta johdu, näin näyttää olevan käsiteltävässä asiassa.(19)
59. Toiseksi yleisen tietosuoja-asetuksen 2 artiklan 2 kohdan d alakohdassa säädetään, että tätä asetusta ei sovelleta henkilötietojen käsittelyyn, jota toimivaltaiset viranomaiset suorittavat muun muassa rikosten ennalta estämistä, tutkintaa ja paljastamista varten. Kuten mainitun asetuksen johdanto-osan 19 perustelukappaleesta ja direktiivin 2016/680 1 artiklan 1 kohdasta ilmenee, tällaista käsittelyä säännellään tässä direktiivissä erityissäännöksenä.(20)
60. Kolmanneksi yleisessä tietosuoja-asetuksessa ja direktiivissä 2016/680 säädetään käyttötarkoitussidonnaisuuden periaatteesta,(21) jonka mukaan henkilötiedot on kerättävä tiettyä, nimenomaista ja laillista tarkoitusta varten, eikä niitä saa käsitellä näiden tarkoitusten kanssa yhteensopimattomalla tavalla. Tätä periaatetta ei kuitenkaan sovelleta ehdottomasti.(22) Tämän direktiivin 9 artiklan 1 kohdassa nimittäin säädetään, että tietoja voidaan käsitellä muihin tarkoituksiin kuin sen 1 artiklan 1 kohdassa mainittuihin tarkoituksiin, joita varten nämä tiedot on kerätty, ja että kyseiseen käsittelyyn sovelletaan yleistä tietosuoja-asetusta,(23) jos tällainen käsittely ”sallita[an] unionin oikeudessa tai jäsenvaltion lainsäädännössä”. Tämä varauma merkitsee yksinkertaisesti sitä, että muita tarkoituksia varten tapahtuvan käsittelyn lainmukaisuutta on arvioitava yleisen tietosuoja-asetuksen valossa.(24)
61. Käsiteltävässä asiassa ei ole epäilystäkään siitä, että ministeriö keräsi ja käsitteli pääasian kantajaa koskevia tietoja, jotka se oli saanut virkamiehiään koskevista tutkintatoimenpiteistä vastaavalta osastoltaan, direktiivin 2016/680 1 artiklan 1 kohdassa säädettyjä tarkoituksia varten tämän direktiivin 3 artiklan 7 kohdassa tarkoitettuna toimivaltaisena viranomaisena.
62. Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin ei anna mitään tietoja tarkoituksista, joita varten kyseisiä tietoja säilytetään kantajan henkilökansiossa. Bulgarian hallituksen esittämien selitysten(25) mukaan – jollei ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen suoritettavana olevista tarkistuksista muuta johdu – henkilökansiossa ei kuitenkaan säilytetä tietoja direktiivin 2016/680 1 artiklan 1 kohdassa säädettyjä tarkoituksia varten. Katson näin ollen kaikkien kirjallisia huomautuksia esittäneiden osapuolten tavoin, että yleistä tietosuoja-asetusta sovelletaan pääasiassa kyseessä olevan kaltaisten tietojen käsittelyyn henkilökansiossa.
63. Ehdotan näin ollen, että unionin tuomioistuin vastaa alustavaan kysymykseen sekä ensimmäiseen, toiseen, kuudenteen, seitsemänteen ja kahdeksanteen ennakkoratkaisukysymykseen, että yleisen tietosuoja-asetuksen 2 artiklan 1 kohtaa ja direktiivin 2016/680 9 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että kyseistä asetusta sovelletaan siihen, että viranomainen säilyttää virkamiehensä henkilökansiossa tietoja, jotka koskevat tämän virkamiehen asemaa epäiltynä rikostutkinnassa, kun kyseisen viranomaisen organisaatioyksikkö on kerännyt nämä tiedot suorittaessaan tässä direktiivissä tarkoitetun toimivaltaisen viranomaisen tehtäviään, jos näitä tietoja säilytetään muita kuin tämän direktiivin 1 artiklan 1 kohdassa mainittuja tarkoituksia varten.
3. Kolmas, neljäs ja viides ennakkoratkaisukysymys
a) Ennakkoratkaisukysymysten uudelleen muotoileminen
64. Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee kolmannella kysymyksellään lähinnä, onko yleisen tietosuoja-asetuksen 9 artiklan 2 kohdan b alakohtaa tulkittava siten, että viranomaisen organisaatioyksikkö voi kerätä ja säilyttää tietoja siitä, että yksi sen virkamiehistä oli epäiltynä rikosoikeudellisessa menettelyssä, kun nämä tiedot keräsi työnantajan toinen yksikkö, joka toimii tutkintaviranomaisena.
65. Neljännellä ennakkoratkaisukysymyksellä pyritään selvittämään, onko yleisen tietosuoja-asetuksen 17 artiklan 1 kohdan a alakohtaa tulkittava siten, että viranomaisen on työnantajana poistettava virkamiehen henkilökansiosta kaikki tiedot, jotka koskevat hänen asemaansa epäiltynä rikostutkinnassa, joka on lopetettu, kun nämä tiedot keräsi kyseisen viranomaisen organisaatioyksikkö, joka toimii tutkintaviranomaisena kyseistä virkamiestä koskevassa tutkinnassa.
66. Lisäksi viidennellä ennakkoratkaisukysymyksellä pyritään selvittämään lähinnä, onko tämän asetuksen 17 artiklan 1 kohdan d alakohtaa tulkittava siten, että tällaisten tietojen käsittely on lainvastaista.
67. Kolmannessa ennakkoratkaisukysymyksessä tarkoitetusta säännöksestä on todettava, että yleisen tietosuoja-asetuksen 9 artiklassa säännellään –kuten sen 1 kohdasta ilmenee – tiettyjen erityisten tietoryhmien käsittelyä. Mikään ennakkoratkaisupyynnössä ei viittaa siihen, että käsiteltävässä asiassa rikostutkinnasta saadut tiedot, joita säilytetään henkilökansiossa, kuuluisivat johonkin näistä ryhmistä. Näin ollen käsiteltävässä asiassa kyseessä olevien tietojen säilyttäminen ei voi perustua tämän asetuksen 9 artiklan 2 kohdan b alakohtaan. Kuten jäljempänä tässä ratkaisuehdotuksessa selitän, lainmukaisuuden perustetta on etsittävä kyseisen asetuksen muista säännöksistä, joita ei mainita ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen esittämissä kysymyksissä.(26)
68. Yleisen tietosuoja-asetuksen 17 artiklan 1 kohdan a ja d alakohdan säännöksissä, joita neljäs ja viides ennakkoratkaisukysymys koskevat, vahvistetaan perusteet sellaisten tietojen poistamiselle, joita ”ei enää tarvita niihin tarkoituksiin, joita varten ne kerättiin tai joita varten niitä – – käsiteltiin ” (a alakohta) tai joita ”on käsitelty lainvastaisesti” (d alakohta).
69. Kun näitä kahta kysymystä tarkastellaan yhdessä ennakkoratkaisupyynnön perustelujen kanssa, käy kuitenkin ilmi, että ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin pohtii niissä perustavanlaatuisempaa kysymystä, joka on lähtökohtana poistamispyyntöä koskevan ratkaisun antamiselle ja koskee sitä, onko kyseessä olevien tietojen säilyttäminen henkilökansiossa lainmukaista.
70. Vaikka ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin ei anna mitään tietoja käsiteltävässä asiassa mahdollisesti merkityksellisistä lainmukaisuuden perusteista eikä sovellettavasta kansallisesta lainsäädännöstä, komissio ja Bulgarian hallitus ovat viitanneet kirjallisissa huomautuksissaan yleisen tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan c alakohtaan.
71. Tämän säännöksen mukaan käsittely on lainmukaista, jos se on tarpeen rekisterinpitäjän lakisääteisen velvoitteen noudattamiseksi. Yleisen tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 3 kohdassa täsmennetään muun muassa, että rekisterinpitäjään sovellettavan jäsenvaltion lainsäädännön, jossa säädetään käsittelyn perustasta, on täytettävä yleisen edun mukainen tavoite ja oltava oikeasuhteinen sillä tavoiteltuun oikeutettuun päämäärään nähden. Tämä sama lainmukaisuuden peruste ilmenee kyseisen asetuksen 17 artiklan 3 kohdan b alakohdasta, jossa suljetaan pois tämän asetuksen 17 artiklan 1 kohdassa säädetty oikeus tietojen poistamiseen, jos tietojenkäsittely on tarpeen tällaisen lakisääteisen velvoitteen noudattamiseksi.(27)
72. Bulgarian hallitus täsmensi tältä osin, että henkilötietojen käsittely ministeriön henkilöstön henkilökansioiden laatimista, pitämistä, säilyttämistä ja käyttöä varten suoritetaan henkilökansioita koskevien ohjeiden perusteella, jotka sisäministeri antoi ZMVR:n 147 §:n 2 momentin nojalla. Näissä ohjeissa säädetään muun muassa kaikkien henkilöstön ”tehtävien muutosta” koskevien tietojen, kuten kurinpitomenettelyihin liittyvien tietojen, säilyttämisestä.(28) Tämä hallitus totesi tältä osin, että ministeriön henkilöstön kurinpidolliseen vastuuseen sovellettavien säännösten mukaan kaikissa tapauksissa, joissa on kyse ministeriössä tapahtuneista rikoksista, henkilökansioon on liitettävä jäljennös pöytäkirjasta, joka koskee tutkinnan tuloksia ja kysymystä siitä, onko virkamies saatettava kurinpidolliseen vastuuseen. Kyseisen hallituksen mukaan tästä seuraa, että näiden tietojen säilyttäminen henkilökansiossa on perusteltua poliisien erityistehtävien vuoksi, jotka liittyvät yleisen järjestyksen ylläpitämiseen.
73. Tämän tosiseikaston perusteella, joka ilmenee unionin tuomioistuimelle esitetyistä huomautuksista,(29) ehdotan, että kolmas, neljäs ja viides ennakkoratkaisukysymys muotoillaan uudelleen siten, että niillä pyritään selvittämään, onko yleisen tietosuoja-asetuksen 17 artiklan 3 kohtaa, luettuna yhdessä sen 6 artiklan 1 kohdan c alakohdan ja 6 artiklan 3 kohdan kanssa, tulkittava siten, että henkilötietojen, jotka koskevat rikostutkintaa, jossa poliisin virkamies on ollut tutkintatoimenpiteiden kohteena rikoksesta epäiltynä ja joka on lopetettu, säilyttämistä kyseisen virkamiehen henkilökansiossa voidaan pitää lainmukaisena sellaisen lakisääteisen velvoitteen noudattamiseksi, jota kansallisen lainsäädännön mukaan sovelletaan hänen työnantajanaan toimivaan viranomaiseen rekisterinpitäjänä, pelkästään mainitulle virkamiehelle kuuluvien tehtävien luonteen perusteella.
b) Arviointi
74. Bulgarian hallituksen esittämistä selityksistä näyttää ilmenevän, että kyseessä olevien tietojen säilyttämisen oikeusperuste muodostuu niiden ohjeiden, jotka sisäministeri antoi ZMVR:n nojalla – jossa säädetään sääntelyvallan nimenomaisesta siirtämisestä kyseiselle ministerille – useista säännöksistä yhdessä tarkasteltuina.
75. Tältä osin nousee esiin ensinnäkin kysymys siitä, voidaanko yleisen tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 3 kohdassa tarkoitetusta käsittelyn perustasta säätää sääntelytoimella, jonka jäsenvaltion viranomainen antaa kansallisessa lainsäädännössä säädetyn lakisääteisen valtuutuksen perusteella.
76. Yleisen tietosuoja-asetuksen johdanto-osan 41 perustelukappaleen ensimmäisessä virkkeessä todetaan, että oikeusperustetta koskeva vaatimus ei välttämättä edellytä parlamentissa hyväksyttyä säädöstä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asianomaisen jäsenvaltion perustuslaillisen järjestyksen edellyttämien vaatimusten soveltamista. Tästä seuraa, ettei unionin lainsäätäjä ole halunnut sulkea pois sitä, että kansallisessa oikeudessa säädetään kansallisen valtiosääntöoikeuden mukaisesti käsittelyyn liittyvästä lakisääteisestä velvoitteesta muussa oikeusperusteessa kuin laissa sanan muodollisessa merkityksessä.
77. Lisäksi on todettava, että yleisen tietosuoja-asetuksen johdanto-osan 19 perustelukappaleen mukaan jäsenvaltioilla olisi oltava tiettyä liikkumavaraa, kun kyse on tietojenkäsittelystä, jota suorittaa, kuten käsiteltävässä asiassa, direktiivissä 2016/680 tarkoitettu toimivaltainen viranomainen, mutta sellaisia tarkoituksia varten, jotka kuuluvat yleisen tietosuoja-asetuksen soveltamisalaan. Näin ollen jäsenvaltioiden olisi voitava pitää voimassa tai ottaa käyttöön yksityiskohtaisempia säännöksiä mukauttaakseen yleisen tietosuoja-asetuksen soveltamista tällaisten tietojen käsittelyyn ”ottaen huomioon kunkin jäsenvaltion oma perustuslaki, organisaatio ja hallintorakenne”.
78. Yleinen tietosuoja-asetus ei siten ole esteenä sille, että käsittelyn oikeusperusteesta säädetään kansallisen valtiosääntöoikeuden mukaisesti annetussa sääntelytoimessa. Tätä liikkumavaraa ei kuitenkaan voida tulkita siten, että yleisen tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 3 kohdan – jonka nojalla kansallisessa lainsäädännössä voidaan ottaa käyttöön lakisääteinen velvoite, joka muodostaa tietojenkäsittelyn lainmukaisuuden perusteen – kaltaisia ”avoimia” lausekkeita voidaan käyttää mielivaltaisesti.(30) Kuten tämän asetuksen johdanto-osan 41 perustelukappaleen toisessa virkkeessä todetaan – oikeuskäytännön mukaisesti, joka koskee perusoikeuskirjan 52 artiklan 1 kohtaa,(31) jonka valossa tämän asetuksen 6 artiklan 3 kohtaa on tulkittava(32) – käsittelyn oikeusperusteen olisi nimittäin oltava selkeä ja täsmällinen ja sen soveltamisen olisi oltava ennakoitavissa henkilöille, joita se koskee.
79. Käsiteltävässä asiassa asiakirja-aineistosta ilmenee, että ministeriön ohjeet annettiin sääntelytoimena ZMVR:ssä säädetyn lakisääteisen valtuutuksen perusteella ja myöskin julkaistiin Darzhaven vestnikissä (virallinen lehti). Ne eivät siis ole puhtaasti sisäiset ohjeet, joita ei selvästikään voitaisi pitää aineellisessa merkityksessä lakina.(33)
80. Säännökset, joihin Bulgarian hallitus viittasi, herättävät kuitenkin mielestäni kysymyksiä, jotka liittyvät rikostutkinnasta saatujen tietojen käsittelyn ennakoitavuuteen. Minulla on tarkemmin sanottuna epäilyksiä käsittelyn tarkoitusten, jotka on yleisen tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 3 kohdan mukaan määriteltävä käsittelyn oikeusperusteessa, ennakoitavuudesta.
81. Bulgarian hallituksen antamien tietojen mukaan näihin tarkoituksiin, jotka on lueteltu tyhjentävästi henkilökansioita koskevien ohjeiden 5 §:n 2 momentissa, kuuluu ”virkasuhteen muutos”, jota varten kyseessä olevia tietoja säilytettiin. Kyseisten ohjeiden 6 §:n 4 momentin mukaan tehtävien muutosta varten säilytettäviin tietoihin kuuluvat muun muassa ”kurinpitomenettelyihin liittyvät asiakirjat”.
82. Kun otetaan huomioon kyseessä olevien tietojen sisältö, vaikuttaa siltä, että tämän tarkoituksen kuitenkin ymmärretään kattavan hyvin laajasti ja sanamuodostaan huolimatta jopa sellaisten tietojen säilyttämisen, jotka koskevat tällaisten kurinpitomenettelyjen toteuttamatta jättämistä tutkinnan jälkeen – kuten käsiteltävässä asiassa – ja jotka eivät siis koske minkäänlaista asianomaisen virkamiehen tehtävien muutosta.
83. Jollei ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen merkityksellisinä pitämistä muista säännöksistä muuta johdu, henkilökansioita koskevien ohjeiden kyseessä olevien säännösten tällainen hyvin laaja soveltaminen ei mielestäni vaikuta tämän ratkaisuehdotuksen 78 kohdassa esitettyjen vaatimusten mukaiselta.
84. Siinä tapauksessa, ettei unionin tuomioistuin yhdy toteamukseeni siitä, ettei oikeusperuste ole ennakoitavissa, katson, ettei kyseinen oikeusperuste, johon tietojen säilyttäminen perustuu, vaikuta ainakaan täyttävän yleisen tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua yleisen edun mukaista tavoitetta.
85. Bulgarian hallitus väitti tältä osin istunnossa, että koska tutkinnan jälkeen ei aloitettu kurinpitomenettelyä, tähän tutkintaan liittyviä tietoja ei myöhemmin käytetä virkamiehen uran hallinnoinnissa. Tällaisten tietojen säilyttäminen on kuitenkin yleisen edun mukaista, koska ne koskevat henkilöitä, jotka vastaavat yleisen järjestyksen turvaamiseen ja väestön puolustamiseen liittyvistä erityistehtävistä.
86. On tosin yleisesti hyväksyttyä, että poliisin tehtävä edellyttää korkeamman tason menettely- ja käyttäytymissääntöjen noudattamista muihin virkamiehiin tai työntekijöihin verrattuna. On kuitenkin selvää, että käsiteltävässä asiassa tutkinta lopetettiin todisteiden puuttuessa eikä kyseessä olevan virkamiehen osalta aloitettu kurinpitomenettelyä. En siis ymmärrä, miten tälle virkamiehelle kuuluvien tehtävien, jotka liittyvät yleisen järjestyksen puolustamiseen, luonne voisi oikeuttaa kyseessä olevien tietojen säilyttämisen hänen henkilökansiossaan.
87. Lisäksi Bulgarian hallitus täsmensi istunnossa, että rikostutkinnasta saatujen tietojen säilyttäminen liittyy virkamiesten kurinpidollista vastuuta koskevien tietojen säilyttämiseen, koska rikostutkinnan tulos on ratkaiseva selvitettäessä tällaisen kurinpidollisen vastuun syntymistä. Näin ollen pääasian kantajan henkilökansiosta ilmenee, että rikostutkinnassa, jossa hän oli epäiltynä, todettiin, ettei häntä vastaan ollut näyttöä, joten kurinpitomenettelyä ei aloitettu. Mielestäni kyseessä on kuitenkin kehäpäätelmä, jossa tietojen säilyttäminen rinnastetaan yleisen edun mukaiseen tavoitteeseen. Tällaisen logiikan mukaisesti kaikki tietojen säilyttäminen olisi sellaisenaan perusteltua, jolloin yleisen edun mukaisen tavoitteen vaatimus olisi tarpeeton.
88. Jos tätä argumenttia noudatetaan loogiseen lopputulokseensa asti, tiettyjen tietojen säilyttäminen sen osoittamiseksi, ettei henkilöä ole syytetty, tuomittu tai hänelle määrätty kurinpitoseuraamuksia – vaikka tämä voitaisiin osoittaa myös sisällyttämättä mitään rikostutkintaa tai kurinpidollista vastuuta koskevia tietoja henkilökansioon – merkitsisi lisäksi sitä, että ilman tällaisten tietojen säilyttämistä ei voitaisi näyttää toteen, että henkilöllä ei ole rikosrekisteriä.
89. Tällöin olisi kuitenkin kyse lähes syyllisyysolettamasta, mikä on vastoin perusoikeuskirjan 48 artiklan 1 kohdassa – joka vastaa(34) Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 2 kappaletta – vahvistettua syyttömyysolettamaa. Korostan, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan tämän periaatteen soveltaminen ei pääty rikosoikeudellisen menettelyn päättyessä vaan sen tarkoituksena on estää se, että viranomaiset kohtelevat henkilöitä, jotka ovat saaneet vapauttavan tuomion tai joita vastaan aloitetuista syytetoimenpiteistä on luovuttu, ikään kuin nämä olisivat itse asiassa syyllisiä rikokseen, joista heitä on syytetty”.(35) Tämä tulkinta puoltaisi siis henkilökansion palauttamista edeltävään tilaansa, jos tutkinta lopetetaan.
90. Viimeksi todetusta riippumatta katson, etteivät unionin tuomioistuimen käytettävissä olevat tiedot riitä osoittamaan yleisen tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan c alakohdassa ja 6 artiklan 3 kohdassa säädettyjen vaatimusten täyttymistä. Koska käsiteltävässä asiassa ei voida soveltaa mitään muutakaan tämän asetuksen 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua lainmukaisuuden perustetta, mikä ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on tarkistettava,(36) on katsottava, ettei kyseisten tietojen säilyttäminen ole lainmukaista ja että virkamiehellä on siten oikeus saada ne poistetuiksi mainitun asetuksen 17 artiklan 1 kohdan d alakohdan nojalla.
91. Näissä olosuhteissa ja koska oikeutetun päämäärän osalta ei ole muuta esitetty, henkilökansioissa olevien tietojen säilytysajan – joka Bulgarian hallituksen istunnossa antamien tietojen mukaan jatkuu siihen saakka, kunnes virkamies täyttää 100 vuotta – oikeasuhteisuutta ei ole mahdollista arvioida. Sitä, että tätä määräaikaa sovelletaan erotuksetta kaikkiin rikostutkinnan tietoihin riippumatta tutkinnan tuloksesta ja kurinpitoseuraamusten määräämisestä, ei kuitenkaan voida myöskään perustella ainoastaan viittaamalla poliisin tehtäviin.(37)
92. Ehdotan näin ollen, että kolmanteen, neljänteen ja viidenteen ennakkoratkaisukysymykseen vastataan, että yleisen tietosuoja-asetuksen 17 artiklan 3 kohtaa, luettuna yhdessä sen 6 artiklan 1 kohdan c alakohdan ja 6 artiklan 3 kohdan kanssa, on tulkittava siten, että henkilötietojen, jotka koskevat rikostutkintaa, jossa poliisin virkamies on ollut tutkintatoimenpiteiden kohteena rikoksesta epäiltynä ja joka on lopetettu, säilyttämistä kyseisen virkamiehen henkilökansiossa ei voida pitää lainmukaisena sellaisen lakisääteisen velvoitteen noudattamiseksi, jota kansallisen lainsäädännön mukaan sovelletaan hänen työnantajanaan toimivaan viranomaiseen rekisterinpitäjänä, pelkästään mainitulle virkamiehelle kuuluvien tehtävien luonteen perusteella.
c) Muut näkökohdat
93. Käsittelen lyhyesti yleisen tietosuoja-asetuksen 10 artiklaa, josta ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin ei ole esittänyt kysymyksiä mutta jonka osalta Bulgarian hallitus esitti näkemyksensä istunnossa vastatessaan unionin tuomioistuimen esittämään kysymykseen.
94. Tässä säännöksessä säädetään erityisistä edellytyksistä, joita sovelletaan ”rikostuomioihin ja rikoksiin liittyvien” tietojen käsittelyyn. Siinä säädetään erityisesti, että tällaisten tietojen käsittely 6 artiklan 1 kohdan perusteella suoritetaan vain viranomaisen valvonnassa tai silloin, kun se sallitaan unionin oikeudessa tai jäsenvaltion lainsäädännössä, jossa säädetään asianmukaisista suojatoimista rekisteröidyn oikeuksien ja vapauksien suojelemiseksi. Kuten kyseisen säännöksen sanamuodosta ilmenee, sitä sovelletaan ainoastaan käsittelyyn, joka täyttää jonkin yleisen tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdassa säädetyistä lainmukaisuuden perusteista. Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on siis otettava huomioon tämän asetuksen 10 artikla ainoastaan, jos se katsoo, että kyseessä olevien tietojen säilyttäminen on lainmukaista.
95. Vaikka näin olisikin, mielestäni käsiteltävän asian olosuhteissa yleisen tietosuoja-asetuksen 10 artiklassa jäljempänä säädetyt vaatimukset joka tapauksessa täyttyvät.
96. Muistutan aluksi, että oikeuskäytännön mukaan yleisen tietosuoja-asetuksen 10 artiklaa sovelletaan rikoksiin liittyviin tietoihin siitä riippumatta siitä, onko rikosoikeudellisessa menettelyssä todettu sen rikoksen tapahtuneen, josta henkilöä on syytetty.(38)
97. Käsiteltävässä asiassa on kiistatonta, ettei pääasian kantaja ollut esitutkinnan kohteena tai syytettynä, mutta hänen henkilökansiossaan säilytetyistä tiedoista ilmenee, että hän oli tutkintatoimenpiteiden kohteena rikoksesta epäiltynä. Mielestäni tällaisia tietoja on myös pidettävä rikoksiin ”liittyvinä” tietoina.(39) Yleisen tietosuoja-asetuksen 10 artiklan tarkoitus(40) nimittäin puoltaa tämän säännöksen soveltamista henkilötietoihin, joista ilmenee, että toimivaltaisen viranomaisen on rikosepäilyjen vuoksi toteuttanut kyseistä henkilöä koskevia tutkintatoimenpiteitä.(41) Vaikka tutkinta ei johtaisikaan tuomioon, siitä, että henkilökansiossa on tällaisia tietoja, voi aiheutua myöhemmin kielteisiä seurauksia.
98. Kun rekisterinpitäjänä on viranomainen, henkilötietojen käsittely suoritetaan kuitenkin joka tapauksessa ”viranomaisen valvonnassa”.(42) Käsiteltävässä asiassa pääasian kantajan tietoja käsittelivät ainoastaan rekisterinpitäjänä toimivan ministeriön organisaatioyksiköt. Näin ollen ei ole tarpeen tutkia, säädetäänkö kansallisessa lainsäädännössä yleisen tietosuoja-asetuksen 10 artiklassa tarkoitetuista asianmukaisista suojatoimista kyseisen henkilön oikeuksien ja vapauksien suojelemiseksi.
4. Yhdeksäs ennakkoratkaisukysymys
99. Yhdeksännellä kysymyksellään ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee lähinnä, onko direktiivin 2016/680 16 artiklan 2 kohtaa tulkittava siten, että viranomaisen on työnantajana poistettava virkamiehen henkilökansiosta kaikki tiedot, jotka on kerännyt ja joita on säilyttänyt sen tutkintaviranomaisena toimiva organisaatioyksikkö, kun nämä tiedot koskevat sitä, että virkamies on ollut epäiltynä rikostutkinnassa, joka on lopetettu.
100. Koska edellä esitetystä tarkastelusta ilmenee, että yleistä tietosuoja-asetusta sovelletaan pääasiassa kyseessä olevan kaltaisten tietojen säilyttämiseen ja että direktiivin 2016/680 soveltaminen on poissuljettua, yhdeksänteen ennakkoratkaisukysymykseen ei ole tarpeen vastata.
5. Kymmenes ennakkoratkaisukysymys
101. Kymmenennellä kysymyksellään ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee lähinnä, onko direktiivin 2000/78 1 artiklaa tulkittava siten, että tämä direktiivi on esteenä sille, että viranomainen, jonka organisaatioyksikkö suorittaa toisen yksikön virkamiestä koskevia tutkintatoimenpiteitä, kieltäytyy työnantajana ylentämästä tätä virkamiestä pelkästään sillä perusteella, että hän on ollut epäiltynä rikostutkinnassa, joka on lopetettu.
102. Tämän kysymyksen perusteena olevan tosiseikaston osalta Bulgarian hallitus totesi istunnossa vastauksena unionin tuomioistuimen esittämiin kysymyksiin ensinnäkin, että toisin kuin pääasian kantaja väittää, hänet on rikostutkinnan jälkeen ylennetty ylempiin tehtäviin. Olettamaa siitä, että kysymyksillä on pääasian kannalta merkitystä, ei kuitenkaan voida kumota pelkästään sillä, että yksi pääasian asianosaisista riitauttaa tietyt tosiseikat, joiden paikkansapitävyyden selvittäminen ei ole unionin tuomioistuimen tehtävä ja joista mainitun pääasian kohteen määrittäminen riippuu.(43)
103. Muistutan seuraavaksi, että direktiivin 2000/78 1 artiklassa luetellaan tyhjentävästi tässä direktiivissä kielletyn syrjinnän perusteet eli uskonto tai vakaumus, vammaisuus, ikä tai sukupuolinen suuntautuminen.(44) Se, että henkilö on ollut epäiltynä rikostutkinnassa, joka on lopetettu, ei kuitenkaan kuulu näihin perusteisiin. Se, että uralla eteneminen evätään ainoastaan tämän seikan perusteella, ei siten kuulu tämän direktiivin soveltamisalaan.
104. Tässä tilanteessa sillä, että epäillyn asemaa koskevat tiedot keräsi työnantajan toinen organisaatioyksikkö kuin se, jonka palveluksessa virkamies oli, ei ole merkitystä.
105. Direktiiviä 2000/78 ei myöskään sovelleta siihen, että henkilöä ei ylennetä sen vuoksi, että hän on ollut epäillyn asemassa poliisina. Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä nimittäin ilmenee, että kyseisen direktiivin soveltamisalaan ei kuulu työsuhteeseen itsessään perustuva syrjintä, erityisesti kun on kyse tiettyyn ammattiryhmään kuulumisesta tai työntekopaikasta.(45)
106. Ehdotan näin ollen, että kymmenenteen ennakkoratkaisukysymykseen vastataan, että direktiivin 2000/78 1 artiklaa on tulkittava siten, että tätä direktiiviä ei sovelleta siihen, että virkamiehen urallaan eteneminen evätään pelkästään sillä perusteella, että hän on ollut epäiltynä rikostutkinnassa, joka on lopetettu.
V Ratkaisuehdotus
107. Edellä esitetyn perusteella ehdotan, että unionin tuomioistuin vastaa Sofiyski rayonen sadin esittämiin ennakkoratkaisukysymyksiin seuraavasti:
1) Luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta 27.4.2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679 2 artiklan 1 kohtaa ja luonnollisten henkilöiden suojelusta toimivaltaisten viranomaisten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä rikosten ennalta estämistä, tutkimista, paljastamista tai rikoksiin liittyviä syytetoimia tai rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanoa varten sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja neuvoston puitepäätöksen 2008/977/YOS kumoamisesta 27.4.2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/680 9 artiklan 1 kohtaa
on tulkittava siten, että
kyseistä asetusta sovelletaan siihen, että viranomainen säilyttää virkamiehensä henkilökansiossa tietoja, jotka koskevat tämän virkamiehen asemaa epäiltynä rikostutkinnassa, kun kyseisen viranomaisen organisaatioyksikkö on kerännyt nämä tiedot suorittaessaan tässä direktiivissä tarkoitetun toimivaltaisen viranomaisen tehtäviään, jos näitä tietoja säilytetään muita kuin tämän direktiivin 1 artiklan 1 kohdassa mainittuja tarkoituksia varten.
2) Asetuksen 2016/679 17 artiklan 3 kohtaa, luettuna yhdessä sen 6 artiklan 1 kohdan c alakohdan ja 6 artiklan 3 kohdan kanssa,
on tulkittava siten, että
henkilötietojen, jotka koskevat rikostutkintaa, jossa poliisin virkamies on ollut tutkintatoimenpiteiden kohteena rikoksesta epäiltynä ja joka on lopetettu, säilyttämistä kyseisen virkamiehen henkilökansiossa ei voida pitää lainmukaisena sellaisen lakisääteisen velvoitteen noudattamiseksi, jota kansallisen lainsäädännön mukaan sovelletaan hänen työnantajanaan toimivaan viranomaiseen rekisterinpitäjänä, pelkästään mainitulle virkamiehelle kuuluvien tehtävien luonteen perusteella.
3) Yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista 27.11.2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/78/EY 1 artiklaa
on tulkittava siten, että
tätä direktiiviä ei sovelleta siihen, että virkamiehen urallaan eteneminen evätään pelkästään sillä perusteella, että hän on ollut epäiltynä rikostutkinnassa, joka on lopetettu.
1 Alkuperäinen kieli: ranska.
i Tämän asian nimi on kuvitteellinen nimi. Se ei vastaa asian minkään asianosaisen todellista nimeä.
2 Luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) 27.4.2016 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EUVL 2016, L 119, s. 1).
3 Luonnollisten henkilöiden suojelusta toimivaltaisten viranomaisten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä rikosten ennalta estämistä, tutkimista, paljastamista tai rikoksiin liittyviä syytetoimia tai rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanoa varten sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja neuvoston puitepäätöksen 2008/977/YOS kumoamisesta 27.4.2016 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EUVL 2016, L 119, s. 89).
4 Yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista 27.11.2000 annettu neuvoston direktiivi (EYVL 2000, L 303, s. 16).
5 DV nro 53, 27.6.2014.
6 DV nro 78, 19.9.2014, sellaisena kuin se on muutettuna ja täydennettynä DV:ssä nro 27, 14.4.2015, sellaisena kuin se on muutettuna ja täydennettynä DV:ssä nro 53, 25.6.2021.
7 Ks. vastaavasti tuomio 8.5.2025, Stadt Wuppertal (C‑130/24, EU:C:2025:340, 42 kohta).
8 Vaikka rikostutkinta suoritettiin vuonna 2016 eli ennen yleisen tietosuoja-asetuksen ja direktiivin 2016/680 voimaantuloa, pääasian kantaja pyytää sellaisten tietojensa poistamista, joita ministeriö toistaiseksi edelleen säilyttää. Näin ollen minulla ei ole epäilyjä siitä, ettei yleistä tietosuoja-asetusta ja direktiiviä 2016/680 voitaisi soveltaa ajallisesti pääasiassa.
9 Ks. vastaavasti tuomio 4.10.2024 Bezirkshauptmannschaft Landeck (Yritys saada pääsy matkapuhelimelle tallennettuihin henkilötietoihin) (C‑548/21, EU:C:2024:830, 53 kohta).
10 Ensimmäinen, toinen, neljäs, viides, seitsemäs ja yhdeksäs ennakkoratkaisukysymys.
11 Kolmas, kuudes ja kahdeksas ennakkoratkaisukysymys.
12 Kysymysten uudelleen muotoilusta ks. tuomio 3.6.2025, Kinsa (C‑460/23, EU:C:2025:392, 34 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
13 Perusoikeuskirjan 52 artiklassa, jota tämä kysymys myöskin koskee, säännellään perusoikeuksien rajoituksia, eikä se mielestäni ole merkityksellinen yleisen tietosuoja-asetuksen ja direktiivin 2016/680 soveltamisalan rajaamisen yhteydessä.
14 Sitä, miten näitä käsitteitä on tulkittu yleisen tietosuoja-asetuksen yhteydessä, olisi siis sovellettava analogisesti kyseisen direktiivin yhteydessä; käsittelyn käsitteen osalta ks. tuomio 4.10.2024, Bezirkshauptmannschaft Landeck (Yritys saada pääsy matkapuhelimelle tallennettuihin henkilötietoihin) (C‑548/21, EU:C:2024:830, 71 kohta).
15 Ks. vastaavasti tuomio 8.12.2022, Inspektor v Inspektorata kam Visshia sadeben savet (Henkilötietojen käsittelyn tarkoitus – Rikostutkinta) (C‑180/21, EU:C:2022:967, 73 kohta).
16 Ks. ZMVR:n 29 §:n 1 momentti. Rekisterinpitäjän nimittämisestä kansallisessa oikeudessa ks. tuomio 11.1.2024, Belgian valtio (Virallisessa julkaisussa käsitellyt tiedot) (C‑231/22, EU:C:2024:7, 29 ja 30 kohta).
17 Yleisen tietosuoja-asetuksen 2 artiklan 1 kohta.
18 Ks. vastaavasti tuomio 7.3.2024, Endemol Shine Finland (C‑740/22, EU:C:2024:216, 37 ja 38 kohta).
19 Bulgarian hallituksen esittämien tietojen mukaan ZMVR:n 147 §:n 1 momentin ja henkilökansioita koskevien ohjeiden 3 ja 6 §:n nojalla henkilökansiot numeroidaan kasvavassa järjestyksessä ja tallennetaan erityisiin rekistereihin; henkilötietoja säilytetään näissä henkilökansioissa, ja ne jaetaan ennalta määriteltyihin ryhmiin.
20 Ks. vastaavasti tuomio 8.12.2022, Inspektor v Inspektorata kam Visshia sadeben savet (Henkilötietojen käsittelyn tarkoitus – Rikostutkinta) (C‑180/21, EU:C:2022:967, 74 kohta).
21 Yleisen tietosuoja-asetuksen 5 artiklan 1 kohdan b alakohta ja direktiivin 2016/680 4 artiklan 1 kohdan b alakohta.
22 Ks. vastaavasti julkisasiamies Campos Sánchez-Bordonan ratkaisuehdotus Inspektor v Inspektorata kam Visshia sadeben savet (Henkilötietojen käsittelyn tarkoitus – Rikostutkinta) (C‑180/21, EU:C:2022:406, 37, 38, 70 ja 71 kohta).
23 Ellei kyse ole unionin oikeuden soveltamisalan ulkopuolelle jäävästä toiminnasta eli toiminnasta, jonka tarkoituksena on kansallisen turvallisuuden turvaaminen tai jonka voidaan katsoa kuuluvan samaan ryhmään, mistä ei tässä näytä olevan kyse; ks. tuomio 22.6.2021, Latvijas Republikas Saeima (Liikennerikkomuspisteet) (C‑439/19, EU:C:2021:504, 66–68 kohta).
24 Ks. vastaavasti julkisasiamies Campos Sánchez-Bordonan ratkaisuehdotus Lietuvos Respublikos generalinė prokuratūra (C‑162/22, EU:C:2023:266, 83 ja 84 kohta).
25 Ks. tarkemmin tämän ratkaisuehdotuksen 72 kohta.
26 Tämä seikka ei estä unionin tuomioistuinta ottamasta näitä säännöksiä huomioon kysymysten uudelleen muotoilussa; ks. tuomio 13.3.2025, Alsen (C‑137/23, EU:C:2025:179, 46 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
27 Ks. vastaavasti julkisasiamies Medinan ratkaisuehdotus Agentsia po vpisvaniyata (C‑200/23, EU:C:2024:445, 62 ja 63 kohta).
28 Henkilökansioita koskevien ohjeiden 5 §:n 2 momentti ja 6 §:n 4 momentti.
29 Tällaisten tietojen huomioon ottamisesta ks. tuomio 13.7.2023, Ferrovienord (C‑363/21 ja C‑364/21, EU:C:2023:563, 58 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
30 Ks. vastaavasti julkisasiamies Pikamäen ratkaisuehdotus SCHUFA Holding ym. (Pisteyttäminen) (C‑634/21, EU:C:2023:220, 69 kohta).
31 Ks. mm. tuomio 24.2.2022, Valsts ieņēmumu dienests (Henkilötietojen käsittely verotusta varten) (C‑175/20, EU:C:2022:124, 54–56 kohta).
32 Ks. vastaavasti tuomio 1.8.2022, Vyriausioji tarnybinės etikos komisija (C‑184/20, EU:C:2022:601, 69 ja 70 kohta).
33 Ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyssä, Roomassa 4.11.1950 allekirjoitetussa yleissopimuksessa (Euroopan ihmisoikeussopimus) tarkoitetun lain osalta ks. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomio 25.3.1983, Silver ym. v. Yhdistynyt kuningaskunta (CE:ECHR:1983:0325JUD000594772, 26 kohta ja 86–88 kohta).
34 Ks. mm. tuomio 2.2.2021, Consob (C‑481/19, EU:C:2021:84, 37 kohta).
35 Tätä oikeuskäytäntöä koskevan yleiskatsauksen osalta ks. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (suuren jaoston) tuomio 11.6.2024, Nealon ja Hallam v. Yhdistynyt kuningaskunta, CE:ECHR:2024:0611JUD003248319, 102–109 kohta ja 122–125 kohta sekä erityisesti henkilöstöasioiden osalta Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomio 16.2.2017, Yildiz v. Turkki, CE:ECHR:2017:0124DEC006518210, 30–34 kohta. Kyseisessä asiassa poliisi väitti, että kielteinen arviointimenettely johti olettamaan, jonka mukaan hän oli syyllistynyt rikokseen, vaikka hänet oli vapautettu syytteestä. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin kuitenkin katsoi, ettei ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 2 kappaletta voitu soveltaa, koska kantaja ei ollut osoittanut, että hänen kohtelunsa oli luonut yhteyden rikosoikeudellisen menettelyn ja myöhemmän hallinnollisen menettelyn välille.
36 Komissio viittasi kirjallisissa huomautuksissaan yleisen tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan e alakohtaan, joka koskee käsittelyä, joka on tarpeen yleistä etua koskevan tehtävän suorittamiseksi tai rekisterinpitäjälle kuuluvan julkisen vallan käyttämiseksi. Jos kyse on todellakin lainmukaisuuden perusteesta, jota voidaan soveltaa viranomaisiin, niihin sovelletaan myös tämän asetuksen 6 artiklan 3 kohdan vaatimuksia. Näin ollen kysymys yleisen edun mukaisen tavoitteen olemassaolosta tulisi kuitenkin esiin.
37 Muistutan, että yleisen tietosuoja-asetuksen 5 artiklan 1 kohdan c alakohdassa vahvistetun tietojen minimoinnin periaatteen mukaan tietojen on oltava asianmukaisia ja olennaisia ja rajoitettuja siihen, mikä on tarpeellista suhteessa niihin tarkoituksiin, joita varten niitä käsitellään. Yleisen tietosuoja-asetuksen johdanto-osan 39 perustelukappaleen mukaan tämä periaate edellyttää, että tietojen säilytysaika on mahdollisimman lyhyt.
38 Tuomio 24.9.2019, GC ym. (Arkaluonteisten tietojen poistaminen hakutulosten luettelosta) (C‑136/17, EU:C:2019:773, 72 kohta).
39 Bulgarian hallitus selitti istunnossa, ettei epäillyn asemaan liity Bulgarian oikeudessa erityistä oikeudellista asemaa. Unionin tuomioistuin on kuitenkin jo lausunut, että rikoksen käsitettä on tulkittava itsenäisesti ja yhtenäisesti (tuomio 22.6.2021, Latvijas Republikas Saeima (Liikennerikkomuspisteet) (C‑439/19, EU:C:2021:504, 80–85 kohta), minkä pitäisi mielestäni koskea kaikkia yleisen tietosuoja-asetuksen 10 artiklan soveltamisalaan kuuluvia seikkoja.
40 Eli paremman suojan varmistaminen sellaista käsittelyä vastaan, joka kyseisten tietojen erityisen arkaluontoisuuden vuoksi voi merkitä erityisen vakavaa puuttumista kyseisen henkilön yksityis- tai työelämän kunnioittamista koskeviin perusoikeuksiin (ks. tuomio 22.6.2021, Latvijas Republikas Saeima (Liikennerikkomuspisteet) (C‑439/19, EU:C:2021:504, 74 ja 75 kohta).
41 Tähän näkemykseen yhtyy Bäcker, M., ”Art. 10”, teoksessa Wolff, H. A., Brink, S. ja von Ungern-Sternberg, A. , BeckOK Datenschutzrecht, 51. painos, C. H. Beck 2024, 3 kohta; ks. vastaavasti Georgieva, L., ”Article 10”, teoksessa Kuner, C., Bygrave, L.A. ja Docksey, C. , The EU General Data Protection Regulation (GDPR). A Commentary, Oxford University Press, 2020, s. 389.
42 Ks. vastaavasti tuomio 22.6.2021, Latvijas Republikas Saeima (Liikennerikkomuspisteet) (C‑439/19, EU:C:2021:504, 101 kohta).
43 Tuomio 5.12.2006, Cipolla ym. (C‑94/04 ja C‑202/04, EU:C:2006:758, 26 kohta).
44 Ks. vastaavasti tuomio 17.7.2008, Coleman (C‑303/06, EU:C:2008:415, 38 ja 46 kohta), tuomio 7.7.2011, Agafiţei ym. (C‑310/10, EU:C:2011:467, 34 kohta) ja tuomio 20.10.2022, Curtea de Apel Alba Iulia ym. (C‑301/21, EU:C:2022:811, 64 ja 69 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
45 Tuomio 7.7.2011, Agafiţei ym. (C‑310/10, EU:C:2011:467, 31–33 kohta), tuomio 9.3.2017, Milkova (C‑406/15, EU:C:2017:198, 44 kohta ja tuomio 17.10.2024, Zetschek (C‑349/23, EU:C:2024:889, 25 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).