1

Kantajana oleva Eugen Tomac vaatii SEUT 263 artiklaan perustuvalla kanteellaan yhtäältä sellaisen Euroopan unionin neuvoston 8.12.2022 tekemän ”päätöksen” kumoamista, jolla jätetään hyväksymättä ehdotus N:o 15218/22 neuvoston päätökseksi Schengenin säännöstön määräysten täysimääräisestä soveltamisesta Bulgariassa ja Romaniassa (jäljempänä ehdotus N:o 15218/22), ja toisaalta siinä tapauksessa, että kantajan ei katsota olevan etuoikeutettu kantaja, sellaisen määräajan myöntämistä, joka mahdollistaa sen, että Euroopan parlamentti taikka muu Euroopan unionin toimielin tai kansallinen elin voi tässä ominaisuudessa tarvittaessa jatkaa kannetta.

2

Schengenin säännöstö, sellaisena kuin sitä tarkoitetaan Schengenin säännöstön määrittelemisestä Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja Euroopan unionista tehdyn sopimuksen asiaa koskevien määräysten mukaisen oikeusperustan vahvistamiseksi kullekin Schengenin säännöstöön kuuluvalle määräykselle tai päätökselle 20.5.1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/435/EY (EYVL 1999, L 176, s. 1) 1 artiklassa, jossa viitataan liitteeseen A, on oikeudellinen säännöstö, jonka tarkoituksena on lakkauttaa asteittain tarkastukset yhteisillä rajoilla Schengen-alueen jäsenvaltioissa.

3

Amsterdamin sopimuksella EU-sopimukseen ja EY-sopimukseen liitettiin pöytäkirja Schengenin säännöstön sisällyttämisestä osaksi Euroopan unionia (EYVL 1997, C 340, s. 93). Tämän jälkeen EU-sopimukseen liitetty pöytäkirja (N:o 19) osaksi Euroopan unionia sisällytetystä Schengenin säännöstöstä (EUVL 2008, C 115, s. 290) liitettiin Lissabonin sopimukseen (EUVL 2010, C 83, s. 290).

4

Erityisesti Romanian osalta asiakirjassa Bulgarian tasavallan ja Romanian liittymisehdoista ja niiden sopimusten mukautuksista, joihin Euroopan unioni perustuu (EUVL 2005, L 157, s. 203), olevan Bulgarian tasavallan ja Romanian Euroopan unioniin liittymistä koskevista ehdoista ja menettelyistä tehdyn pöytäkirjan (EUVL 2005, L 157, s. 29; jäljempänä Romanian liittymisasiakirjan pöytäkirja) 4 artiklan 1 ja 2 kohdassa määrätään seuraavaa:

”1.   Liitteessä II luetellut osaksi Euroopan unionia sisällytety[n] – – Schengenin säännöstön määräykset ja Schengenin säännöstöön perustuvat tai muutoin siihen liittyvät säädökset sekä muut ennen liittymispäivää annetut tällaiset säädökset ovat Bulgaria[n tasavaltaa] ja Romaniaa sitovia ja niitä sovelletaan niissä liittymispäivästä alkaen.

2.   Vaikka ne osaksi Euroopan unionia sisällytetyn Schengenin säännöstön määräykset ja Schengenin säännöstöön perustuvat tai muutoin siihen liittyvät säädökset, joita ei tarkoiteta 1 kohdassa, sitovatkin Bulgaria[n tasavaltaa] ja Romaniaa liittymispäivästä alkaen, niitä sovelletaan kummassakin valtiossa ainoastaan neuvoston asiasta tekemän eurooppapäätöksen mukaisesti sen jälkeen kun on näytetty toteen sovellettavien Schengenin arviointimenettelyjen mukaisesti, että tarvittavat edellytykset kyseisen säännöstön kaikkien osien soveltamiseksi ovat täyttyneet kyseisessä valtiossa.

Neuvosto tekee päätöksensä Euroopan parlamenttia kuultuaan niiden jäsenvaltioiden hallituksia edustavien jäsentensä, joiden osalta tässä kohdassa tarkoitetut määräykset on jo pantu täytäntöön, ja sen jäsenvaltion hallituksen edustajan, jonka osalta kyseiset määräykset on määrä panna täytäntöön, yksimielisellä päätöksellä. – –”

5

Liityttyään unioniin 1.1.2007 Romania toteutti vuosina 2009–2011 joukon toimenpiteitä Schengenin arviointimenettelyjen yhteydessä tavoitteenaan täyttää edellytykset, jotka Schengenin säännöstön määräysten täysimääräiselle soveltamiselle on asetettu.

6

Neuvoston puheenjohtajavaltio antoi 29.9.2010 ensimmäisen ehdotuksen – ja tarkisti sitä tämän jälkeen 8.7.2011 – neuvoston päätökseksi Schengenin säännöstön määräysten täysimääräisestä soveltamisesta Bulgarian tasavallassa ja Romaniassa eli ehdotuksen N:o 14142/10, josta on tullut ehdotus N:o 14142/1/10 (jäljempänä ehdotus N:o 14142/10).

7

Parlamentti vahvisti ehdotuksesta N:o 14142/10 8.6.2011 antamassaan päätöslauselmassa N:o 14142/10 (EUVL 2012, CE 380, s. 160) kannan, jonka mukaan se puoltaa ehdotuksen hyväksymistä.

8

Schengen-arviointi‑kokoonpanossa kokoontunut Schengen-asioita käsittelevä neuvoston työryhmä merkitsi 9.6.2011 esittämissään päätelmissä Schengenin säännöstön kaikkien määräysten täytäntöönpanovalmiuksien arviointiprosessin loppuun saattamisesta Romanian osalta (9166/3/11 REV 3) tiedoksi, että Schengenin arviointimenettelyt oli saatettu päätökseen Romanian osalta. Se totesi, että edellytykset kaikilla Schengenin säännöstön aloilla olivat täyttyneet Romaniassa, ja päätteli, että neuvosto voi tehdä Romanian liittymisasiakirjan pöytäkirjan 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun päätöksen.

9

Vaikka 24.6.2011 oli sovittu, että päätös Romanian liittymisestä Schengen-alueeseen tehtäisiin viimeistään vuoden 2011 syyskuussa, neuvosto lykkäsi kuitenkin äänestystä kyseisen päätöksen tekemisestä 22.9.2011 pidetyssä kokouksessa.

10

Parlamentti toisti tukevansa Romanian liittymistä Schengen-alueeseen Bulgarian ja Romanian liittymisestä Schengen-alueeseen 13.10.2011 annetussa päätöslauselmassa (EUVL 2013, CE 94, s. 13). Se kehotti neuvostoa toteuttamaan tätä varten tarvittavat toimenpiteet.

11

Neuvoston puheenjohtajavaltion 7.12.2011 antamasta ehdotuksesta N:o 14302/3/11 neuvoston päätökseksi ei äänestetty neuvostossa 9.12.2011 pidetyssä kokouksessa.

12

Parlamentti kehotti 11.12.2018 annetussa päätöslauselmassa Schengenin säännöstön täysimääräisestä soveltamisesta Bulgariassa ja Romaniassa: tarkastusten poistaminen sisäisiltä maa-, meri- ja ilmarajoilta (EUVL 2020, C 388, s. 18) neuvostoa yhtäältä esittämään mahdollisimman pian uuden ehdotuksen päätökseksi Schengenin säännöstön määräysten täysimääräisestä soveltamisesta Romaniassa ehdotuksen N:o 14142/10 perusteella ja toisaalta päättämään yhtenä säädöksenä välittömästi tarkastusten poistamisesta sisäisiltä rajoilta.

13

Tämän jälkeen Euroopan komissio vahvisti, että Romania täyttää tarvittavat edellytykset, jotta Schengenin säännöstön määräyksiä katsotaan voitavan soveltaa kyseisessä valtiossa, ja kehotti neuvostoa toteuttamaan tältä osin tarvittavat toimenpiteet Euroopan parlamentille ja neuvostolle 2.6.2021 annetussa ensimmäisessä tiedonannossa, jonka otsikko on ”Toimivaa ja kestävää Schengen-aluetta edistävä strategia” (COM(2021) 277 final), ja tämän jälkeen Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle 24.5.2022 annetussa toisessa tiedonannossa, jonka otsikko on ”Vuoden 2022 kertomus Schengen-alueen tilasta” (COM(2022) 0301 final).

14

Parlamentti kehotti uudestaan 18.10.2022 annetussa päätöslauselmassa Romanian ja Bulgarian liittymisestä Schengen-alueeseen (EUVL 2023, C 149, s. 11) neuvostoa toteuttamaan kaikki tarvittavat toimet päätöksen tekemiseksi Schengenin säännöstön määräysten täysimääräisestä soveltamisesta Romaniassa vuoden 2022 loppuun mennessä.

15

Komission alaisuudessa Bulgariaan ja Romaniaan tehdyn Schengenin säännöstön ja siihen vuodesta 2011 alkaen tehtyjen muutosten soveltamista koskevan vapaaehtoisen tiedonhankintamatkan yhteydessä 21.10.2022 laaditussa asiantuntijalausunnossa (13906/22) vahvistettiin vuonna 2011 päätökseen saatettujen arviointimenettelyjen päätelmät. Kyseisestä lausunnosta myös ilmeni, että Romania on pannut säännöstön ja siihen liittyvät välineet täytäntöön ja jopa vahvistanut niiden soveltamista kaikilla aloilla. Komissio kehotti Euroopan parlamentille ja neuvostolle 16.11.2022 antamassaan tiedonannossa, jonka otsikko on ”Schengen-alueen vahvistaminen mahdollistamalla Bulgarian, Romanian ja Kroatian täysi osallistuminen sisärajatarkastuksista vapautettuun alueeseen” (COM(2022) 636 final), neuvostoa uudestaan hyväksymään Romanian liittymisen Schengen-alueeseen.

16

Neuvoston puheenjohtajavaltio antoi 29.11.2022 Romanian liittymisasiakirjan pöytäkirjan 4 artiklan 2 kohdan perusteella ehdotuksen N:o 15218/22.

17

Oikeus- ja sisäasioita (OSA) käsittelevä neuvoston kokoonpano kokoontui 8.12.2022 tehdäkseen päätöksen Schengen-alueen poliittisen hallinnoinnin (eli Schengen-neuvosto) ja muiden kuin lainsäädäntöasioiden osalta ehdotuksesta N:o 15218/22, joka oli otettu kokouksen esityslistan 3 kohdan a alakohtaan, jonka mukaan ehdotuksen mahdollisesta hyväksymisestä voitiin pyytää äänestystä. Ehdotusta N:o 15218/22 ei hyväksytty tässä kokouksessa, koska jäsenvaltioiden hallitusten edustajat eivät päässeet siitä yksimielisyyteen.

18

Kantaja on Euroopan parlamentin jäsen ja Romanian kansalainen.

19

Kantaja tiedusteli 15.12.2022 lähetetyllä sähköpostilla neuvoston pääsihteeristön OSA-pääjohtajalta, voisiko hän saada tältä 8.12.2022 pidetyn neuvoston kokouksen esityslistaan otetun Schengen-säännöstön täysimääräistä soveltamista Romaniassa koskevan äänestyksen tulokset sekä kyseisen kokouksen pöytäkirjan tai siihen liittyvän selvityksen.

20

Neuvoston pääsihteeristön OSA-pääjohtaja vastasi 16.12.2022 lähetetyllä sähköpostilla kantajalle, ettei ehdotusta N:o 15218/22 ollut todellakaan hyväksytty kyseisessä kokouksessa ja että neuvoston työjärjestyksen 8 ja 9 artiklan mukaisesti äänestystulokset eivät ole julkisia siltä osin kuin kyse on muussa kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävän toimen käsittelystä, joka ei ole yleisölle avoin. Hän totesi vielä, ettei myöskään kyseistä menettelyä koskevaa pöytäkirjaa ole julkistettu.

21

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

22

Unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 126 artiklan mukaan on niin, että jos kanne on selvästi unionin yleisen tuomioistuimen toimivaltaan kuulumaton tai kanteen tutkittavaksi ottamisen edellytykset selvästi puuttuvat, unionin yleinen tuomioistuin voi milloin tahansa päättää ratkaista
asian perustellulla määräyksellä asian käsittelyä jatkamatta.

23

Unionin yleinen tuomioistuin katsoo nyt käsiteltävässä asiassa, että sillä on asiakirja-aineiston perusteella riittävästi tietoa asiasta, ja päättää ratkaista asian kyseisen artiklan mukaisesti asian käsittelyä jatkamatta.

24

Aluksi on todettava, että koska kanteen tutkittavaksi ottamisen edellytysten täyttyminen on ehdoton prosessinedellytys, joka unionin yleisen tuomioistuimen on tutkittava viran puolesta, työjärjestyksen 126 artiklaan perustuvan määräyksen edellytyksenä ei ole se, että vastaaja on riitauttanut kanteen tutkittavaksi ottamisen. Arvioitaessa nyt käsiteltävässä asiassa sitä, onko tutkittavaksi ottamisen edellytysten puuttuminen selvää, merkitystä ei siis ole sillä, ettei kannetta ole annettu tiedoksi vastaajalle ja että vastaaja ei siis ole voinut vedota siihen, ettei kanne selvästikään täytä tutkittavaksi ottamisen edellytyksiä (ks. vastaavasti tuomio 5.3.2020, Credito Fondiario v. CRU, C‑69/19 P, EU:C:2020:178, 54 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

25

Kumoamiskanteen tutkittavaksi ottamista koskevasta täysin vakiintuneesta oikeuskäytännöstä seuraa, että riitautettujen toimien luonnehtimista varten tarkastelun kohteeksi on otettava näiden toimien asiasisältö ja niiden laatijoiden aikomus. SEUT 263 artiklassa tarkoitettuja kannekelpoisia toimia ovat tältä osin lähtökohtaisesti luonteestaan tai muodostaan riippumatta kaikki ne toimielinten toimet, joissa lopullisesti vahvistetaan toimielimen kanta hallinnollisen menettelyn päätteeksi ja joilla on tarkoitus saada aikaan sitovia oikeusvaikutuksia (ks. vastaavasti tuomio 17.7.2008, Athinaïki Techniki v. komissio, C‑521/06 P, EU:C:2008:422, 42 kohta; tuomio 26.1.2010, Internationaler Hilfsfonds v. komissio, C‑362/08 P, EU:C:2010:40, 52 kohta ja tuomio 19.11.2013, komissio v. neuvosto, C‑63/12, EU:C:2013:752, 28 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

26

Näiden periaatteiden valossa on tarkastettava, onko nyt käsiteltävässä asiassa se, ettei neuvosto hyväksynyt ehdotusta N:o 15218/22, SEUT 263 artiklassa tarkoitettu kannekelpoinen toimi.

27

Kuten kantaja huomauttaa, on totta, että Romanian liittymisasiakirjan pöytäkirjan 4 artiklan 2 kohdasta ilmenee, että neuvosto voi tehdä päätöksen Schengenin säännöstön määräysten täysimääräisestä soveltamisesta Romaniassa vasta tarkastettuaan Schengenin arviointimenettelyjen mukaisesti, että tarvittavat edellytykset säännöstön kaikkien osien soveltamiseksi ovat täyttyneet Romaniassa (ks. edellä 4 kohta). On myös totta, että tämä tarkastus on nyt käsiteltävässä asiassa saatettu päätökseen Schengen-arviointi‑kokoonpanossa kokoontuneen Schengen-asioita käsittelevän neuvoston työryhmän 9.6.2011 esittämillä päätelmillä (ks. edellä 8 kohta).

28

On kuitenkin korostettava, että näiden samojen pöytäkirjan määräysten mukaan Schengen-arviointimenettelyjen päätöksen saattaminen ja mainittu tarkastus ovat väin yksi vaihe menettelyssä, jossa on kuultava parlamenttia, minkä jälkeen neuvosto tekee päätöksen Schengenin säännöstön määräysten täysimääräisestä soveltamisesta Romaniassa.

29

Romanian liittymisasiakirjan pöytäkirjan 4 artiklan 2 kohdan toisesta alakohdasta ilmenee ennen kaikkea, että tällainen päätös voidaan tehdä neuvostossa vain niiden jäsenvaltioiden hallituksia edustavien jäsenten, joiden osalta Schengenin säännöstön määräykset on jo pantu täytäntöön, ja Romanian, jonka osalta kyseiset määräykset on määrä panna täytäntöön, hallituksen edustajan yksimielisellä päätöksellä.

30

Vaikka Schengen-arviointimenettelyt on saatettu päätökseen, Romanian liittymisasiakirjan pöytäkirjan 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu neuvoston päätös voi siten olla olemassa ja se voi siis saada aikaan sitovia oikeusvaikutuksia kantajaan nähden vain silloin, kun se on tehty yksimielisesti edellä 29 kohdassa mainituin edellytyksin (ks. vastaavasti ja analogisesti tuomio 13.7.2004, komissio v. neuvosto, C‑27/04, EU:C:2004:436, 30 kohta).

31

Nyt käsiteltävässä asiassa on kuitenkin korostettava, että vaikka Schengen-arviointimenettelyt on saatettu päätökseen ja parlamentti on antanut päätöslauselman 8.6.2011, 13.10.2011, 11.12.2018 ja 18.10.2022, asianomaisten jäsenvaltioiden hallitusten edustajat eivät ole saavuttaneet neuvostossa vaadittua yksimielisyyttä ehdotuksesta N:o 15218/22 äänestettäessä (ks. edellä 17 kohta).

32

Lisäksi on huomautettava, että Romanian liittymisasiakirjan pöytäkirjan 4 artiklassa ei aseteta mitään määräaikaa, jonka päättyessä tämän saman artiklan 2 kohdassa tarkoitettu neuvoston päätös on tehtävä tai katsottava tehdyn.

33

Olisi siis kyseisen artiklan, jossa määrätään nimenomaisesti monivaiheisesta menettelystä asettamatta tätä varten määräaikaa, sanamuodon vastaista katsoa, että aikaisempien vaiheiden päätökseen saattamisesta seuraa, että neuvosto on menettänyt toimivaltansa tehdä kyseisessä artiklassa tarkoitettu päätös asianomaisten jäsenvaltioiden hallitusten edustajien yksimielisellä päätöksellä. Näiden vaiheiden päätökseen saattaminen tai mikä tahansa muu unionin toimielimen kannanotto ei siis voi sitoa näitä edustajia, eikä sen johdosta voida olettaa, että ne ovat ottaneet asiaan kantaa, ennen kuin tällainen päätös on muodollisesti tehty edellä 29 kohdassa mainituin edellytyksin.

34

Neuvoston on siis edelleen mahdollista ottaa ehdotus N:o 15218/22 uudelleen uuden kokouksen esityslistalle tai neuvoston puhteenjohtajavaltio voi laatia uuden ehdotuksen neuvoston päätökseksi Schengenin säännöstön määräysten täysimääräisestä soveltamisesta Romaniassa. Tässä yhteydessä äänestäminen ehdotuksesta N:o 15218/22 ei merkitse sitä, että Romanian liittymisasiakirjan pöytäkirjan 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun neuvoston päätöksen tekemistä edeltävien vaiheiden päätökseen saattaminen menettää merkityksensä eli toisin sanoen sitä, että kyseisessä artiklassa määrätty menettely aloitetaan kokonaisuudessaan uudestaan.

35

Edellä esitettyjen seikkojen valossa on pääteltävä, että vaaditun yksimielisyyden puuttuessa mitään neuvoston päätöstä ei ole tehty Romanian liittymisasiakirjan pöytäkirjan 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla ja että äänestys, jossa ehdotus N:o 15218/22 on jätetty hyväksymättä, ei sinällään tarkoita sitä, että neuvosto on kieltäytynyt tekemästä tällaisen päätöksen myöhemmin.

36

Sen, ettei ehdotusta N:o 15218/22 ole hyväksytty, ei siis voida katsoa johtavan SEUT 263 artiklassa tarkoitettuun kannekelpoiseen toimeen (ks. analogisesti tuomio 13.7.2004, komissio v. neuvosto, C‑27/04, EU:C:2004:436, 34 kohta).

37

Tällainen päätelmä ei myöskään ole vastoin Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklassa esitettyä oikeutta tehokkaaseen oikeussuojaan, koska vakiintuneesta oikeuskäytännöstä ilmenee, että perusoikeuskirjan 47 artiklan tarkoituksena ei ole muuttaa perussopimuksissa määrättyä tuomioistuinvalvontaa koskevaa järjestelmää eikä etenkään niitä sääntöjä, jotka koskevat unionin tuomioistuimissa suoraan nostettujen kanteiden tutkittavaksi ottamisen edellytyksiä (ks. tuomio 30.4.2020, Izba Gospodarcza Producentów i Operatorów Urządzeń Rozrywkowych v. komissio, C‑560/18 P, EU:C:2020:330, 62 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen ja määräys 20.5.2021, LG ym. v. komissio, T‑482/20, ei julkaistu, EU:T:2021:290, 64 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen; ks. vastaavasti ja analogisesti myös määräys 27.4.2021, Macías Chávez ym. v. Espanja ja parlamentti, T‑719/20, EU:T:2021:216, 37 kohta (ei julkaistu)). Koska – kuten edellä on selitetty – äänestys, jossa ehdotus N:o 15218/22 jätetään hyväksymättä, ei ole Romanian liittymisasiakirjan pöytäkirjan 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu neuvoston tekemä päätös eikä se ole siis kannekelpoinen toimi, kantajan oikeuteen tehokkaaseen oikeussuojaan ei näet voida vedota, jotta tutkittavaksi ottamista koskevia sääntöjä ei sovellettaisi nyt käsiteltävään kanteeseen (ks. vastaavasti määräys 20.5.2021, LG ym. v. komissio, T‑482/20, ei julkaistu, EU:C:2021:290, 64 kohta).

38

Ensimmäinen vaatimus 8.12.2022 tehdyn neuvoston ”päätöksen”, jolla jätetään hyväksymättä ehdotus N:o 15218/2, kumoamisesta on siis jätettävä tutkimatta, koska sen tutkittavaksi ottamisen edellytykset selvästi puuttuvat, eikä kantajan tältä osin esittämiä asiakysymystä koskevia argumentteja ole tarpeen tutkia.

39

Toisesta vaatimuksesta, jolla pyritään siihen, että jos kantajan ei katsota olevan etuoikeutettu kantaja, unionin yleinen tuomioistuin myöntää määräajan, jotta parlamentti tai muu unionin toimielin tai kansallinen elin voisi jatkaa kannetta etuoikeutettuna kantajana, on lisäksi yhtäältä huomautettava, että SEUT 263 artiklan toisen kohdan mukaan etuoikeutettuna kantajana pidetään vain jäsenvaltiota, parlamenttia, neuvostoa tai komissiota. Kantajaa ei siis voida käsiteltävässä asiassa pitää etuoikeutettuna kantajana.

40

Toisaalta on huomautettava, että unionin yleisellä tuomioistuimella ei ole mitään toimivaltaa ”myöntää määräaikaa” parlamentille, unionin toiselle toimielimelle tai Romanialle kanteen nostamiseksi 8.12.2022 tehdystä neuvoston ”päätöksestä”, jolla jätetään hyväksymättä ehdotus N:o 15218/22. Tältä osin on todettava, että kanteen nostamisen määräajat, jotka on otettu käyttöön oikeudellisten tilanteiden selkeyden ja varmuuden varmistamiseksi ja kaikenlaisen syrjinnän välttämiseksi, ovat ehdottomia eivätkä asianosaiset tai tuomioistuin voi määrätä niistä (ks. määräys 25.10.2007, Estaser El Mareny v. komissio, T‑274/06, ei julkaistu, EU:T:2007:323, 40 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

41

Tämä pyyntö on siten hylättävä ja toinen vaatimus on siis jätettävä tutkimatta, koska se ei selvästi kuulu unionin yleisen tuomioistuimen toimivaltaan.

42

Tästä seuraa, että kanne on jätettävä tutkimatta osittain sen vuoksi, että sen tutkittavaksi ottamisen edellytykset selvästi puuttuvat, ja osittain sen vuoksi, että se ei selvästi kuulu unionin yleisen tuomioistuimen toimivaltaan, eikä sitä ole tarpeen antaa tiedoksi neuvostolle.

43

Koska tämä määräys on annettu ennen kuin kanne on annettu tiedoksi neuvostolle ja ennen kuin tälle on voinut aiheutua oikeudenkäyntikuluja, on riittävää päättää, että kantaja vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 133 artiklan mukaisesti.

Näillä perusteilla

UNIONIN YLEINEN TUOMIOISTUIN (neljäs jaosto)

on määrännyt seuraavaa: