–

DYKA Plastics NV, edustajinaan S. Van Garsse ja S. Verhoeven, advocaten,

–

Fluvius System Operator CV, edustajinaan E. Gypen ja G. Laenen, advocaten,

–

Tšekin hallitus, asiamiehinään L. Halajová, M. Smolek ja J. Vláčil,

–

Itävallan hallitus, asiamiehinään J. Schmoll ja C. Pesendorfer,

–

Euroopan komissio, asiamiehinään G. Gattinara ja G. Wils,

1

Ennakkoratkaisupyyntö koskee julkisista hankinnoista ja direktiivin 2004/18/EY kumoamisesta 26.2.2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/24/EU (EUVL 2014, L 94, s. 65) 42 artiklan tulkintaa.

2

Tämä pyyntö on esitetty asiassa, jossa asianosaisina ovat DYKA Plastics NV (jäljempänä DYKA) ja Fluvius System Operator CV (jäljempänä Fluvius) ja jossa on kyse siitä, että Fluvius on tehnyt julkisia viemäröintiurakoita koskevia hankintasopimuksia, joissa se vaatii käyttämään kivitavarasta ja betonista valmistettuja viemäriputkia.

3

Direktiivin 2014/24 johdanto-osan 74 ja 92 perustelukappaleessa todetaan seuraavaa:

– –

4

Kyseisen direktiivin 1 artiklan, jonka otsikko on ”Kohde ja soveltamisala”, 2 kohdan sanamuoto on seuraava:

”Tässä direktiivissä tarkoitettua hankintaa on hankintasopimuksen avulla tapahtuva rakennusurakoiden, tavaroiden tai palvelujen hankinta, jonka yksi tai useampi hankintaviranomainen tekee valitsemiltaan talouden toimijoilta, riippumatta siitä, onko kyseiset rakennusurakat, tavarat tai palvelut tarkoitettu julkiseen käyttöön.”

5

Mainitun direktiivin 18 artiklan, jonka otsikko on ”Hankintaperiaatteet”, 1 kohdassa säädetään seuraavaa:

”Hankintaviranomaisten on kohdeltava talouden toimijoita yhdenvertaisesti ja syrjimättä sekä noudatettava avointa ja oikeasuhteista toimintatapaa.

Hankintaa suunniteltaessa ei saa pyrkiä sen jättämiseen tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle tai kilpailun keinotekoiseen kaventamiseen. Kilpailun katsotaan olevan keinotekoisesti kavennettua, jos hankinta suunnitellaan aikomuksena suosia aiheettomasti tiettyjä talouden toimijoita tai saattaa tietyt talouden toimijat epäedulliseen asemaan.”

6

Saman direktiivin 42 artiklan, jonka otsikko on ”Tekniset eritelmät”, sanamuoto on seuraava:

”1.   Liitteessä VII olevassa 1 kohdassa määritellyt tekniset eritelmät on esitettävä hankinta-asiakirjoissa. Teknisissä eritelmissä on vahvistettava rakennusurakoilta, palveluilta tai tavaroilta vaadittavat ominaisuudet.

Näissä ominaisuuksissa voidaan viitata myös tiettyyn rakennusurakoiden, tavaroiden tai palvelujen tuotantoprosessiin tai ‑menetelmään tai tiettyyn prosessiin tai menetelmään rakennusurakoiden, tavaroiden tai palvelujen suorittamisessa taikka tiettyyn prosessiin niiden elinkaaren jossakin muussa vaiheessa silloinkin, kun kyseiset tekijät eivät kuulu niihin fyysisenä osana edellyttäen, että ne liittyvät hankinnan kohteeseen ja ovat oikeasuhteisia sopimuksen arvoon ja tavoitteisiin nähden.

– –

2.   Teknisten eritelmien on mahdollistettava talouden toimijoiden yhtäläinen pääsy hankintamenettelyyn, eikä niillä saa luoda perusteettomia esteitä julkisten hankintojen avaamiselle kilpailulle.

3.   Rajoittamatta pakollisten kansallisten teknisten sääntöjen soveltamista, sikäli kuin ne ovat unionin oikeuden mukaisia, tekniset eritelmät on laadittava jollakin seuraavista tavoista:

4.   Teknisissä eritelmissä ei saa viitata tiettyyn valmistajaan tai tiettyä alkuperää oleviin tuotteisiin tai tiettyyn menetelmään, joka on ominainen tietyn talouden toimijan tuotteille tai palveluille, eikä tavaramerkkeihin, patentteihin, tyyppeihin tai tiettyyn alkuperään tai tuotantoon siten, että maininta suosisi tai sulkisi menettelystä pois tiettyjä yrityksiä tai tiettyjä tuotteita, paitsi jos tämä on perusteltua hankinnan kohteen vuoksi. Maininta tai viittaus on poikkeuksellisesti sallittu siinä tapauksessa, että hankinnan kohdetta ei ole mahdollista riittävän täsmällisesti ja täysin selvästi kuvata 3 kohdan mukaisesti. Tällaiseen mainintaan tai viittaukseen on liitettävä ilmaus ’tai vastaava’.

– –”

7

Direktiivin 2014/24 liitteessä VII, jonka otsikko on ”Tiettyjen teknisten eritelmien määritelmät”, säädetään seuraavaa:

”Tässä direktiivissä sovelletaan seuraavia määritelmiä:

– –”

8

Julkisista hankinnoista 17.6.2016 annetun lain (wet inzake overheidsopdrachten; Belgisch Staatsblad 14.7.2016, s. 44219) 4 §:n 1 momentissa säädetään seuraavaa:

”Hankintaviranomaisten on kohdeltava talouden toimijoita yhdenvertaisesti ja syrjimättä sekä noudatettava avointa ja oikeasuhteista toimintatapaa.”

9

Kyseisen lain 5 §:n 1 momentin sanamuoto on seuraava:

”Hankintaviranomainen ei saa hankintasopimusta suunniteltaessa pyrkiä sen jättämiseen tämän lain soveltamisalan ulkopuolelle tai kilpailun keinotekoiseen kaventamiseen. Kilpailun katsotaan olevan keinotekoisesti kavennettua, jos hankinta suunnitellaan aikomuksena suosia aiheettomasti tiettyjä talouden toimijoita tai saattaa tietyt talouden toimijat epäedulliseen asemaan.

– –”

10

Mainitun lain 53 §:n 2–4 momentissa säädetään seuraavaa:

”2.   Teknisten eritelmien on mahdollistettava talouden toimijoiden yhtäläinen pääsy hankintamenettelyyn, eikä niillä saa luoda perusteettomia esteitä julkisten hankintojen avaamiselle kilpailulle.

3.   Rajoittamatta pakollisten kansallisten teknisten sääntöjen soveltamista, sikäli kuin ne ovat unionin oikeuden mukaisia, tekniset eritelmät on laadittava jollakin seuraavista tavoista:

4.   Teknisissä eritelmissä ei saa viitata tiettyyn valmistajaan tai tiettyä alkuperää oleviin tuotteisiin tai tiettyyn menetelmään, joka on ominainen tietyn talouden toimijan tuotteille tai palveluille, eikä tavaramerkkeihin, patentteihin, tyyppeihin tai tiettyyn alkuperään tai tuotantoon siten, että maininta suosisi tai sulkisi menettelystä pois tiettyjä yrityksiä tai tiettyjä tuotteita.

Maininta tai viittaus on poikkeuksellisesti sallittu siinä tapauksessa, että

Edellä toisen kohdan 1° alakohdassa tarkoitetussa tapauksessa mainintaan tai viittaukseen on liitettävä ilmaus ’tai vastaava’.

– –”

11

Fluvius on Belgian oikeuden mukaan perustettu yhtiö, joka vastaa Flanderin hallintoalueella useiden yleishyödyllisten verkostojen, kuten viemäriverkoston, rakentamisesta, toiminnasta ja ylläpidosta.

12

Kun Fluvius julkaisee viemäreiden asentamista tai vaihtamista koskevia hankintailmoituksia, se vaatii, että jäteveden poistojärjestelmissä käytetään kivitavarasta valmistettuja putkia ja sadeveden poistojärjestelmissä betoniputkia. Muiden materiaalien käyttö on sallittua vain erityisissä teknisissä olosuhteissa.

13

DYKA, joka on muovisten viemäriputkien valmistaja ja toimittaja, katsoo, että sen sulkeminen pois Fluviusin järjestämistä hankintamenettelyistä on vastoin julkisista hankinnoista annetun lain 4, 5 ja 53 §:ssä, joilla pannaan täytäntöön direktiivin 2014/24 18 ja 42 artikla, vahvistettuja hankintaperiaatteita.

14

DYKA kehotti 4.6.2020 Fluviusta muuttamaan tarjouspyyntömenettelyjään siten, että niissä voidaan tarjota muovisia viemäriputkia.

15

Lisäksi DYKA pyysi 7.10.2020 Fluviusta täsmentämään viemäröinnin asentamista Beringenin kuntaan (Belgia) koskevaan julkiseen hankintaan liittyvissä tarjouspyyntöasiakirjoissa syyt, joiden vuoksi muoviputket oli suljettu pois kyseisestä hankinnasta.

16

Fluvius vahvisti 15.10.2020 päivätyssä vastauksessaan, että ainoastaan kivitavarasta valmistetut putket hyväksytään jäteveden poistoon ja betoniputket sadeveden poistoon. Se katsoo, ettei sen tarvitse perustella enempää tätä materiaalivalintaa.

17

DYKA saattoi asian ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen eli onernemingsrechtbank Gent, afdeling Gentin (Gentin kauppatuomioistuin, Gentin istuntopaikka, Belgia) käsiteltäväksi ja vaati tätä määräämään Fluviusin lopettamaan tämän käytännön ja velvoittamaan sen maksamaan vahingonkorvausta.

18

Fluvius väittää kyseisessä tuomioistuimessa, että kivitavarasta ja betonista valmistettujen viemäriputkien valinta oletusarvoisesti eli erityisten teknisten olosuhteiden puuttuessa on perusteltua muun muassa kestävyyden kannalta. Se katsoo lähinnä, ettei tällaisella vaatimuksella loukata direktiivin 2014/24 18 ja 42 artiklassa vahvistettuja periaatteita.

19

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin huomauttaa, että direktiivin 2014/24 42 artiklasta seuraa, että tekniset eritelmät on laadittava siten, ettei kilpailua kavenneta keinotekoisesti. Kuten kyseisen 42 artiklan 3 kohdasta ilmenee, kun sitä luetaan yhdessä kyseisen direktiivin johdanto-osan 74 perustelukappaleen kanssa, teknisten eritelmien laatiminen suorituskykyä koskevien ja toiminnallisten vaatimusten mukaisesti mahdollistaa yleensä parhaiten kilpailulle avaamista koskevan tavoitteen saavuttamisen.

20

Kyseinen tuomioistuin ei sulje pois sitä, että direktiivin 2014/24 42 artiklan 3 kohtaa on tulkittava siten, että hankintaviranomaisen on laadittava tekniset eritelmät jollakin kyseisessä säännöksessä luetelluista tavoista. Vaikuttaa kuitenkin siltä, ettei Fluviusin käyttämä sanamuoto, jossa viitataan kivitavarasta ja betonista valmistettuihin putkiin, kuulu mihinkään näistä laadintatavoista, ja se johtaa lisäksi tiettyjen yritysten tai tuotteiden sulkemiseen pois menettelystä, mikä voisi kuulua kyseisen direktiivin 42 artiklan 4 kohdassa säädetyn kiellon alaan. Tästä voisi seurata, että mainitun direktiivin 18 artiklan 1 kohdassa ja 42 artiklan 2 kohdassa vahvistettuja periaatteita on loukattu.

21

Ondernemingsrechtbank Gent, afdeling Gent on tässä tilanteessa päättänyt lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:

22

Aluksi on todettava, että Euroopan komissio pohtii kirjallisissa huomautuksissaan, mitä direktiiviä on sovellettava.

23

On muistutettava, että ennakkoratkaisukysymys on tutkittava kaikkien niiden perussopimuksen määräysten ja johdetun oikeuden säännösten valossa, joilla saattaa olla merkitystä esitetyn ongelman kannalta. Se seikka, että ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin on esittänyt kysymyksensä viitaten unionin oikeuden tiettyihin määräyksiin ja säännöksiin, ei siis estä unionin tuomioistuinta esittämästä kyseiselle tuomioistuimelle kaikkia tulkintaan liittyviä seikkoja, jotka saattavat olla hyödyllisiä kyseisen tuomioistuimen arvioidessa käsiteltävänään olevaa asiaa, riippumatta siitä, onko se kysymyksiään esittäessään viitannut niihin (tuomio 16.6.2022, Obshtina Razlog, C‑376/21, EU:C:2022:472, 51 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

24

Fluvius vastaa jätevesiverkostojen asentamisesta, toiminnasta ja ylläpidosta. Tähän toimintaan liittyviä urakoita säännellään direktiivin 2014/24 1 artiklan 2 kohdalla.

25

Vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja direktiivin 2004/17/EY kumoamisesta 26.2.2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/25/EU (EUVL 2014, L 94, s. 243) 10 artiklan 1 kohdassa säädetään kuitenkin, että kyseisen direktiivin soveltamisalaan kuuluvat juomaveden siirtoon ja jakeluun tai sen toimitukseen liittyvät toiminnot. Direktiivin 2014/25 10 artiklan 2 kohdan b alakohdassa täsmennetään tältä osin, että kyseisen direktiivin soveltamisalaan kuuluvat myös hankintasopimukset tai suunnittelukilpailut, jotka kyseisen 10 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua toimintaa harjoittavat hankintayksiköt tekevät tai järjestävät ja jotka liittyvät jäteveden poistoon tai käsittelyyn.

26

Ennakkoratkaisupyynnön perusteella ei voida selvittää, harjoittaako Fluvius hankintaviranomaisena juomaveden siirtoon ja jakeluun tai sen toimitukseen liittyvää toimintaa. Fluvius väitti kuitenkin istunnossa komission ja DYKAn tukemana, ettei se harjoita toimintaa kyseisellä alalla. Jollei ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen suorittamasta selvityksestä muuta johdu, käsiteltävässä asiassa on siis sovellettava direktiiviä 2014/24.

27

Joka tapauksessa on huomattava, että direktiivien 2014/24 ja 2014/25 teknisiä eritelmiä koskevat säännökset ovat olennaisilta osin samat.

28

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee ensimmäisellä kysymyksellään lähinnä, onko direktiivin 2014/24 42 artiklan 3 kohtaa tulkittava siten, että kyseisessä säännöksessä oleva luettelo teknisten eritelmien laatimismenetelmistä on tyhjentävä.

29

Tästä on muistutettava, että direktiivin 2014/24 42 artiklan 3 kohdan mukaan tekniset eritelmät laaditaan kyseisen säännöksen a alakohdan mukaan suorituskykyä koskevien tai toiminnallisten vaatimusten perusteella tai mainitun säännöksen b alakohdan mukaan viittaamalla teknisiin eritelmiin sekä tärkeysjärjestyksessä lueteltuna kansallisiin standardeihin, joilla saatetaan voimaan eurooppalaisia standardeja, eurooppalaisiin teknisiin arviointeihin, yhteisiin teknisiin eritelmiin, kansainvälisiin standardeihin, muihin eurooppalaisten standardointielinten laatimiin teknisiin viitejärjestelmiin tai, jos näitä ei ole, kansallisiin standardeihin, kansallisiin teknisiin hyväksyntöihin tai kansallisiin rakennusurakoiden suunnitteluun, laskentaan ja toteuttamiseen sekä tavaroiden käyttöön liittyviin teknisiin eritelmiin, taikka kyseisen kohdan c ja d alakohdan mukaan yhdistämällä nämä kaksi menetelmää. Kyseisen 42 artiklan 3 kohdan a–d alakohdassa lueteltuja teknisten eritelmien laatimismenetelmiä ei ole asetettu tärkeysjärjestykseen (ks. vastaavasti tuomio 25.10.2018, Roche Lietuva, C‑413/17, EU:C:2018:865, 26 ja 28 kohta).

30

Kuten näitä a–d alakohtaa edeltävästä virkkeestä ”tekniset eritelmät on laadittava jollakin seuraavista tavoista” ilmenee, hankintaviranomaisen tehtävänä on laatia tekniset eritelmät jonkin kyseisen alakohdan mukaisesti eikä jonkin muun menetelmän mukaisesti. Kuten julkisasiamies on huomauttanut lähinnä ratkaisuehdotuksensa 44 kohdassa, direktiivin 2014/24 42 artiklan 3 kohta on näin ollen ymmärrettävä siten, että siinä luetellaan tyhjentävästi hankinta-asiakirjoihin sisällytettävien teknisten eritelmien laadintamenetelmät. Jos unionin lainsäätäjä olisi halunnut hyväksyä lisämenetelmiä, se olisi ilmaissut tahtonsa käyttämällä sentapaista muotoilua kuin ”voidaan laatia”.

31

Tätä tulkintaa ei horjuta direktiivin 2014/24 42 artiklan 3 kohdan alussa oleva täsmennys, jonka mukaan kyseinen säännös ei ”[rajoita] pakollisten kansallisten teknisten sääntöjen soveltamista, sikäli kuin ne ovat unionin oikeuden mukaisia”. Tämä täsmennys voi tosin silloin, kun on olemassa kansallinen tekninen sääntö, johtaa tilanteisiin, joissa hankintaviranomaiset voivat poiketa 42 artiklan 3 kohdassa ilmaistusta säännöstä, mutta se ei sellaisenaan muuta kyseisen säännön merkitystä. Jos mihinkään ”pakolliseen kansalliseen tekniseen sääntöön” ei vedota – kuten nyt käsiteltävässä asiassa –, tekniset eritelmät on laadittava jollakin kyseisen direktiivin 42 artiklan 3 kohdan a–d alakohdassa säädetyistä menetelmistä, tämän kuitenkaan rajoittamatta kyseisen 42 artiklan 4 kohdan soveltamista.

32

Tätä tulkintaa ei horjuta myöskään direktiivin 2014/24 42 artiklan 4 kohdan toiseen virkkeeseen sisältyvä maininta, jonka mukaan voi olla tapauksia, joissa ”hankinnan kohdetta ei ole mahdollista riittävän täsmällisesti ja täysin selvästi kuvata [kyseisen 42 artiklan] 3 kohdan mukaisesti”.

33

Kyseisen direktiivin 42 artiklan 4 kohdan toisen ja kolmannen virkkeen mukaan hankintaviranomainen voi tällaisissa tapauksissa poikkeuksellisesti viitata tiettyyn valmistajaan tai tiettyä alkuperää oleviin tuotteisiin tai tiettyyn menetelmään taikka muuhun kyseisen 42 artiklan 4 kohdan ensimmäisessä virkkeessä mainittuun erityiseen seikkaan liittämällä siihen ilmauksen ”tai vastaava”.

34

Mikäli tätä poikkeusta voidaan soveltaa siitä syystä, ettei hankinnan kohdetta ole mahdollista riittävän täsmällisesti ja täysin selvästi kuvata direktiivin 2014/24 42 artiklan 3 kohdan mukaisesti, hankintaviranomainen voi sisällyttää teknisiin eritelmiin viittauksen seikkoihin, joiden mainitseminen on lähtökohtaisesti kielletty kyseisen direktiivin 42 artiklan 4 kohdan ensimmäisessä virkkeessä, kunhan tähän viittaukseen on liitetty ilmaus ”tai vastaava”.

35

Lisäksi siltä osin kuin direktiivin 2014/24 42 artiklan 4 kohdan ensimmäisessä virkkeessä täsmennetään, että kieltoa käyttää siinä mainittuja viittauksia ei sovelleta, jos tällainen viittaus on perusteltua hankinnan kohteen vuoksi, on katsottava, että tämä tapaus merkitsee poikkeusta – samalla tavoin kuin tämän tuomion 32–34 kohdassa mainittu, kyseisen direktiivin 42 artiklan 4 kohdan toisessa virkkeessä säädetty tapaus – säännöstä, jonka mukaan teknisiä eritelmiä voidaan laatia vain mainitun direktiivin 42 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuilla tavoilla.

36

Täten on niin, että lukuun ottamatta saman direktiivin 42 artiklan 4 kohdassa mainittuja tapauksia ja mikäli kyseisen 42 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja pakollisia kansallisia teknisiä sääntöjä ei ole, direktiivin 2014/24 42 artiklan 3 kohdan a–d alakohdassa lueteltujen teknisten eritelmien laatimismenetelmien luetteloa on pidettävä tyhjentävänä.

37

Kuten kaikesta edellä esitetystä ilmenee, tämän tuomion 30 kohdassa esitetty tulkinta, joka selvästi seuraa direktiivin 2014/24 42 artiklan 3 kohdassa olevasta ilmaisusta ”on laadittava jollakin seuraavista tavoista”, on lähtökohtaisesti velvoittava eli jollei muuta johdu yhtäältä kyseisen säännöksen alussa olevasta täsmennyksestä eikä toisaalta kyseisen direktiivin 42 artiklan 4 kohtaan sisältyvistä täsmennyksistä. Kun otetaan huomioon unionin tuomioistuimen vakiintunut oikeuskäytäntö, jonka mukaan silloin, kun unionin oikeuden säännöksen merkitys ilmenee yksiselitteisesti itse sen sanamuodosta, unionin tuomioistuin ei voi poiketa siitä (tuomio 4.10.2024, Agentsia po vpisvaniyata, C‑200/23, EU:C:2024:827, 56 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen), kyseisen 42 artiklan 3 kohdan ulottuvuutta ei ole tarpeen tutkia enempää.

38

Ensimmäiseen kysymykseen on näin ollen vastattava, että direktiivin 2014/24 42 artiklan 3 kohtaa on tulkittava siten, että kyseisessä säännöksessä oleva luettelo teknisten eritelmien laatimismenetelmistä on tyhjentävä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta pakollisten kansallisten teknisten sääntöjen, jotka ovat kyseisessä säännöksessä tarkoitetulla tavalla unionin oikeuden mukaisia, ja kyseisen direktiivin 42 artiklan 4 kohdan soveltamista.

39

Toisella ja kolmannella kysymyksellään, joita on tarkasteltava yhdessä, ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee lähinnä, onko direktiivin 2014/24 42 artiklan 4 kohtaa tulkittava siten, että hankintaviranomaiset voivat täsmentää julkista rakennusurakkaa koskevan hankintasopimuksen teknisissä eritelmissä, mistä materiaaleista tarjoajien tarjoamien tuotteiden on koostuttava.

40

Tältä osin on aluksi todettava, että julkista rakennusurakkaa koskevan hankintasopimuksen tekomenettelyssä teknisten eritelmien muotoilulla pyritään direktiivin 2014/24 42 artiklan 1 kohdan mukaisesti määrittelemään ”rakennusurakoilta – – vaadittavat ominaisuudet”. Siltä osin kuin teknisissä eritelmissä määritellään nämä ominaisuudet, niissä määritellään itse julkisen hankinnan kohde, kuten kyseisen direktiivin johdanto-osan 92 perustelukappaleesta ilmenee.

41

Näihin eritelmiin voivat kuulua mainitun direktiivin liitteessä VII olevan 1 kohdan a alakohdan mukaan muun muassa vaadittavat ominaisuudet, jotta ”tuote tai hankinta täyttää hankintaviranomaisen tarkoittaman käytön vaatimukset”. Näihin ominaisuuksiin kuuluvat muun muassa kaikki ”tekniset edellytykset, jotka hankintaviranomaisen on mahdollista määrätä yleisen tai erityisen sääntelyn puitteissa ja jotka liittyvät valmiiseen työhön ja materiaaleihin tai näiden osiin”.

42

Vaikka hankintaviranomaisilla on tältä osin laaja harkintavalta, joka on perusteltu siitä syystä, että ne tuntevat parhaiten tarvitsemansa tavarat ja vaatimukset, joiden on täytyttävä haluttujen tulosten saavuttamiseksi, direktiivissä 2014/24 asetetaan kuitenkin tiettyjä rajoja, joita niiden on noudatettava. Hankintaviranomaisten on direktiivin 2014/24 42 artiklan 2 kohdan mukaisesti, kun sitä luetaan yhdessä sen 18 artiklan 1 kohdan kanssa, varmistettava, että tekniset eritelmät mahdollistavat talouden toimijoiden yhtäläisen pääsyn hankintamenettelyyn ja että niillä ei luoda perusteettomia esteitä julkisten hankintojen avaamiselle kilpailulle (ks. vastaavasti tuomio 25.10.2018, Roche Lietuva, C‑413/17, EU:C:2018:865, 29–33 kohta).

43

Vastaavasti kyseisen direktiivin johdanto-osan 74 perustelukappaleesta ilmenee, että julkista hankintaa koskevan sopimuksen tekemistä varten laadittujen teknisten eritelmien on avattava tämä julkinen hankinta kilpailulle ja siten mahdollistettava sellaisten tarjousten esittäminen, jotka perustuvat muun muassa erilaisiin teknisiin ratkaisuihin markkinoilla (ks. vastaavasti tuomio 25.10.2018, Roche Lietuva, C‑413/17, EU:C:2018:865, 36 kohta ja tuomio 24.10.2024, Obshtina Pleven, C‑513/23, EU:C:2024:917, 36 kohta).

44

Tässä samassa johdanto-osan 74 perustelukappaleessa täsmennetään, että teknisten eritelmien laatiminen suorituskykyä koskevien ja toiminnallisten vaatimusten mukaisesti mahdollistaa yleensä parhaiten kilpailulle avaamista koskevan tavoitteen saavuttamisen ja että näin ollen tätä laadintamenetelmää, jolla edistetään innovointia julkisissa hankinnoissa, olisi käytettävä mahdollisimman laajasti.

45

Tämä direktiivin 2014/24 42 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettu teknisten eritelmien laadintatapa mahdollistaa nimittäin sen, että kaikki talouden toimijat, joiden tuotteet täyttävät hankintaviranomaisen asettamat suorituskykyä koskevat ja toiminnalliset vaatimukset, voivat tehdä tarjouksen riippumatta muun muassa tuotteidensa valmistuksessa noudatetusta menetelmästä ja materiaalista, josta ne koostuvat.

46

Jotta myös direktiivin 2014/24 42 artiklan 3 kohdan b alakohdassa säädetyllä laadintamenetelmällä varmistetaan asianmukainen kilpailulle avaaminen, unionin lainsäätäjä on säätänyt, että tämän menetelmän mukaisesti laadittuihin teknisiin eritelmiin on liitettävä ilmaus ”tai vastaava”.

47

Koska avaaminen kilpailulle taataan siis soveltamalla jompaakumpaa direktiivin 2014/24 42 artiklan 3 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetuista menetelmistä, se taataan myös kyseisen direktiivin 42 artiklan 3 kohdan c ja d alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa, joissa on kyse näiden kahden menetelmän yhdistelmästä.

48

Sen sijaan se, että teknisiin eritelmiin sisällytetään viittaus ”tiettyyn valmistajaan tai tiettyä alkuperää oleviin tuotteisiin tai tiettyyn menetelmään, joka on ominainen tietyn talouden toimijan tuotteille tai palveluille”, tai ”tavaramerkkeihin, patentteihin, tyyppeihin tai tiettyyn alkuperään tai tuotantoon siten, että maininta suosisi tai sulkisi menettelystä pois tiettyjä yrityksiä tai tiettyjä tuotteita”, on lähtökohtaisesti kielletty kyseisen direktiivin 42 artiklan 4 kohdan nojalla.

49

Tällaiset viittaukset eivät suinkaan edistä julkisten hankintojen avaamista kilpailulle, vaan ne rajoittavat sitä.

50

Hankintaviranomainen voi kuitenkin poikkeuksellisesti sisällyttää teknisiä eritelmiä sisältäviin hankinta-asiakirjoihin direktiivin 2014/24 42 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun viittauksen, mikäli – kuten kyseisen säännöksen toisessa virkkeessä lähinnä säädetään – kyseisen direktiivin 42 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisesti mainitut suorituskykyä koskevat tai toiminnalliset vaatimukset tai kyseisen direktiivin 42 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaisesti mainitut eritelmät tai näiden vaatimusten ja eritelmien yhdistelmä eivät itsessään mahdollista riittävän täsmällisen ja täysin selvän kuvauksen esittämistä hankinnan kohteesta. Tällaisessa tapauksessa hankintaviranomaisen on saman direktiivin 42 artiklan 4 kohdan kolmannen virkkeen mukaan liitettävä tähän viittaukseen ilmaus ”tai vastaava”.

51

Kuten lisäksi direktiivin 2014/24 42 artiklan 4 kohdan ensimmäiseen virkkeeseen sisältyvästä ilmaisusta ”paitsi jos tämä on perusteltua hankinnan kohteen vuoksi”, ilmenee, kyseisessä säännöksessä tarkoitetut viittaukset voidaan tehdä myös silloin, kun tämä on hankinnan kohteen kannalta perusteltua. Kun otetaan huomioon tämän ilmaisun sijainti kyseisen 4 kohdan [hollanninkielisen version] alussa [suomenkielisessä versiossa 4 kohdan ensimmäisen virkkeen lopussa] ja ilmaisun ”paitsi jos” käyttö, tämä tapaus, joka eroaa kyseisen 42 artiklan 4 kohdan toisessa virkkeessä säädetystä tapauksesta, on ymmärrettävä seikaksi, jonka perusteella hankintaviranomainen voi jättää soveltamatta kyseisen 4 kohdan normatiivista sisältöä, joka sisältää kyseisen kohdan ensimmäisessä virkkeessä ilmaistun periaatteellisen kiellon, sen toisessa virkkeessä säädetyn poikkeuksen tästä kiellosta ja sen kolmannessa virkkeessä säädetyn vaatimuksen lisätä ilmaisu ”tai vastaava” tilanteessa, jossa tätä poikkeusta voidaan soveltaa.

52

Näin ollen on niin, että kun direktiivin 2014/24 42 artiklan 4 kohdassa mainitun kaltainen viittaus on perusteltu hankinnan kohteen vuoksi, se voidaan lisätä teknisiin eritelmiin ilman, että kyseisen säännöksen ensimmäisessä virkkeessä säädettyä kieltoa tai sen toisessa ja kolmannessa virkkeessä säädettyjä edellytyksiä on sovellettava.

53

Tätä ilmaisua ”paitsi jos tämä on perusteltua hankinnan kohteen vuoksi” on tulkittava suppeasti, jotta ei vaarannettaisi tavoitetta avata julkisia hankintoja kilpailulle, siten, että se kattaa ainoastaan tilanteet, joissa vaatimus, joka koskee tietyntyyppisen tuotteen tai tiettyä alkuperää olevan tuotteen tai tietyllä tavaramerkillä varustetun tuotteen käyttöä taikka sellaisen tuotteen käyttöä, joka on saatu tietyn patentin tai tietyn menetelmän perusteella, johtuu väistämättä hankinnan kohteesta.

54

Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on arvioitava kaikkien edellä esitettyjen, direktiivin 2014/24 42 artiklan ulottuvuutta koskevien täsmennysten perusteella, voiko Fluvius rajata viemäröintiurakoita koskevia julkisia hankintoja varten laatimillaan teknisillä eritelmillä nämä julkiset hankinnat talouden toimijoihin, jotka toimittavat jäteveden poistoa varten kivitavarasta valmistettuja putkia ja sadeveden poistoa varten betoniputkia.

55

Vaikka yksinomaan ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen tehtävänä on soveltaa kyseisessä 42 artiklassa vahvistettuja sääntöjä, sellaisina kuin unionin tuomioistuin on niitä tulkinnut, unionin tuomioistuin voi kuitenkin antaa ohjeita sen määrittämiseksi, missä määrin näitä sääntöjä voidaan soveltaa pääasiassa kyseessä olevan kaltaiseen viittaukseen, jossa vaaditaan ”kivitavarasta” ja ”betonista” valmistettujen putkien käyttöä.

56

Tästä on todettava ensinnäkin, että materiaalia, josta tuote koostuu, ei voida pitää direktiivin 2014/24 42 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettuna ”suorituskykyä koskevana vaatimuksena” tai ”toiminnallisena vaatimuksena”. Vaikka materiaali voi edistää tuotteen suorituskykyä tai sen kykyä täyttää toiminnallinen vaatimus, se ei sellaisenaan nimittäin merkitse ”suorituskykyä koskevaa vaatimusta” tai ”toiminnallista vaatimusta”.

57

Pääasiassa kyseessä olevan kaltaisessa tapauksessa, jossa kyseisellä talouden alalla on tuotteita, jotka voidaan erottaa toisistaan niiden valmistuksen ja erityisesti sen materiaalin mukaan, josta ne koostuvat, vaatimus tietystä materiaalista koostuvien tuotteiden käyttämisestä on, kuten julkisasiamies on todennut ratkaisuehdotuksensa 72 ja 73 kohdassa, katsottava viittaukseksi ”tyyppiin” tai ”tiettyyn tuotantoon”, mistä seuraa, että vaatimus ”suosisi tai sulkisi menettelystä pois tiettyjä yrityksiä tai tiettyjä tuotteita” direktiivin 2014/24 42 artiklan 4 kohdan ensimmäisessä virkkeessä tarkoitetussa merkityksessä, koska tämä viittaus johtaa sellaisten yritysten sulkemiseen pois menettelystä, jotka toimittavat muusta kuin vaaditusta materiaalista koostuvia tuotteita.

58

Toiseksi on todettava, että Fluvius ilmoitti unionin tuomioistuimessa pidetyssä istunnossa vastauksena unionin tuomioistuimen esittämään kysymykseen, ettei se ollut liittänyt pääasiassa kyseessä olevaan tekniseen eritelmään, jonka mukaan jäteveden poistoputkien on oltava kivitavarasta valmistettuja ja sadeveden poistoputkien betonista valmistettuja, ilmaisua ”tai vastaava”.

59

Jos näin on, mikä ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on selvitettävä, tästä seuraa ilman, että on tarpeen tutkia, onko direktiivin 2014/24 42 artiklan 3 kohdan mukaisesti mahdollista esittää riittävän täsmällinen ja täysin selvä kuvaus kunkin pääasiassa kyseessä olevan hankinnan kohteesta, ettei Fluvius voi tehokkaasti vedota julkisista hankinnoista annetun lain 53 §:n 4 momentin toisen kohdan 1° alakohdassa, jolla kyseisen direktiivin 42 artiklan 4 kohdan toinen virke on saatettu osaksi Belgian oikeutta, säädettyyn poikkeukseen, koska kyseisen 42 artiklan 4 kohdan kolmannessa virkkeessä esitetty vaatimus, joka on saatettu osaksi Belgian oikeutta kyseisen lain 53 §:n 4 momentin kolmannella kohdalla, ei täyty.

60

Kolmanneksi direktiivin 2014/24 42 artiklan 4 kohdan alussa tarkoitetusta tapauksesta, jota on tulkittu tämän tuomion 51–53 kohdassa ja joka on saatettu osaksi Belgian oikeutta mainitun lain 53 §:n 4 momentin toisen kohdan 2° alakohdalla, on todettava, että vaatimus tietyn materiaalin käyttämisestä julkisessa hankinnassa tai sen osassa voi etenkin johtua väistämättä hankinnan kohteesta, kun vaatimus perustuu hankintaviranomaisen tavoittelemaan esteettiseen vaikutukseen tai tarpeeseen varmistaa rakennuksen soveltuvuus ympäristöönsä tai kun kyseisestä materiaalista valmistettujen tuotteiden käyttäminen on välttämätöntä kyseisen direktiivin 42 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisesti laaditun suorituskykyä koskevan tai toiminnallisen vaatimuksen vuoksi. Tällaisissa tilanteissa nimittäin erilaiseen tekniseen ratkaisuun perustuva muu vaihtoehto ei ole mahdollinen.

61

Lukuun ottamatta tapauksia, joissa materiaalin käyttö johtuu väistämättä hankinnan kohteesta, hankintaviranomainen ei voi lisäämättä ilmausta ”tai vastaava” vaatia tietyn materiaalin käyttämistä. Hankintaviranomaisen on tällöin teknisten eritelmien yhteydessä pidättäydyttävä vaatimasta tietyn materiaalin käyttöä joko jättämällä tällainen materiaali mainitsematta hankinta-asiakirjoissa tai mainitsemalla yksi tai useampi materiaali ja lisäämällä hankinta‑asiakirjoihin ilmaus ”tai vastaava”. Hankintaviranomaisen on näin direktiivillä 2014/24 tavoitellun kilpailulle avaamista koskevan tavoitteen mukaisesti sovellettava hankintasopimuksen tekoperusteita erilaisiin tarjouksiin, jotka voivat olla sekä tarjouksia tuotteista, jotka koostuvat materiaaleista, joiden käyttö on yleistä kyseisellä alalla, että tarjouksia tuotteista, jotka koostuvat vähemmän tavanomaisista tai jopa innovatiivisista materiaaleista. Hankintaviranomaisen on siten annettava kiinnostuneille talouden toimijoille mahdollisuus osoittaa tällaisten materiaalien vastaavuus.

62

Edellä esitetyn perusteella toiseen ja kolmanteen kysymykseen on vastattava, että direktiivin 2014/24 42 artiklan 4 kohtaa on tulkittava siten, että hankintaviranomaiset eivät voi lisäämättä ilmausta ”tai vastaava” täsmentää julkista rakennusurakkaa koskevan hankintasopimuksen teknisissä eritelmissä, mistä materiaaleista tarjoajien tarjoamien tuotteiden on koostuttava, paitsi jos tietyn materiaalin käyttö johtuu väistämättä hankinnan kohteesta eikä erilaiseen tekniseen ratkaisuun perustuva muu vaihtoehto ole mahdollinen.

63

Neljännellä kysymyksellään ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee lähinnä, onko direktiivin 2014/24 42 artiklan 2 kohtaa, kun sitä luetaan yhdessä kyseisen direktiivin 18 artiklan 1 kohdan kanssa, tulkittava siten, että 42 artiklan 2 kohdassa säädettyä velvollisuutta mahdollistaa talouden toimijoiden yhtäläinen pääsy hankintamenettelyihin ja kieltoa luoda perusteettomia esteitä julkisten hankintojen avaamiselle kilpailulle on välttämättä rikottu, jos hankintaviranomainen sulkee tietyt yritykset tai tietyt tuotteet menettelystä pois teknisellä eritelmällä, joka ei ole yhteensopiva mainitun direktiivin 42 artiklan 3 ja 4 kohdassa vahvistettujen sääntöjen kanssa.

64

Direktiivin 2014/24 42 artiklan 2 kohdan sanamuodosta ilmenee yksiselitteisesti, että kyseisen säännöksen tarkoituksena on muistuttaa teknisten eritelmien laadinnan osalta tietyistä kyseisen direktiivin 18 artiklan 1 kohdassa vahvistetuista säännöistä eli yhtäältä velvollisuudesta kohdella talouden toimijoita yhdenvertaisesti ja toisaalta kiellosta rajoittaa kilpailua keinotekoisesti (ks. vastaavasti tuomio 25.10.2018, Roche Lietuva, C‑413/17, EU:C:2018:865, 32 ja 33 kohta).

65

Tämä direktiivin 2014/24 42 artiklan 2 kohdan sisältö puolestaan konkretisoituu kyseisen 42 artiklan 3 ja 4 kohdassa. Kuten ensimmäisen, toisen ja kolmannen ennakkoratkaisukysymyksen tarkastelusta ilmenee, myös nämä kohdat perustuvat mainittuun velvollisuuteen ja kieltoon, kuten direktiivin 2014/24 johdanto-osan 74 perustelukappaleessa vahvistetaan.

66

Näin ollen on niin, että kun tietyt yritykset tai tuotteet on suljettu hankinnan ulkopuolelle sellaisen teknisen eritelmän vuoksi, joka on ristiriidassa direktiivin 2014/24 42 artiklan 3 ja 4 kohdassa vahvistettujen sääntöjen kanssa, tällä poissulkemisella rikotaan välttämättä kyseisen 42 artiklan 2 kohdassa ilmaistua velvollisuutta varmistaa, että teknisillä eritelmillä mahdollistetaan yhtäläinen pääsy hankintamenettelyyn eikä niillä aiheettomasti rajoiteta kilpailua.

67

Neljänteen kysymykseen on näin ollen vastattava, että direktiivin 2014/24 42 artiklan 2 kohtaa, kun sitä luetaan yhdessä kyseisen direktiivin 18 artiklan 1 kohdan kanssa, on tulkittava siten, että 42 artiklan 2 kohdassa säädettyä velvollisuutta mahdollistaa talouden toimijoiden yhtäläinen pääsy hankintamenettelyihin ja kieltoa luoda perusteettomia esteitä julkisten hankintojen avaamiselle kilpailulle on välttämättä rikottu, jos hankintaviranomainen sulkee tietyt yritykset tai tietyt tuotteet menettelystä pois teknisellä eritelmällä, joka ei ole yhteensopiva mainitun direktiivin 42 artiklan 3 ja 4 kohdassa vahvistettujen sääntöjen kanssa.

68

Pääasian asianosaisten osalta asian käsittely unionin tuomioistuimessa on välivaihe kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan asian käsittelyssä, minkä vuoksi kansallisen tuomioistuimen asiana on päättää oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. Oikeudenkäyntikuluja, jotka ovat aiheutuneet muille kuin näille asianosaisille huomautusten esittämisestä unionin tuomioistuimelle, ei voida määrätä korvattaviksi.

Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (neljäs jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti: