–

C. sp. z o.o., edustajinaan P. K. Rosiak, M. Sendrowicz ja K. Szczepanowska-Kozłowska, radcowie prawni,

–

Puolan hallitus, asiamiehinään B. Majczyna ja S. Żyrek,

–

Euroopan komissio, asiamiehinään K. Herrmann ja P. J. O. Van Nuffel,

1

Ennakkoratkaisupyyntö koskee SEU 19 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan (jäljempänä perusoikeuskirja) 47 artiklan 1 kohdan tulkintaa.

2

Tämä pyyntö on esitetty asiassa, jossa asianosaisina ovat yhtäältä C.W. S.A., C.O. S.A., D. sp. z o.o., G. S.A., C. sp. z o.o. (jäljempänä yhtiö C) ja C.1 S.A. ja toisaalta Prezes Urzędu Ochrony Konkurencji i Konsumentów (kilpailu- ja kuluttajansuojaviraston pääjohtaja, Puola) ja joka koskee päätöstä, jolla kyseisille yrityksille määrätään sakkoja kilpailuoikeuden sääntöjen rikkomisesta.

3

Puolan tasavallan perustuslain (Konstytucja Rzeczypospolitej Polskiej) 179 §:ssä säädetään seuraavaa:

”Tasavallan presidentti nimittää tuomarit Krajowa Rada Sądownictwan (kansallinen tuomarineuvosto, Puola) (jäljempänä KRS) ehdotuksesta ennalta määräämättömäksi ajaksi.”

4

Puolan tasavallan perustuslain 180 §:ssä säädetään seuraavaa:

”1.   Tuomareita ei voida erottaa.

2.   Tuomaria ei voida panna viralta, pidättää virantoimituksesta taikka siirtää toiseen tuomiopiiriin tai toiseen tehtävään vastoin hänen tahtoaan muutoin kuin tuomioistuimen päätöksen mukaisesti ja ainoastaan laissa säädetyissä tapauksissa.

– –”

5

Ylimmästä yleisestä tuomioistuimesta 8.12.2017 annetun lain (ustawa o Sądzie Najwyższym) (Dz. U. 2018, järjestysnumero 5), sellaisena kuin se on muutettuna ylimmästä yleisestä tuomioistuimesta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta 9.6.2022 annetulla lailla (ustawa o zmianie ustawy o Sądzie Najwyższym oraz niektórych innych ustaw) (Dz. U. 2022, järjestysnumero 1259) (jäljempänä ylimmästä tuomioistuimesta annettu laki), 29 §:ssä säädetään seuraavaa:

”– –

2.   Sąd Najwyższyn tai sen elinten toiminnan yhteydessä ei ole sallittua kyseenalaistaa tuomioistuinten, valtion perustuslaillisten elinten tai oikeussuoja- tai oikeudenvalvontaelinten legitimiteettiä.

3.   Sąd Najwyższy tai muu lainkäyttöelin ei voi todeta tai arvioida, onko tuomari nimitetty lainmukaisesti tai onko hänellä tästä nimityksestä seuraava laillinen oikeus hoitaa lainkäyttötehtäviä.

4.   Sąd Najwyższyn tuomarin nimittämiseen liittyvät olosuhteet eivät voi olla yksinomainen peruste sellaisen ratkaisun riitauttamiseksi, jonka tekemiseen kyseinen tuomari osallistuu, tai hänen riippumattomuutensa ja puolueettomuutensa kyseenalaistamiseksi.

5.   Kysymys siitä, onko Sąd Najwyższyn tuomari tai kyseiseen tuomioistuimeen tilapäisesti määrätty tuomari täyttänyt riippumattomuuden ja puolueettomuuden vaatimukset ottaen huomioon hänen nimittämiseensä liittyvät olosuhteet ja hänen toimintansa nimittämisen jälkeen, voidaan tutkia 7 momentissa tarkoitetun oikeussubjektin pyynnöstä, jos tämä voi tietyn asian olosuhteissa johtaa riippumattomuuden tai puolueettomuuden periaatteen loukkaamiseen, joka vaikuttaa asian lopputulokseen, kun otetaan huomioon oikeussubjektin tilanne ja asian luonne.

6.   Edellä 5 momentissa tarkoitettujen vaatimusten täyttymisen tutkimista koskeva pyyntö voidaan kohdistaa Sąd Najwyższyn tuomariin tai kyseiseen tuomioistuimeen tilapäisesti määrättyyn tuomariin, joka on sijoitettu ratkaisukokoonpanoon, joka käsittelee

– –

7.   Jokaisella Sąd Najwyższyssä käytävän menettelyn asianosaisella on 6 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa oikeus tehdä tällainen pyyntö.

– –

15.   Sąd Najwyższy tutkii pyynnön suljetuin ovin viiden tuomarin kokoonpanossa, johon kuuluvat tuomarit on valittu arvalla kaikista Sąd Najwyższyn jäsenistä, kuultuaan pyynnön kohteena olevaa tuomaria, jollei kuuleminen ole mahdotonta tai erittäin vaikeaa. Tuomari voi esittää huomautuksensa kirjallisesti. Asianomainen tuomari jätetään arvonnan ulkopuolelle.

– –

21.   Pyynnön tutkimisen jälkeen annettuun päätökseen voidaan hakea muutosta Sąd Najwyższyssä seitsemän tuomarin kokoonpanossa, johon kuuluvat tuomarit on valittu arvalla kaikista Sąd Najwyższyn jäsenistä. Asianomainen tuomari ja valituksenalaiseen päätökseen osallistuneet tuomarit jätetään arvonnan ulkopuolelle.”

6

Siviiliprosessikoodeksista 17.11.1964 annetun lain (ustawa – Kodeks postępowania cywilnego) (Dz. U. nro 43, järjestysnumero 296), sellaisena kuin sitä sovelletaan pääasiassa, 49 §:n 1 momentissa säädetään seuraavaa:

”– – tuomioistuimen on todettava tuomari esteelliseksi tämän tuomarin tai asianosaisen vaatimuksesta, jos on olemassa sellainen seikka, jonka vuoksi on perusteltu syy epäillä kyseisen tuomarin puolueettomuutta kyseessä olevassa asiassa.”

7

Kilpailu- ja kuluttajansuojaviraston pääjohtaja totesi 8.12.2009 tekemässään päätöksessä, että asianomaisten yritysten tekemä sopimus merkitsi kilpailua rajoittavaa käytäntöä harmaasementin tuotanto- ja myyntimarkkinoilla Puolassa. Näin ollen pääjohtaja määräsi näille yrityksille sakkoja kilpailua koskevien kansallisen oikeuden sääntöjen ja unionin oikeuden sääntöjen rikkomisesta.

8

Sąd Okręgowy w Warszawie (Varsovan alueellinen tuomioistuin, Puola) muutti 13.12.2013 antamallaan tuomiolla osittain kyseistä päätöstä ja alensi asianomaisille yrityksille määrättyjä sakkoja.

9

Kyseisestä tuomiosta tehtyjen valitusten johdosta Sąd Apelacyjny w Warszawie (Varsovan ylioikeus, Puola) alensi 27.3.2018 antamallaan tuomiolla tämän tuomion 7 kohdassa mainittujen sakkojen määrää.

10

Viimeksi mainittuun tuomioon on haettu muutosta kassaatiovalituksilla. Sąd Najwyższyn (ylin yleinen tuomioistuin) Izba Kontroli Nadzwyczajnej i Spraw Publicznych (ylimääräistä valvontaa ja julkisia asioita käsittelevä jaosto) kumosi 29.7.2020 antamallaan tuomiolla 27.3.2018 annetun tuomion osittain ja palautti asian Sąd Apelacyjny w Warszawieen, joka ratkaisi asian uudelleen 21.5.2021 antamallaan tuomiolla.

11

Yhtiö C valitti viimeksi mainitusta tuomiosta Sąd Najwyższyyn ja riitautti muun muassa mainitun tuomion antaneen Sąd Apelacyjny w Warszawien ratkaisukokoonpanon ja 29.7.2020 annetun tuomion antaneen Sąd Najwyższyn kokoonpanon sääntöjenmukaisuuden.

12

Saatuaan tiedon valituksen ratkaisemiseen toimivaltaisen ylimääräistä valvontaa ja julkisia asioita käsittelevän jaoston kokoonpanosta yhtiö C vaati ylimmästä tuomioistuimesta annetun lain 29 §:n 5 momentin nojalla sen toteamista, että yksi kokoonpanoon kuuluvista tuomareista ei täytä riippumattomuuden ja puolueettomuuden vaatimuksia, kun otetaan huomioon olosuhteet, joissa hänet nimitettiin KRS:n ehdotuksesta. Hän vaati näin ollen kyseisen tuomarin toteamista esteelliseksi.

13

Ennakkoratkaisupyynnössä ennakkoratkaisua pyytänyt yhden tuomarin kokoonpano, jossa tuomarina on Sąd Najwyższyn siviilijaoston (jäljempänä siviilijaosto) jäsen T. S., toteaa, että asia on käsitelty ”erityistä valvontaa ja julkisia asioita käsittelevän jaoston 15.3.2023 suljetuin ovin pidetyssä istunnossa”. Unionin tuomioistuimen käytettävissä olevista asiakirjoista ilmenee kuitenkin, että ennakkoratkaisupyynnön esittänyt tuomari kuuluu siihen Sąd Najwyższyn kaikista jäsenistä arvalla valittujen viiden tuomarin kokoonpanoon, joka on nimetty ylimmästä tuomioistuimesta annetun lain 29 §:n 15 momentin mukaisesti käsittelemään yhtiön C pyynnöstä vireille pantua pääasiasta erillistä menettelyä riippumattomuuden ja puolueettomuuden vaatimusten noudattamisen valvomiseksi (jäljempänä riippumattomuuden ja puolueettomuuden arviointi).

14

Ennakkoratkaisua pyytäneellä tuomioistuimella on epäilyjä siitä, ovatko riippumattomuuden ja puolueettomuuden arviointi ja Puolan oikeudessa säädetty menettely tuomarin esteellisyyden toteamiseksi unionin oikeuden mukaisia.

15

Koska ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin katsoo, että ”oikeuskäytännön vuoropuhelulla” voidaan välttää unionin oikeuden ja Puolan valtiosääntöoikeuden välinen sovittamaton ristiriita, se katsoo, ettei unionin oikeuden eikä Puolan valtiosääntöoikeuden perusteella voida kyseenalaistaa tuomarin nimittämistä eikä riitauttaa kyseisen tuomarin kelpoisuutta ratkaista asia, jos kyseisen tuomarin nimittämiseen liittyvien olosuhteiden ja hänen käsiteltäväkseen saatetun asian olosuhteiden välillä ei ole yhteyttä eikä hänen riippumattomuutensa ja puolueettomuutensa riitauttamiseen ole muuta perustetta kuin nimittämismenettelyn sääntöjenmukaisuus.

16

Tässä tilanteessa Sąd Najwyższy päätti yhden tuomarin kokoonpanossa lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:

17

Yhtiö C epäilee, onko ennakkoratkaisua pyytänyt elin, joka muodostuu ainoastaan tuomari T. S:stä, SEU 19 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa, luettuna perusoikeuskirjan 47 artiklan valossa, tarkoitettu etukäteen laillisesti perustettu riippumaton ja puolueeton tuomioistuin, kun otetaan huomioon olosuhteet, joissa kyseinen tuomari nimitettiin siviiliasioiden jaostoon. Yhtiö C korostaa erityisesti, että kyseinen tuomari on yksi niistä tuomareista, jotka liittyvät Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen 3.2.2022 antamaan tuomioon Advance Pharma sp. z o.o. v. Puola (CE:ECHR:2022:0203JUD00146920; jäljempänä tuomio Advance Pharma v. Puola).

18

Euroopan komissio yhtyy yhtiön C esittämiin epäilyihin. Se toteaa ensin, että ennakkoratkaisupyynnön on esittänyt yksi ainoa tuomari, joka on nimitetty siviilijaostoon samoissa olosuhteissa, joissa nimitettiin myös ne tuomarit, jotka ovat esittäneet unionin tuomioistuimelle ennakkoratkaisupyyntöjä asioissa, jotka on ratkaistu 21.12.2023 annetulla tuomiolla Krajowa Rada Sądownictwa (Tuomarinvirassa jatkaminen) (C‑718/21, EU:C:2023:1015; jäljempänä tuomio Krajowa Rada Sądownictwa), 15.5.2024 annetulla määräyksellä Rzecznik Finansowy (C‑390/23, EU:C:2024:419), 29.5.2024 annetulla määräyksellä Rzecznik Praw Obywatelskich (Puolan ylimääräinen muutoksenhaku) (C‑720/21, EU:C:2024:489) ja 29.5.2024 annetulla määräyksellä Prokurator Generalny (Puolan ylimääräinen muutoksenhaku II) (C‑43/22, EU:C:2024:459), ja katsoo sitten, ettei kyseistä ennakkoratkaisua pyytänyttä elintä voida pitää SEU 19 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa ja perusoikeuskirjan 47 artiklan toisessa kohdassa tarkoitettuna etukäteen laillisesti perustettuna tuomioistuimena.

19

Vastauksessaan unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 62 artiklan 1 kohdan nojalla päätettyyn prosessinjohtotoimeen Puolan hallitus vahvisti, että Puolan tasavallan presidentti oli KRS:n uudessa kokoonpanossaan 28.8.2018 antamaan päätökseen nro 330/2018 sisältyvän ehdotuksen perusteella nimittänyt 10.10.2018 siviiliasioiden jaostoon sen tuomarin, joka muodostaa ennakkoratkaisua pyytäneen elimen yhden tuomarin kokoonpanon. Puolan hallitus vahvisti myös, että nimitys oli tehty, vaikka Naczelny Sąd Administracyjny (ylin hallintotuomioistuin, Puola) oli 27.9.2018 antamallaan määräyksellä lykännyt päätöksen nro 330/2018 täytäntöönpanokelpoisuutta ja lopulta kumonnut kyseisen päätöksen 6.5.2021 antamallaan tuomiolla.

20

Tältä osin vakiintuneesta oikeuskäytännöstä ilmenee, että arvioitaessa sitä, onko ennakkoratkaisua pyytänyt elin SEUT 267 artiklassa tarkoitettu tuomioistuin, mikä on pelkästään unionin oikeuden perusteella ratkaistava kysymys, ja näin ollen arvioitaessa sitä, voidaanko ennakkoratkaisupyyntö ottaa tutkittavaksi, unionin tuomioistuin ottaa huomioon useita seikkoja, joita ovat muun muassa kyseisen elimen lakisääteisyys, pysyvyys, sen tuomiovallan pakottavuus, menettelyn kontradiktorisuus, toimiminen oikeussääntöjen soveltajana ja riippumattomuus (ks. vastaavasti tuomio 30.6.1966, Vaassen-Göbbels, 61/65, EU:C:1966:39, s. 395; tuomio Krajowa Rada Sądownictwa, 40 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen ja tuomio 7.5.2024, NADA ym.,C‑115/22, EU:C:2024:384, 35 kohta).

21

Unionin tuomioistuin on todennut, että Sąd Najwyższy sellaisenaan täyttää täten mainitut vaatimukset, ja täsmentänyt, että sikäli kuin ennakkoratkaisupyynnön on esittänyt kansallinen tuomioistuin, sen on oletettava täyttävän nämä vaatimukset sen konkreettisesta kokoonpanosta riippumatta (tuomio 29.3.2022, Getin Noble Bank, C‑132/20, EU:C:2022:235, 68 ja 69 kohta ja tuomio Krajowa Rada Sądownictwa, 41 kohta).

22

Unionin tuomioistuin on myös muistuttanut, että vakiintuneesta oikeuskäytännöstä ilmenee, että kun otetaan huomioon tehtävien jako unionin tuomioistuimen ja kansallisen tuomioistuimen välillä, SEUT 267 artiklassa tarkoitetussa ennakkoratkaisumenettelyssä unionin tuomioistuimen asiana ei ole tutkia, onko se päätös, jolla kansallinen tuomioistuin on pyytänyt ennakkoratkaisua, tehty tuomioistuinorganisaatiota ja oikeudenkäyntimenettelyä koskevien kansallisten oikeussääntöjen mukaisesti. Unionin tuomioistuin on näin ollen sidottu jäsenvaltion tuomioistuimen ennakkoratkaisupyynnön esittämisestä tekemään päätökseen, jollei päätöstä ole kumottu kansallisessa lainsäädännössä mahdollisesti säädettyjä muutoksenhakukeinoja noudattaen (tuomio Krajowa Rada Sądownictwa, 42 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

23

Nyt käsiteltävässä asiassa on niin, että vaikka ennakkoratkaisupyynnöstä tai unionin tuomioistuimen käytettävissä olevasta asiakirja-aineistosta ei ilmene selvästi, että ennakkoratkaisua pyytäneellä elimellä, joka toimii yhden tuomarin kokoonpanossa, olisi toimivalta ratkaista yksin yhtiön C esittämät vaatimukset riippumattomuuden ja puolueettomuuden arvioinnista ja esteellisyyden toteamisesta, ennakkoratkaisupyyntöä ei voida jättää tutkimatta kyseisen elimen toimivallan puuttumisen vuoksi.

24

Unionin tuomioistuin on kuitenkin myös täsmentänyt, että tämän tuomion 21 kohdassa mainittu olettama voidaan kumota, jos kansallisen tai kansainvälisen tuomioistuimen antama lainvoimainen ratkaisu johtaisi siihen, että katsottaisiin, että tuomari, joka on ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin, ei ole SEU 19 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa, luettuna perusoikeuskirjan 47 artiklan toisen kohdan valossa, tarkoitettu riippumaton, puolueeton ja etukäteen laillisesti perustettu tuomioistuin (tuomio 29.3.2022, Getin Noble Bank, C‑132/20, EU:C:2022:235, 72 kohta ja tuomio Krajowa Rada Sądownictwa, 44 kohta).

25

Unionin tuomioistuin, jonka käsiteltäväksi ylimääräistä valvontaa ja julkisia asioita käsittelevän jaoston tuomareista muodostuneet ratkaisukokoonpanot olivat saattaneet asian, katsoi, että sen SEU 19 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan, luettuna perusoikeuskirjan 47 artiklan toisen kohdan valossa, tulkintaa koskevan oman oikeuskäytännön valossa yhtäältä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen 8.11.2021 antamassaan tuomiossa Dolińska-Ficek ja Ozimek v. Puola (CE:ECHR:2021:1108JUD004986819; jäljempänä tuomio Dolińska-Ficek ja Ozimek v. Puola) ja toisaalta Naczelny Sąd Administracyjny 21.9.2021 antamassaan tuomiossa esittämät eri toteamukset ja arvioinnit johtivat siihen, että katsottiin, ettei tällainen ratkaisukokoonpano ollut siihen kuuluvien tuomareiden nimittämisessä noudatettujen menettelytapojen vuoksi näissä unionin oikeuden määräyksissä tarkoitettu etukäteen laillisesti perustettu riippumaton ja puolueeton tuomioistuin (ks. vastaavasti tuomio Krajowa Rada Sądownictwa, 46–58 kohta; määräys 29.5.2024, Rzecznik Praw Obywatelskich (Puolan ylimääräinen muutoksenhaku),C‑720/21, EU:C:2024:489, 24 kohta ja määräys 21.6.2024, Kancelaria B., C‑810/23, EU:C:2024:543, 23 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

26

Unionin tuomioistuin katsoi tuomion Krajowa Rada Sądownictwa 77 kohdassa, että kaikista niistä systeemisistä ja olosuhteisiin liittyvistä seikoista yhdessä tarkasteltuina, jotka oli mainittu yhtäältä kyseisen tuomion 47–57 kohdassa ja toisaalta sen 62–76 kohdassa ja jotka olivat ominaisia kyseessä olleessa pääasiassa ennakkoratkaisua pyytäneen elimen muodostavien kolmen tuomarin nimittämiselle ylimääräistä valvontaa ja julkisia asioita käsittelevään jaostoon, oli seurauksena, ettei kyseinen elin ollut näiden vaatimusten mukainen tuomioistuin. Kaikki nämä seikat yhdessä olivat nimittäin omiaan herättämään yksityisissä perusteltuja epäilyjä siitä, ovatko kyseiset tuomarit ja ratkaisukokoonpano, jossa he toimivat, täysin ulkopuolisen vaikutusvallan ja erityisesti kansallisen lainsäädäntö- ja toimeenpanovallan välittömän tai välillisen vaikutusvallan ulottumattomissa, ja siitä, olivatko ne neutraaleja vastakkain oleviin intresseihin nähden. Mainitut seikat olivat siten omiaan johtamaan siihen, etteivät kyseiset tuomarit ja kyseinen elin vaikuttaneet riippumattomalta tai puolueettomalta, mikä oli omiaan heikentämään sitä luottamusta, jota oikeuslaitoksen on herätettävä yksityisissä demokraattisessa yhteiskunnassa ja oikeusvaltiossa (tuomio Krajowa Rada Sądownictwa, 77 kohta; määräys 29.5.2024, Rzecznik Praw Obywatelskich (Puolan ylimääräinen muutoksenhaku),C‑720/21, EU:C:2024:489, 25 kohta ja määräys 21.6.2024, Kancelaria B., C‑810/23, EU:C:2024:543, 24 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

27

Unionin tuomioistuin totesi näin ollen tuomion Krajowa Rada Sądownictwa 78 kohdassa, että tämän tuomion 21 kohdassa mainitun olettaman oli katsottava tulleen kumotuksi ja että tästä oli todettava seuraavan, että ylimääräistä valvontaa ja julkisia asioita käsittelevän jaoston, joka oli esittänyt unionin tuomioistuimelle ennakkoratkaisupyynnön, ratkaisukokoonpano ei ollut SEUT 267 artiklassa tarkoitettu tuomioistuin, joten ennakkoratkaisupyyntö oli jätettävä tutkimatta.

28

On vielä ratkaistava, voidaanko unionin tuomioistuimen tuomion Krajowa Rada Sądownictwa 47–57 ja 62–76 kohdassa esittämiä toteamuksia seikoista, jotka ovat ominaisia kyseisellä tuomiolla ratkaistussa asiassa ennakkoratkaisua unionin tuomioistuimelta pyytäneen elimen muodostaneiden tuomareiden nimittämiselle ylimääräistä valvontaa ja julkisia asioita käsittelevään jaostoon, soveltaa yhden tuomarin kokoonpanoon, joka muodostaa pääasiassa ennakkoratkaisua pyytäneen elimen, vaikka kyseistä tuomaria ei ole nimitetty ylimääräistä valvontaa ja julkisia asioita käsittelevään jaostoon vaan siviiliasioiden jaostoon.

29

Tältä osin on todettava ensinnäkin, että tuomio Dolińska-Ficek ja Ozimek v. Puola ja 21.9.2021 annettu Naczelny Sąd Administracyjnyn tuomio, jotka koskevat olosuhteita, joissa ylimääräistä valvontaa ja julkisia asioita käsittelevän jaoston tuomarit nimitettiin päätöksen nro 331/2018 nojalla, rinnastuvat vastaavasti tuomioon Advance Pharma v. Puola ja 6.5.2021 annettuun Naczelny Sąd Administracyjnyn tuomioon, jolla viimeksi mainittu tuomioistuin kumosi päätöksen nro 330/2018, jonka perusteella siviilijaoston seitsemän tuomaria nimitettiin.

30

Koska nämä siviilijaoston seitsemän tuomaria, joihin tuomari T. S. kuuluu, on nimitetty täysin samanlaisen menettelyn päätteeksi kuin menettely, jota noudatettiin ylimääräistä valvontaa ja julkisia asioita käsittelevän jaoston tuomareiden nimittämisessä, Euroopan ihmisoikeustuomioistuin teki tuomion Advance Pharma v. Puola 321 ja 334 kohdassa samat johtopäätökset kuin ne, jotka se oli esittänyt tuomion Dolińska-Ficek ja Ozimek v. Puola 320 ja 338 kohdassa. Se totesi näin ollen, että näillä nimityksillä rikottiin selvästi tuomareiden nimittämismenettelyä koskevia perustavanlaatuisia kansallisia sääntöjä yhtäältä siksi, että nimitykset tehtiin KRS:n uudessa kokoonpanossa tekemien ehdotusten perusteella, vaikka kyseinen kokoonpano ei riittävästi taannut riippumattomuutta lainsäädäntö- ja toimeenpanovallasta, ja toisaalta siksi, että nimitykset tehtiin, vaikka Naczelny Sąd Administracyjny oli lykännyt KRS:n päätösten täytäntöönpanoa.

31

Toiseksi Naczelny Sąd Administracyjnyn 6.5.2021 antamasta tuomiosta on todettava, että kyseinen tuomioistuin kumosi kyseisellä tuomiolla päätöksen nro 330/2018 myös tuomareiden nimittämisestä tehdyn ehdotuksen osalta muun muassa sellaisten toteamusten ja arviointien perusteella, jotka tuomion Krajowa Rada Sądownictwa 54 kohdassa mainitussa 21.9.2021 annetussa tuomiossa ainoastaan toistetaan sanatarkasti.

32

Tämä koskee erityisesti näiden kahden Naczelny Sąd Administracyjnyn tuomion 7.1–7.6 kohtaan sisältyviä toteamuksia, joiden mukaan muutoksen hakemiseksi KRS:n päätöksiin käytettävissä olevia oikeussuojakeinoja säänteleviin kansallisiin säännöksiin tehtyjen muutosten tarkoituksena oli niiden tosiasiallisen ja oikeudellisen asiayhteyden perusteella arvioituina selvästi estää se, että tuomioistuin voisi tutkia, missä määrin eri tekijöiden yhdistelmä on voinut johtaa siihen, että Sąd Najwyższyyn äskettäin KRS:n uuden kokoonpanon ehdotuksesta nimitetyt tuomarit eivät täyttäneet SEU 19 artiklan 1 kohdan toisesta alakohdasta johtuvia vaatimuksia, sekä estää unionin tuomioistuinta ottamasta kantaa tähän asiaan.

33

Sen oikeudellisen ja tosiasiallisen asiayhteyden kokonaisarvioinnissa, jossa Puolan lainsäädäntöä oli muutettu, unionin tuomioistuin tosin totesi tuomion Krajowa Rada Sądownictwa 52 ja 66 kohdassa ylimääräistä valvontaa ja julkisia asioita käsittelevään jaostoon liittyviä erityisiä seikkoja. Kyseisessä 52 kohdassa unionin tuomioistuin viittasi tuomion Dolińska-Ficek ja Ozimek v. Puola 331–333 kohtaan, joissa Euroopan ihmisoikeustuomioistuin korosti, että Roomassa 4.11.1950 allekirjoitetun ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen 6 artiklan 1 kappaleen rikkominen oli sitäkin ilmeisempi, kun otetaan huomioon kyseiselle jaostolle annettujen toimivaltuuksien perustavanlaatuinen merkitys ja arkaluonteisuus. Tuomion Krajowa Rada Sądownictwa 66 kohdassa puolestaan mainitaan, että ylimääräistä valvontaa ja julkisia asioita käsittelevä jaosto on perustettu ex nihilo, että sen kaikki tuomarit on nimitetty KRS:n uudessa kokoonpanossaan tekemästä ehdotuksesta ja että mainitulle jaostolle on annettu toimivalta erityisen arkaluonteisissa asioissa.

34

Vaikka ennakkoratkaisupyynnössä todetaan, että asia on käsitelty ylimääräistä valvontaa ja julkisia asioita käsittelevän jaoston istunnossa, on kuitenkin kiistatonta, että ennakkoratkaisua pyytäneen elimen muodostava tuomari, joka on arvalla valittu riippumattomuuden ja puolueettomuuden arvioinnista vastaavan erityiskokoonpanon jäseneksi, on nimitetty siviiliasioiden jaostoon.

35

On kuitenkin niin, että tämän tuomion 30 ja 31 kohdassa mainitut tuomari T. S:n nimittämismenettelyyn vaikuttaneet virheet ovat samoja kuin ne, jotka ovat vaikuttaneet ylimääräistä valvontaa ja julkisia asioita käsittelevän jaoston tuomareiden nimittämismenettelyyn, ja ne riittävät yksinään synnyttämään yksityisissä perusteltuja ja vakavia epäilyjä kyseisen tuomarin riippumattomuudesta ja puolueettomuudesta siitä huolimatta, että hänet on nimitetty jaostoon, jolla ei ole samoja ominaispiirteitä kuin ylimääräistä valvontaa ja julkisia asioita käsittelevällä jaostolla.

36

Tältä osin on korostettava, että olosuhteet, jotka ovat omiaan herättämään tällaisia systeemisiä epäilyjä, liittyvät lähtökohtaisesti SEUT 267 artiklan nojalla pyynnön esittävän tuomarin tai tuomareiden henkilökohtaiseen tilanteeseen ja erityisesti asianomaisessa tuomioistuinjärjestelmässä heidän nimittämisensä yhteydessä tapahtuneisiin sääntöjenvastaisuuksiin eivätkä siihen, että kyseiset tuomarit on sijoitettu tiettyyn ratkaisukokoonpanoon (ks. vastaavasti tuomio 29.3.2022, Getin Noble Bank, C‑132/20, EU:C:2022:235, 72, 73 ja 75 kohta).

37

Näin ollen tämän tuomion 21 kohdassa mainitun olettaman on nyt käsiteltävässä asiassa katsottava tulleen kumotuksi ja tästä on todettava seuraavan, että unionin tuomioistuimelle ennakkoratkaisupyynnön esittäneen siviilijaoston ratkaisukokoonpanon yksin muodostava tuomari ei ole SEUT 267 artiklassa tarkoitettu tuomioistuin, joten ennakkoratkaisupyyntö on jätettävä tutkimatta.

38

Pääasian asianosaisten osalta asian käsittely unionin tuomioistuimessa on välivaihe kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan asian käsittelyssä, minkä vuoksi kansallisen tuomioistuimen asiana on päättää oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. Oikeudenkäyntikuluja, jotka ovat aiheutuneet muille kuin näille asianosaisille huomautusten esittämisestä unionin tuomioistuimelle, ei voida määrätä korvattaviksi.

Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (viides jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti:

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Sąd Najwyższy (ylin yleinen tuomioistuin, Puola) on esittänyt yhden tuomarin kokoonpanossa 15.3.2023 tekemällään päätöksellä, jätetään tutkimatta.