–

Ordre des barreaux francophones et germanophone de Belgique, Coordination et Initiatives pour et avec les Réfugiés et les Étrangers ASBL ja NX, edustajinaan J. Hardy, C. Jadot ja M. Kaiser, avocats,

–

Belgian hallitus, asiamiehinään M. Jacobs, C. Pochet ja M. Van Regemorter, avustajanaan E. Derriks, avocate,

–

Euroopan komissio, asiamiehinään J. Hottiaux ja A. Katsimerou,

1

Ennakkoratkaisupyyntö koskee tutkimusta, opiskelua, harjoittelua, vapaaehtoistyötä, oppilasvaihto-ohjelmaa tai koulutushanketta ja au pairina työskentelyä varten tapahtuvan kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä 11.5.2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/801 (EUVL 2016, L 132, s. 21) 5 artiklan 3 kohdan ja 34 artiklan, tehokkuusperiaatteen ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan (jäljempänä perusoikeuskirja) 7, 14 ja 47 artiklan tulkintaa.

2

Tämä pyyntö on esitetty asiassa, jossa vastakkain ovat yhtäältä Ordre des barreaux francophones et germanophone de Belgique, Coordination et Initiatives pour et avec les Réfugiés et les Étrangers ASBL ‑niminen voittoa tavoittelematon yhdistys ja NX sekä toisaalta Belgian valtio ja jossa on kyse sellaisten oikeussääntöjen antamisesta, joilla voidaan varmistaa tehokas oikeussuojakeino sellaisten päätösten osalta, joilla opiskelua varten myönnettävän viisumin myöntämisestä on kieltäydytty.

3

Direktiivin 2016/801 5 artiklan, jonka otsikko on ”Periaatteet”, 1 ja 3 kohdassa säädetään seuraavaa:

”1.   Kolmannen maan kansalaisen maahanpääsyn salliminen tämän direktiivin mukaisesti edellyttää sellaisten asiakirjatodisteiden tarkistamista, joilla osoitetaan, että kolmannen maan kansalainen täyttää:

– –

3.   Kun kaikki yleiset ja asiaan kuuluvat erityiset maahanpääsyn edellytykset täyttyvät, kolmannen maan kansalaiset ovat oikeutettuja lupaan.

Jos jäsenvaltio myöntää oleskelulupia ainoastaan alueellaan ja kaikki tässä direktiivissä säädetyt maahanpääsyn edellytykset täyttyvät, kyseisen jäsenvaltion on myönnettävä kolmannen maan kansalaiselle vaadittu viisumi.”

4

Direktiivin 7 artiklan, jonka otsikko on ”Yleiset edellytykset”, 1 kohdassa säädetään seuraavaa:

”Kolmannen maan kansalaisen tämän direktiivin mukaisen maahanpääsyn osalta hakijan on:

5

Direktiivin 11 artiklan, jonka otsikko on ”Opiskelijoita koskevat erityisedellytykset”, 1 kohdassa säädetään seuraavaa:

”Kun kolmannen maan kansalainen hakee maahanpääsyä opiskelua varten, sovelletaan 7 artiklassa säädettyjä yleisiä edellytyksiä, minkä lisäksi hakijan on osoitettava, että

6

Direktiivin 2016/801 34 artiklan, jonka otsikko on ”Menettelylliset takeet ja avoimuus”, 1, 3 ja 5 kohdassa säädetään seuraavaa:

”1.   Asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on tehtävä päätös lupaa koskevasta hakemuksesta tai sen uusimisesta ja annettava päätös kirjallisena tiedoksi hakijalle kansallisen lainsäädännön mukaisten tiedoksiantomenettelyjen mukaisesti mahdollisimman pian ja viimeistään 90 päivän kuluttua päivästä, jona täydellinen hakemus tehtiin.

– –

3.   Jos hakemuksen tueksi toimitetut tiedot tai asiakirjat ovat puutteelliset, toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava hakijalle kohtuullisen ajan kuluessa, mitä lisätietoja vaaditaan, ja asetettava niiden toimittamista varten kohtuullinen määräaika. Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitetun määräajan kuluminen keskeytyy, kunnes viranomaiset ovat saaneet vaaditut lisätiedot. Jos lisätietoja tai asiakirjoja ei ole toimitettu määräajassa, hakemus voidaan hylätä.

– –

5.   Päätöksiin jättää tutkimatta tai hylätä lupaa koskeva hakemus, olla uusimatta lupaa tai peruuttaa lupa on voitava hakea muutosta oikeusteitse asianomaisessa jäsenvaltiossa kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Tiedoksiannon yhteydessä on ilmoitettava tuomioistuin tai hallintoviranomainen, jolta päätökseen voi hakea muutosta, ja ilmoitettava muutoksenhakua koskeva määräaika.”

7

Ulkomaalaisten maahanpääsystä, oleskelusta, asettautumisesta ja maasta poistamisesta 15.12.1980 annetun lain (loi du 15 décembre 1980 sur l’accès au territoire, le séjour, l’établissement et l’éloignement des étrangers; Moniteur belge 31.12.1980, s. 14584), sellaisena kuin sitä sovelletaan pääasiaan (jäljempänä 15.12.1980 annettu laki), 39/82 §:ssä säädetään seuraavaa:

”1. Jos hallintoviranomaisen toimi on kumottavissa 39/2 §:n nojalla, ainoastaan [Conseil du contentieux des étrangers (ulkomaalaisasioita käsittelevä tuomioistuin, Belgia)] on toimivaltainen määräämään sen täytäntöönpanon lykättäväksi.

Sen jälkeen kun asianosaisia on kuultu tai heidät on kutsuttu asianmukaisesti kuultaviksi, täytäntöönpanon lykkäämisestä määrätään perustellulla päätöksellä, jonka on tehnyt sen jaoston puheenjohtaja, jonka käsiteltäväksi asia on saatettu, tai puheenjohtajan tähän tarkoitukseen nimeämä ulkomaalaisasioita käsittelevä tuomari.

Erittäin kiireellisessä tapauksessa täytäntöönpano voidaan määrätä lykättäväksi väliaikaisesti ilman, että asianosaisia tai kaikkia heistä on kuultu.

– –

2. Täytäntöönpano voidaan määrätä lykättäväksi vain, jos on vedottu sellaisiin painaviin perusteisiin, joiden nojalla riidanalainen toimi voidaan kumota, ja edellyttäen, että toimen välitön täytäntöönpano voi aiheuttaa vaikeasti korjattavissa olevaa vakavaa vahinkoa. Viimeksi mainittu edellytys täyttyy muun muassa silloin, jos painavaan perusteeseen on vedottu ihmisten perusoikeuksien perusteella ja erityisesti niiden oikeuksien perusteella, joista ei voida poiketa [Roomassa 4.11.1950 allekirjoitetun] ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen 15 artiklan 2 kappaleen nojalla.

Tuomioita, joissa määrätään täytäntöönpanon lykkäyksestä, voidaan asianosaisten hakemuksesta lykätä tai muuttaa.

3. Erittäin kiireellisiä tapauksia lukuun ottamatta lykkäämishakemus ja kumoamiskirjelmä on esitettävä yhdellä ja samalla toimella.

– –

Hakemuksen on sisällettävä perusteet ja tosiseikat, jotka hakijan mukaan oikeuttavat täytäntöönpanon lykkäyksestä tai tarvittaessa välitoimista määräämisen.

– –

4. Jaoston puheenjohtaja tai tämän nimeämä ulkomaalaisasioita käsittelevä tuomari ratkaisee lykkäämishakemuksen 30 päivän kuluessa. Jos täytäntöönpano on määrätty lykättäväksi, kumoamisvaatimus ratkaistaan neljän kuukauden kuluessa tuomioistuimen päätöksen antamisesta.

Jos ulkomaalaiseen kohdistetaan maastapoistamis- tai palauttamistoimenpide, jonka täytäntöönpanon uhka on välitön, ja etenkin, jos häntä pidetään tietyssä 74/8 ja 74/9 §:ssä tarkoitetussa paikassa tai jos hänet on saatettu hallituksen valvontaan, hän voi, jos hän ei vielä ole hakenut kyseisen toimenpiteen täytäntöönpanon lykkäystä tavanomaisessa menettelyssä, hakea sen täytäntöönpanon lykkäämistä erittäin kiireellisesti 39/57 §:n 1 momentin 3 kohdassa säädetyssä määräajassa.

Jos hakemus on selvästi esitetty liian myöhään, sen jaoston puheenjohtaja, jonka käsiteltäväksi asia on saatettu, tai puheenjohtajan tähän tarkoitukseen nimeämä ulkomaalaisasioita käsittelevä tuomari toteaa sen määräyksessään ja kutsuu viipymättä 24 tunnin kuluessa hakemuksen vastaanottamisesta asianosaiset kuultavaksi. Jaoston puheenjohtaja tai ulkomaalaisasioita käsittelevä tuomari tutkii tarkasti ja perusteellisesti kaikki sen tietoon saatetut todisteet ja erityisesti todisteet, joiden perusteella on syytä olettaa, että riidanalaisen päätöksen täytäntöönpano altistaisi hakijan ihmisen perusoikeuksien, joista ei voida poiketa ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen 15 artiklan 2 kohdan nojalla, jonka noudattamista valvotaan tarkasti ja ankarasti, loukkaamisen vaaralle.

Erittäin kiireellinen lykkäyshakemus on tutkittava 48 tunnin kuluessa siitä, kun jaoston puheenjohtaja tai ulkomaalaisasioita käsittelevä tuomari on vastaanottanut sen. Määräaikaa pidennetään kuitenkin viiteen päivään siitä päivästä lukien, jona [Conseil du contentieux des étrangers] on vastaanottanut hakemuksen, jos ulkomaalaisen tosiasiallisen maastapoistamisen tai palauttamisen on suunniteltu tapahtuvan myöhemmin kuin kahdeksan päivän kuluttua.

Jos jaoston puheenjohtaja tai ulkomaalaisasioita käsittelevä tuomari ei ratkaise asiaa määräajassa, hänen on ilmoitettava asiasta ennakkoon tuomioistuimen johtavalle presidentille tai tuomioistuimen presidentille. Tuomioistuimen johtava presidentti tai tuomioistuimen presidentti toteuttaa tarpeelliset toimenpiteet, jotta päätös annetaan joko viimeistään hakemuksen vastaanottamista seuraavien 72 tunnin kuluessa tai mahdollisimman pian. Hän voi kummassakin tapauksessa muun muassa ottaa asian käsiteltäväkseen ja ratkaista sen itse.

Poiketen siitä, mitä edellisissä momenteissa on säädetty, sen jaoston puheenjohtaja, jonka käsiteltäväksi asia on saatettu, tai puheenjohtajan tähän tarkoitukseen nimeämä ulkomaalaisasioita käsittelevä tuomari ratkaisee asian ensisijaisesti käsitellen, otetaanko hakemus tutkittavaksi, tarvittaessa asianosaisia kuultavaksi kutsumatta, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

1° kyse on järjestyksessä toisesta maastapoistamis- tai palauttamistoimenpiteestä ja

2° hakemus on selvästi esitetty liian myöhään ja

3° hakemus on esitetty alle 12 tuntia ennen kuin toimenpide on määrä panna täytäntöön ja

4° hakijalle ja tarvittaessa hänen asianajajalleen on ilmoitettu vähintään 48 tuntia ennen kuin toimenpide on määrä panna täytäntöön.

Jos jaoston puheenjohtaja tai ulkomaalaisasioita käsittelevä tuomari jättää hakemuksen tutkimatta, menettely päätetään tuomiolla. Jos jaoston puheenjohtaja tai ulkomaalaisasioita käsittelevä tuomari ottaa hakemuksen tutkittavaksi, menettelyä jatketaan edellä 3–6 momentissa säädetyn mukaisesti.

– –”

8

15.12.1980 annetun lain 60 §:ssä säädetään seuraavaa:

”1. Kolmannen maan kansalaisen, joka haluaa oleskella kuningaskunnan alueella opiskelijana, on jätettävä hakemuksensa diplomaatti- tai konsuliedustustolle, joka on toimivaltainen hänen ulkomailla olevan asuinpaikkansa osalta.

2. Poiketen siitä, mitä edellä 1 momentissa säädetään, kolmannen maan kansalainen, joka on jo I osaston II luvun mukaisesti saanut luvan oleskella kuningaskunnan alueella enintään 90 päivän ajan tai joka on jo saanut luvan oleskella kuningaskunnan alueella muussa ominaisuudessa yli 90 päivän ajan, voi jättää hakemuksensa kunnallisviranomaisille sillä paikkakunnalla, jossa hän kuningaskunnassa asuu, jos hän jättää hakemuksen ennen kyseisen luvan voimassaoloajan päättymistä, edellyttäen, että hän on jo rekisteröitynyt korkeakouluun suorittamaan päätoimisia opintoja.

3. Kolmannen maan kansalaisen on liitettävä hakemukseensa seuraavat asiakirjat:

1° jäljennös hänen voimassa olevasta passistaan tai sitä vastaavasta matkustusasiakirjasta

2° tosite maksun suorittamisesta, sellaisena kuin siitä säädetään 1/1 §:ssä, jos maksuvelvollisuus koskee häntä

3° korkeakoulun myöntämä todistus, jolla osoitetaan, että

Kuningas vahvistaa edellytykset, jotka todistuksen on täytettävä.

4° jos hän on alle 18-vuotias, todistus hänen vanhempiensa tai tapauksesta riippuen hänen huoltajansa antamasta luvasta

5° 61 §:n mukaiset todisteet siitä, että hänellä on oleskelunsa aikana riittävät varat toimeentuloa varten, jotta hänen ei tarvitsee oleskelunsa aikana turvautua kuningaskunnan sosiaalihuoltojärjestelmään

6° todisteet siitä, että hänellä on tai tulee olemaan sairasvakuutus, joka kattaa Belgiassa kaikki riskit hänen oleskelunsa aikana

Jos hakemus on jätetty ulkomailla ja jos tämän todisteen liittäminen hakemukseen ei vielä ole mahdollista, todiste on esitettävä 61/1/1 §:n 4 momentissa säädetyssä määräajassa

7° lääkärintodistus, jolla vahvistetaan, että hänellä ei ole mitään tämän lain liitteessä luetelluista taudeista

8° jos hän on yli 18-vuotias, ote rikosrekisteristä tai vastaavasta asiakirjasta, jonka hänen alkuperämaansa tai maa, jossa hän viimeksi on asunut, on myöntänyt, joka on päivätty kuuden viimeksi kuluneen kuukauden aikana ja jossa vahvistetaan, että häntä ei ole tuomittu yleisistä rikoksista.

Jos 7°ja 8° kohdassa tarkoitettujen asiakirjojen toimittaminen ei asianmukaisesti perustelluista syistä ole mahdollista, ministeri tai hänen valtuuttamansa henkilö voi olosuhteet huomioon ottaen kuitenkin sallia ulkomaalaisen oleskella kuningaskunnan alueella opiskelua varten.

– –”

9

Lain 61/1/1 §:n 1 momentin mukaan ministeri tai hänen valtuuttamansa henkilö tekee päätöksen ja antaa sen tiedoksi kolmannen maan kansalaiselle 90 päivän kuluessa hakemuksen 61/1 §:n 1 momentissa tarkoitetun vastaanottotodistuksen päivämäärästä.

10

Lain 61/1/3 §:ssä säädetään tapauksista, joissa ministeri tai hänen valtuuttamansa henkilö hylkää hakemuksen tai voi hylätä sen. Heidän on hylättävä hakemus muun muassa, jos kyseisen lain 60 §:ssä säädetyt edellytykset eivät täyty tai jos kolmannen maan kansalaisen katsotaan muodostavan uhan yleiselle järjestykselle, kansalliselle turvallisuudelle tai kansanterveydelle. He voivat hylätä tällaisen hakemuksen myös, jos on todisteita tai vakavia ja objektiivisia perusteita, joiden nojalla voidaan osoittaa, että maassa oleskelulla olisi muita kuin opiskeluun liittyviä syitä. Oleskelulupa on myönnettävä, jos kolmannen maan kansalainen ei ole jossakin 61/1/3 §:ssä tarkoitetuista tilanteista.

11

AVOCATS.BE:n puheenjohtaja ja Orde van Vlaamse Baliesin (Flanderin asianajajaliitto) puheenjohtaja lähettivät 25.2.2021 secrétaire d’État à l’Asile et à la Migrationille (turvapaikka- ja maahanmuuttoasioista vastaava valtiosihteeri, Belgia) kirjeen, jossa häntä pyydettiin lausumaan sitä koskevasta ongelmasta, että kolmansien maiden kansalaisilla ei ole tehokkaita oikeussuojakeinoja toimivaltaisten viranomaisten sellaisten päätösten osalta, joilla heidän viisumihakemuksensa opiskelua varten on hylätty.

12

He lähettivät turvapaikka- ja maahanmuuttoasioista vastaavalle valtiosihteerille 16.8.2021 uudelleen kirjeen, jossa he kehottivat ja tarvittaessa vaativat Belgian valtiota saattamaan viipymättä parlamentin käsiteltäväksi lakiesityksen, jossa näiden päätösten osalta säädettäisiin muutoksenhakukeinoista, jotka Conseil du contentieux des étrangers’n olisi käsiteltävä kiireellisessä menettelyssä.

13

Turvapaikka- ja maahanmuuttoasioista vastaava valtiosihteeri vastasi heille 23.9.2021 päivätyllä kirjeellä, jolla esiin tuotua ongelmaa ei pystytty ratkaisemaan.

14

Pääasian kantajat nostivat 16.6.2022 tribunal de première instance francophone de Bruxellesissä (Brysselin ranskankielinen alioikeus, Belgia), joka on ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin, kanteen, jossa vaadittiin, että Belgian valtio on sakon uhalla velvoitettava toteuttamaan oikeudellisia toimenpiteitä, joiden avulla kolmansien maiden kansalaiset, jotka haluavat opiskella Belgiassa, voivat hakea tehokkaasti muutosta päätöksiin, joilla heidän tätä tarkoitusta varten jättämänsä viisumihakemukset on hylätty. Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin toteaa, että sen lisäksi, että kantajat vetoavat perusoikeuskirjan 47 artiklan rikkomista koskevaan kanneperusteeseen, ne väittävät, että tehokkaan oikeussuojakeinon puuttumisella loukataan perusoikeuskirjan 7 artiklassa taattua oikeutta yksityis- ja perhe-elämän kunnioittamiseen ja sen 14 artiklassa taattua oikeutta koulutukseen.

15

Kantajat väittävät, että tällaisen oikeussuojakeinon käyttöön ottaminen on toimenpide, jolla korjataan Belgian valtion tuottamuksellisesta laiminlyönnistä aiheutuneet vahingolliset seuraukset.

16

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin toteaa, että opiskelua varten myönnettävää viisumia koskeviin hakemuksiin sovellettavan menettelyn erityispiirteiden vuoksi osa hakijoista saa päätöksen vasta sen vuoden elo-lokakuussa, jona he haluavat opiskella Belgiassa. Jos hakemus hylätään, asianomainen henkilö voi siis saattaa asian Conseil du contentieux des étrangers’n käsiteltäväksi vasta vähän ennen kyseisen lukuvuoden alkamista.

17

Ennakkoratkaisupyynnöstä ilmenee, että vaikka kyseisen tuomioistuimen käsiteltäväksi voidaan saattaa muutoksenhaku, jossa vaaditaan hylkäävän päätöksen täytäntöönpanon lykkäämistä tai sen kumoamista, mainittu tuomioistuin harjoittaa ainoastaan laillisuusvalvontaa eikä sillä ole toimivaltaa muuttaa päätöstä, joten se ei voi korvata toimivaltaisten viranomaisten tekemää arviointia omalla arvioinnillaan eikä tehdä viranomaisten sijasta uutta päätöstä. Jos kyseinen päätös kuitenkin kumotaan, näitä viranomaisia sitoo kyseisen tuomioistuimen tuomion tuomiolauselmaan ja perusteluihin, jotka ovat sen tarpeellinen tuki, liittyvä oikeusvoima.

18

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin korostaa lisäksi, että koska Conseil du contentieux des étrangers’lla ei ole toimivaltaa määrätä välitoimia muun muassa velvoittaakseen toimivaltaiset viranomaiset tekemään uuden päätöksen, jolla opiskelua varten haettu viisumi myönnetään, asianomaisen henkilön opintovuosi saattaa vaarantua peruuttamattomasti siksi, ettei päätöstä tehdä ajoissa.

19

Kyseinen tuomioistuin toteaa lisäksi yhtäältä, että Conseil du contentieux des étrangers’n täysistunnon 24.6.2020 antaman tuomion takia 15.12.1980 annetun lain 39/82 §:ssä säädetty erittäin kiireellinen lykkäyshakemus voi koskea maastapoistamis- tai palauttamistoimenpidettä, jonka täytäntöönpanon uhka on välitön, ja toisaalta, että niiden välitoimista päättävien tuomioistuinten, joiden käsiteltäväksi asiat kyseisen tuomion jälkeen on saatettu, päätökset eivät ole tarjonneet tyydyttäviä ratkaisuja niiden päätösten suhteen, joilla opiskelua varten tehdyt viisumihakemukset on hylätty.

20

Jos opiskelua varten myönnettävää viisumia koskevaa hakemusta ei hyväksytä ajoissa, kolmansien maiden kansalaisilla on käytettävissään myös Belgian valtion siviilioikeudellisen korvausvastuun syntymistä koskeva kanne, jonka perusteella heille voidaan myöntää rahallinen korvaus. Opiskeluvuoden menettäminen on kuitenkin peruuttamatonta, eikä sitä voida asianmukaisesti korjata vahingonkorvauskanteella.

21

Esiin nousee näin ollen kysymys siitä, riittääkö se, että kolmannen maan kansalaisella on Belgian oikeuden mukaan mahdollisuus oikeussuojakeinoon riitauttaakseen päätöksen, jolla hänen opiskelua varten tekemänsä viisumihakemus on hylätty, ja voidakseen siten tarvittaessa nauttia direktiivin 2016/801 5 artiklan 3 kohdasta johtuvista oikeuksistaan opiskellakseen Belgiassa, täyttämään kyseisen direktiivin 34 artiklan 5 kohdasta, luettuna yhdessä perusoikeuskirjan 7, 14 ja 47 artiklan sekä tehokkuusperiaatteen kanssa, johtuvat vaatimukset.

22

Tässä tilanteessa Tribunal de première instance francophone de Bruxelles on päättänyt lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:

”Edellyttääkö [direktiivin 2016/801] 34 artikla, luettuna yksin tai yhdessä [perusoikeuskirjan] 7, 14 ja 47 artiklan sekä yhdessä tehokkuusperiaatteen kanssa ja ottaen huomioon [kyseisen] direktiivin tavoitteen, joka on kolmansien maiden kansalaisille tarjottavien menettelyllisten takeiden vahvistaminen ja ulkomaalaisten opiskelijoiden Euroopan unioniin saapumisen [edistäminen],

23

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee kysymyksillään, joita on tarkasteltava yhdessä, lähinnä, onko direktiivin 2016/801 34 artiklan 5 kohtaa, luettuna perusoikeuskirjan 47 artiklan valossa, tulkittava siten, että siinä edellytetään sellaisen toimen osalta, jolla kolmannen maan kansalainen kyseisen direktiivin 5 artiklan 3 kohdasta johtuviin oikeuksiinsa vedotakseen aikoo riitauttaa toimivaltaisten viranomaisten päätöksen, jolla hänen hakemuksensa päästä asianomaisen jäsenvaltion alueelle opiskelua varten on hylätty, että:

24

Tältä osin on muistutettava, että direktiivin 2016/801 5 artiklan 3 kohdan mukaan kolmannen maan kansalaisella, joka on tehnyt hakemuksen jäsenvaltion alueelle pääsystä opiskelua varten, on oikeus lupaan oleskella asianomaisen jäsenvaltion alueella, jos hän täyttää kyseisen direktiivin 7 artiklassa vahvistetut yleiset edellytykset ja tehdyn hakemuksen lajin mukaan sovellettavat erityisedellytykset, tässä tapauksessa ne, joista säädetään kyseisen direktiivin 11 artiklassa opiskelua varten tehtäviä maahanpääsyhakemuksia varten.

25

Tästä seuraa, että kyseisen 5 artiklan 3 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on myönnettävä oleskelulupa opiskelua varten hakijalle, joka on täyttänyt direktiivin 2016/801 7 ja 11 artiklassa säädetyt vaatimukset (tuomio 29.7.2024, Perle, C‑14/23, EU:C:2024:647, 35 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

26

Kyseisen direktiivin 34 artiklan 5 kohdan mukaan päätöksiin jättää tutkimatta tai hylätä lupaa koskeva hakemus, olla uusimatta lupaa tai peruuttaa lupa on voitava hakea muutosta oikeusteitse asianomaisessa jäsenvaltiossa kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

27

Tästä seuraa, että jos kyse on päätöksestä, jolla hylätään hakemus pääsystä jäsenvaltion alueelle opiskelua varten, 34 artiklan 5 kohdassa annetaan tällaisen hakemuksen tehneelle kolmannen maan kansalaiselle nimenomaisesti mahdollisuus muutoksenhakuun kyseisen päätöksen tehneen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti (tuomio 29.7.2024, Perle, C‑14/23, EU:C:2024:647, 61 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

28

On siis huomautettava, että kun unionin lainsäätäjä on todennut, että muutosta on haettava asianomaisen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti, se on jättänyt jäsenvaltioiden tehtäväksi päättää niiden muutoksenhakukeinojen luonteesta ja konkreettisista yksityiskohdista, jotka direktiivin 2016/801 soveltamisalaan kuuluvien opiskelua varten tarkoitettujen viisumien hakijoilla on käytettävissään (ks. vastaavasti tuomio 10.3.2021, Konsul Rzeczypospolitej Polskiej w N., C‑949/19, EU:C:2021:186, 42 kohta).

29

Direktiivin 2016/801 34 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun muutoksenhakumenettelyn luonne ja konkreettiset yksityiskohdat on kuitenkin määritettävä perusoikeuskirjan 47 artiklan mukaisesti (ks. vastaavasti tuomio 29.7.2024, Perle, C‑14/23, EU:C:2024:647, 62 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

30

On näet niin, että silloin kun unioni ei ole antanut asiaa koskevia säännöksiä, kunkin jäsenvaltion on määritettävä sisäisessä oikeusjärjestyksessään toimivaltaiset tuomioistuimet ja annettava menettelysäännöt sellaisia oikeussuojakeinoja varten, joilla turvataan unionin oikeusjärjestyksestä johdetut yksityisten oikeudet, mutta jäsenvaltiot vastaavat siitä, että kussakin tapauksessa kunnioitetaan mainittujen oikeuksien tehokasta oikeussuojaa koskevaa oikeutta, sellaisena kuin se on taattu perusoikeuskirjan 47 artiklassa (tuomio 14.5.2020, Országos Idegenrendészeti Főigazgatóság Dél-alföldi Regionális Igazgatóság (C‑924/19 PPU ja C‑925/19 PPU, EU:C:2020:367, 142 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

31

On lisäksi muistutettava, että unionin tuomioistuin on katsonut, että perusoikeuskirjan 47 artiklassa vahvistettu oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin olisi pelkkä illuusio, jos jäsenvaltion oikeusjärjestyksessä sallittaisiin, että lopullinen ja sitova tuomioistuinratkaisu jää tehottomaksi jonkin asianosaisen vahingoksi. Näin on aivan erityisesti silloin, kun unionin oikeuteen perustuvien oikeuksien, sellaisina kuin ne on tuomioistuinratkaisussa tunnustettu, tosiasiallinen saaminen edellyttää ajallisten vaatimusten noudattamista (tuomio 29.7.2024, Perle, C‑14/23, EU:C:2024:647, 63 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

32

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin pohtii nyt käsiteltävässä asiassa tältä osin, mikä haetun opiskelua varten myönnettävän viisumin myöntämisen ja näin ollen tällaisen viisumin epäämiseen kohdistuvasta muutoksenhausta annettavan ratkaisun asianmukainen ajankohta on, jotta asianomaisella kolmannen maan kansalaisella olisi tarvittaessa mahdollisuus saada direktiiviin 2016/801 perustuvat oikeutensa.

33

Tässä yhteydessä sellaisen poikkeuksellisen muutoksenhakukeinon käyttöönotosta, joka on käsiteltävä kiireellisessä menettelyssä, on ensinnäkin korostettava, että vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan unionin oikeudesta – perusoikeuskirjan määräykset mukaan lukien – ei seuraa jäsenvaltiolle velvoitetta ottaa käyttöön muita kuin kansallisessa oikeudessa säädettyjä oikeussuojakeinoja, paitsi jos kyseessä olevan kansallisen oikeusjärjestyksen rakenteesta ilmenee, ettei ole olemassa mitään sellaista tuomioistuimessa käytettävää oikeussuojakeinoa, jolla voitaisiin vaikka vain liitännäisestikin varmistaa yksityisillä unionin oikeuden perusteella olevien oikeuksien kunnioittaminen (ks. vastaavasti tuomio 7.9.2023, Rayonna prokuratura Lovech, teritorialno otdelenie Lukovit (Henkilöön kohdistuva etsintä), C‑209/22, EU:C:2023:634, 54 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

34

Direktiivin 2016/801 34 artiklan 5 kohdassa, luettuna perusoikeuskirjan 47 artiklan valossa, ei siten edellytetä sellaisen poikkeuksellisen muutoksenhakukeinon käyttöönottamista, joka on käsiteltävä kiireellisessä menettelyssä.

35

On kuitenkin huolehdittava siitä, että kun haetaan muutosta toimivaltaisten viranomaisten päätökseen, jolla hakemus päästä jäsenvaltion alueelle opiskelua varten on hylätty, edellytykset, joilla muutoksenhaku pannaan vireille ja joilla tapauksen mukaan tämän muutoksenhaun päätteeksi annettu tuomio pannaan täytäntöön, ovat sellaiset, että ne mahdollistavat lähtökohtaisesti uuden päätöksen tekemisen pikaisesti siten, että riittävän huolellinen kolmannen maan kansalainen voi nauttia kyseiseen direktiiviin perustuvien oikeuksiensa täydestä tehokkuudesta (ks. vastaavasti tuomio 29.7.2024, Perle, C‑14/23, EU:C:2024:647, 66 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

36

Toiseksi siitä, että tuomioistuimelle, jonka käsiteltäväksi asia on saatettu, annettaisiin mahdollisuus velvoittaa toimivaltaiset viranomaiset tekemään uusi päätös myöntää haettu oleskelupa, ja kolmanneksi siitä, voiko tällainen tuomioistuin mahdollisesti korvata kyseisten viranomaisten tekemän arvioinnin omalla arvioinnillaan tai tehdä uuden päätöksen, on todettava, että kyseiset ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen kysymykset liittyvät toimivaltaan, jota voivat käyttää tuomioistuimet, joiden käsiteltäväksi on saatettu toimi, jolla riitautetaan maahanpääsyä koskevien hakemusten hylkääminen.

37

Tässä yhteydessä on muistutettava että, kun kyse on kansallisesta hallintopäätöksestä, joka on välttämättä tehtävä nopeasti, jotta unionin oikeuteen perustuvien asianomaisen henkilön oikeuksien – nyt käsiteltävässä asiassa oikeuksien, jotka asianomaisella henkilöllä on kyseisen direktiivin 5 artiklan 3 kohdassa säädettyjen vaatimusten täyttämisen perusteella – tosiasiallinen saaminen voidaan varmistaa, perusoikeuskirjan 47 artiklasta johtuvasta vaatimuksesta taata sen muutoksenhaun tehokkuus, joka on kohdistettu alkuperäiseen hallintopäätökseen asianomaisen henkilön hakemuksen hylkäämisestä, ilmenee, että kunkin jäsenvaltion on mukautettava kansallista oikeuttaan siten, että jos kyseinen päätös kumotaan, uusi päätös tehdään pikaisesti, ja se on kyseisessä kumoamistuomiossa tehdyn arvioinnin mukainen (ks. vastaavasti tuomio 29.7.2024, Perle, C‑14/23, EU:C:2024:647, 64 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

38

Unionin tuomioistuin on siten tämän tuomion 29–31 kohdassa esitettyjen seikkojen valossa katsonut, että siltä osin kuin kyse on hakemuksista päästä jäsenvaltion alueelle opiskelua varten, se, että asiaa käsittelevä tuomioistuin on toimivaltainen ratkaisemaan ainoastaan kumoamiskanteen, joka on nostettu toimivaltaisten viranomaisten päätöksestä hylätä kyseinen hakemus, riittää lähtökohtaisesti täyttämään kyseisen direktiivin 34 artiklan 5 kohdan, luettuna perusoikeuskirjan 47 artiklan valossa, vaatimukset, ilman, että edellytettäisiin, että kyseinen tuomioistuin voisi korvata kyseisten viranomaisten arvioinnin omalla arvioinnillaan tai tehdä uuden päätöksen, sillä edellytyksellä, että tuomioon, jolla kyseinen päätös kumotaan, sisältyvä arviointi tarvittaessa sitoo kyseisiä viranomaisia (ks. vastaavasti tuomio 29.7.2024, Perle, C‑14/23, EU:C:2024:647, 65 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

39

Tämän tuomion 34 kohdassa esitettyjen näkökohtien lisäksi tällainen arviointi pätee myös silloin, kun tuomioistuimella, joka ratkaisee kiireellisessä menettelyssä tutkittavan poikkeuksellisen muutoksenhaun, ei ole toimivaltaa määrätä välitoimia muun muassa velvoittaakseen toimivaltaiset viranomaiset tekemään uuden päätöksen, jolla haettu opiskelua varten myönnettävä oleskelulupa myönnetään.

40

Kuten tämän tuomion 35 kohdassa on muistutettu, unionin tuomioistuin on kuitenkin täsmentänyt, että jos tuomioistuimella, jonka käsiteltäväksi asia on saatettu, on ainoastaan kumoamisvalta, on huolehdittava siitä, että edellytykset, joilla muutoksenhaku, joka sen käsiteltäväksi saatetaan, pannaan vireille ja joilla tapauksen mukaan tämän muutoksenhaun päätteeksi annettu tuomio pannaan täytäntöön, ovat sellaiset, että ne mahdollistavat lähtökohtaisesti uuden päätöksen tekemisen pikaisesti siten, että riittävän huolellinen kolmannen maan kansalainen voi nauttia direktiiviin 2016/801 perustuvien oikeuksiensa täydestä tehokkuudesta.

41

Ennakkoratkaisupyynnöstä ilmenee kuitenkin, että osa kolmansien maiden kansalaisista saa päätöksen hakemuksestaan päästä Belgian alueelle opiskelua varten vasta vähän ennen lukuvuoden, jonka he haluavat viettää Belgiassa, alkamista. Näin ollen on todettava, että toimivaltaisten viranomaisten mahdollisuus tehdä alkuperäisen päätöksen kumoamisen jälkeen uusi päätös pikaisesti siten, että riittävän huolellinen kolmannen maan kansalainen voi nauttia direktiiviin 2016/801 perustuvien oikeuksiensa täydestä tehokkuudesta, riippuu myös alkuperäisen päätöksen tekemisen edellytyksistä.

42

Tässä yhteydessä kyseisen direktiivin 34 artiklan 1 kohdan mukaan asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on tehtävä päätös hakemuksesta päästä kyseisen jäsenvaltion alueelle opiskelua varten mahdollisimman pian mutta viimeistään 90 päivän kuluttua päivästä, jona täydellinen hakemus tehtiin. Lisäksi kyseisen 34 artiklan 3 kohdassa säädetään, että jos hakemuksen tueksi toimitetut tiedot tai asiakirjat ovat puutteelliset, toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava hakijalle kohtuullisen ajan kuluessa, mitä lisätietoja vaaditaan, ja asetettava niiden toimittamista varten kohtuullinen määräaika, jolloin kyseisen 34 artiklan 1 kohdassa säädetyn määräajan kuluminen keskeytyy siihen asti, kunnes toimivaltaiset viranomaiset ovat saaneet lisätiedot.

43

Kuten tämän tuomion 24 ja 25 kohdassa on muistutettu, kyseisen direktiivin 5 artiklan 3 kohtaan perustuvien oikeuksien saaminen – nyt käsiteltävässä asiassa lupa oleskella jäsenvaltion alueella opiskelua varten – edellyttää, että asianomainen kolmannen maan kansalainen on täyttänyt direktiivin 2016/801 7 artiklassa vahvistetut yleiset edellytykset ja kyseisen direktiivin 11 artiklassa säädetyt opiskelijoihin sovellettavat erityisedellytykset, jotka koskevat maahanpääsyä opiskelua varten, ja viimeksi mainittuihin edellytyksiin kuuluu muun muassa se, että kolmannen maan kansalainen on hyväksytty korkeakouluopintoihin.

44

Tässä yhteydessä se, että toimivaltaiset viranomaiset tekevät päätöksen hakemuksista päästä jäsenvaltion alueelle opiskelua varten noudattaen direktiivin 2016/801 34 artiklan 1 kohdassa säädettyä määräaikaa, mahdollistaa lähtökohtaisesti niiden oikeuksien tehokkuuden takaamisen, joita kolmansien maiden kansalaisilla mainitun direktiivin perusteella on, kunhan sen menettelyn kulku, jossa toimivaltaiset viranomaiset tutkivat hakemuksia päästä jäsenvaltion alueelle opiskelua varten, ei käytännössä johda siihen, että kolmansien maiden kansalaisilta, joiden hakemukset hylätään, järjestelmällisesti evätään mahdollisuus tarvittaessa nauttia näiden oikeuksien täydestä tehokkuudesta sen ajankohdan vuoksi, jona päätökset kyseisistä hakemuksista tehdään, ja kun otetaan huomioon kyseisiin päätöksiin kohdistuvaa mahdollista muutoksenhakua koskevan menettelyn määräajat, joiden lyhentäminen ei ole mahdollista.

45

Kaiken edellä esitetyn perusteella ennakkoratkaisukysymyksiin on vastattava, että direktiivin 2016/801 34 artiklan 5 kohtaa, luettuna perusoikeuskirjan 47 artiklan valossa, on tulkittava siten, että siinä ei edellytetä sellaisen toimen osalta, jolla kolmannen maan kansalainen kyseisen direktiivin 5 artiklan 3 kohdasta johtuviin oikeuksiinsa vedotakseen aikoo riitauttaa toimivaltaisten viranomaisten päätöksen, jolla hänen hakemuksensa päästä asianomaisen jäsenvaltion alueelle opiskelua varten on hylätty, että:

46

Edellytysten, joilla toimivaltaisten viranomaisten päätöstä, jolla hakemus päästä jäsenvaltion alueelle opiskelua varten on hylätty, koskeva muutoksenhaku pannaan vireille ja joilla tapauksen mukaan tämän muutoksenhaun päätteeksi annettu tuomio pannaan täytäntöön, on kuitenkin oltava sellaiset, että ne mahdollistavat kumoamistuomioon sisältyvän arvioinnin mukaisen uuden päätöksen tekemisen pikaisesti siten, että riittävän huolellinen kolmannen maan kansalainen voi nauttia kyseiseen direktiiviin perustuvien oikeuksiensa täydestä tehokkuudesta.

47

Pääasian asianosaisten osalta asian käsittely unionin tuomioistuimessa on välivaihe kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan asian käsittelyssä, minkä vuoksi kansallisen tuomioistuimen asiana on päättää oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. Oikeudenkäyntikuluja, jotka ovat aiheutuneet muille kuin näille asianosaisille huomautusten esittämisestä unionin tuomioistuimelle, ei voida määrätä korvattaviksi.

Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (kymmenes jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti:

Tutkimusta, opiskelua, harjoittelua, vapaaehtoistyötä, oppilasvaihto-ohjelmaa tai koulutushanketta ja au pairina työskentelyä varten tapahtuvan kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä 11.5.2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/801 34 artiklan 5 kohtaa, luettuna Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklan valossa,

on tulkittava siten, että

siinä ei edellytetä sellaisen toimen osalta, jolla kolmannen maan kansalainen kyseisen direktiivin 5 artiklan 3 kohdasta johtuviin oikeuksiinsa vedotakseen aikoo riitauttaa toimivaltaisten viranomaisten päätöksen, jolla hänen hakemuksensa päästä asianomaisen jäsenvaltion alueelle opiskelua varten on hylätty, että:

Edellytysten, joilla toimivaltaisten viranomaisten päätöstä, jolla hakemus päästä jäsenvaltion alueelle opiskelua varten on hylätty, koskeva muutoksenhaku pannaan vireille ja joilla tapauksen mukaan tämän muutoksenhaun päätteeksi annettu tuomio pannaan täytäntöön, on kuitenkin oltava sellaiset, että ne mahdollistavat kumoamistuomioon sisältyvän arvioinnin mukaisen uuden päätöksen tekemisen pikaisesti siten, että riittävän huolellinen kolmannen maan kansalainen voi nauttia kyseiseen direktiiviin perustuvien oikeuksiensa täydestä tehokkuudesta.