Asia C‑247/23 [Deldits] ( i )

VP

vastaan

Országos Idegenrendészeti Főigazgatóság

(Fővárosi Törvényszékin esittämä ennakkoratkaisupyyntö)

Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 13.3.2025

Ennakkoratkaisupyyntö – Luonnollisten henkilöiden suojelu henkilötietojen käsittelyssä – Asetus (EU) 2016/679 – 5 artiklan 1 kohdan d alakohta – Täsmällisyysperiaate – 16 artikla – Oikeus tietojen oikaisemiseen – 23 artikla – Rajoitukset – Sukupuoli‑identiteettiä koskevat tiedot – Tiedot, jotka ovat virheelliset jo julkiseen rekisteriin merkittäessä – Todistuskeinot – Hallinnollinen käytäntö, jossa vaaditaan näyttöä sukupuolenkorjausleikkauksesta

1. Luonnollisten henkilöiden suojelu henkilötietojen käsittelyssä – Asetus 2016/679 – Oikeus tietojen oikaisemiseen – Rajoitukset – Edellytykset – Ennakkoratkaisua pyytäneelle tuomioistuimelle kuuluvat tarkistukset – Velvollisuus oikaista virheelliset sukupuoli‑identiteettiä koskevat henkilötiedot – Täsmällisyysperiaatteen noudattaminen

   (SEUT 16 artiklan 1 kohta; Euroopan unionin perusoikeuskirjan 8 artiklan 1 ja 2 kohta; Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen 2016/679 johdanto‑osan 1, 10, 59 ja 73 perustelukappale, 1 artikla, 2 artiklan 1 kohta, 4 artiklan 1, 2, 5, 6, 16 ja 23 kohta)

   (ks. 23–28, 30, 32 ja 34–38 kohta sekä tuomiolauselman 1 kohta)

2. Luonnollisten henkilöiden suojelu henkilötietojen käsittelyssä – Asetus 2016/679 – Oikeus tietojen oikaisemiseen – Rajoitukset – Edellytykset – Kansallisen lainsäädäntötoimenpiteen toteuttaminen – Perusoikeuksien ja ‑vapauksien keskeisen sisällön noudattaminen – Oikeasuhteisuus – Sukupuoli‑identiteettiä koskevien henkilötietojen oikaisua koskevan oikeuden käyttäminen – Hallinnollinen käytäntö, jossa vaaditaan näyttöä sukupuolenkorjausleikkauksesta – Tällaista käytäntöä ei voida hyväksyä

   (Euroopan unionin perusoikeuskirjan 3, 7 ja 8 artikla; Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen 2016/679 16 ja 23 artikla)

   (40–45, 49 ja 50 kohta sekä tuomiolauselman 2 kohta)

Tiivistelmä

Unionin tuomioistun, jonka käsiteltäväksi Fővárosi Törvényszék (Budapestin alioikeus, Unkari) on saattanut ennakkoratkaisupyynnön, lausuu yhtäältä siitä, velvoitetaanko yleisessä tietosuoja‑asetuksessa ( 1 ) julkisen rekisterin pitämisestä vastaava kansallinen viranomainen oikaisemaan luonnollisen henkilön sukupuoli‑identiteettiä koskevat henkilötiedot, kun kyseiset tiedot eivät ole täsmällisiä, ja toisaalta, voiko jäsenvaltio asettaa hallintokäytännössään julkisessa rekisterissä olevien luonnollisen henkilön sukupuoli‑identiteettiä koskevien henkilötietojen oikaisua koskevan oikeuden käyttämisen edellytykseksi todisteiden esittämisen muun muassa sukupuolenkorjausleikkauksesta.

VP:lle, joka on Iranin kansalainen, myönnettiin pakolaisasema Unkarissa transsukupuolisuuden perusteella. Todistusten, jotka tukivat hänen hakemustaan, mukaan on niin, että vaikka VP on syntynyt naiseksi, hänen sukupuoli‑identiteettinsä on miespuolinen. Sen jälkeen, kun pakolaisasema oli tunnustettu tällä perusteella, VP:n sukupuoli merkittiin kuitenkin turvapaikkarekisteriin naiseksi.

VP teki vuonna 2022 turvapaikkaviranomaiselle yleisen tietosuoja‑asetuksen 16 artiklan perusteella hakemuksen, jossa hän vaati, että hänen sukupuoltansa koskeva merkintä oikaistaan mieheksi ja että hänen etunimensä muutetaan turvapaikkarekisterissä. Hän liitti hakemukseensa esittämänsä lääkärintodistukset. Kyseinen viranomainen hylkäsi VP:n hakemuksen 11.10.2022 tekemällään päätöksellä sillä perusteella, ettei jälkimmäinen ollut osoittanut, että hänelle olisi tehty sukupuolenkorjausleikkaus.

VP valitti kyseisestä päätöksestä ennakkoratkaisupyynnön esittäneelle tuomioistuimelle. Ottaen huomioon, että Unkarin lainsäädännössä ei ole sukupuoli‑identiteetin muutoksen tunnustamista koskevaa menettelyä, ja koska kansallinen tuomioistuin oli epävarma yleisen tietosuoja‑asetuksen 16 artiklan soveltamisalasta tässä yhteydessä, se pyysi unionin tuomioistuinta tulkitsemaan kyseistä artiklaa.

Unionin tuomioistuimen arviointi asiasta

Unionin tuomioistuin huomauttaa ensinnäkin, että yleisen tietosuoja‑asetuksen 16 artiklan mukaan rekisteröidyllä on oikeus vaatia, että rekisterinpitäjä oikaisee ilman aiheetonta viivytystä rekisteröityä koskevat virheelliset henkilötiedot. Kyseisessä säännöksessä konkretisoidaan Euroopan unionin perusoikeuskirjan ( 2 ) 8 artiklan 2 kohdan toisessa virkkeessä vahvistettu perusoikeus, jonka mukaan jokaisella on oikeus tutustua niihin tietoihin, joita hänestä on kerätty, ja saada ne oikaistuiksi.

Seuraavaksi yleisen tietosuoja‑asetuksen 16 artiklaa on luettava yhtäältä täsmällisyysperiaatteen ( 3 ) valossa, jonka mukaan käsiteltävien tietojen on oltava täsmällisiä ja tarvittaessa päivitettyjä, ja täsmentäen, että on toteutettava kaikki mahdolliset kohtuulliset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että käsittelyn tarkoituksiin nähden virheelliset henkilötiedot poistetaan tai oikaistaan viipymättä. Toisaalta tätä säännöstä on luettava myös yleisen tietosuoja‑asetuksen johdanto‑osan 59 perustelukappaleen valossa, josta seuraa, että olisi säädettävä mekanismeista, joilla rekisteröity voi esittää henkilötietojen oikaisemista koskevan pyynnön.

Tältä osin unionin tuomioistuin toistaa oikeuskäytäntöään, jonka mukaan henkilötietojen paikkansapitävyyttä ja täydellisyyttä on arvioitava siihen tarkoitukseen nähden, jota varten nämä tiedot kerättiin.

Unionin tuomioistuin huomauttaa lopuksi, että yleisen tietosuoja‑asetuksen tavoite on muun muassa turvata luonnollisten henkilöiden perusoikeuksien ja ‑vapauksien ja erityisesti heidän yksityisyyttä koskevan oikeutensa korkeatasoinen suoja henkilötietojen käsittelyssä. Tämän tavoitteen mukaisesti näiden tietojen käsittelyssä on etenkin noudatettava täsmällisyysperiaatetta, mutta käsittelyn on myös täytettävä kyseissä asetuksessa säädetyt lainmukaisuuden edellytykset. ( 4 )

Nyt käsiteltävässä asiassa ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on tarkistettava kyseessä olevan tiedon paikkansapitävyys siihen tarkoitukseen nähden, jota varten se on kerätty, ja arvioitava erityisesti kansallisen lainsäädännön valossa, onko tämän tiedon keräämisen tarkoituksena rekisteröidyn tunnistaminen. Jos näin olisi, kyseinen tieto näyttäisi siis koskevan kyseisen henkilön kokemaa sukupuoli‑identiteettiä eikä sitä sukupuoli‑identiteettiä, joka hänelle on osoitettu syntymän yhteydessä.

Jäsenvaltio ei voi tältä osin vedota kansallisen lainsäädännön erityissäännöksiin, jotka on annettu yleisen tietosuoja‑asetuksen 6 artiklan 2 ja 3 kohdan perusteella, estääkseen oikeuden tietojen oikaisemiseen. Yhtäältä nimittäin yleisestä tietosuoja‑asetuksesta ilmenee, ( 5 ) että näiden erityissäännösten tarkoituksena on ainoastaan täsmentää entisestään kyseiseen asetukseen sisältyvien sääntöjen soveltamista eikä poiketa siitä. Toisaalta oikeutta tietojen oikaisemiseen voidaan rajoittaa ainoastaan kyseisen asetuksen 23 artiklassa säädetyin edellytyksin. Jäsenvaltio voi siten muun muassa säätää sisäisillä lainsäädäntötoimenpiteillä tätä oikeutta koskevista rajoituksista, jotka koskevat yleiseen etuun liittyvistä syistä pidettäviin julkisiin rekistereihin sisältyviä henkilötietoja. Nyt käsiteltävässä asiassa ei kuitenkaan ilmene, että Unkarin lainsäätäjä olisi yleisen tietosuoja‑asetuksen 23 artiklassa tarkoitettuja edellytyksiä noudattaen rajoittanut mainitun oikaisuoikeuden ulottuvuutta tai että turvapaikkaviranomainen olisi perustellut sitä, että se kieltäytyi tekemästä pyydettyä oikaisua, vetoamalla tällaiseen lakisääteiseen rajoitukseen.

Jäsenvaltio ei missään tapauksessa voi vedota siihen, että sen kansallisessa lainsäädännössä ei ole transsukupuolisuuden oikeudellista tunnustamista koskevaa menettelyä, estääkseen oikaisuoikeuden käyttämisen. Vaikka unionin oikeus ei vaikuta jäsenvaltioiden toimivaltaan henkilöiden väestörekisteritietojen alalla ja heidän sukupuoli‑identiteettinsä oikeudellisen tunnustamisen alalla, jäsenvaltioiden on kuitenkin tätä toimivaltaa käyttäessään noudatettava unionin oikeutta. Siten kansallista säännöstöä, joka on esteenä sille, että transsukupuolinen henkilö voi sukupuoli‑identiteettinsä tunnustamisen puuttuessa täyttää unionin oikeudessa suojatun oikeuden, kuten nyt käsiteltävässä asiassa oikeuden tietojen oikaisuun, saamisen kannalta tarpeellisen edellytyksen, on pidettävä lähtökohtaisesti yhteensoveltumattomana unionin oikeuden kanssa.

Näin ollen unionin tuomioistuin katsoo, että yleisen tietosuoja‑asetuksen 16 artiklaa tulkittava siten, että siinä velvoitetaan julkisen rekisterin pitämisestä vastaava kansallinen viranomainen oikaisemaan luonnollisen henkilön sukupuoli‑identiteettiä koskevat henkilötiedot, kun nämä tiedot eivät ole kyseisessä asetuksessa tarkoitetussa merkityksessä täsmällisiä.

Toiseksi unionin tuomioistuin toteaa, että yleisen tietosuoja‑asetuksen 16 artiklassa ei täsmennetä, mitä näyttöä rekisterinpitäjä voi vaatia sen osoittamiseksi, että ne henkilötiedot, joiden oikaisemista luonnollinen henkilö pyytää, ovat virheellisiä.

Tässä yhteydessä – vaikka rekisteröity, joka pyytää kyseisten tietojen oikaisua, voi olla velvollinen esittämään asianmukaisen ja riittävän näytön, joka voidaan tapauksen olosuhteet huomioon ottaen kohtuudella vaatia kyseiseltä henkilöltä kyseisten tietojen virheellisyyden osoittamiseksi, – unionin tuomioistuin katsoo kuitenkin, että jäsenvaltio voi rajoittaa oikaisuoikeuden käyttöä ainoastaan yleisen tietosuoja‑asetuksen 23 artiklaa noudattaen. Unionin tuomioistuin täsmentää, että oikeutta tietojen oikaisemiseen voidaan rajoittaa, kun on kyse sellaisten julkisten rekisterien pitämisestä, joita pidetään yleiseen etuun liittyvistä syistä, erityisesti kyseisten rekisterien luotettavuuden ja johdonmukaisuuden takaamiseksi.

Nyt käsiteltävässä asiassa asianomainen jäsenvaltio on omaksunut hallinnollisen käytännön, jonka mukaan transsukupuolisen henkilön oikeus julkisessa rekisterissä olevien tietojen, jotka koskevat hänen sukupuoli‑identiteettiään, oikaisemiseen edellyttää todisteiden esittämistä sukupuolenkorjausleikkauksesta. Tällainen hallintokäytäntö johtaa oikaisuoikeuden rajoittamiseen.

Tästä unionin tuomioistuin toteaa ensiksi, että kyseinen hallintokäytäntö ei täytä vaatimusta, jonka mukaan jäsenvaltion oikeudessa voidaan rajoittaa yleisen tietosuoja‑asetuksen 16 artiklassa säädetyn oikeuden ulottuvuutta vain lainsäädäntötoimenpiteillä.

Toiseksi kyseisellä hallintokäytännöllä loukataan muun muassa perusoikeuskirjan 3 artiklassa tarkoitettua henkilökohtaista koskemattomuutta koskevaa oikeutta ja 7 artiklassa tarkoitettua yksityiselämän kunnioittamista koskevaa oikeutta keskeisiltä osin. Unionin tuomioistuin muistuttaa tässä yhteydessä, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on todennut muun muassa, että transsukupuolisen henkilön sukupuoli‑identiteetin tunnustamisen edellytykseksi ei voida asettaa sellaisen sukupuolenkorjausleikkauksen suorittamista, jota kyseinen henkilö ei ole halunnut. ( 6 )

Kolmanneksi tällainen hallinnollinen käytäntö ei missään tapauksessa ole tarpeellinen eikä oikeasuhteinen turvapaikkarekisterin kaltaisen julkisen rekisterin luotettavuuden ja johdonmukaisuuden takaamiseksi, koska lääkärintodistus, mukaan lukien etukäteen tehty psykodiagnoosi, voi olla tältä osin merkityksellinen ja riittävä näyttö.

Unionin tuomioistuin päättelee tästä, että yleisen tietosuoja‑asetuksen 16 artiklaa on tulkittava siten, että luonnollisen henkilön julkisessa rekisterissä olevien sukupuoli‑identiteettiä koskevien henkilötietojen oikaisua koskevan oikeuden käyttämiseksi kyseinen henkilö voi olla velvollinen esittämään asianmukaisen ja riittävän näytön, jota voidaan kohtuudella vaatia kyseiseltä henkilöltä kyseisten tietojen virheellisyyden osoittamiseksi. Jäsenvaltio ei kuitenkaan missään tapauksessa voi hallintokäytännössään asettaa tämän oikeuden käyttämisen edellytykseksi todisteiden esittämistä sukupuolenkorjausleikkauksesta.

( i ) Tämän asian nimi on kuvitteellinen nimi. Se ei vastaa asian minkään asianosaisen todellista nimeä.

( 1 ) Luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta 27.4.2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679 (yleinen tietosuoja‑asetus) (EUVL 2016, L 119, s. 1) 16 artikla.

( 2 ) Jäljempänä perusoikeuskirja.

( 3 ) Yleisen tietosuoja‑asetuksen 5 artiklan 1 kohdan d alakohtaan sisältyvä periaate.

( 4 ) Ks. yleisen tietosuoja‑asetuksen 6 artikla.

( 5 ) Ks. yleisen tietosuoja‑asetuksen johdanto‑osan 10 perustelukappaleen kolmas virke.

( 6 ) Ks. vastaavasti Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomio 19.1.2021, X ja Y v. Romania (CE:ECHR:2021:0119JUD000214516, 165 ja 167 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).