JULKISASIAMIEHEN RATKAISUEHDOTUS
JULIANE KOKOTT
6 päivänä kesäkuuta 2024(1)
Asia C‑350/23
Vorstand für den Geschäftsbereich II der Agrarmarkt Austria,
jossa asian käsittelyyn osallistuu
TF
(Ennakkoratkaisupyyntö – Verwaltungsgerichtshof [ylin hallintotuomioistuin, Itävalta])
Ennakkoratkaisupyyntö – Maatalous – Yhteinen maatalouspolitiikka – Asetus (EY) N:o 1760/2000 – 7 artikla – Nautaeläinten rekisteröinti – Päätös 2001/672/EY – 2 artiklan 2 ja 4 kohta – Nautaeläinten siirto kesälaitumille vuoristoalueilla – Myöhässä tehty ilmoitus – Asetus (EU) N:o 1307/2013 – 52 artikla – Delegoitu asetus (EU) N:o 639/2014 – 53 artiklan 4 kohta – Edellytykset nautaeläimiä koskevien tuotantosidonnaisten tukitoimien toteuttamiselle – Delegoitu asetus (EU) N:o 640/2014 – 2 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan 2, 15, 16 ja 18 alakohta – 30 artiklan 4 kohdan c alakohta – Eläintukihakemus – Määritetty eläin – Tuotantosidonnaisen tuen alentaminen – 15 artiklan 1 kohta – 31 artikla – 34 artikla – Hallinnollisten seuraamusten lainvastaisuus
I Johdanto
1. Tämä Verwaltungsgerichtshofin (ylin hallintotuomioistuin, Itävalta) esittämä ennakkoratkaisupyyntö koskee kannetta, jonka viljelijä on nostanut toimivaltaista viranomaista vastaan, joka on sovellettavien ilmoitussäännösten noudattamatta jättämisen vuoksi paitsi vähentänyt nautaeläinten pitämistä varten haetun tuen, niin kutsutun vapaaehtoisen tuotantosidonnaisen tuen,(2) maksettavaa määrää myös määrännyt kyseiselle viljelijälle hallinnollisen seuraamuksen.(3)
2. Pääasian oikeudenkäynnissä on erityisesti riidanalaista, onko sallittua ja oikeasuhteista määrätä lisäksi hallinnollinen seuraamus, jos ilmoitus, jonka viljelijä on tehnyt myöhässä – ja joka koskee kahdentoista nautaeläimen siirtoa kesäksi vuoristolaitumille –, koski eläimiä, jotka muutoin täyttivät kyseisen tuen myöntämisen edellytykset. Lisäksi on selvitettävä, voiko myöhässä tehty mutta myöhemmin jätetty ilmoitus ylipäätään johtaa tukioikeuden pienenemiseen.
II Asiaa koskevat oikeussäännöt
A Unionin oikeus
3. Nyt tarkasteltavan tapauksen asiaa koskevat säännökset sisältyvät nautaeläinten tunnistuksesta ja rekisteröinnistä annettuun asetukseen N:o 1760/2000,(4) kyseisen asetuksen 7 artiklan nojalla tehtyyn komission päätökseen 2001/672/EY(5) sekä asetukseen (EU) N:o 1307/2013,(6) luettuna yhdessä delegoitujen asetusten (EU) N:o 639/2014(7) ja 640/2014(8) kanssa.
1. Asetus (EY) N:o 1760/2000 ja päätös 2001/672/EY
4. Asetuksen N:o 1760/2000(9) 3 artiklan 1 kohdassa kuvataan nautaeläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmää seuraavasti:
”Nautaeläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmään on kuuluttava seuraavat osat:
a) tunnistin kunkin eläimen yksilölliseksi tunnistamiseksi;
b) ATK-pohjaiset tietokannat;
c) eläimiä varten annettavat passit;
d) kullakin tilalla pidettävät omat rekisterit.”
5. Asetuksen N:o 1760/2000 7 artiklassa säädetään eläinten pitäjien velvoitteista nautaeläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmässä seuraavaa:
”1. Kunkin eläinten pitäjän, paitsi niitä kuljettavan, on:
– pidettävä ajan tasalla olevaa rekisteriä,
– ilmoitettava toimivaltaiselle viranomaiselle kaikki eläinten siirrot tilalle ja tilalta sekä kaikki tilalla tapahtuvat eläinten syntymät ja kuolemat sekä näiden tapahtumien päivämäärät asianomaisen jäsenvaltion vahvistamassa määräajassa; tämän määräajan on oltava vähintään kolme päivää ja enintään seitsemän päivää ajankohdasta, jona jokin näistä tapahtumista tapahtui; jäsenvaltiot voivat pyytää komissiota pidentämään seitsemän päivän pituista määräaikaa.
Jotta voidaan ottaa huomioon käytännön vaikeudet poikkeustapauksissa, siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 22 b artiklan mukaisesti niiden poikkeuksellisten olosuhteiden määrittelemiseksi, joissa jäsenvaltiot voivat pidentää ensimmäisen alakohdan toisessa luetelmakohdassa säädettyä seitsemän päivän määräaikaa, ja kyseisen pidennyksen pituuden vahvistamiseksi enintään 14 päivään ensimmäisen alakohdan toisessa luetelmakohdassa tarkoitetun seitsemän päivän määräajan jälkeen.
2. Jotta varmistetaan nautaeläinten asianmukainen ja tehokas jäljitettävyys, kun eläimiä laidunnetaan vuodenaikojen mukaan eri alueilla, siirretään komissiolle valta antaa 22 b artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat jäsenvaltioita tai jäsenvaltion osia, joissa on sovellettava kausittaista laiduntamista koskevia erityisiä sääntöjä, mukaan luettuina kausittaisen laiduntamisen ajanjaksot, pitäjien erityiset velvoitteet, tilan rekisteröintiä ja tällaisten nautaeläinten siirtojen rekisteröintiä koskevat säännöt sekä sääntöjen käyttöönoton edellyttämät siirtymätoimenpiteet.”
6. Komissio teki asetuksen N:o 1760/2000 7 artiklan nojalla päätöksen 2001/672 vuoristoalueilla kesälaitumille vietävien nautaeläinten siirtoihin sovellettavista erityissäännöistä.
7. Kyseisen päätöksen johdanto-osan kolmannessa perustelukappaleessa todetaan seuraavaa:
”Erityissäännöt on vahvistettava siten, että kaikkien nautaeläinten paikantaminen on mahdollista milloin tahansa.”(10)
8. Päätöksen 2001/672 2 artiklan 1 ja 2 kohdassa säädetään seuraavaa:
”1. Kullekin 1 artiklassa tarkoitetuista laitumista on annettava erityinen rekisteröintinumero, joka on vietävä nautaeläimiä koskevaan kansalliseen tietokantaan.
2. Laitumesta vastaavan henkilön on laadittava luettelo 1 artiklassa tarkoitetuista siirrettävistä nautaeläimistä. Luettelossa on annettava vähintään seuraavat tiedot:
– laitumen rekisteröintinumero
ja jokaisen nautaeläimen osalta
– yksilöllinen tunnistenumero,
– alkuperätilan tunnistenumero,
– laitumelle tulopäivä,
– arvioitu laitumelta lähtöpäivä.”
9. Päätöksen 2001/672, sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 2010/300, 2 artiklan 4 kohdan sanamuoto on seuraava:
”Edellä 2 kohdassa tarkoitetussa luettelossa olevat tiedot on raportoitava toimivaltaiselle viranomaiselle asetuksen (EY) N:o 1760/2000 7 artiklan 1 kohdan mukaisesti viimeistään 15 päivän kuluttua siitä, kun eläimet on siirretty laitumelle.”
10. Päätöksen 2010/300 johdanto-osan viidennen perustelukappaleen mukaan päätöksen 2001/672 2 artiklan 4 kohdan muuttaminen perustuu seuraaviin näkökohtiin:
”Eläimet, jotka siirretään eri tiloilta samalle vuoristoalueen kesälaitumelle, saapuvat sinne joissain olosuhteissa yli seitsemän päivän kuluessa. Tarpeettoman hallinnollisen taakan vähentämiseksi päätöksessä 2001/672/EY asetettuja aikarajoja olisi mukautettava tämän käytännön seikan huomioon ottamiseksi ilman, että jäljitettävyyttä vaarannetaan.”
2. Asetus (EU) N:o 1307/2013
11. Asetuksen N:o 1307/2013 IV osaston 1 luvun, jonka otsikko on ”Vapaaehtoinen tuotantosidonnainen tuki”, 52 artiklaan sisältyvissä ”Yleisissä säännöissä” säädetään muun muassa seuraavaa:
”1. Jäsenvaltiot voivat myöntää viljelijöille tuotantosidonnaista tukea tässä luvussa vahvistetuin edellytyksin – –.
– –
6. Tuotantosidonnainen tuki myönnetään vuotuisena tukena tietyissä määrällisissä rajoissa tiettyjen pinta-alojen perusteella sekä tuotosten tai tietyn eläinmäärän perusteella.
– –
9. Jotta varmistetaan unionin varojen tehokas ja kohdennettu käyttö ja estetään samanaikainen rahoitus muista vastaavista tukivälineistä, siirretään komissiolle valta antaa 70 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla vahvistetaan:
a) tuotantosidonnaisen tuen myöntämisedellytykset;
– –”
3. Delegoitu asetus (EU) N:o 639/2014
12. Delegoidun asetuksen N:o 639/2014 johdanto-osan 74 perustelukappaleessa todetaan seuraavaa:
”Lisäksi on erityisesti vapaaehtoisen tuotantosidonnaisen tuen osalta tarpeen täsmentää niiden tietojen sisältö, jotka jäsenvaltioiden on annettava tiedoksi, jotta voidaan varmistaa vapaaehtoista tuotantosidonnaista tukea koskevien sääntöjen moitteeton soveltaminen ja tällaisten tiedoksiantojen tehokkuus ja jotta komissio voi todentaa, noudattavatko jäsenvaltiot tukitoimenpiteitä suunnitellessaan vaatimuksia, jotka koskevat tuen johdonmukaisuutta ja kumuloitumista sekä asetuksen (EU) N:o 1307/2013 53 artiklassa tarkoitettuja kansallisen enimmäismäärän enimmäisprosenttiosuuksia ja asiaan liittyviä kokonaismääriä.”
13. Delegoidun asetuksen N:o 639/2014 53 artiklan, jonka otsikko on ”Tuen myöntämisedellytykset”, 1 ja 4 kohdassa säädetään muun muassa seuraavaa:
”1. Jäsenvaltioiden on säädettävä tuotantosidonnaisia tukitoimenpiteitä koskevista tukikelpoisuusperusteista asetuksessa (EU) N:o 1307/2013 vahvistetuissa rajoissa ja tässä asetuksessa säädetyin edellytyksin.
– –
4.[(11)] Jos tuotantosidonnainen tukitoimenpide koskee nautaeläimiä – –, jäsenvaltioiden on määritettävä tukikelpoisuusedellytyksenä vaatimukset, jotka koskevat asetuksessa (EY) N:o 1760/2000 – – säädettyä eläinten tunnistamista ja rekisteröimistä.
Rajoittamatta muiden tukikelpoisuusedellytysten soveltamista, eläin katsotaan kuitenkin tukikelpoiseksi myös, jos ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tunnistus- ja rekisteröintivaatimukset täyttyvät viimeistään jäsenvaltion vahvistamana päivänä, joka ei saa olla myöhäisempi kuin:
a) eläimen pitoajan ensimmäinen päivä, jos pitoaikaa sovelletaan;
b) päivämäärä, joka on valittu objektiivisin perustein ja joka on liitteen I mukaisesti ilmoitetun vastaavan toimenpiteen mukainen, jos pitoaikaa ei sovelleta.
Jäsenvaltioiden on viimeistään 15 päivänä syyskuuta 2015 ilmoitettava komissiolle toisessa alakohdassa tarkoitetut päivämäärät.”
4. Delegoitu asetus (EU) N:o 640/2014
14. Delegoidun asetuksen N:o 640/2014 johdanto-osan 27, 28, 30 ja 31 perustelukappaleessa todetaan muun muassa seuraavaa:
”(27) Olisi vahvistettava hallinnolliset seuraamukset eläintukijärjestelmiä ja eläimiin liittyviä tukitoimenpiteitä varten ottaen huomioon varoittavuus- ja suhteellisuusperiaate sekä luonnonolosuhteisiin liittyvät erityisongelmat. – –
(28) Eläintukijärjestelmien mukaisten eläintukihakemusten tai eläimiin liittyvien tukitoimenpiteiden mukaisten maksupyyntöjen osalta säännösten noudattamatta jättäminen johtaa siihen, ettei kyseinen eläin ole tukikelpoinen. – –
– –
(30) Mahdollisuutta tehdä tukihakemuksiin ja maksupyyntöihin oikaisuja ilman hallinnollista seuraamusta olisi sovellettava myös atk-pohjaisessa tietokannassa oleviin virheellisiin tietoihin, jotka koskevat ilmoitettuja nautaeläimiä, joiden osalta tällainen säännösten noudattamatta jättäminen tarkoittaa tukikelpoisuusedellytysten rikkomista, paitsi jos viranomainen on jo ilmoittanut tuensaajalle aikomuksestaan tehdä tarkastus paikalla tai ei ole vielä ilmoittanut tuensaajalle säännösten noudattamatta jättämisestä tukihakemuksessa tai maksupyynnössä.
(31) Maaseudun kehittämistuen epäämiset ja perumiset ja hallinnolliset seuraamukset olisi vahvistettava ottaen huomioon varoittavuus- ja suhteellisuusperiaate. Maaseudun kehittämistuen epäämisten ja perumisten olisi oltava eriasteisia todetun säännösten noudattamatta jättämisen vakavuuden, laajuuden, keston ja toistuvuuden mukaan. Maaseudun kehittämistuen epäämisten ja perumisten olisi oltava eriasteisia todetun säännösten noudattamatta jättämisen vakavuuden, laajuuden, keston ja toistuvuuden mukaan. – – Jos on kyse vakavasta noudattamatta jättämisestä tai jos tuensaaja on esittänyt väärennettyjä todisteita tuen saamiseksi, maaseudun kehittämistuki olisi evättävä ja asetettava hallinnollinen seuraamus. – –”
15. Delegoidun asetuksen N:o 640/2014 2 artiklan 1 kohdan toiseen alakohtaan sisältyvät muun muassa seuraavat määritelmät:
”– –
2) ’noudattamatta jättämisellä’ tarkoitetaan
a) asetuksen (EU) N:o 1306/2013 67 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun suoran tuen tai maaseudun kehittämistuen myöntämiseen liittyvien tukikelpoisuusperusteiden, sitoumusten tai muiden velvoitteiden osalta kyseisten tukikelpoisuusperusteiden, sitoumusten tai muiden velvoitteiden noudattamatta jättämistä – –
– –
13) ’eläintukijärjestelmällä’ tarkoitetaan asetuksen (EU) N:o 1307/2013 IV osaston 1 luvussa säädettyä vapaaehtoista tuotantosidonnaista tukea koskevaa toimenpidettä, jossa vuotuinen tuki myönnetään tietyissä määrällisissä rajoissa tietyn eläinmäärän perusteella;
– –
15) ’eläintukihakemuksella’ tarkoitetaan hakemuksia sellaista tukea varten, jossa vuotuinen tuki myönnetään tietyissä määrällisissä rajoissa tietyn eläinmäärän perusteella asetuksen (EU) N:o 1307/2013 IV osaston 1 luvussa säädetyn vapaaehtoisen tuotantosidonnaisen tuen mukaisesti;
16) ’ilmoitetuilla eläimillä’ tarkoitetaan eläimiä, joita koskee eläintukijärjestelmän mukainen eläintukihakemus tai eläimiin liittyvää tukitoimenpidettä koskeva maksupyyntö;
– –
18) ’määritetyllä eläimellä’ tarkoitetaan
a) eläintukijärjestelmän osalta eläintä, jonka osalta kaikki tuen myöntämiseksi vahvistettujen sääntöjen edellytykset täyttyvät; tai
b) eläimiin liittyvän tukitoimenpiteen osalta eläintä, joka on tunnistettu hallinnollisten tai paikalla tehtävien tarkastusten avulla; – –”
16. Delegoidun asetuksen N:o 640/2014 15 artiklassa, jonka otsikko on ”Hallinnollisten seuraamusten soveltamista koskevat poikkeukset”, säädetään seuraavaa:
”1. Tässä luvussa säädettyjä hallinnollisia seuraamuksia ei sovelleta niihin tukihakemuksen tai maksupyynnön osiin, joiden osalta tuensaaja ilmoittaa toimivaltaiselle viranomaiselle kirjallisesti tukihakemuksen tai maksupyynnön olevan virheellinen tai muuttuneen virheelliseksi sen jättämisen jälkeen, edellyttäen ettei tuensaajalle ole annettu tietoa toimivaltaisen viranomaisen aikomuksesta tehdä tarkastus paikalla eikä viranomainen ole jo ilmoittanut viljelijälle tukihakemukseen tai maksupyyntöön liittyvistä säännösten noudattamatta jättämisistä.
2. Tukihakemusta tai maksupyyntöä on mukautettava vastaamaan todellista tilannetta 1 kohdassa tarkoitettujen tuensaajan toimittamien tietojen perusteella.”
17. Delegoidun asetuksen N:o 640/2014 30 artiklassa, jonka otsikko on ”Laskentaperusta”, säädetään muun muassa seuraavaa:
”– –
2. Tilalla olevia eläimiä pidetään määritettyinä ainoastaan, jos niitä koskevat tunnistetiedot on merkitty tukihakemukseen tai maksupyyntöön. – –
– –
4.[(12)] Jos havaitaan säännösten noudattamatta jättämisiä nautaeläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmän osalta, sovelletaan seuraavaa:
– –
c) jos havaitut säännösten noudattamatta jättämiset liittyvät rekisteriin, eläinpassiin tai nautaeläinten sähköiseen tietokantaan tehtyihin virheellisiin merkintöihin, jotka eivät ole merkityksellisiä sellaisten tukikelpoisuusedellytysten noudattamisen tarkistamisen kannalta, jotka ovat muita kuin delegoidun asetuksen (EU) N:o 639/2014 53 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut tukikelpoisuusedellytykset, kyseistä eläintä pidetään ei-määritettyinä ainoastaan, jos tällaisia virheitä löydetään vähintään kahdessa tarkastuksessa 24 kuukauden aikana. Kaikissa muissa tapauksissa kyseisiä eläimiä pidetään ei-määritettyinä ensimmäisen havainnon jälkeen.
– –
Nautaeläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmässä olevia ja siihen tehtäviä merkintöjä voidaan muuttaa milloin tahansa, jos havaitaan virheitä, jotka toimivaltainen viranomainen katsoo ilmeisiksi.
– –”
18. Delegoidun asetuksen N:o 640/2014 31 artiklan otsikko on ”Hallinnolliset seuraamukset eläintukijärjestelmissä tai eläimiin liittyvissä tukitoimenpiteissä ilmoitettujen eläinten osalta”.
19. Saman asetuksen 34 artiklassa, jonka otsikko on ”Nautaeläinten sähköiseen tietokantaan vietyjen tietojen muuttaminen ja korjaaminen”, säädetään seuraavaa:
”Ilmoitettujen nautaeläinten osalta 15 artiklaa sovelletaan nautaeläinten atk-pohjaiseen tietokantaan syötettyjen tietojen virheisiin ja poisjättöihin siitä lähtien, kun tukihakemus tai maksupyyntö on jätetty.”
B Kansallinen oikeus
1. Vuoden 2007 markkinajärjestelylaki
20. Vuoden 2007 markkinajärjestelylain (Marktordnungsgesetz 2007, jäljempänä vuoden 2007 MOG)(13) 8 §:n, jonka otsikko on ”Suorat tuet”, 1 momentissa säädetään seuraavaa:
”Asetuksen (EU) N:o 1307/2013 1 artiklan a alakohdassa tarkoitettujen suorien tukien maksamisessa – – merkityksellisiä ovat seuraavat periaatteet:
– –
6. Vuoristolaiduntamiseen myönnetään 8 f §:n mukaisin edellytyksin tuotantosidonnaista tukea asetuksen (EU) N:o 1307/2013 52 artiklan mukaisesti. Asetuksen (EU) N:o 1307/2013 53 artiklan 1 kohdan mukaisesti tuotantosidonnaiseen tukeen käytettävissä olevien varojen kansalliseksi enimmäismääräksi vahvistetaan 2,1 prosenttia.
– –”
21. Vuoden 2007 MOG:n 8 f §:n, jonka otsikko on ”Vapaaehtoinen tuotantosidonnainen tuki”, 1 momentissa säädetään muun muassa seuraavaa:
”8 §:n 1 momentin 6 kohdassa säädetty tuotantosidonnainen tuki naudoille, lampaille ja vuohille myönnetään jokaista laitumelle siirrettyä karkearehulla ruokittavaa eläinyksikköä kohti.
– –”
2. Suorista tuista annettu vuoden 2015 asetus
22. Suorista tuista annetun vuoden 2015 asetuksen (Direktzahlungs-Verordnung 2015)(14) 13 §:ssä, jonka otsikko on ”Vapaaehtoinen tuotantosidonnainen tuki”, säädetään muun muassa seuraavaa:
”1. Vapaaehtoista tuotantosidonnaista tukea voidaan myöntää ainoastaan sellaisille vuoristolaitumille siirretyille nautaeläimille, lampaille ja vuohille, jotka on tunnistettu ja rekisteröity – – asetuksen (EY) N:o 1760/2000 mukaisesti. Eläin katsotaan kuitenkin tukikelpoiseksi myös, jos asetuksen (EY) N:o 1760/2000 7 artiklan 1 kohdan toisen luetelmakohdan mukaiset tiedot on ilmoitettu asianomaisen eläimen vuoristolaiduntamisen ensimmäisenä päivänä.
2. Viljelijä hakee vapaaehtoista tuotantosidonnaista tukea tekemällä pinta-alaperusteisen yhtenäishakemuksen ja toimittamalla luettelon vuoristolaitumille siirrettävistä eläimistä horisontaalisen YMP-asetuksen 22 §:n 5 momentin mukaisesti ja nautaeläinten osalta lisäksi yhdessä nautaeläinten sähköisen tietokannan tietojen kanssa, jotka koskevat vuoristoalueilla kesälaitumille vietävien nautaeläinten siirtoihin sovellettavista erityissäännöistä tehdyn päätöksen 2001/672/EY (EYVL 2001, L 235, s. 23) 2 artiklan mukaisia (vuoristo)laidunilmoituksia.
3. Vapaaehtoisen tuotantosidonnaisen tuen myöntämisen kannalta merkityksellinen eläinten lukumäärä määritetään asianomaisen viljelijän määräpäivänä eli 15. heinäkuuta vuorilla laiduntavien eläinten perusteella.
4. Eläinten on laidunnettava vuorilla vähintään 60 päivää. Vuoristolaiduntamisen kesto alkaa laitumelle siirtämispäivästä, kuitenkin enintään 15 päivää ennen nautaeläimiä koskevan (vuoristo)laidunilmoituksen tai vuoristolaitumille siirrettäviä eläimiä koskevan luettelon toimittamista. – –”
3. Horisontaalinen YMP-asetus
23. Horisontaalisen YMP-asetuksen (Horizontale GAP-Verordnung)(15) 21 §:ssä, jonka otsikko on ”Toimittaminen”, säädetään muun muassa seuraavaa:
”1. Asetuksen (EU) N:o 640/2014 11 artiklan mukainen yhtenäishakemus (pinta-ala-perusteinen yhtenäishakemus) on toimitettava viimeistään kunkin hakuvuoden 15. toukokuuta yksinomaan 3 §:n 1 momentin mukaisesti.
1b. Edellä 1 momentista poiketen hakuvuotta 2020 koskeva yhtenäishakemus on toimitettava viimeistään 15.6.2020. Täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 809/2014[(16)] 15 artiklan 1 kohdan mukaisia muutoksia voidaan ilmoittaa hakuvuoden 2020 osalta viimeistään 30.6.2020.”
24. Horisontaalisen YMP-asetuksen 22 §:ssä, jonka otsikko on ”Yhtenäishakemus”, säädetään muun muassa seuraavaa:
”1. Kaikkien viljelijöiden, jotka hakevat suoria tukia tai – –, – – on toimitettava yhtenäishakemus 21 §:n vaatimusten mukaisesti. – –
– –
5. Jos eläimiä siirretään vuoristo- ja yhteislaitumille, luettelo vuoristolaitumille siirrettävistä eläimistä on toimitettava viimeistään hakuvuoden 15. heinäkuuta.”
4. Nautaeläinten tunnistamista koskeva vuoden 2008 asetus
25. Nautaeläinten tunnistamista koskevan vuoden 2008 asetuksen (Rinderkennzeichnungs-Verordnung 2008)(17) 6 §:ssä säädetään muun muassa seuraavaa:
”1. Seitsemän päivän kuluessa on ilmoitettava:
– –
2. Eläinten siirtäminen eläintenpitäjän eri kunnissa sijaitsevalta tilalta toiselle ilmoittamalla eläinpassiin tarvittavat täydentävät päivämäärät.
1a. 15 päivän kuluessa on ilmoitettava:
1. siirtäminen vuoristolaitumille, jos usean eläintenpitäjän nautaeläimet laiduntavat samalla laitumella, – –”
III Pääasia, ennakkoratkaisukysymykset ja menettely unionin tuomioistuimessa
26. TF jätti vuotta 2020 koskevan yhtenäishakemuksen (pinta-alaperusteinen yhtenäishakemus), jossa se haki muun muassa tuotantosidonnaista tukea vuoristolaitumille siirretyille nautaeläimille.
27. Hänen kaksi lehmäänsä ja kaksi muuta nautaeläintään siirrettiin vuoristolaitumille 28.5.2020. Hän ilmoitti tästä 1.6.2020 eli nautaeläinten tunnistamista koskevan vuoden 2008 asetuksen 6 §:n 1a momentin mukaisessa määräajassa toimivaltaiselle viranomaiselle eli Agrarmarkt Austrialle (jäljempänä AMA). Hän ilmoitti samoin määräajassa 1.7.2020 vuoristolaitumella syntyneestä vasikasta.
28. TF:n rekisterinumerolla varustetulle vuoristolaitumelle oli siirretty jo 9.5.2020 hänen kaksitoista muuta nautaeläintään yhdessä muiden viljelijöiden nautaeläinten kanssa. Hän kuitenkin toimitti tätä koskevan kirjallisen ilmoituksen vasta 15.6.2020. Ilmoitus sisälsi vuoristolaitumelle siirrettyjen eläinten ja TF:n tilan yksilölliset tunnistenumerot sekä arvioidun laitumelta lähtöpäivän, joka oli 31.10.2020.
29. AMA myönsi 11.1.2021 tekemällään päätöksellä TF:lle suoria tukia vuodelta 2020 yhteensä 17 086,71 euroa. Tämä määrä koostui perustuesta (11 735,71 euroa), viherryttämistuesta (5 231,56 euroa) ja tuotantosidonnaisesta tuesta (119,44 euroa). Tuotantosidonnaista tukea koskevasta hakemuksesta AMA totesi, että edellytys, jonka mukaan laiduntamisen on kestettävä vähintään 60 päivää, täyttyi tosin kaikkien TF:n vuoristolaitumille siirrettyjen nautaeläinten tapauksessa. Ilmoitus on kuitenkin tehty asetuksen N:o 1760/2000 7 artiklan 1 kohdan mukaisessa määräajassa ainoastaan 28.5.2020 vuoristolaitumelle siirretyistä eläimistä ja 1.7.2020 syntyneestä vasikasta. Kahdentoista muun 9.5.2020 vuoristolaitumelle siirretyn nautaeläimen osalta ilmoitus on kuitenkin tehty vasta nautaeläinten tunnistamista koskevan vuoden 2008 asetuksen 6 §:n 1a momentissa ilmoittamiselle säädetyn 15 päivän määräajan päätyttyä. Tästä syystä delegoidun asetuksen N:o 640/2014 30 ja 31 artiklan nojalla niitä 12:ta eläintä, joiden osalta on ilmennyt säännösten noudattamatta jättämisiä, on siten verrattava nautaeläimiin, joiden tapauksessa tuen myöntämisedellytykset täyttyvät. Tämän seurauksena tukea vähennetään näiden 12 eläimen osalta 100 prosenttia, joten tältä osin vuodelta 2020 ei voida myöntää lainkaan tuotantosidonnaista tukea. AMA määräsi TF:lle lisäksi kyseisen asetuksen 31 artiklan 3 kohdan kolmannen alakohdan nojalla seuraamuksen, jossa seuraavien kolmen kalenterivuoden maksuista pidätetään 235,60 euroa.
30. Bundesverwaltungsgerichtiin (liittovaltion hallintotuomioistuin, Itävalta) 9.2.2021 tekemässään valituksessa TF riitautti tuotantosidonnaisen tuen epäämisen ja seuraamuksen määräämisen. Hän viittasi siihen, että kolmas osapuoli oli hänen tietämättään lähettänyt ilmoituksen nautaeläinten vuoristolaitumille siirtämisestä edelleen myöhässä.
31. Bundesverwaltungsgericht hyväksyi valituksen 16.11.2021. Se kumosi sekä tuotantosidonnaisen tuen vähentämisen että hallinnollisen seuraamuksen määräämisen ja velvoitti AMA:n laskemaan tuen uudelleen ja tekemään TF:n tukihakemuksesta uuden päätöksen. Se myönsi lisäksi luvan Revision-valituksen tekemiseen Verwaltungsgerichtshofiin (ylin hallintotuomioistuin, Itävalta).
32. Bundesverwaltungsgericht totesi perusteluissaan lähinnä, että ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönti johtaa delegoidun asetuksen N:o 640/2014 31 artiklan nojalla tosin tuen vähentämiseen ja seuraamuksen määräämiseen. Kyseisen asetuksen 15 artiklan mukaan hallinnollisia seuraamuksia ei kuitenkaan sovelleta, jos tuensaaja ilmoittaa toimivaltaiselle viranomaiselle kirjallisesti tukihakemuksen tai maksupyynnön olevan virheellinen tai muuttuneen virheelliseksi sen jättämisen jälkeen. Nautaeläinten tunnistamista koskevan vuoden 2008 asetuksen mukainen myöhässä tehty ilmoitus on myös kyseisessä säännöksessä tarkoitettu kirjallinen ilmoitus hakemuksen virheellisyydestä. Tätä tulkintaa tukee myös suhteellisuusperiaate. Koska säännösten noudattamatta jättämistä ei havaittu paikalla tehdyssä tarkastuksessa eikä TF:lle myöskään ilmoitettu tällaisesta tarkastuksesta ja koska hän on itse paljastanut tämän säännösten noudattamatta jättämisen myöhässä tekemässään ilmoituksessa, seuraamuksen soveltaminen ei ole välttämätöntä unionin oikeuden asianmukaisen soveltamisen turvaamiseksi.
33. AMA:n tekemän Revision-valituksen osalta Verwaltungsgerichtshof on taipuvainen katsomaan, että Bundesverwaltungsgerichtin ratkaisu on pysytettävä ainakin siltä osin kuin se koskee delegoidun asetuksen N:o 640/2014 15 artiklan soveltamista ja hallinnollisten seuraamusten määräämisen lainvastaisuutta.(18) Koska asian ratkaisemisen kannalta merkityksellisiä oikeuskysymyksiä ei kuitenkaan ole selvennetty vielä riittävän selkeästi unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä, se on päättänyt esittää unionin tuomioistuimelle SEUT 267 artiklan nojalla seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:
”1. Onko vuotta 2020 koskevan, delegoidun asetuksen (EU) N:o 640/20141 2 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan 15 alakohdassa tarkoitetun eläintukihakemuksen osalta, joka koskee tuotantosidonnaisen tuen myöntämistä ja jossa käytetään asetuksen (EU) N:o 809/20142 21 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja nautaelinten sähköisessä tietokannassa olevia tietoja, toimitetussa ilmoituksessa, joka tehdään vasta kun 20.8.2001 tehdyn komission päätöksen 2001/672/EY 2 artiklan 2 ja 4 kohdan, luettuina yhdessä asetuksen (EY) N:o 1760/20004 7 artiklan 2 kohdan kanssa, mukainen 15 päivän määräaika eläinten (nautaeläinten) laitumelle siirtämisen jälkeen on päättynyt, kyse nautaeläinten sähköiseen tietokantaan tehdystä virheellisestä merkinnästä, joka [delegoidun] asetuksen (EU) N:o 640/2014 30 artiklan 4 kohdan c alakohdan mukaan ei ole merkityksellinen sellaisten tukikelpoisuusedellytysten noudattamisen tarkistamisen kannalta, jotka ovat muita kuin delegoidun asetuksen (EU) N:o 639/20145 53 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut tukikelpoisuusedellytykset, jolloin kyseisiä eläimiä pidetään ei-määritettynä ainoastaan, jos tällainen virhe löydetään vähintään kahdessa tarkastuksessa 24 kuukauden aikana?
2. Mikäli ensimmäiseen kysymykseen vastataan kieltävästi:
Sovelletaanko [delegoidun] asetuksen (EU) N:o 640/2014 15 artiklan 1 kohdassa ja 34 artiklassa tarkoitetulla tavalla saman asetuksen IV luvussa säädettyjä hallinnollisia seuraamuksia ensimmäisessä kysymyksessä kuvattuun tuotantosidonnaista tukea koskevaan hakemukseen, kun eläintenpitäjä tekee toimivaltaiselle viranomaiselle 20.8.2001 tehdyn komission päätöksen 2001/672/EY 2 artiklan 2 ja 4 kohdan, luettuina yhdessä asetuksen (EY) N:o 1760/2000 7 artiklan 1 ja 2 kohdan kanssa, mukaisen kirjallisen ilmoituksen eläinten siirtämisestä laitumelle, kun ilmoituksesta käy ilmi, että se on tehty kyseisten säännösten mukaisen 15 päivän määräajan päättymisen jälkeen, mikäli toimivaltainen viranomainen ei ole aiemmin ilmoittanut hakijalle aikomuksesta suorittaa paikalla tehtävä tarkastus eikä myöskään tukihakemukseen liittyvistä rikkomuksista?”
34. Kirjallisia huomautuksia näistä kysymyksistä esittivät unionin tuomioistuimen menettelyssä AMA, Itävallan hallitus ja Euroopan komissio. Unionin tuomioistuin on luopunut suullisen käsittelyn järjestämisestä työjärjestyksensä 76 artiklan 2 kohdan nojalla.
IV Arviointi
35. Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee ensimmäisellä kysymyksellään lähinnä, johtaako se, että tukea hakenut viljelijä on jättänyt noudattamatta velvollisuutta ilmoittaa määräajassa nautaeläinten, jotka ovat sen tuotantosidonnaista tukea koskevan hakemuksen kohteena, kesäksi vuoristolaitumille siirtämisestä, siihen, että on katsottava, ettei näitä eläimiä ole määritetty delegoidun asetuksen N:o 640/2014 2 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan 18 alakohdassa tarkoitetulla tavalla eivätkä ne ole siten tukikelpoisia, vaikka ilmoitus tehtiin myöhemmin ja eläimet täyttävät muut edellytykset tällaisen tuen myöntämiselle (jäljempänä A jakso).
36. Siinä tapauksessa, että on katsottava, ettei kyseisiä eläimiä ole määritetty eivätkä ne ole tukikelpoisia, ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee toisella kysymyksellään, voiko toimivaltainen viranomainen tuotantosidonnaisen tuen vähentämisen lisäksi määrätä (taloudellisen) hallinnollisen seuraamuksen (jäljempänä B jakso).
A ) Ensimmäinen ennakkoratkaisukysymys: Nautaeläinten, joiden siirtämisestä vuoristolaitumille ilmoitettiin myöhässä, tukikelpoisuus
37. Ensi näkemältä saattaa yllättää, että nautaeläimet, joiden siirtämisestä vuoristolaitumille ei tosin ilmoitettu toimivaltaiselle viranomaiselle määräajassa mutta joista tehtiin myöhemmin ilmoitus ja jotka täyttävät muutoin edellytykset tuotantosidonnaisen tuen myöntämiselle, eivät olisi tukikelpoisia. Kuten jäljempänä osoitan, sovellettavien tukisäännösten selkeä sanamuoto kuitenkin edellyttää tätä (jäljempänä 1 alajakso). Tämä lopputulos on nähdäkseni myös oikeutettu, kun otetaan huomioon näiden säännösten systematiikka (jäljempänä 2 alajakso) ja tavoitteet (jäljempänä 3 alajakso).
1. Ilmoitusvelvollisuuden noudattamatta jättäminen
38. On selvää, että 12 nautaeläimen, jotka oli siirretty vuoristolaitumille jo 9.5.2020, siirtämisestä ilmoitettiin vasta, kun päätöksen 2001/672 2 artiklan 4 kohdassa säädetty 15 päivän määräaika oli päättynyt. Lisäksi on riidatonta, että nämä nautaeläimet täyttivät muut tuotantosidonnaisen tuen myöntämisedellytykset, etenkin sen, että suorista tuista annetun vuoden 2015 asetuksen 13 §:n 4 momentin mukaan eläinten on laidunnettava vuorilla vähintään 60 päivää, eikä tätä koskevista paikalla tehtävistä tarkastuksista ilmoitettu eikä sellaisia tehty.
39. Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee, voidaanko myöhässä tehdystä ilmoituksesta huolimatta näitä eläimiä pitää delegoidun asetuksen N:o 640/2016 2 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan 18 alakohtaan, luettuna yhdessä 30 artiklan 4 kohdan c alakohdan kanssa, sisältyvässä määritelmässä tarkoitettuina määritettyinä ja siten tukikelpoisina eläiminä.
40. Kyseisten säännösten selkeän sanamuodon mukaan näin ei ole.
41. Delegoidun asetuksen N:o 640/2016 2 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan 18 alakohdan mukaan ”määritetty eläin” on ainoastaan sellainen, jonka osalta kaikki tuen myöntämiseksi vahvistettujen sääntöjen edellytykset täyttyvät.
42. Asetuksen N:o 639/2014 53 artiklan 4 kohdassa edellytetään tältä osin, että jäsenvaltiot määrittävät nautaeläimiä koskevien tukitoimenpiteiden osalta tukikelpoisuusedellytyksenä vaatimukset, jotka koskevat asetuksessa N:o 1760/2000 säädettyä eläinten tunnistamista ja rekisteröimistä. Suorista tuista annetun vuoden 2015 asetuksen 13 §:n 1 momentissa säädetään vastaavasti, että vapaaehtoista tuotantosidonnaista tukea voidaan myöntää ainoastaan niille vuoristolaitumille siirretyille nautaeläimille, jotka on tunnistettu ja rekisteröity asetuksen N:o 1760/2000 mukaisesti. Kyseisen säännöksen 2 momentin mukaan näin on unionin oikeuteen sisältyvien vaatimusten mukaisesti vain silloin, jos vuoristoalueilla kesälaitumille vietävistä nautaeläimistä on ilmoitettu määräajassa nautaeläinten sähköiseen tietokantaan päätöksen 2001/672 2 artiklan 4 kohdan, luettuna yhdessä nautaeläinten tunnistamista koskevan vuoden 2008 asetuksen 6 §:n 1a momentin kanssa, mukaisesti.
43. Lisäksi delegoidun asetuksen N:o 640/2014 2 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan 2 alakohdan mukaan kaikenlaista suoran tuen tai maaseudun kehittämistuen myöntämiseen liittyvien tukikelpoisuusperusteiden noudattamatta jättämistä on pidettävä noudattamatta jättämisenä. Asetuksen N:o 1760/2000 7 artiklan 1 kohdan mukaista sääntöjenmukaista rekisteröintiä – jossa ilmoitus jätetään määräajassa – koskevan tukikelpoisuusvaatimuksen(19) noudattamatta jättäminen muodostaa tällaisen noudattamatta jättämisen. Näin on etenkin, kun päätöksen 2001/672 2 artiklan 2 kohdan mukaan siirrettävistä nautaeläimistä laadittavaan luetteloon on sisällyttävä jokaisen nautaeläimen osalta muun muassa ”laitumelle tulopäivä”.
44. Tähän käsitykseen pohjautuu myös delegoidun asetuksen N:o 640/2014 30 artiklan 4 kohdan c alakohta. Sen mukaan rekisteriin, eläinpasseihin tai sähköiseen eläintietokantaan tehdyt virheelliset merkinnät merkitsevät nautaeläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmän säännösten noudattamatta jättämisiä. Asetuksen (EU) 2016/1393(20) johdanto-osan 11 perustelukappaleessa, jossa selvennetään tätä (muutettua) säännöstä, mainitaan esimerkkeinä virheellisistä merkinnöistä nimenomaisesti merkinnät, jotka liittyvät sukupuoleen, rotuun, väriin tai päivämäärään. Se, että myöhässä tehtyjä ilmoituksia ja virheellisiä merkintöjä pidetään delegoidun asetuksen N:o 640/2014 2 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan 2 alakohdan a alakohdassa tarkoitettuina noudattamatta jättämisinä, ei kuitenkaan tarkoita, että ne on rinnastettava täysin toisiinsa oikeudellisten seuraustensa – etenkin hallinnollisten seuraamusten määräämisen – osalta (ks. tästä jäljempänä 47 kohta ja sitä seuraavat kohdat).
45. Tästä syystä nautaeläimiä, joista ilmoitus on tehty – ilmoitusvelvollisuuden vastaisesti – myöhässä, pidetään lähtökohtaisesti ei-määritettyinä delegoidun asetuksen N:o 640/2014 2 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan 18 alakohdassa tarkoitetulla tavalla, eivätkä ne siten ole myöskään tukikelpoisia.
46. Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen tästä tulkinnasta ilmaiseman epävarmuuden vuoksi tutkin seuraavaksi, vahvistaako sääntely-yhteys – etenkin kyseisessä asetuksessa säädettyjen poikkeussäännösten osalta – tämän. Tätä varten on tarkasteltava erityisesti delegoidun asetuksen N:o 640/2014 30 artiklan 4 kohdan c alakohtaa.
2. Ilmoitusvelvollisuuden noudattamatta jättämisen merkityksettömyys tai korjaaminen?
47. Myöhässä ilmoitettuja eläimiä voitaisiin kuitenkin poikkeuksellisesti pitää ”määritettyinä” ja siten tukikelpoisina, jos asetuksen N:o 1760/2000 7 artiklan 1 kohdan, luettuna yhdessä päätöksen 2001/672 2 artiklan 2 ja 4 kohdan kanssa, vastaisesti myöhässä tehty ilmoitus olisi rinnastettava täysin delegoidun asetuksen N:o 640/2000 30 artiklan 4 kohdan c alakohdassa tarkoitettuun virheelliseen merkintään.
48. Delegoidun asetuksen N:o 640/2014 30 artiklan 4 kohdan c alakohdan mukaan rekisteriin, eläinpassiin tai nautaeläinten sähköiseen tietokantaan tehdyistä virheellisistä merkinnöistä, jotka eivät kuitenkaan ole merkityksellisiä tukikelpoisuusedellytysten noudattamisen tarkistamisen kannalta, nimittäin seuraa, että kyseistä eläintä pidetään ei-määritettynä ainoastaan, jos tällaisia virheitä löydetään vähintään kahdessa tarkastuksessa 24 kuukauden aikana.
49. Hakija voi siis korjata noudattamatta jättämisen, joka perustuu delegoidun asetuksen N:o 640/2014 30 artiklan 4 kohdan c alakohdassa tarkoitettuun (sisällöllisesti) virheelliseen merkintään, vielä myöhemmin sillä edellytyksellä, että muut tukikelpoisuusedellytykset täyttyvät, mikäli tätä noudattamatta jättämistä ei löydetä vähintään kahdessa tarkastuksessa edellä mainittuna ajanjaksona.
50. Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin kysyy tässä yhteydessä, voidaanko nautaeläinten, jotka täyttävät muut tukikelpoisuusperusteet, siirtämisestä ilmoittaminen myöhässä korjata samoilla edellytyksillä kuin muu virheellinen merkintä.
51. Tällaista käsitystä voisi tukea se, että eläimestä myöhässä tehty mutta sisällöllisesti oikea ilmoitus on vähemmän vakava noudattamatta jättäminen kuin asetuksen 2016/1393(21) johdanto-osan 11 perustelukappaleessa mainittu virheellinen, siis sisällöllisesti paikkansapitämätön eläimen sukupuolen, rodun, värin tai päivämäärän merkintä. Virheellinen merkintä voi lisäksi koskea – kuten edellä 44 kohdassa todettiin – myös päivämäärää. Johdanto-osan 11 perustelukappaleessa ei sitä vastoin täsmennetä, voiko tällaisessa päivämäärässä olla kyse myös päivämäärästä, joka koskee nautojen siirtämistä toisaalle. Kuten edellä 43 kohdassa jo mainittiin, päätöksen 2001/672 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti luettelossa jokaisen nautaeläimen osalta ilmoitettavista tiedoista on oltava myös ”laitumelle tulopäivä”.
52. Kuten myös komissio esittää, nähdäkseni ei kuitenkaan ole mahdollista rinnastaa oikeudellisesti täysin eläimiä koskevaa sisällöllisesti virheellistä merkintää ja delegoidun asetuksen N:o 640/2014 30 artiklan 4 kohdan c alakohdan yhteydessä myöhässä tehtyä ilmoitusta niiden siirtämisestä. Tämä seuraa myös ilmoitusvelvollisuuden ja ilmoittamisen määräajan, joilla pyritään varmistamaan kyseisten eläinten olinpaikan aukoton jäljitettävyys, merkityksestä ja tarkoituksesta (tästä lähemmin jäljempänä 58 kohta ja sitä seuraavat kohdat).
53. Ensinnäkään myöhässä tehty, ensin siis täysin laiminlyöty, ilmoitus eläinten siirtämisestä toiseen paikkaan ei ole automaattisesti rinnastettavissa määräajassa tehtyyn, mutta sisällöllisesti virheelliseen merkintään. Tämä pätee lähtökohtaisesti myös päivämäärän, esimerkiksi vasikan tarkan syntymäajan, virheelliseen merkintään, etenkään kun se ei koske välttämättä eläimen olinpaikkaa tai kyseenalaista sen tehokasta valvontaa. Sikäli kuin päätöksen 2001/672 2 artiklan 2 kohdan mukaan ”laitumelle tulopäivä” on päivämäärä, joka on ilmoitettava jokaisen nautaeläimen osalta, tästä ei lähtökohtaisesti seuraa mitään muuta. Toisin kuin siinä tapauksessa, että tällainen päivämäärä merkitään määräajassa mutta virheellisesti, nautaeläimen siirtämisestä määräajan päättymisen jälkeen eli myöhässä tehdyssä ilmoituksessa ei ylipäätään ole kyse tulopäivän ja ‑paikan merkitsemisestä rekisteriin, millä taattaisiin päätöksen 2001/672 johdanto-osan kolmannessa perustelukappaleessa edellytettävä jäljitettävyys.(22)
54. Toiseksi myöhässä tehdyllä ilmoituksella poistetaan ainoastaan tulevaisuuden osalta puute, jota ei oikeastaan voida enää korjata ajallisesti ja ottaen huomioon vaatimus, jonka mukaan kyseinen eläin on voitava paikantaa jatkuvasti (jäljitettävyys). Sillä ei nimittäin voida muuttaa taannehtivasti sitä, että eläimen oikea olinpaikka ei ollut toimivaltaisten viranomaisten tiedossa tai ne eivät voineet todeta sitä eläimen siirtämisestä lähtien kyseisen ilmoituksen tekemiseen saakka, vaikka tämän olisi pitänyt olla mahdollista ilmoituksen määräajan päättyessä. Tällainen puute on näin ollen myös omiaan heikentämään sen tehokasta valvontaa, laiduntaako kyseinen eläin vaadittavan vähimmäisajan tietyssä paikassa.
55. Se tosiseikka, että kyseiset 12 eläintä ja TF:n tila täyttivät kaikki muut tukikelpoisuusperusteet eläinten siirtämisestä määräajassa ilmoittamista lukuun ottamatta, ei siten vaikuta mitenkään siihen, että viranomaiset eivät voineet todeta ja tarkastaa niiden olinpaikkaa ilmoitusvelvollisuuden ja ilmoittamisen määräajan noudattamatta jättämisen ajankohdasta lähtien, vaikka tätä edellytettiin. Kuten delegoidun asetuksen N:o 640/2014 johdanto-osan 30 perustelukappale ja 34 artikla osoittavat, tällaisessa tapauksessa unionin lainsäätäjä jättää ainoastaan määräämättä hallinnollisen seuraamuksen mutta vähentää tuotantosidonnaista tukea; virheellistä ja laiminlyötyä merkintää kohdellaan samalla tavalla ainoastaan tähän tarkoitukseen (ks. tästä lähemmin jäljempänä 69 kohta ja sitä seuraavat kohdat).
56. Ilmoitusvelvollisuuden ja ilmoittamisen määräajan noudattamatta jättämistä ei siten voida rinnastaa delegoidun asetuksen N:o 640/2014 30 artiklan 4 kohdan c alakohdassa tarkoitettuun virheelliseen merkintään, joka voidaan vielä korjata myöhemmin. Tästä syystä kyseisiä eläimiä pidetään ei-määritettyinä kyseisen asetuksen 2 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan 18 alakohdassa tarkoitetulla tavalla.
57. Delegoidun asetuksen N:o 640/2014 30 artiklan 4 kohdan c alakohdassa samoin mainittu delegoidun asetuksen N:o 639/2014 53 artiklan 4 kohdan poikkeussäännös(23) ei ole merkityksellinen käsiteltävässä asiassa. Kyseisen säännöksen mukaan jäsenvaltiot voivat tosin lähtökohtaisesti pitää eläintä tukikelpoisena myös silloin, jos tunnistusta ja rekisteröintiä koskevat vaatimukset täyttyvät myöhemmästä ajankohdasta, jonka ne määrittävät, alkaen – siis ilmoittamisen määräajan päättymisen jälkeen – ja jos ne ovat ilmoittaneet tämän ajankohdan komissiolle 15.9.2015 mennessä.(24) Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin kuitenkin ainoastaan mainitsee tämän säännöksen esittämättä, onko Itävallan lainsäätäjä ylipäätään käyttänyt sitä, tai kysymättä sen tulkinnasta. Jos vastaavaa kansallista lainsäädäntöä on kuitenkin olemassa, minkä varmistaminen on ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen tehtävä, ei voitaisi sulkea pois, että myöhässä tehty ilmoitus voi johtaa ilmoitusvelvollisuuden noudattamatta jättämisen korjaamiseen.
3. Asetuksen N:o 1760/2000 ja päätöksen 2001/672 sekä delegoitujen asetusten N:o 639/2014 ja 640/2014 tavoitteet
58. Sovellettavien säännösten tavoitteet vahvistavat, että myöhässä ilmoitettuja eläimiä ei lähtökohtaisesti voida pitää määritettyinä eikä tukikelpoisina. Eläinten olinpaikan määräajassa tehtävälle ilmoittamiselle asetetuilla tiukoilla vaatimuksilla pyritään nimittäin yhtäältä turvaamaan kansanterveyden suojelun korkea taso ja unionin taloudellisten etujen suoja.
59. Asetuksen N:o 1760/2000 tavoitteena on, että kuluttajien luottamus naudanlihan ja lihatuotteiden laatuun lisääntyy, kansanterveyden suojelun korkea taso säilyy ja naudanlihamarkkinoiden kestävä vakaus paranee.(25) Tämän tavoitteen saavuttamiseksi säädetty tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmä perustuu muun muassa siihen, että jäsenvaltiot luovat kansallisia nautaeläinten tietokantoja, joihin kirjataan eläinten tunnistetiedot, kaikki jäsenvaltion alueella olevat tilat ja eläinten siirrot. Tämän järjestelmän on aina oltava täydellinen ja tehokas siten, että toimivaltaiset viranomaiset pystyvät paikantamaan nautaeläimen milloin tahansa ja eläintaudin puhjetessa mahdollisimman nopeasti jäljittämään tietyn eläimen alkuperän ja ryhtymään viipymättä toimenpiteisiin kansanterveyden suojelemiseksi.(26) Eläinten pitäjä on asetuksen N:o 1760/2000 7 artiklan 1 kohdan, luettuna yhdessä päätöksen 2001/672 2 artiklan 2 kohdan kanssa, mukaan muun muassa velvollinen ilmoittamaan toimivaltaisille viranomaisille kaikki eläinten siirrot.(27) Näitä vaatimuksia konkretisoidaan kansallisessa lainsäädännössä suorista tuista annetun vuoden 2015 asetuksen 13 §:ssä, horisontaalisen YMP-asetuksen 21 ja 22 §:ssä ja nautaeläinten tunnistamista koskevan vuoden 2008 asetuksen 6 §:ssä.
60. Unionin tuomioistuin on jo todennut näistä tavoitteista, että asetuksen N:o 1760/2001 7 artiklan 1 kohta on laadittu käyttäen pakottavaa sanamuotoa, jolla kuvaillaan yksityiskohtaisesti eläinten pitäjillä olevan ilmoitusvelvollisuuden laajuus ja määritetään täsmällisesti näille eläinten pitäjille mainitun velvollisuuden täyttämistä varten asetettu määräaika. Sen mukaan tästä seuraa, että jokaisen eläinten pitäjän on noudatettava (ehdottomasti) kyseistä määräaikaa.(28) Unionin tuomioistuin totesi lisäksi, että nautaeläimen siirrosta tilalle tai sieltä pois ATK-pohjaiseen järjestelmään tehtävän ilmoituksen määräajan, josta on säädetty asetuksen N:o 1760/2000 7 artiklan 1 kohdan toisessa luetelmakohdassa, noudattamatta jättäminen poistaa mainitun nautaeläimen teurastuspalkkiokelpoisuuden.(29)
61. Ilmoittamisen määräaikojen noudattamista koskevan velvollisuuden pakottava luonne perustuu myös tavoitteeseen varmistaa nautaeläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmän tehokkuus ja ennen kaikkea antaa toimivaltaisille viranomaisille mahdollisuus paikantaa nautaeläin milloin tahansa.(30)
62. Kuten edellä 12 ja 42 kohdassa todettiin, delegoidun asetuksen N:o 639/2014 53 artiklan 1 ja 4 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on lisäksi säädettävä tukikelpoisuusperusteista asetuksessa N:o 1307/2013 vahvistetuissa rajoissa ja tässä asetuksessa säädetyin edellytyksin. Näihin perusteisiin kuuluvat nautaeläinten tuotantosidonnaisten tukitoimenpiteiden tapauksessa asetuksen N:o 1760/2000 mukaiset eläinten tunnistusta ja rekisteröintiä koskevat vaatimukset. Kuten delegoidun asetuksen N:o 639/2014 johdanto-osan 74 perustelukappaleesta ilmenee, tällä velvoitteella pyritään myös siihen tavoitteeseen – jonka komissio todentaa –, että jäsenvaltiot noudattavat tukitoimenpiteitä suunnitellessaan vaatimuksia, jotka koskevat tuen johdonmukaisuutta ja kumuloitumista sekä asetuksen N:o 1307/2013 53 artiklassa tarkoitettuja kansallisen enimmäismäärän enimmäisprosenttiosuuksia ja asiaan liittyviä kokonaismääriä. Toisin sanoen tällä pyritään myös estämään, että yhden ja saman nautaeläimen osalta hakemusvuonna voidaan hakea ja myöntää tuotantosidonnaista tukea useita kertoja.(31) Myös tästä syystä on tarpeen, että toimivaltaiset viranomaiset voivat milloin tahansa selvittää nautaeläinten tunnistetiedot ja olinpaikan. Tämä ei rajoita niiden mahdollisten poikkeusten soveltamista, joita jäsenvaltio voi delegoidun asetuksen N:o 639/2014 53 artiklan 4 kohdan nojalla säätää eläimiä koskevan tapahtuman myöhässä ilmoittamisen osalta.(32)
63. Nämä tavoitteet edellyttävät eläinten rekisteröintiä ja siten myös niiden ilmoittamiselle asetettuja määräaikoja koskevien säännösten tulkitsemista suppeasti. Velvoitteen, jonka mukaan eläinten siirtämisestä toiseen paikkaan on ilmoitettava määräajassa, noudattamatta jättämistä ei tästä syystä voida enää korjata.
64. Nautaeläimiä, joista ilmoitus on tehty myöhässä, on siten pidettävä ei-määritettyinä, eivätkä ne lähtökohtaisesti ole tukikelpoisia. Tästä syystä ensimmäiseen ennakkoratkaisukysymykseen on vastattava kieltävästi ja myös toiseen ennakkoratkaisukysymykseen on vastattava.
B Toinen ennakkoratkaisukysymys: hallinnollisen seuraamuksen sallittavuus myöhässä ilmoitettujen mutta muutoin tukikelpoisten eläinten osalta
65. Toisella kysymyksellään ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee, voiko toimivaltainen viranomainen tuotantosidonnaisen tuen epäämisen lisäksi määrätä (taloudellisen) hallinnollisen seuraamuksen.
66. AMA:n delegoidun asetuksen N:o 640/2014 31 artiklan perusteella määräämän hallinnollisen seuraamuksen edellytykset eikä laskenta sinänsä eivät ole riidanalaisia käsiteltävässä asiassa.
67. Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin on kuitenkin epävarma hallinnollisen seuraamuksen määräämisen sallittavuudesta tai oikeasuhteisuudesta, kun otetaan huomioon, että TF on tehnyt myöhemmin ilmoituksen 12 nautaeläimen siirtämisestä vuoristolaitumille.
68. Tällaisen seuraamuksen määräämisen lainvastaisuus voisi seurata delegoidun asetuksen N:o 640/2014 15 artiklan 1 kohdasta, luettuna yhdessä 34 artiklan kanssa.
69. Kyseisen asetuksen 15 artiklan 1 kohdan mukaan hallinnollisia seuraamuksia ei sovelleta niihin tukihakemuksen tai maksupyynnön osiin, joiden osalta tuensaaja ilmoittaa toimivaltaiselle viranomaiselle kirjallisesti tukihakemuksen tai maksupyynnön olevan virheellinen tai muuttuneen virheelliseksi sen jättämisen jälkeen, edellyttäen ettei tuensaajalle ole annettu tietoa toimivaltaisen viranomaisen aikomuksesta tehdä tarkastus paikalla eikä viranomainen ole jo ilmoittanut viljelijälle tukihakemukseen tai maksupyyntöön liittyvistä säännösten noudattamatta jättämisistä.
70. Delegoidun asetuksen N:o 640/2014 34 artiklan mukaan 15 artiklaa sovelletaan eläinten atk-pohjaiseen tietokantaan syötettyjen tietojen virheisiin ja poisjättöihin siitä lähtien, kun tukihakemus tai maksupyyntö on jätetty, sikäli kuin kyse on ilmoitetuista eläimistä.
71. Ennakkoratkaisupyynnössä kuvatuista tosiseikoista vaikuttaa ilmenevän, että 12 nautaeläimen, joiden siirtämisestä ilmoitettiin myöhässä, tunnistetiedot merkittiin jo tuotantosidonnaisen tuen myöntämistä koskevaan yhtenäishakemukseen, eli ne olivat delegoidun asetuksen N:o 640/2014 2 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan 16 alakohdassa tarkoitettuja ilmoitettuja eläimiä.(33) Delegoidun asetuksen N:o 640/2014 34 artiklassa säädetyn saman asetuksen 15 artiklan 1 kohdan soveltamisalan laajentamisen vuoksi sen muita edellytyksiä ja oikeudellisia seurauksia voidaan soveltaa myös eläinten atk-pohjaiseen tietokantaan syötettyjen tietojen poisjättöihin kyseisen yhtenäishakemuksen jättämisajankohdasta alkaen.(34) Se, ettei kyseisten nautaeläinten siirtämisestä kesäksi vuoristolaitumille ilmoitettu määräajassa asetuksen N:o 1760/2000 7 artiklan 1 kohdan, luettuna yhdessä päätöksen 2001/672 2 artiklan 4 kohdan kanssa, mukaisesti, muodostaa kiistatta tällaisen poisjätön.
72. Sillä seikalla, että delegoidun asetuksen N:o 640/2014 15 artiklan 1 kohtaa sovelletaan sen sanamuodon mukaan ainoastaan tapauksiin, joissa tuensaaja ilmoittaa toimivaltaiselle viranomaiselle jälkikäteen kirjallisesti tukihakemuksen tai maksupyynnön olevan virheellinen tai muuttuneen virheelliseksi sen jättämisen jälkeen, ei siis ole merkitystä. Kuten myös ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin katsoo, mainitun asetuksen 34 artiklalla kyseisen poikkeussäännöksen soveltamisala ulotetaan nimittäin koskemaan eläinten atk-pohjaiseen tietokantaan syötettyjen eläimiä koskevien tietojen poisjätön korjaamiseen jälkikäteen. Tähän kuuluu myös myöhässä tehty ilmoitus nautaeläinten siirtämisestä kesäksi vuoristolaitumille.
73. Delegoidun asetuksen N:o 640/2014 15 artiklan 1 kohdan mukainen oikaisumahdollisuus edellyttää lisäksi, että tuensaajalle ei ole vielä annettu tietoa toimivaltaisen viranomaisen aikomuksesta tehdä tarkastus paikalla eikä viranomainen ole ilmoittanut viljelijälle tukihakemukseen tai maksupyyntöön liittyvistä säännösten noudattamatta jättämisistä. Tällä on tarkoitus taata, että eläintenpitäjä tekee oikaisun jälkikäteen riippumattomista syistä ja vapaaehtoisesti. Viranomainen ei ole kiistattomasti antanut käsiteltävässä asiassa tällaista tietoa tai tehnyt tällaista ilmoitusta, joiden perusteella oikaiseminen ei olisi tapahtunut vapaaehtoisesti.
74. Tästä syystä käsiteltävässä asiassa ei voida delegoidun asetuksen N:o 640/2014 34 artiklan, luettuna yhdessä 15 artiklan 1 kohdan kanssa, nojalla määrätä hallinnollista seuraamusta myöhässä mutta myöhemmin tehdystä ilmoituksesta, joka koskee kyseisten nautaeläinten siirtoa vuoristolaitumille. Kysymys siitä, olisiko tällainen hallinnollinen seuraamus oikeasuhteinen, ei siten ole enää merkityksellinen.
75. Tämä lopputulos ei ole ristiriidassa ensimmäiseen ennakkoratkaisukysymykseen ehdotetun vastauksen kanssa.
76. Ensinnäkin unionin lainsäätäjä on nimittäin delegoidun asetuksen N:o 640/2014 34 artiklassa tietoisesti päättänyt, että kyseisen asetuksen 15 artiklan 1 kohdan mukaisen hallinnollisten seuraamusten määräämistä koskevan poikkeuksen soveltamiseksi eläinten atk-pohjaiseen tietokantaan syötettyjen eläimiä koskevien tietojen poisjätöt on rinnastettava (sisällöllisesti) virheellisiin merkintöihin (”virheisiin ja poisjättöihin”) ja että siinä tapauksessa, että eläintenpitäjä oikaisee poisjätön vapaaehtoisesti myöhemmin, seuraamuksia ei pidä määrätä. Toisaalta molemmissa tapauksissa on kyse tukikelpoisuusperusteiden noudattamatta jättämisistä, jotka lähtökohtaisesti johtavat haetun tuotantosidonnaisen tuen vähentämiseen; niistä ei kuitenkaan ole tarkoitus määrätä sen lisäksi hallinnollista seuraamusta.
77. Tämän taustalla on ajatus siitä, että tuotantosidonnaista tukea koskevan oikeuden epääminen tai pienentäminen sellaisten nautaeläinten osalta, joiden siirtämisestä ilmoitettiin myöhässä, on hakijalle riittävä kannustin noudattaa sovellettavia tukikelpoisuusperusteita, ilmoitusvelvollisuus mukaan luettuna, ilman että sen lisäksi olisi tarpeen määrätä hallinnollinen seuraamus. Näin on etenkin, kun myöhässä tehty ilmoitus oli sisällöllisesti oikea(35) ja muut tukikelpoisuusperusteet täyttyivät.
V Ratkaisuehdotus
78. Edellä esitetyn perusteella ehdotan, että unionin tuomioistuin vastaa Verwaltungsgerichtshofin (Itävalta) ennakkoratkaisukysymyksiin seuraavasti:
1. Delegoidun asetuksen N:o 640/2014 2 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan 2 alakohdan a alakohtaa ja 18 alakohtaa sekä 30 artiklan 4 kohdan c alakohtaa on tulkittava siten, että jos ilmoitus nautaeläinten siirtämisestä kesäksi vuoristolaitumille tehdään myöhässä – asetuksen N:o 1760/2000 7 artiklan 1 kohdan, luettuna yhdessä päätöksen 2001/672 2 artiklan 4 kohdan kanssa, vastaisesti –, kyseisiä eläimiä ei pidetä määritettyinä eivätkä ne ole tukikelpoisia.
2. Delegoidun asetuksen N:o 640/2014 15 artiklan 1 kohtaa ja 34 artiklaa on tulkittava siten, että hallinnollinen seuraamus on lainvastainen, jos tuenhakija oikaisee myöhemmin tällaisen myöhässä jätetyn ilmoituksen nautaeläinten, jotka on ilmoitettu kyseisen delegoidun asetuksen 2 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan 16 alakohdan mukaisesti, joita koskevat tunnistetiedot on merkitty hakemukseen ja jotka ovat muutoin tukikelpoisia, siirtämisestä kesäksi vuoristolaitumille; tämä pätee vain siinä tapauksessa, ettei tuensaajalle ole annettu tietoa toimivaltaisen viranomaisen aikomuksesta tehdä tarkastus paikalla eikä viranomainen ole ilmoittanut viljelijälle tukihakemukseen tai maksupyyntöön liittyvistä säännösten noudattamatta jättämisistä.
1 Alkuperäinen kieli: saksa.
2 Komission julkaisemien tietojen (https://agriculture.ec.europa.eu/common-agricultural-policy/income-support/additional-optional-schemes/voluntary-coupled-support_fi) mukaan yhteisessä maatalouspolitiikassa (YMP) on asteittain poistettu tulotukimaksujen ja tiettyjen tuotteiden tuotannon välinen kytkös (ns. tuotannosta irrotettu tuki). Tarkoituksena on välttää tiettyjen tuotteiden ylituotantoa ja varmistaa, että viljelijöiden tuotanto vastaa todellista markkinakysyntää. Tietyillä vaikeuksissa olevilla maatalouden tuotannonaloilla voidaan kuitenkin tarvita kohdennettuja tukia. Vapaaehtoisella tuotantosidonnaisella tuella on tarkoitus estää näiden vaikeuksien paheneminen, koska se voisi johtaa tuotannon lopettamiseen. Se puolestaan vaikuttaisi myös elintarvikeketjun muihin toimijoihin tai alaan liittyviin markkinoihin. Tästä syystä jäsenvaltioilla on mahdollisuus myöntää tietyillä tuotannonaloilla tai tiettyjä tuotteita varten edelleenkin rajoitetusti (tuotantosidonnaista) tulotukea. Tällaiseen toimenpiteeseen sovelletaan kuitenkin erilaisia ehtoja ja tiukkoja enimmäismääriä, jotta lievennetään markkinoiden tai kilpailun vääristymisen riskiä.
3 Ks. vastaavista tapauksista myös ratkaisuehdotukseni EP Agrarhandel (C‑554/16, EU:C:2017:956) ja Agrárminiszter (Poikimiskiintiö) (C‑538/22, EU:C:2023:938).
4 Nautaeläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmän käyttöönottamisesta sekä naudanlihan ja naudanlihatuotteiden pakollisesta merkitsemisestä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 820/97 kumoamisesta 17.7.2000 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EYVL 2000, L 204, s. 1), sellaisena kuin se on muutettuna asetuksen (EY) N:o 1760/2000 muuttamisesta nautaeläinten elektronisen tunnistamisen ja naudanlihan merkitsemisen osalta 15.5.2014 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 653/2014 (EUVL 2014, L 189, s. 33).
5 Vuoristoalueilla kesälaitumille vietävien nautaeläinten siirtoihin sovellettavista erityissäännöistä 20.8.2001 tehty komission päätös (EYVL 2001, L 235, s. 23), sellaisena kuin se on muutettuna päätöksen 2001/672/EY muuttamisesta nautaeläinten siirtoja kesälaitumille koskevien aikarajojen osalta 25.5.2010 annetulla komission päätöksellä (EUVL 2010, L 127, s. 19). Kyseinen päätös on sittemmin kumottu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/429 täydentämisestä maaeläimiä pitäviä pitopaikkoja ja hautomoja sekä tiettyjen pidettävien maaeläinten ja siitosmunien jäljitettävyyttä koskevien sääntöjen osalta 28.6.2019 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/2035 (EUVL 2019, L 314, s. 115) 84 artiklalla.
6 Yhteisen maatalouspolitiikan tukijärjestelmissä viljelijöille myönnettäviä suoria tukia koskevista säännöistä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 637/2008 ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 kumoamisesta 17.12.2013 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EUVL 2013, L 347, s. 608).
7 Yhteisen maatalouspolitiikan tukijärjestelmissä viljelijöille myönnettäviä suoria tukia koskevista säännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1307/2013 täydentämisestä ja mainitun asetuksen liitteen X muuttamisesta 11.3.2014 annettu komission delegoitu asetus (EUVL 2014, L 181, s. 1), sellaisena kuin se on muutettuna 9.7.2018 annetulla komission delegoidulla asetuksella (EU) 2018/1784 (EUVL 2018, L 293, s. 1).
8 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 täydentämisestä yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän sekä suoriin tukiin, maaseudun kehittämistukeen ja täydentäviin ehtoihin sovellettavien maksujen epäämis- ja perumisedellytysten sekä hallinnollisten seuraamusten osalta 11.3.2014 annettu komission delegoitu asetus (EUVL 2014, L 181, s. 48), sellaisena kuin se on muutettuna 16.2.2017 annetulla komission delegoidulla asetuksella (EU) 2017/723 (EUVL 2017, L 107, s. 1).
9 Asetuksen N:o 1760/2000 1–10 artikla poistettiin tarttuvista eläintaudeista sekä tiettyjen eläinterveyttä koskevien säädösten muuttamisesta ja kumoamisesta 9.3.2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/429 (”eläinterveyssäännöstö”) (EUVL 2016, L 84, s. 1) 278 artiklalla. Asetuksen 2016/429 271 artiklan, luettuna yhdessä 283 artiklan kanssa, mukaan näitä säännöksiä sovelletaan kuitenkin enintään kolme vuotta tämän asetuksen soveltamispäivän eli 21.4.2021 jälkeen.
10 Ratkaisuehdotuksessani EP Agrarhandel (C‑554/16, EU:C:2017:956, 55 kohta, alaviite 22) viittasin jo siihen, että ilmaisu ”milloin tahansa” on lähes kaikissa tämän perustelukappaleen kielitoisinnoissa ja että se, että se puuttuu ranskankielisestä versiosta, vaikuttaa tekstinkäsittelyä koskevalta virheeltä.
11 4 kohdan toinen alakohta lisättiin delegoidun asetuksen (EU) N:o 639/2014 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1307/2013 mukaisista tuotantosidonnaisen tuen tukikelpoisuusedellytyksistä, jotka liittyvät eläinten tunnistamis- ja rekisteröintivaatimuksiin, 28.5.2015 annetulla komission delegoidulla asetuksella (EU) 2015/1383 (EUVL 2015, L 214, s. 1).
Delegoidun asetuksen (EU) N:o 640/2014 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse noudattamatta jättämiseen sovellettavista säännöistä nauta-, lammas- ja vuohieläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmän osalta sekä eläintukijärjestelmissä tai eläimiin liittyvissä tukitoimenpiteissä ilmoitettuihin eläimiin liittyvien hallinnollisten seuraamusten tason määrittämisen osalta 19.2.2021 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2021/841 (EUVL 2021, L 186, s. 12) johdanto-osan kolmannessa perustelukappaleessa todetaan kyseisestä säännöksestä seuraavaa:
”Komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 639/2014 53 artiklan 4 kohdassa säädetään, että jos tuotantosidonnainen tukitoimenpide koskee nautaeläimiä ja/tai lampaita ja vuohia, jäsenvaltion on määritettävä tukikelpoisuusedellytyksenä vaatimukset, jotka koskevat asetuksessa (EY) N:o 1760/2000 tai asetuksessa (EY) N:o 21/2004 säädettyä eläinten tunnistamista ja rekisteröimistä. Mainituissa asetuksissa säädetään myös, että eläimiin liittyvät tapahtumat, kuten syntymät, kuolemat ja siirrot, on ilmoitettava sähköiseen tietokantaan tietyissä määräajoissa. Määräaikojen noudattamatta jättämistä pidetään sääntöjen noudattamatta jättämisenä kyseisen eläimen osalta. Suhteellisuuden varmistamiseksi nauta-, lammas- ja vuohieläimiä olisi kuitenkin pidettävä tukikelpoisina ja hallinnolliset seuraamukset olisi jätettävä soveltamatta, kun liian myöhään tehty ilmoitus eläimeen liittyvästä tapahtumasta tehtiin ennen pitoajan alkamista tai ennen tiettyä viitepäivää, jonka jäsenvaltio on vahvistanut delegoidun asetuksen (EU) N:o 639/2014 53 artiklan 4 kohdan mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltion vahvistamien muiden tukikelpoisuusedellytysten soveltamista.”
12 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 täydentämisestä yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän sekä suoriin tukiin, maaseudun kehittämistukeen ja täydentäviin ehtoihin sovellettavien maksujen epäämis- ja perumisedellytysten sekä hallinnollisten seuraamusten osalta annetun delegoidun asetuksen (EU) N:o 640/2014 muuttamisesta 4.5.2016 annetun komission asetuksen (EU) 2016/1393 (EUVL 2016, L 225, s. 41) johdanto-osan 11 perustelukappaleessa selvennetään kyseisen säännöksen muuttamista seuraavasti:
”Komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 639/2014 – – 53 artiklan 4 kohdassa säädetään, että jäsenvaltioiden on määriteltävä tukikelpoisuusedellytyksenä vaatimukset, jotka koskevat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1760/2000 – – säädettyä eläinten tunnistamista ja rekisteröimistä. Sillä, että kyseiseen asetukseen viitataan systemaattisena tukikelpoisuusedellytyksenä, pyritään varmistamaan tukikelpoisten eläinten kiistaton tunnistaminen. Sen vuoksi delegoidun asetuksen (EU) N:o 640/2014 30 artiklan 4 kohdan c alakohdassa olisi täsmennettävä tältä osin, että rekisteriin, eläinpassiin ja/tai nautaeläinten sähköiseen tietokantaan tehtyä virheellistä merkintää, joka liittyy esimerkiksi sukupuoleen, rotuun, väriin tai päivämäärään, olisi pidettävä säännösten noudattamatta jättämisenä ensimmäisen havainnon jälkeen, jos tiedot ovat olennaisia eläinten tukikelpoisuuden arvioimiseksi asianomaisessa tukijärjestelmässä tai tukitoimenpiteessä. Muutoin asianomaista eläintä olisi pidettävä ei-määritettynä, jos tällaisia virheellisiä merkintöjä havaitaan vähintään kahdessa tarkastuksessa 24 kuukauden aikana.”
13 BGBl. I nro 55/2007, sellaisena kuin se on julkaistu BGBl:ssä I nro 46/2018.
14 BGBl. II nro 368/2014, sellaisena kuin se on julkaistu BGBl:ssä II nro 57/2018.
15 BGBl. II nro 100/2015, sellaisena kuin se on julkaistu BGBl:ssä II nro 165/2020.
16 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 soveltamissäännöistä yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän, maaseudun kehittämistoimenpiteiden ja täydentävien ehtojen osalta 17.7.2014 annettu komission täytäntöönpanoasetus (EUVL 2014, L 227, s. 69), sellaisena kuin se on muutettuna 28.10.2019 annetulla komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2019/1804 (EUVL 2019, L 276, s. 12).
17 BGBl. II nro 201/2008, sellaisena kuin se on julkaistu BGBl:ssä II nro 285/2019.
18 Tämä ei ole yhtä selvää Bundesverwaltungsgerichtin tuomion tuomiolauselmassa määrätyn tuotantosidonnaisen tuen vähentämisen ”poistamisen” osalta. Kyseinen tuomioistuin vaikuttaa johtaneen kyseisen tuen vähentämisen lainvastaisuuden samoin delegoidun asetuksen N:o 640/2014 15 artiklasta, vaikka kyseisessä säännöksessä säädetään ainoastaan hallinnollisten seuraamusten soveltamista koskevasta poikkeuksesta. Ennakkoratkaisupyynnössä ennakkoratkaisukysymysten keskinäisestä suhteesta esitetyistä toteamuksista ilmenee, ettei Verwaltungsgerichtshof kuitenkaan sulje pois sitä, ettei TF voi olla oikeutettu tuotantosidonnaiseen tukeen myöhässä ilmoitettujen eläinten osalta.
19 Käsitteiden ”tukikelpoisuusvaatimukset” ja ”tukikelpoisuusperusteet” on ymmärrettävä tarkoittavan tältä osin samaa. Tämän vahvistavat esimerkiksi kyseisten säännösten englanninkielinen (”eligibility conditions” ja ”eligibility criteria”) ja ranskankielinen versio (”conditions d’admissibilité” ja ”conditions d’octroi”).
20 Ks. edellä alaviite 12.
21 Ks. edellä alaviite 10.
22 Ks. päätöksen 2010/300 johdanto-osan viidennen perustelukappaleen loppuosa: ”ilman, että jäljitettävyyttä vaarannetaan”.
23 Ks. tästä tuomio 20.9.2023, Espanja v. komissio (T‑450/21, ei julkaistu, EU:T:2023:571, 43 kohta ja sitä seuraavat kohdat) ja Espanjan siitä tekemä, asiassa C‑729/23 P vireillä oleva valitus.
24 Ks. tästä myös delegoidun asetuksen 2021/841 johdanto-osan kolmas perustelukappale (edellä alaviite 11). Sen mukaan määräaikojen noudattamatta jättämistä pidetään sääntöjen noudattamatta jättämisenä kyseisen eläimen osalta. Suhteellisuuden varmistamiseksi muun muassa nautaeläimiä olisi kuitenkin pidettävä tukikelpoisina ja hallinnolliset seuraamukset olisi jätettävä soveltamatta, kun liian myöhään tehty ilmoitus eläimeen liittyvästä tapahtumasta tehtiin ennen pitoajan alkamista tai ennen tiettyä viitepäivää, jonka jäsenvaltio on vahvistanut delegoidun asetuksen N:o 639/2014 53 artiklan 4 kohdan mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltion vahvistamien muiden tukikelpoisuusedellytysten soveltamista.
25 Ks. erityisesti asetuksen N:o 1760/2000 johdanto-osan seitsemäs perustelukappale.
26 Ks. päätöksen 2001/672 johdanto-osan kolmas perustelukappale; tuomio 24.5.2007, Maatschap Schonewille-Prins (C‑45/05, EU:C:2007:296, 41 kohta) ja ratkaisuehdotukseni EP Agrarhandel (C‑554/16, EU:C:2017:956, 34 ja 58 kohta).
27 Ks. tuomio 24.5.2007, Maatschap Schonewille-Prins (C‑45/05, EU:C:2007:296, 35 kohta) ja ratkaisuehdotukseni EP Agrarhandel (C‑554/16, EU:C:2017:956, 35 kohta).
28 Vastaavasti tuomio 24.5.2007, Maatschap Schonewille-Prins (C‑45/05, EU:C:2007:296, 35–41 kohta, erityisesti 36 ja 38 kohta); ks. myös tuomio 7.6.2018, EP Agrarhandel (C‑554/16, EU:C:2018:406, 38 kohta).
29 Tuomio 24.5.2007, Maatschap Schonewille-Prins (C‑45/05, EU:C:2007:296, 43 kohta).
30 Ilmoittamisen määräajan laiminlyönnistä emolehmäpalkkioiden myöntämistä koskevien vastaavien säännösten yhteydessä ks. ratkaisuehdotukseni EP Agrarhandel (C‑554/16, EU:C:2017:956, 71–73 kohta).
31 Delegoidun asetuksen N:o 640/2014 2 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan 15 alakohtaan (”eläintukihakemus”), 16 alakohtaan (”ilmoitetut eläimet”) ja 18 alakohtaan (”määritetty eläin”) sisältyvät määritelmät perustuvat vastaavasti periaatteeseen, jonka mukaan tuotantosidonnaista tukea voidaan myöntää ainoastaan eläimistä, jotka on kuvattu täsmällisesti vastaavassa hakemuksessa.
32 Ks. edellä 57 kohta ja delegoidun asetuksen 2021/841 johdanto-osan kolmas perustelukappale (edellä alaviitteet 11 ja 24).
33 Delegoidun asetuksen N:o 640/2014 34 artiklan saksankielisen version hieman poikkeavalla muotoilulla ”andemendelte Tiere” ei vaikuta olevan merkitystä tältä osin. Tämän vahvistavat esimerkiksi kyseisen säännöksen ranskan- ja englanninkieliset versiot, joissa käytetään yhdenmukaisesti käsitteitä ”animaux déclarés” ja ”declared – – animals”.
34 Ks. myös delegoidun asetuksen N:o 640/2014 johdanto-osan 30 perustelukappale, jonka mukaan ”mahdollisuutta tehdä tukihakemuksiin ja maksupyyntöihin oikaisuja ilman hallinnollista seuraamusta olisi sovellettava myös atk-pohjaisessa tietokannassa oleviin virheellisiin tietoihin, jotka koskevat ilmoitettuja nautaeläimiä”.
35 Ks. vastaavasta tilanteesta, jossa emolehmäpalkkion saamiseksi tarvittavat tiedot ilmoitettiin myöhässä, ratkaisuehdotukseni EP Agrarhandel (C‑554/16, EU:C:2017:956, 94 kohta).