13.3.2023   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 94/53


Kanne 23.12.2022 – Dupuis v. parlamentti

(Asia T-823/22)

(2023/C 94/63)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Kantaja: Olivier Dupuis (Bryssel, Belgia) (edustaja: asianajaja M. Merola)

Vastaaja: Euroopan parlamentti

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

julistamaan mitättömäksi tai vaihtoehtoisesti kumoamaan kokonaisuudessaan toimen, josta kantaja on saanut tiedon Euroopan parlamentin varainhoidon pääosaston alaiseen jäsenten taloudellisista ja sosiaalietuuksista vastaavaan osastoon kuuluvan parlamentin jäsenten palkkioista ja sosiaaliturvaoikeuksista vastaavan yksikön päällikön vahvistamalla tiedonannolla, joka koskee vanhuuseläkeoikeuksien uudelleenmäärittämistä ja joka on annettu tiedoksi 13.10.2022 vastaanotetulla kirjatulla kirjeellä (Prot. n. D311143) ja jolla Euroopan parlamentti on uudelleenmäärittänyt hänen vanhuuseläkeoikeutensa ja määrännyt perittäväksi takaisin eläkkeen edellisen määrittämisen nojalla maksetun rahamäärän

velvoittamaan Euroopan parlamentin palauttamaan kaikki perusteettomasti pidätetyt rahamäärät laillisine korkoineen pidättämispäivästä maksupäivään sekä panemaan täytäntöön asiassa annettavan tuomion ryhtymällä kaikkiin tarvittaviin toimiin sen varmistamiseksi, että maksettavien eläke-etuuksien alkuperäinen määrä rekonstruoidaan välittömästi ja täysimääräisesti

velvoittamaan Euroopan parlamentin korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kolmeen kanneperusteeseen.

1)

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu henkilölle vastaisen toimen toteuttajalta puuttuvaan toimivaltaan, olennaisten menettelymääräysten rikkomiseen perustelujen puutteellisuuden vuoksi ja näin ollen Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 artiklan 2 kohdan rikkomiseen.

2)

Toinen kanneperuste, joka perustuu oikeusperustan puuttumiseen ja jäsenten asemaa koskevien sääntöjen soveltamisohjeiden 75 artiklan virheelliseen soveltamiseen.

3)

Kolmas kanneperuste, joka perustuu oikeusvarmuuden periaatteen, luottamuksensuojan periaatteen ja saavutettujen oikeuksien ilmeiseen loukkaamiseen ja siten Euroopan ihmisoikeussopimuksen ensimmäisessä lisäpöytäkirjassa olevan 1 artiklan rikkomiseen.