—

toteamaan, että kanne on otettava tutkittavaksi ja että se on perusteltu

—

kumoamaan aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1272/2008 muuttamisesta sen mukauttamiseksi tekniikan ja tieteen kehitykseen sekä kyseisen asetuksen oikaisemisesta 16.2.2022 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2022/692 siltä osin kuin siinä otetaan käyttöön harmonisoitu luokitus ja merkinnät aineen silanamiini, 1,1,1-trimetyyli-N-(trimetyylisilyyli)-, hydrolyysituotteet piidioksidin kanssa; pyrogeeninen synteettinen amorfinen nanomuotoinen pintakäsitelty piidioksidi osalta (jäljempänä aine tai SAS-HMDS) (CAS No. 68909-20-6) (jäljempänä riidanalainen asetus) (1)

—

velvoittamaan vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut ja

—

toteuttamaan muut tarpeellisiksi katsomansa toimenpiteet.

1.

Ensimmäisen kanneperusteen mukaan riidanalainen asetus annettiin useiden CLP-asetuksen (2) säännösten vastaisesti; näitä ovat muun muassa sen 36 ja 37 artikla ja sen liitteessä I oleva 3.9 jakso. Riskinarviointikomitea ei erityisesti ole osoittanut, että kriteerit aineen luokittamiseksi STOT RE 2:ksi ovat täyttyneet, joten sen lausunnolla ei voitu pätevästi tukea riidanalaista luokitusta. Komissio ei siksi voinut todeta riskinarviointikomitean lausunnon perusteella pätevästi, että riidanalainen luokitus oli asianmukainen. Riidanalaisen asetuksen antaessaan komissio rikkoi siten CLP-asetuksen 37 artiklan 5 kohtaa.

2.

Toisen kanneperusteen mukaan riskinarviointikomitea ei ole noudattanut CLP-asetuksen 37 artiklan 4 kohdan mukaista menettelyä, ja se on siten rikkonut kyseisiä säännöksiä monin tavoin. Ensinnäkin riskinarviointikomitea ei antanut lausuntoaan lakisääteisessä 18 kuukauden määräajassa. Toiseksi riskinarviointikomitea ei antanut asianomaisille osapuolille virallista mahdollisuutta esittää kommentteja sen lausunnosta, vaikka CLP-asetuksessa nimenomaisesti edellytetään tätä.

3.

Kolmannen kanneperusteen mukaan komissio on laiminlyönyt 37 artiklan 5 kohdan mukaiset velvollisuutensa, koska se ei ole tarkistanut riittävällä tavalla sitä, onko CLP-asetuksen mukaista CLH-menettelyä noudatettu asianmukaisesti. Tämän vuoksi komissio ei voinut todeta pätevästi, että riidanalainen luokitus oli asianmukainen, ja se antoi riidanalaisen asetuksen CLP-asetuksen 37 artiklan 5 kohdan vastaisesti.

4.

Neljännen kanneperusteen mukaan komissio rikkoi paremmasta lainsäädännöstä tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa antamiaan sitoumuksia ja loukkasi hyvän hallinnon periaatetta, kun se antoi riidanalaisen asetuksen ilman edeltävää vaikutustenarviointia ja sen dokumentointia.