15.5.2023 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 173/12 |
Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunal Supremo (Espanja) on esittänyt 23.12.2022 – FSC v. Banco Santander SA
(Asia C-794/22, Banco Santander)
(2023/C 173/18)
Oikeudenkäyntikieli: espanja
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Tribunal Supremo
Pääasian asianosaiset
Kantaja: FSC
Vastaaja: Banco Santander SA
Ennakkoratkaisukysymys
Onko direktiivin 2014/59/EU (1) 34 artiklan 1 kohdan a ja b kohdan säännöksiä, luettuina yhdessä 53 artiklan 1 ja 3 kohdan ja 60 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan b ja c alakohdan säännösten kanssa, tulkittava siten, että mahdollista saatavaa tai oikeutta, joka tuomiosta syntyisi Banco Popularin seuraajayhteisölle, jos se määrättäisiin suorittamaan korvausta sellaisen vahingonkorvauskanteen seurauksena, joka perustuu siihen, että se on markkinoinut rahoitustuotetta (huonommalla etuoikeudella liikkeeseen lasketut joukkolainat, jotka ovat välttämättä muutettavissa saman pankin osakkeiksi), joka ei sisälly Banco Popularia koskevien kriisinratkaisutoimenpiteiden kohteena oleviin lisäpääoman instrumentteihin, jotka lopuksi muutettiin pankin osakkeiksi ennen pankkia koskeneiden kriisinratkaisutoimenpiteiden hyväksymistä (7.6.2017), voitaisiin pitää velkana, johon vaikuttaa direktiivin 2014/59/EU 53 artiklan 3 kohdan säännös, jonka mukaan velka alaskirjataan tai se lakkaa, kun kyseessä on ”erääntymätön” velvoite tai saatava, joten se katsottaisiin suoritetuksi eikä siihen voitaisi vedota Banco Popularin seuraajayhteisöä Banco Santanderia vastaan, jos vaatimus, johon tämä vahingonkorvauksen määräämistä koskeva tuomio perustuu, oli esitetty sen jälkeen kun pankkia koskeva kriisinratkaisumenettely oli saatettu päätökseen?
Vai onko kyseisiä säännöksiä päinvastoin tulkittava siten, että edellä mainittu saatava tai oikeus olisi ”erääntynyt” velvoite tai saatava – direktiivin 53 artiklan 3 kohta – tai ”jo erääntynyt saatava” pankkia koskevan kriisinratkaisun ajankohtana – 60 artiklan 2 kohdan b alakohta – jolloin ne jäisivät näiden velvoitteiden tai saatavien katsomista suoritetuiksi tai mitätöidyiksi koskevien vaikutusten ulkopuolelle, jolloin näitä velvoitteita tai saatavia voitaisiin vaatia Banco Santanderilta, vaikka osakkeet olisi alaskirjattu tai mitätöity, sillä perusteella, että se on Banco Popularin seuraaja, siinäkin tapauksessa, että vaatimus, johon tämä vahingonkorvaustuomio perustuu, olisi esitetty sen jälkeen kun pankkia koskeva kriisinratkaisumenettely on viety päätökseen?
(1) Luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten elvytys- ja kriisinratkaisukehyksestä sekä neuvoston direktiivin 82/891/ETY, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2001/24/EY, 2002/47/EY, 2004/25/EY, 2005/56/EY, 2007/36/EY, 2011/35/EU, 2012/30/EU ja 2013/36/EU ja asetusten (EU) N:o 1093/2010 ja (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta 15.5.2014 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/59/EU (EUVL 2014, L 173, s. 190).