1)

Onko Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 2 artiklaa, 6 artiklan 1 ja 3 kohtaa ja 19 artiklan 1 kohtaa, yhdessä Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklan ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 267 artiklan kanssa, tulkittava siten, että riippumattomana, puolueettomana ja aiemmin lailla perustettuna tuomioistuimena, joka takaa yksityisille tehokkaan oikeussuojan unionin oikeuden soveltamisalaan kuuluvilla aloilla, ei ole pidettävä sellaista jäsenvaltion ylimmän oikeusasteen tuomioistuinta (Sąd Najwyższy, ylin tuomioistuin, Puola), jonka kollegiseen kokoonpanoon kuuluu henkilöitä, jotka on nimitetty tuomarinvirkaan Sąd Najwyższyn tuomareiden nimittämistä koskevan jäsenvaltion lainsäädännön perustavanlaatuisten säännösten vastaisesti seuraavista syistä:

2)

Onko SEU 2 artiklaa, 6 artiklan 1 ja 3 kohtaa ja 19 artiklan 1 kohdan toista alakohtaa, yhdessä Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklan ja SEUT 267 artiklan kanssa, tulkittava siten, että ne estävät kansallisen oikeuden säännösten, kuten ylimmästä tuomioistuimesta 8.12.2017 annetun lain (ustawa z dnia 8 grudnia 2017 r. o Sądzie Najwyższym; koonnos Dz.U. 2021, järjestysnumero 154) 29 §:n 2 ja 3 momentin, 26 §:n 3 momentin ja 72 §:n 1, 2 ja 3 momentin, soveltamisen siltä osin kuin niissä kielletään virasta erottamista koskevan kurinpidollisen seuraamuksen uhalla Sąd Najwyższya määrittelemästä tai arvioimasta tuomarin nimittämisen pätevyyttä tai hänen siitä seuraavaa oikeuttaan harjoittaa lainkäyttötehtäviä tai suorittamasta näihin perusteisiin perustuvien tuomarin jääväämistä koskevien hakemusten aineellista arviointia, kun kieltoa on perusteltu sillä, että unioni kunnioittaa jäsenvaltioiden perustuslaillista identiteettiä?

3)

Onko SEU 2 artiklaa ja 4 artiklan 2 ja 3 kohtaa, yhdessä sen 19 artiklan ja SEUT 267 artiklan kanssa, tulkittava siten, että esteenä tuomioistuimen riippumattomuuden ja puolueettomuuden arvioinnille sekä sen tutkimiselle, onko kyseessä unionin oikeudessa tarkoitettu lailla perustettu tuomioistuin, ei voi olla jäsenvaltion perustuslakituomioistuimen (Trybunał Konstytucyjny, Puola) tuomio, jossa Puolan tasavallan ylimmän oikeusasteen tuomioistuimen (Sąd Najwyższy) tuomio on katsottu perustuslain vastaiseksi, ottaen lisäksi huomioon, että Sąd Najwyższyn ratkaisulla oli tarkoitus panna täytäntöön Euroopan unionin tuomioistuimen tuomio, [jonka mukaan] Puolan tasavallan perustuslain ja sovellettavan lainsäädännön (kansallisen oikeuden säännökset) perusteella perustuslakituomioistuimella (Trybunał Konstytucyjny) ei ole toimivaltaa valvoa tuomioistuinratkaisuja, mukaan lukien ylimmästä tuomioistuimesta 8.12.2017 annetun lain (ustawy z dnia 8 grudnia 2017 r. o Sądzie Najwyższym; koonnos Dz.U. 2021, järjestysnumero 154) 83 §:n perusteella annetut ratkaisut, joilla ratkaistaan säännösten tulkintaeroja, ja lisäksi, että Trybunał Konstytucyjny ei nykyisen rakenteensa vuoksi ole ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen (Dz.U. 1993, nro 61, järjestysnumero 284, sellaisena kuin se on muutettuna) 6 artiklan 1 kappaleessa tarkoitettu lailla perustettu tuomioistuin?