1)

Onko Bryssel I -asetuksen (1) 34 ja 36 artiklaa ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 11 artiklaa tulkittava siten, että korvausten määrääminen urheiluseuran ja sen lääkintäryhmän jäsenen maineen vahingoittamisesta lehdessä julkaistulla uutisella voi olla omiaan loukkaamaan selvästi sananvapautta ja olemaan siten perusteena tuomion tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta kieltäytymiselle?

2)

Mikäli tähän vastataan myöntävästi, onko kyseisiä säännöksiä ja kyseistä määräystä tulkittava siten, että täytäntöönpanojäsenvaltion tuomioistuin voi todeta korvausvelvollisuuden kohtuuttomuuden vain, jos alkuperäinen tuomioistuin määrittelee vahingonkorvaukset rangaistusluonteisiksi, mutta ei silloin, jos ne myönnetään korvauksena aineettomasta vahingosta?

3)

Onko kyseisiä säännöksiä ja kyseistä määräystä tulkittava siten, että täytäntöönpanojäsenvaltion tuomioistuin voi käyttää arviointiperusteena ainoastaan korvausvelvollisuuden ehkäisevää vaikutusta tuomitun henkilön voimavaroihin nähden, vai voiko se ottaa huomioon myös muita seikkoja, kuten virheen vakavuuden tai vahingon laajuuden?

4)

Voiko ehkäisevä vaikutus lehden voimavaroihin nähden olla yksinään perusteena tuomion tunnustamisesta tai täytäntöönpanosta kieltäytymiselle sananvapautta koskevan perusperiaatteen selvän loukkaamisen vuoksi?

5)

Onko ehkäisevä vaikutus ymmärrettävä lehden taloudellisen tasapainon vaarantumiseksi vai voiko siinä olla kyse pelkästä pelotevaikutuksesta?

6)

Onko ehkäisevää vaikutusta arvioitava samalla tavoin lehden julkaisijayhtiön ja toimittajan, joka on luonnollinen henkilö, osalta?

7)

Onko lehdistön yleinen taloudellinen tilanne merkityksellinen seikka arvioitaessa, voiko korvausvelvollisuuden pelotevaikutus ulottua kyseessä olevan lehden lisäksi kaikkiin tiedotusvälineisiin?