1)

Riittääkö luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta 27.4.2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679 (1) (jäljempänä yleinen tietosuoja-asetus) 82 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun korvauksensaamisoikeuden perustelemiseksi, että tähän oikeuteen vetoavaa henkilöä suojaavaa yleisen tietosuoja-asetuksen säännöstä on rikottu, vai onko edellytyksenä, että säännösten rikkomisen lisäksi hänelle on aiheutunut muuta haittaa?

2)

Edellytetäänkö unionin oikeudessa, että yleisen tietosuoja-asetuksen 82 artiklan 1 kohdan mukaisen aineettomasta vahingosta saatavaa korvausta koskevan oikeuden perustelemiseksi kyseessä on oltava vakavuudeltaan tietynlainen haitta?

3)

Erityisesti kysytään, edellyttääkö yleisen tietosuoja-asetuksen 82 artiklan 1 kohdan mukainen oikeus saada korvausta aineettomasta vahingosta, että tähän oikeuteen vetoava henkilö pelkää, että hänen henkilötietonsa ovat yleisen tietosuoja-asetuksen säännösten rikkomisen seurauksena joutuneet kolmansien osapuolten haltuun, ilman että se voidaan näyttää toteen?

4)

Onko unionin oikeuden mukaista, jos kansallinen tuomioistuin tukeutuu yleisen tietosuoja-asetuksen 82 artiklan 1 kohdan mukaisen aineettomasta vahingosta saatavan korvauksen määrittämisessä yleisen tietosuoja-asetuksen 83 artiklan 2 kohdan toisen virkkeen arviointiperusteisiin, joita sovelletaan sen sanamuodon mukaan vain hallinnollisiin seuraamusmaksuihin?

5)

Onko yleisen tietosuoja-asetuksen 82 artiklan 1 kohdan mukaisen aineettomasta vahingosta saatavan korvauksen määrä määritettävä myös siten, että myönnetyn korvauksen määrällä saavutetaan varoittava vaikutus ja/tai estetään rikkomusten ”kaupallistuminen” (hallinnollisten seuraamusmaksujen/vahingonkorvausten laskelmoitu hyväksyminen)?

6)

Onko unionin oikeuden mukaista, jos yleisen tietosuoja-asetuksen 82 artiklan 1 kohdan mukaisen aineettomasta vahingosta saatavan korvauksen määrän määrittämisessä otetaan huomioon sellaisten kansallisten säännösten samanaikainen rikkominen, joiden tarkoituksena on henkilötietojen suojaaminen mutta jotka eivät ole mainitun asetuksen mukaisesti hyväksyttyjä delegoituja säädöksiä ja täytäntöönpanosäädöksiä tai asetusta täsmentäviä jäsenvaltion lainsäädännön mukaisia sääntöjä?