|
17.10.2022 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 398/20 |
Valitus, jonka thyssenkrupp AG on tehnyt 1.9.2022 unionin yleisen tuomioistuimen (yhdeksäs jaosto) asiassa T-584/19, thyssenkrupp v. komissio, 22.6.2022 antamasta tuomiosta
(Asia C-581/22 P)
(2022/C 398/23)
Oikeudenkäyntikieli: englanti
Asianosaiset
Valittaja: thyssenkrupp AG (edustajat: M. Klusmann, J. Ziebarth ja O. Schley, Rechtsanwälte)
Muu osapuoli: Euroopan komissio
Vaatimukset
Valittaja vaatii, että unionin tuomioistuin
|
— |
kumoaa valituksenalaisen tuomion |
|
— |
kumoaa asiassa M.8713 – Tata Steel / thyssenkrupp / JV 11.6.2019 annetun komission päätöksen C (2019) 4228 final (1) |
|
— |
toissijaisesti palauttaa asian unionin yleiseen tuomioistuimeen ratkaistavaksi unionin tuomioistuimen tuomion mukaisesti ja |
|
— |
velvoittaa komission korvaamaan unionin yleisessä tuomioistuimessa aiheutuneet ja unionin tuomioistuimessa aiheutuvat oikeudenkäyntikulut. |
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Valittaja väittää, että unionin yleinen tuomioistuin ei kohdistanut riittävää tuomioistuinvalvontaa valittajan kumoamiskanteeseen, koska se tutki esitetyt väitteet vain ”kevyesti”. Lisäksi unionin yleinen tuomioistuin teki oikeudellisen virheen, koska se ei soveltanut oikeita aineellisia standardeja sulautuma-asioissa merkityksellisten markkinoiden määrittelemiseksi ja tehokkaan kilpailun olennaisen estymisen toteamiseksi sulautuman kieltävän päätöksen tueksi; koska se ei soveltanut sovellettavia näyttöä koskevia standardeja; koska se käänsi perusteettomasti todistustaakan; koska se otti käytettävissä olevan näytön vääristyneellä tavalla huomioon tai jätti sen huomiotta ja koska se ei antanut ratkaisua kaikista esitetyistä väitteistä, tai toissijaisesti koska se ei perustellut riittävästi, miksi se hylkäsi alkuperäisen kumoamiskanteen kokonaisuudessaan.
Valittaja väittää pääasiallisesti, että nyt kyseessä olevan asian ratkaistessaan unionin yleisen tuomioistuimen olisi pitänyt ottaa huomioon oma aikaisempi 28.5.2020 antamansa tuomio CK Telecoms UK Investments v. komissio (T-399/16, EU:T:2020:217), jossa se oli asettanut tuomioistuinvalvonnalle sulautuma-asioissa standardin, joka oli paljon tiukempi kuin se, jota sovellettiin nyt kyseessä olevassa asiassa.
|
1. |
Ensimmäisessä valitusperusteessaan – joka on jaettu kahteen väitteeseen – valittaja väittää, että unionin yleinen tuomioistuin jätti tekemättä riittävän oman aineellisen arviointinsa kumoamiskanteessa esitetyistä väitteistä, koska se tyytyi vain tarkastamaan, oliko komissio alun perinkään käsitellyt tiettyjä seikkoja, ja koska se ei itse tarkastanut, oliko käytetty näyttö luotettavaa ja oikein tulkittua ja olivatko komission tekemät päätelmät paikkansa pitäviä ja riittävästi toteen näytettyjä myös unionin yleisen tuomioistuimen omasta mielestä. Valittaja väittää, että 10.7.2018 annetun sovellettavan aikaisemman tuomion Bertelsmann ja Sony Corporation of America v. Impala (C-413/06 P, EU:C:2008:392) ja 28.5.2020 annetun sovellettavan aikaisemman tuomion CK Telecoms UK Investments v. komissio (T-399/16, EU:T:2020:217) vastaisesti unionin yleinen tuomiostuin jätti soveltamatta oikeaa aineellista kriteeriä sen riittävän todennäköisyyden osoittamiseksi, että tehokas kilpailu olennaisesti estyy sulautuman jälkeen komission tutkimilla tuotemarkkinoilla. |
|
2. |
Toisessa valitusperusteessaan – joka jakautuu neljään väitteeseen – valittaja väittää, että unionin yleinen tuomioistuin teki oikeudellisen virheen ja otti näytön huomioon vääristyneellä tavalla, koska se vahvisti virheellisesti liian suppeasti tehtyjä määritelmiä useista merkityksellisistä tuotemarkkinoista niissä teräslevytuotteissa (erityisesti kuumasinkityt autonosat ja laminoitu pakkausteräs), joiden osalta komissio oli pitänyt todennäköisenä, että tehokas kilpailu olennaisesti estyy tiedoksi annetun sulautuman jälkeen. |
|
3. |
Kolmannessa valitusperusteessaan – joka jakautuu kuuteen väitteeseen – valittaja väittää, että unionin yleisen tuomioistuimen hyväksymät kilpailuvaikutusten arvioinnit oletetuista merkityksellisistä markkinoista kuumasinkittyjen autonosien ja pakkausteräksen osalta ovat virheellisiä, koska unionin yleinen tuomioistuin sovelsi virheellisesti rinnakkain kahta toisensa poissulkevaa haittateoriaa (yhden yrityksen määräävä asema ja koordinoimattomat vaikutukset oligopolistisilla markkinoilla); koska se jätti määrittelemättä asianmukaisia kriteerejä oletukselle, jonka mukaan Tata Steel on ”tärkeä kilpailuvoima”, ja tarkastelulle, joka koskee oletettua ”kilpailun intensiteettiä”; koska se otti vääristyneellä tavalla huomioon näytön rajoitteista, joita tuonti aiheuttaa; koska se ei pitänyt virheellisiä Herfindahl-Hirschmann-indeksiin perustuneita laskelmia merkityksellisinä komission päätöksenteolle ja koska se ei antanut kattavaa ratkaisua väitteistä, jotka kyseisten seikkojen osalta oli kanteessa esitetty. |
|
4. |
Neljännessä valitusperusteessaan valittaja väittää, että unionin yleinen tuomioistuin otti näytön huomioon vääristyneellä tavalla eikä kunnioittanut valittajan puolustautumisoikeuksia, koska se tulkitsi virheellisesti väitettä, joka koski komission riidanalaisen päätöksen 1095 kohdassa esittämää uutta haittateoriaa, tarjoamatta ensin valittajalle tilaisuutta tulla kuulluksi kyseisestä seikasta ja soveltamalla samalla virheellistä aineellista kriteeriä siltä osin kuin kyse on ArcelorMittalin hypoteettisestä markkinakäyttäytymisestä merkittävänä kilpailijana, minkä unionin yleinen tuomioistuin otti ratkaisevasti huomioon kyseisen alkuperäisen väitteen hylätessään. |
|
5. |
Viidennessä valitusperusteessaan valittaja väittää, että unionin yleinen tuomioistuin ei antanut ratkaisua seitsemännestä kumoamiskanteessa esitetystä perusteesta, koska se tulkitsi virheellisesti sen taustalla ollutta väitettä, jonka mukaan komissio oli ottanut näytön huomioon vääristyneellä tavalla perustaessaan tilastolliset argumentit sattumanvaraisiin ja puutteellisiin vastauksiin, joita kolmannet osapuolet olivat antaneet tietopyyntöihin, varmistamatta, ettei niiden valinta ollut puolueellista. |
(1) Tiivistelmä yrityskeskittymän julistamisesta soveltumattomaksi sisämarkkinoille ja ETA-sopimuksen toimintaan 11.6.2019 annetusta komission päätöksestä (Asia M.8713 – Tata Steel / ThyssenKrupp / JV) (tiedoksiannettu numerolla C(2019) 4228); EUVL 2021, C 24, s. 23.