1)

Ovatko yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY (1) 2 artiklan 1 kohdan a ja c alakohta, 14 artiklan 1 kohta ja 24 artiklan 1 kohta, 98 artiklan 1–3 kohta, luettuna yhdessä direktiivin 2006/112 täytäntöönpanotoimenpiteistä 15.3.2011 annetun neuvoston täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 282/2011 (2) 6 artiklan 1 ja 2 kohdan, tämän direktiivin liitteessä III olevan 1 ja 12a kohdan ja arvonlisäverodirektiivin johdanto-osan neljännen ja seitsemännen perustelukappaleen kanssa, sekä vilpittömän yhteistyön periaate, verotuksen neutraalisuuden periaate, verotuksen laillisuuden periaate ja oikeusvarmuuden periaate esteenä nyt käsiteltävässä asiassa sovelletun kaltaisille kansallisen oikeuden säännöksille, joissa säädetään alennetusta 5 prosentin arvonlisäverokannasta elintarvikkeille, kuten maitoa sisältäville juomille, viittaamalla yhdistetyn nimikkeistön koodiin 2202, ja jätetään tämän verokannan ulkopuolelle elintarvikkeet, kuten maitoa sisältävät juomat, jotka luokitellaan ravitsemispalveluihin Puolan tilastoluokituksen (PKWiU 56) perusteella, ja sovelletaan tällaisiin tavaroihin (niiden luovutuksiin tai palveluihin) alennettua 8 prosentin verokantaa, jos keskivertokuluttaja hankkiessaan näitä tavaroita tai palveluja katsoo, että nämä tavarat (palvelut) vastaavat hänen samaan tarpeeseensa?

2)

Onko sellainen hallintokäytäntö, jonka johdosta sovelletaan kahta erilaista alennettua arvonlisäverokantaa tavaroihin, joilla on samat ominaispiirteet ja ominaisuudet, sen mukaan, onko kyse tällaisen tavaran valmistusta ja tarjoilua koskevasta palvelusta, ja jossa erotellaan tällaiset tavarat kohteen eikä siis toimijan suhteen, arvonlisäveron neutraalisuuden periaatteen ja oikeusvarmuuden periaatteen mukainen?