Asia C‑706/22

Konzernbetriebsrat der O SE & Co. KG

vastaan

Vorstand der O Holding SE

(Ennakkoratkaisupyyntö – Bundesarbeitsgericht)

Unionin tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 16.5.2024

Ennakkoratkaisupyyntö – Eurooppayhtiö – Asetus (EY) N:o 2157/2001 – 12 artiklan 2 kohta – Henkilöstöedustus – Eurooppayhtiön rekisteröinti – Edellytykset – Direktiivissä 2001/86/EY tarkoitetun henkilöstöedustusta koskevan neuvottelumenettelyn järjestäminen etukäteen – Eurooppayhtiö, jolla ei sitä perustettaessa ja rekisteröitäessä ollut henkilöstöä mutta josta on tullut sellaisten tytäryhtiöiden, joilla on henkilöstöä, emoyhtiö – Ei velvollisuutta aloittaa neuvottelumenettelyä jälkikäteen – 11 artikla – Eurooppayhtiön väärinkäyttö– Työntekijöiden osallistumisoikeuksien epääminen – Kielto

Sosiaalipolitiikka – Eurooppayhtiö – Henkilöstöedustus – Eurooppayhtiö, jolla ei sitä perustettaessa ja rekisteröitäessä ollut henkilöstöä mutta josta on tullut sellaisten tytäryhtiöiden, joilla on henkilöstöä, emoyhtiö – Henkilöstöedustusta koskeva neuvottelumenettely – Neuvotteluja ei ole käyty ennen yhtiön rekisteröintiä – Ei velvollisuutta aloittaa neuvottelumenettelyä jälkikäteen

(Neuvoston asetuksen N:o 2157/2001 12 artiklan 2 kohta; neuvoston direktiivin 2011/86 3–7 ja 11 artikla)

(ks. 40, 46–51 ja 54–58 kohta sekä tuomiolauselma)

Tiivistelmä

Unionin tuomioistuin, jonka käsiteltäväksi Bundesarbeitsgericht (liittovaltion ylin työtuomioistuin, Saksa) on saattanut ennakkoratkaisupyynnön henkilöstöedustuksesta eurooppayhtiössä (jäljempänä SE) käytäviä neuvotteluja koskevan oikeusriidan yhteydessä, toteaa, että asetuksen N:o 2157/2001 ( 1 ) ja direktiivin 2001/86 ( 2 ) säännöksistä ei seuraa, että holding-SE, johon osallistuvista yhtiöistä tai jonka tytäryhtiöistä yhdelläkään ei ole työntekijöitä ja joka on rekisteröity käymättä tällaisia neuvotteluja etukäteen, olisi velvollinen aloittamaan neuvottelut jälkikäteen siksi, että yhtiö on myöhemmin hankkinut määräysvallan tytäryhtiöissä, joiden palveluksessa on työntekijöitä yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa.

O Holding SE, jonka ovat perustaneet ( 3 ) kaksi yhtiötä, joista toinen on sijoittautunut Yhdistyneeseen kuningaskuntaan ja toinen Saksaan ja joista kummallakaan ei ole työntekijöitä eikä tytäryhtiöitä, ( 4 ) joilla on työntekijöitä, merkittiin 28.3.2013 Englannin ja Walesin kaupparekisteriin ilman että henkilöstöedustuksesta ( 5 ) olisi käyty neuvotteluja ennen rekisteröintiä.

O Holding SE:stä tuli 29.3.2013 ainoa omistaja O Holding GmbH -yhtiössä, jonka kotipaikka oli Hampuri (Saksa) ja jonka hallintoneuvoston jäsenistä kolmasosa oli henkilöstön edustajia. O Holding SE päätti kesäkuussa 2013 muuttaa kyseisen yhtiön O KG ‑nimiseksi kommandiittiyhtiöksi. Yhtiömuodon muutos merkittiin kaupparekisteriin syyskuussa 2013, eikä henkilöstön osallistumista hallintoneuvoston toimintaan sovellettu enää sen jälkeen. Lisäksi O Holding SE siirsi kotipaikkansa Hampuriin lokakuusta 2017 lähtien.

O KG:llä on 816 työntekijää ja useissa jäsenvaltioissa tytäryhtiöitä, joiden palveluksessa on yhteensä noin 2200 työntekijää, mutta sen yhtiömiehillä (äänetön yhtiömies (O Holding SE ja Hampuriin rekisteröity vastuunalainen yhtiömies O Management SE, jonka ainoa osakkeenomistaja O Holding SE on) ei ole yhtään työntekijää.

O KG -konsernin yritysneuvosto, joka katsoi, että O Holding SE:n johdon oli jälkikäteen perustettava erityinen neuvotteluryhmä, koska sillä oli tytäryhtiöitä, joiden palveluksessa oli työntekijöitä useissa jäsenvaltioissa, pani sen vuoksi tuomioistuimessa vireille työoikeudellisen oikeusriidan. Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin, jonka käsiteltäväksi asia saatettiin kyseisen vaatimuksen hylkäämisen jälkeen, pyytää unionin tuomioistuinta tulkitsemaan asetuksen N:o 2157/2001 12 artiklan 2 kohtaa ( 6 ) luettuna yhdessä direktiivin 2001/86 3–7 artiklan ( 7 ) kanssa. Se pohtii, onko SE, johon osallistuvista yhtiöistä tai jonka tytäryhtiöistä yhdelläkään ei ole työntekijöitä ja joka on rekisteröity käymättä tällaisia neuvotteluja etukäteen, asetuksen N:o 2157/2001 tai direktiivin 2001/86 säännösten perusteella velvollinen aloittamaan neuvottelut jälkikäteen siksi, että kyseinen SE on hankkinut määräysvallan tytäryhtiöissä, joiden palveluksessa on työntekijöitä yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa.

Unionin tuomioistuimen arviointi asiasta

Unionin tuomioistuin muistuttaa ensimmäiseksi, että asetuksen N:o 2157/2001 12 artiklan 2 kohdasta ja direktiivin 2001/86 3 artiklan 1–3 kohdasta yhdessä luettuina ilmenee, että osapuolten väliset neuvottelut henkilöstöedustusta SE:ssä koskevista järjestelyistä tällaisia järjestelyjä koskevien sopimusten tekemiseksi on pääsääntöisesti käytävä SE:n perustamisen yhteydessä ja ennen sen rekisteröintiä. Unionin tuomioistuin korostaa tässä yhteydessä, että kyseisiä säännöksiä ei sovelleta jo perustettuun SE:hen silloin, kun sen perustamiseen osallistuneilla yhtiöillä ei ole ollut työntekijöitä perustamisajankohtana, jolloin yhtiöiden johtokunnat tai hallitukset eivät ole voineet ryhtyä mainittujen yhtiöiden työntekijöiden kanssa neuvotteluihin henkilöstöedustuksesta SE:ssä ennen sen rekisteröintiä. Tältä osin direktiivissä 2001/86 säädetään kuitenkin kolmesta tilanteesta, joissa henkilöstöedustusta koskeva neuvottelumenettely voidaan aloittaa myöhemmässä vaiheessa, mutta kyseisen direktiivin sanamuoto ei edellytä tällaisen menettelyn toteuttamista jälkikäteen SE:ssä, joka on jo perustettu.

Toiseksi unionin tuomioistuin toteaa aluksi, että direktiivistä 2001/86 ( 8 ) ilmenee, että sekä työntekijöiden saavuttamien osallistumisoikeuksien turvaaminen että osapuolten väliset neuvottelut osallistumisoikeuksia koskevista konkreettisista menettelyistä liittyvät SE:n perustamiseen. Tämä johtopäätös ei unionin tuomioistuimen mukaan tue näkemystä, jonka mukaan henkilöstöedustusta koskeva neuvottelumenettely olisi aloitettava jälkikäteen SE:ssä, joka on jo perustettu. Unionin tuomioistuin toteaa tämän jälkeen, että asetukseen N:o 2157/2001 ( 9 ) ei sisälly mitään sellaista, mistä voitaisiin päätellä, että direktiivin 2001/86 säännöksiä henkilöstöedustusta koskevasta neuvottelumenettelystä olisi sovellettava tarpeellisin muutoksin SE:hen, joka on jo perustettu silloin, kun sen perustaneet osallistuvat yhtiöt ovat aloittaneet taloudellisen toiminnan, joka edellyttää työntekijöiden käyttöä tämän perustamisen jälkeen. Lopuksi unionin tuomioistuin toteaa myös, että direktiivi 2001/86 ei sisällä mitään säännöstä, joka synnyttäisi velvollisuuden aloittaa neuvottelut henkilöstöedustuksesta tai laajentaisi nykyisin taattuja henkilöstön osallistumisoikeuksia tilanteissa, joissa rakenteellisia muutoksia tehdään holding-SE:hen, jonka ovat jo perustaneet osallistuvat yhtiöt, joilla ei ole työntekijöitä eikä sellaisia tytäryhtiöitä, joilla on työntekijöitä.

Kolmanneksi unionin tuomioistuin ottaa lopuksi kantaa siihen, voisiko velvollisuus aloittaa myöhempi neuvottelumenettely jo perustetussa SE:ssä perustua direktiivin 2001/86 11 artiklaan ( 10 ) siinä tapauksessa, että kyseessä on SE:n väärinkäyttö siten, että henkilöstölle ei myönnetä oikeutta henkilöstöedustukseen, ja täsmentää, että kyseisessä artiklassa jätetään jäsenvaltioille harkintavaltaa tältä osin toteutettavien asianmukaisten toimenpiteiden valinnassa, kunhan unionin oikeutta noudatetaan, eikä siinä säädetä pääasiassa kyseessä olevan kaltaisessa asemassa olevan SE:n velvollisuudesta aloittaa kyseinen neuvottelumenettely myöhemmin.

( 1 ) Eurooppayhtiön (SE) säännöistä 8.10.2001 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 2157/2001 (EYVL 2001, L 294, s. 1).

( 2 ) Eurooppayhtiön sääntöjen täydentämisestä henkilöstöedustuksen osalta 8.10.2001 annettu neuvoston direktiivi 2001/86/EY (EYVL 2001, L 294, s. 22)

( 3 ) Asetuksen N:o 2157/2001 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

( 4 ) Direktiivin 2001/86 2 artiklan c alakohdan mukaisessa merkityksessä.

( 5 ) Siten kuin direktiivin 2001/86 3–7 artiklassa säädetään.

( 6 ) Asetuksen N:o 2157/2001 12 artiklan 2 kohdassa säädetään, että ”SE:tä ei voi rekisteröidä, jos direktiivin 2001/86/EY 4 artiklan mukaisista henkilöstöedustusta koskevista järjestelyistä ei ole sovittu tai jos mainitun direktiivin 3 artiklan 6 kohdan mukaista päätöstä ei ole tehty tai jos mainitun direktiivin 5 artiklan mukainen määräaika neuvotteluille on päättynyt ilman että on päästy sopimukseen”.

( 7 ) Direktiivin 2001/86 3–7 artiklassa vahvistetaan henkilöstöedustusta SE:ssä koskevaan neuvottelumenettelyyn sovellettavat säännöt.

( 8 ) Erityisesti direktiivin 2001/86 johdanto-osan kolmannessa, kuudennessa, seitsemännessä ja kahdeksannessa perustelukappaleessa.

( 9 ) Erityisesti johdanto-osan ensimmäiseen ja toiseen perustelukappaleeseen.

( 10 ) Direktiivin 2001/86 11 artiklassa, jonka otsikko on ”Menettelyjen väärinkäyttö”, edellytetään, että jäsenvaltiot toteuttavat unionin oikeutta noudattaen asianmukaisia toimenpiteitä ”estääkseen SE:n väärinkäytön siten, että henkilöstölle ei myönnetä oikeutta henkilöstöedustukseen tai siltä poistetaan kyseinen oikeus”.