4.10.2021   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 401/13


Kanne 10.7.2021 – Banca Popolare di Bari v. komissio

(Asia T-415/21)

(2021/C 401/14)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Kantaja: Banca Popolare di Bari (Bari, Italia) (edustajat: asianajajat A. Zoppini, G. Roberti, I. Perego ja G. Parisi)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

velvoittamaan Euroopan unionin, jota edustaa komissio, maksamaan kantajalle 280 miljoonaa euroa korvauksena aineellisesta vahingosta, sekä asianmukaisen määrän korvauksena aineettomasta vahingosta, joka sille on aiheutunut Italian Tercas-pankille myöntämästä valtiontuesta (asia SA.39451 (2015/C) (ex 2015/NN)) 23.12.2015 annetusta komission päätöksestä (EU) 2016/1208

velvoittamaan komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa seuraaviin kanneperusteisiin:

1)

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu siihen, että komission menettely on lainvastaista

Tältä osin kantaja väittää, että kyseessä oli riittävän vakava rikkominen, kun otetaan huomion, että: kun komissio antoi päätöksen, sillä ei ollut mitään harkintavaltaa, koska SEUT 107 artiklan 1 kohta on määräys, jolla on välitön oikeusvaikutus ja joka on täsmällinen ja ehdoton; komissio on tehnyt ilmeisen arviointivirheen. Lisäksi komissio on tukeutunut riittämättömään näyttöön ja tulkinnut väärin sekä unionin yleisen tuomioistuimen oikeuskäytäntöä (tuomio Italia ym. v. komissio, T-98/16, T-196/16 ja T-198/16) että unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöä (tuomio komissio v. Italia ym., C-425/19 P).

Määräykset, joita päätöksellä rikotaan, ovat määräyksiä, joilla annetaan oikeuksia yksityisille oikeussubjekteille, ja päätös loukkaa myös elinkeinon harjoittamisen vapautta ja oikeutta hyvään hallintoon koskevaa perusoikeutta.

2)

Toinen kanneperuste, joka perustuu siihen, että kantajalle on aiheutunut komission lainvastaisesta menettelystä aineellista ja aineetonta vahinkoa

Tältä osin kantaja väittää, että komission päätös oli ratkaiseva tekijä, joka aiheutti sen, että pankin asiakkaat menettivät luottamuksensa siihen, ja se aiheutti kantajan kärsimät tappiot muiden mahdollisten kilpailevien tekijöiden puuttuessa; komissio esti Tercasia ja Caripea koskevan integrointisuunnitelman ja Fondo Interbancario di Tutela dei Depositin (talletusten suojarahasto; FITD) suunnitellun intervention.