13

Kantajat vaativat unionin yleistä tuomioistuinta

14

Komissio vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

29

Lisäksi perusasetuksen 13 artiklan 3 kohdan kolmannessa alakohdassa säädetään, että ”tämän asetuksen asiaa koskevia, tutkimusten vireillepanoa ja suorittamista sääteleviä menettelysäännöksiä sovelletaan tämän artiklan nojalla”. Tästä seuraa, että käsiteltävässä asiassa sovelletaan myös mainitun asetuksen 5 artiklaa, jonka otsikko on ”Menettelyn aloittaminen”.

30

Perusasetuksen 5 artiklan 3 kohdan mukaan komissio tutkii niin hyvin kuin on mahdollista valituksessa esitettyjen todisteiden täsmällisyyden ja riittävyyden sen määrittämiseksi, onko näyttö tutkimuksen vireille panemisen oikeuttamiseksi riittävä. Lisäksi tietyt kyseiseen asetukseen perustuvat komissiota velvoittavat menettelylliset vaatimukset voivat olla esteenä sille, että komissio tarkastaa ja analysoi tyhjentävästi valituksessa esitetyt tiedot. Komissiolla on kyseisen asetuksen 5 artiklan 9 kohdan mukaan valituksen jättämisen jälkeen vain 45 päivää aikaa päättää tutkimuksen aloittamisesta. Tällainen määräaika voi osoittautua riittämättömäksi kaikkien valituksessa esitettyjen tietojen tarkastamiseksi ja analysoimiseksi täysimääräisesti. Tällainen tarkastamis‑ ja analysointivelvollisuus saattaisi myös tehdä valituksen julkiseksi jo ennen menettelyn aloittamista koskevan ilmoituksen julkaisemista, mikä olisi saman asetuksen 5 artiklan 5 kohdan vastaista (tuomio 15.12.2016, Gul Ahmed Textile Mills v. neuvosto, T‑199/04 RENV, ei julkaistu, EU:T:2016:740, 96 ja 97 kohta ja tuomio 11.7.2017, Viraj Profiles v. neuvosto, T‑67/14, ei julkaistu, EU:T:2017:481, 86 kohta).

31

Tältä osin on korostettava, että se näytön määrä ja laatu, joka on tarpeen riittävää näyttöä koskevan edellytyksen täyttämiseksi tutkimuksen aloittamisen osalta, on eri kuin se näytön määrä ja laatu, joka on tarpeen sen lopulliseksi ratkaisemiseksi, onko toimenpidettä kierretty. Niinpä näyttö, joka on määrältään tai laadultaan riittämätön mahdollista toimenpiteen kiertämistä koskevan lopullisen ratkaisun perustelemiseksi, voi kuitenkin olla riittävä tutkimuksen aloittamisen perustelemiseksi (ks. vastaavasti tuomio 11.7.2017, Viraj Profiles v. neuvosto, T‑67/14, ei julkaistu, EU:T:2017:481, 98 kohta). Perusasetuksen 5 artiklan 3 kohdassa ei siten velvoiteta komissiota analysoimaan kaikkia käytettävissä olevia tietoja, mikä puolestaan on ominaista perusasetuksen 6 artiklan mukaiselle tutkimukselle (tuomio 15.12.2016, Gul Ahmed Textile Mills v. neuvosto, T‑199/04 RENV, ei julkaistu, EU:T:2016:740, 106 kohta). Valituksessa esitettävien tietojen ei nimittäin edellytetä olevan kiistaton näyttö väitetyistä tosiseikoista. Mainittujen tietojen riittävyys riippuu kunkin asian olosuhteista, ja sitä on näin ollen arvioitava tapauskohtaisesti. Valituksen ei myöskään edellytetä sisältävän analyysia tiedoista (tuomio 15.12.2016, Gul Ahmed Textile Mills v. neuvosto, T‑199/04 RENV, ei julkaistu, EU:T:2016:740, 94 ja 95 kohta).

[– –]

44

On muistutettava, että toimenpiteiden kiertämisen määritelmä esitetään perusasetuksen 13 artiklan 1 kohdassa hyvin yleisluonteisin sanamuodoin, jotka jättävät unionin toimielimille paljon liikkumavaraa, koska ”kolmansien maiden ja unionin välisen kaupan rakenteen muutoksen” luonnetta ja yksityiskohtia ei ole täsmennetty (tuomio 4.9.2014, Simon, Evers & Co., C‑21/13, EU:C:2014:2154, 48 kohta ja tuomio 8.6.2022, Guangxi Xin Fu Yuan v. komissio, T‑144/20, ei julkaistu, EU:T:2022:346, 145 kohta).

45

Nyt käsiteltävässä tapauksessa valituksesta ilmenee ensinnäkin, että vuonna 2017, jolloin annettiin täytäntöönpanoasetus 2017/271, jolla lopullinen polkumyyntitulli laajennettiin koskemaan kaikkia tarkasteltavana olevia tuotteita, Thaimaasta unioniin suuntautuvan viennin kokonaismäärä oli 375 tonnia, kun taas vuonna 2016 kyseisestä kolmannesta maasta tuotu määrä oli 25 tonnia. Lisäksi vuonna 2018 mainitun viennin määrä kohosi 3417 tonniin ja vuonna 2019 kaikkiaan 7240 tonniin.

46

Kantajat eivät kiistä näiden tietojen paikkansapitävyyttä. Ne väittävät sitä vastoin, että tiedot liittyvät yhdistetyn nimikkeistön CN‑koodeihin 76071119 ja 76071190, joihin kuuluu suuri joukko tuotteita, jotka eivät rajoitu pelkästään tarkasteltavana oleviin tuotteisiin.

47

On totta, että yhdistetyn nimikkeistön CN‑koodeihin 76071119 ja 76071190 kuuluu tarkasteltavana olevien tuotteiden lisäksi myös muita tuotteita, kuten jatkojalostukseen tarkoitettu alumiinifolio.

48

Kantajat myöntävät kuitenkin tätä mitenkään täsmentämättä, että edustavimmat tuotelajit kuuluivat yhdistetyn nimikkeistön CN‑koodiin 76071119. Kun otetaan huomioon alumiinifolion tuonnin, mukaan lukien kotitalouskäyttöön ja jatkojalostukseen tarkoitettu tuonti, määrän huomattava kasvu kolmen vuoden aikana – olihan sen määrä 289 kertaa suurempi sen jälkeen, kun lopullista polkumyyntitullia laajennettiin vuonna 2017 –, komissio ei tehnyt ilmeistä arviointivirhettä, kun se katsoi, että kaupan rakenteen muutoksesta tai ainakin toimenpiteiden kiertämisen riskistä tarkasteltavana olevien tuotteiden osalta oli riittävästi näyttöä.

49

Yhtäältä kun otetaan huomioon Thaimaasta peräisin olevan alumiinifolion tuonnin kasvu, oli nimittäin todennäköistä, että tarkasteltavana olevien tuotteiden osuus mainitusta kasvusta oli myös suuri. Kantajat eivät ole väittäneet, että mainittu tuonti olisi koostunut lähes yksinomaan muista kuin tarkasteltavana olevista tuotteista, kuten esimerkiksi jatkojalostukseen tarkoitetusta alumiinifoliosta. Toisaalta kuten edellä 34 kohdassa mainitusta oikeuskäytännöstä ilmenee, polkumyyntitullin käyttöön ottaminen voi perustua toimenpiteiden kiertämisen riskiin, jos tällainen riski on näytetty toteen eikä se ole pelkästään hypoteettinen. Edellä 31 kohdassa mainitun oikeuskäytännön valossa näitä periaatteita sovelletaan sitäkin suuremmalla syyllä toimenpiteiden kiertämistä koskevan tutkimuksen aloittamiseen. Edellä esitetyn perusteella komissio saattoi katsoa, että tällainen riski oli olemassa ainakin silloin, kun mainittu tutkimus aloitettiin.

50

Toiseksi on mainittava, että valitukseen sisältyy tilastotietoja, jotka koskevat Kiinasta peräisin olevien raaka‑aineiden eli folioaihioiden ja jumbokelojen tuontia Thaimaahan käytettäväksi siellä tarkasteltavana olevien tuotteiden tuotantoon, millä on vaikutus tarkasteltavana olevien tuotteiden unioniin suuntautuvaan vientiin. Yhtäältä tilastotiedoista ilmenee, että vuoden 2016, jolloin annettiin täytäntöönpanoasetus 2016/865, jolla aloitettiin tarkasteltavana oleviin tuotteisiin, joita koski kirjaamisvelvollisuus, liittyvä toimenpiteiden kiertämistä koskeva tutkimus, ja vuoden 2019 välisenä aikana harmonoidun järjestelmän HS‑koodiin 760711 kuuluvan alumiinifolion tuonti kasvoi vuosittain 9–32 prosenttia. Toisaalta vuosina 2015–2018 harmonoidun järjestelmän HS‑koodiin 760612 kuuluvien alumiiniseoksesta valmistettujen levyjen, folioiden ja kaistaleiden tuonti Kiinasta Thaimaahan lisääntyi 13–18 prosenttia ja väheni sitten 22 prosenttia vuonna 2019.

51

Nämä tilastot tukevat Thaimaasta unioniin suuntautuvan tarkasteltavana olevan tuotteen viennin huomattavaa kasvua. Komissio saattoi tukeutua näihin tietoihin katsoakseen, että tuonti Kiinasta Thaimaahan oli omiaan tukemaan tarkasteltavana olevien tuotteiden tuotantoa viimeksi mainitussa maassa niiden viemiseksi unioniin kiertämällä polkumyyntitullia, joka oli asetettu kyseisten tuotteiden tuonnille Kiinasta. Vaikka harmonoidun järjestelmän koodit SH 760612 ja SH 760711 toki sisältävät laajemman joukon tuotteita kuin vain tarkasteltavana olevat tuotteet, edellä 48 kohdassa esitetyistä syistä tämä ei voi johtaa siihen, että komission katsottaisiin tehneen ilmeisen arviointivirheen, kun se aloitti toimenpiteiden kiertämistä koskevan tutkimuksen. Tällaista virhettä ei ole näytetty toteen varsinkaan, kun edellä 31 kohdassa mainitun oikeuskäytännön mukaan valituksessa esitettävien tietojen ei edellytetä olevan kiistaton näyttö väitetyistä tosiseikoista.

52

Lisäksi on todettava, että kantajat eivät kannekirjelmässään kiistä kokoonpanotoimintaa koskevia komission toteamuksia eivätkä siten sitä, että Thaimaahan todella tuotiin raaka‑aineita Kiinasta.

53

Kantajat nimittäin ovat kiistäneet kokoonpanotoiminnan vasta vastausvaiheessa.

54

Unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 84 artiklan 1 kohdan mukaan asian käsittelyn kuluessa ei saa vedota uuteen perusteeseen, ellei se perustu asian käsittelyn aikana ilmenneisiin oikeudellisiin seikkoihin ja tosiseikkoihin.

55

Oikeuskäytännön mukaan työjärjestyksen 84 artiklan 1 kohtaa sovelletaan myös sellaisiin väitteisiin tai perusteluihin, joilla ei laajenneta kannekirjelmässä esitettyjä kanneperusteita tai väitteitä (ks. vastaavasti tuomio 14.7.2021, AQ v. eu‑LISA, T‑164/19, ei julkaistu, EU:T:2021:456, 59 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

56

On vielä mainittava, että kokoonpanotoimintaa koskevat komission toteamukset sisältyvät vireillepanoasetuksen johdanto‑osan yhdeksänteen perustelukappaleeseen ja riidanalaisen asetuksen 42 ja 79–82 perustelukappaleeseen, ja ne mainittiin myös valituksessa.

57

Niinpä kantajilla oli täydet edellytykset riitauttaa kyseiset toteamukset kannekirjelmässä.

58

Kantajien väitteet, jotka koskevat kokoonpanotoimintaa, joihin on vedottu vastauskirjelmässä ja joilla ei laajenneta kyseistä kannekirjelmässä esitettyä väitettä, on siten jätettävä tutkimatta työjärjestyksen 84 artiklan nojalla.

59

Joka tapauksessa kantajat toteavat vastauskirjelmässään ainoastaan, että ne jalostivat Thaimaan tuotantolaitoksissaan alumiinifolioaihioita alumiinifolioiksi. Niiden mukaan tässä yhteydessä ei siis tapahtunut mitään erillisten osien ”kokoamista” uuden erityisen tuotteen luomiseksi. Ne eivät kuitenkaan ole millään tavoin tukeneet väitteitään.

60

Tästä seuraa, että kantajat eivät ole pätevästi kyseenalaistaneet tosiseikkoja, jotka koskevat tarkasteltavana olevien tuotteiden kokoamista ja siten raaka‑aineiden tuontia Kiinasta Thaimaahan.

61

Kolmanneksi on muistutettava, että perusasetuksen 13 artiklan 1 kohdassa ei mainita, että toimenpiteiden kiertämisen toteamisen välttämättömänä edellytyksenä olisi se, että tuonti polkumyyntitullin kohteena olevasta maasta korvataan tuonnilla siitä maasta, jossa toimenpiteitä kierretään (tuomio 4.9.2014, Simon, Evers & Co., C‑21/13, EU:C:2014:2154, 47 kohta).

62

Niinpä kantajat eivät voi pätevästi vedota siihen, ettei ollut osoitettu, että vienti Kiinan kansantasavallasta unioniin olisi korvattu Thaimaasta unioniin suuntautuvalla viennillä.

63

Neljänneksi siltä osin kuin on kyse valitukseen sisältyvistä väitetysti vanhentuneista tilastoista, on aluksi hylättävä edellä 24 kohdassa esitettyjen seikkojen valossa komission väite, jonka mukaan se oli kerännyt yksityiskohtaisempia tietoja ajanjaksosta 1.7.2019–30.6.2020, sillä perusteella, ettei se ole näyttänyt väitettä toteen.

64

Valitukseen sisältyvistä tiedoista ilmenee kuitenkin, että komissio tukeutui yhtäpitävien indisioiden kokonaisuuteen todetakseen, että toimenpiteitä oli kierretty ja että Thaimaan ja unionin välisen kaupan rakenteen muutoksella oli ajallinen yhteys siihen, että toimenpiteiden kiertämistä koskeva tutkimus aloitettiin vuonna 2016 ja polkumyyntitullit laajennettiin koskemaan Kiinasta peräisin olevia tarkasteltavana olevia tuotteita vuonna 2017. Tämä ajallinen yhteys on tärkeä indisio, jonka perusteella voidaan todeta looginen ja perusteltu yhteys Thaimaasta unioniin suuntautuvan tuonnin merkittävän kasvun ja aikaisemman toimenpiteiden kiertämistä koskevan tutkimuksen välillä (ks. tuomio 8.6.2022, Guangxi Xin Fu Yuan v. komissio, T‑144/20, ei julkaistu, EU:T:2022:346, 159 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

65

Lisäksi valituksesta ilmenee, että toimenpiteiden kiertämistä koskevan tutkimuksen aloittamisajankohtana komission käytettävissä olleet tiedot näyttivät osoittavan, että Thaimaassa oli merkittävää tarkasteltavana olevan tuotteen kokoonpanotoimintaa (ks. vastaavasti tuomio 4.9.2014, Simon, Evers & Co., C‑21/13, EU:C:2014:2154, 53 kohta).

66

Niinpä komissio saattoi tukeutua pelkästään valitukseen sisältyviin tietoihin toimenpiteiden kiertämistä koskevan tutkimuksen aloittamiseksi.

67

Tästä syystä on katsottava, että vaikka – kuten edellä 63 kohdassa todettiin – komissio ei ole osoittanut keränneensä yksityiskohtaisempia tietoja ajanjaksosta 1.7.2019–30.6.2020, edellä 22 kohdassa mainittujen periaatteiden mukaisesti tämä ei ollut välttämätöntä, koska valitus sisälsi jo riittävän näytön ilman, että olisi ollut tarpeen kerätä tällaisia yksityiskohtaisempia tietoja.

68

Lisäksi on huomautettava, että komission arvioinnin riitauttava kantaja ei voi vain ehdottaa omaa tulkintaansa eri taloudellisista seikoista vaan sen on täsmennettävä syyt, joiden vuoksi komission olisi pitänyt tehdä kyseisten seikkojen perusteella erilainen päätelmä toimenpiteiden kiertämisen paikkansapitävyydestä (ks. analogisesti tuomio 11.7.2017, Viraj Profiles v. neuvosto, T‑67/14, ei julkaistu, EU:T:2017:481, 54 kohta). Tämä pätee sitäkin suuremmalla syyllä siinä vaiheessa, kun tutkimus aloitetaan, mikä voi olla perusteltua perusasetuksen 5 artiklan 3 kohdan mukaisesti jo siinä tapauksessa, että toimenpiteiden kiertämisen riski on olemassa.

69

Nyt käsiteltävässä tapauksessa yhtäältä kantajat eivät ole kyseenalaistaneet valituksessa tosiseikoista esitettyjä toteamuksia ja numerotietoja, joihin komissio on tukeutunut. Toisaalta ne ovat väittäneet ainoastaan, että vientitilastot olivat vanhentuneet. Ne eivät kuitenkaan ole esittäneet mitään näyttöä siitä, että komissio olisi tehnyt ilmeisen arviointivirheen käyttäessään vuosia 2015–2019 koskevia tilastoja. Ne eivät ole myöskään toimittaneet tuoreempia tilastoja väitteidensä tueksi, vaikka ne väittävät, että valittajalla olisi ollut mahdollisuus saada ne helposti.

70

Lisäksi 24.6.2021 päivätyn yleisen ilmoitusasiakirjan taulukoissa 1 ja 2 esitetyt uudemmat tiedot, jotka toistetaan riidanalaisen asetuksen johdanto‑osan 44 ja 48 perustelukappaleessa, osoittavat, että raportointijaksolla 1.7.2019–30.6.2020 sekä jumbokelojen vienti Thaimaasta unioniin että raaka‑aineiden vienti Kiinasta Thaimaahan olivat kasvaneet. Niinpä kantajat eivät missään tapauksessa voineet saada tukea näistä uudemmista tilastoista.

71

Kyseinen väite on kaiken edellä esitetyn perusteella hylättävä.

74

On todettava, että perusasetuksen 13 artiklan 1 kohdassa viitataan toimenpiteiden kiertämisen toteamisen osalta siihen, että polkumyyntitullin korjaavat vaikutukset säilyvät samankaltaisten tuotteiden hintojen ja/tai määrien osalta. Tästä arviointiperusteesta seuraa, että riittää, että tällaiset korjaavat vaikutukset osoitetaan vaihtoehtoisesti joko samankaltaisten tuotteiden hintojen tai tällaisten tuotteiden määrien osalta.

75

Nyt käsiteltävässä tapauksessa valituksesta ilmenee, että alkuperäisten tullien korjaavien vaikutusten heikentymistä koskevat väitteet perustuvat paitsi samankaltaisten tuotteiden hintoihin liittyvään arviointiin myös tekijöihin, jotka liittyvät tällaisten tuotteiden Thaimaasta unioniin tapahtuvan tuonnin määriin.

76

Vastauksessaan kantajat myöntävät, etteivät ne ole esittäneet erityistä väitettä siitä, ovatko polkumyyntitoimenpiteiden korjaavat vaikutukset heikentyneet samankaltaisten tuotteiden määrien osalta. Ne kuitenkin perustelevat tällaisen väitteen esittämättä jättämistä sillä, että tämä on looginen seuraus niiden valituksessaan esittämistä väitteistä, jotka koskevat virheellisiä ja vanhentuneita tilastoja.

77

Tältä osin on todettava, että kyseinen väite on edellä 54 ja 55 kohdassa esitettyjen seikkojen valossa yhtäältä hylättävä liian myöhään esitettynä, koska valituksesta ja vireillepanoasetuksen johdanto‑osan kymmenennestä perustelukappaleesta ilmenee, että toimenpiteiden kiertämistä koskeva tutkimus aloitettiin muun muassa siksi, että voimassa olevien polkumyyntitoimenpiteiden korjaavat vaikutukset olivat heikentyneet myös määrien osalta. Kantajilla oli siten mahdollisuus esittää tältä osin väitteitä kannekirjelmässä.

78

Toisaalta työjärjestyksen 76 artiklan d alakohdan mukaan kannekirjelmässä on mainittava oikeudenkäynnin kohde sekä yhteenveto perusteista ja perusteluista, joihin asiassa vedotaan. Oikeuskäytännöstä ilmenee, että kannekirjelmässä on nimenomaisesti selitettävä, mistä kanteen perustana oleva kanneperuste koostuu. Niiden olennaisten tosiseikkojen ja oikeudellisten seikkojen, joihin kanne perustuu, on siis ilmettävä ainakin pääpiirteittäin mutta johdonmukaisesti ja ymmärrettävästi itse kannekirjelmän tekstistä. Vaikka onkin totta, että kannekirjelmän tekstiosaa voidaan tukea ja täydentää vastauskirjelmässä, tällä ei voida korjata sitä, että kannekirjelmässä ei ole mainittu olennaisia oikeudellisia perusteita ja perusteluja, jotka siinä on edellä mainitun määräyksen mukaan mainittava. Kanteessa on selitettävä, mistä kanteen perustana oleva oikeudellinen peruste koostuu, joten pelkkä ylimalkainen viittaaminen kyseiseen perusteeseen ei täytä työjärjestyksessä asetettuja vaatimuksia. Oikeusvarmuuden ja hyvän oikeudenkäytön takaamiseksi kantajan kanneperusteista laatiman yhteenvedon on nimittäin oltava riittävän selkeä ja täsmällinen, jotta vastaaja voi valmistella puolustuksensa ja jotta toimivaltainen tuomioistuin voi ratkaista kanteen. Unionin yleisen tuomioistuimen tehtävänä ei siten ole etsiä ja yksilöidä kanneperusteita, joihin kanteen voitaisiin katsoa perustuvan (ks. vastaavasti tuomio 14.5.1998, Mo och Domsjö v. komissio,T‑352/94, EU:T:1998:103, 333 kohta ja tuomio 15.12.2016, Gul Ahmed Textile Mills v. neuvosto, T‑199/04 RENV, ei julkaistu, EU:T:2016:740, 110 kohta).

79

Niinpä kantajat eivät voi vedota loogiseen korrelaatioon, joka ei käy selvästi ilmi kannekirjelmästä.

80

Kantajien väitteet, jotka koskevat polkumyyntitoimenpiteiden korjaavien vaikutusten heikentymistä määrien osalta ja joihin on vedottu ensimmäistä kertaa vastauskirjelmässä – vaikka ne olisi voitu esittää kannekirjelmässä – ja joilla ei laajenneta kannekirjelmässä esitettyä väitettä, on siten jätettävä tutkimatta.

81

Tästä seuraa, että nyt käsiteltävä väite perustuu ainoastaan samankaltaisten tuotteiden hintoja koskevaan arviointiin, vaikka perusasetuksen 13 artiklan 1 kohdan nojalla komissiolla oli oikeus viitata ainoastaan korjaavien vaikutusten heikentymiseen samankaltaisten tuotteiden määrien osalta tarvitsematta viitata tällaisten tuotteiden hintoihin.

82

Koska väite on muotoiltu siten, että se koskee ainoastaan samankaltaisten tuotteiden hintoja, se on näin ollen hylättävä tehottomana.

85

Edellä 24 kohdassa esitetyn päätelmän valossa nyt käsiteltävää väitettä on tarkasteltava siten, että huomioon otetaan ainoastaan valitukseen sisältyvä näyttö ja tiedot.

86

Kuten edellä 28 kohdassa mainitusta oikeuskäytännöstä ilmenee, perusasetuksen 13 artiklan 1 kohdan mukaan polkumyyntitoimenpiteiden kiertämistä voidaan pitää osoitettuna muun muassa silloin, kun polkumyynnistä on olemassa näyttöä, joka liittyy samankaltaisille tuotteille aiemmin määritettyyn normaaliarvoon.

87

Siltä osin kuin on kyse normaaliarvon määrittämisestä, valituksesta ilmenee, että polkumyynnin olemassaolon osoittaminen perustui tietoihin, joita käytettiin täytäntöönpanoasetuksen 2015/2384 yhteydessä toimenpiteiden voimassaolon päättymisen osalta.

88

Tästä seuraa, että valituksessa otettiin huomioon aiemmin määritetty normaaliarvo.

89

Tältä osin on yhtäältä todettava, että oikeuskäytännön mukaan perusasetuksessa ei edellytetä, että kun tarkasteltavana oleva tuote sisältää useita tuotelajeja, kuten nyt käsiteltävässä tapauksessa, valituksessa olisi annettava tietoja kaikista näistä tuotelajeista. Perusasetuksen 13 artiklan 1 ja 3 kohdasta ilmenee pikemminkin, että koko tuotteen polkumyyntiin liittyvän näytön on oltava riittävää, jotta komissio voi päätellä, että näyttö riittää tutkimuksen aloittamiseksi. Niinpä näyttö jotakin tuotavan tuotteen merkityksetöntä alaluokkaa koskevasta polkumyynnistä ei tässä yhteydessä riittäisi (ks. vastaavasti tuomio 15.12.2016, Gul Ahmed Textile Mills v. neuvosto, T‑199/04 RENV, ei julkaistu, EU:T:2016:740, 100 kohta).

90

Kantajat eivät kuitenkaan ole väittäneet, että täytäntöönpanoasetuksessa 2015/2384 tarkoitettu tuote – eli vähintään 0,008 millimetriä mutta enintään 0,018 millimetriä paksu, vahvistamaton, valssattu mutta ei enempää valmistettu, enintään 650 millimetrin levyisillä ja yli 10 kilogrammaa painavilla keloilla oleva alumiinifolio ja ‑kaistaleet – muodostaisi tarkasteltavana olevan tuotteen merkityksettömän alaluokan.

91

Toisaalta on myös tarkistettava, koskiko normaaliarvo valituksessa perusasetuksen 13 artiklan 1 kohdan mukaisesti samankaltaisia tuotteita kuin ne, joita tarkoitetaan täytäntöönpanoasetuksessa 2015/2384, eli tarkasteltavana olevia tuotteita.

92

Perusasetuksen 13 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetään, että ”jos voimassa olevia toimenpiteitä kierretään, tämän asetuksen perusteella käyttöön otetut polkumyyntitullit voidaan laajentaa koskemaan samankaltaisen tuotteen tai siihen verrattuna vähäisiä muutoksia sisältävän tuotteen tuontia kolmannesta maasta, kyseisen vähäisiä muutoksia sisältävän samankaltaisen tuotteen tuontia toimenpiteiden kohteena olevasta maasta tai näiden tuotteiden osien tuontia”.

93

Perusasetuksen 13 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan valossa edellä 7 kohdassa lueteltujen tuotteiden, joihin alkuperäistä polkumyyntitullia laajennettiin täytäntöönpanoasetuksella 2017/271, on katsottava olevan samankaltaisia kuin täytäntöönpanoasetuksessa 2015/2384 tarkoitettu tuote.

94

On myös muistettava, että samankaltaisen tuotteen määrittäminen kuuluu toimielimille annetun laajan harkintavallan piiriin ja että siihen kohdistettava valvonta on siten rajoitettua (ks. tuomio 11.7.2013, Hangzhou Duralamp Electronics v. neuvosto, T‑459/07, ei julkaistu, EU:T:2013:369, 71 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

95

Tästä seuraa, että se, että valituksessa otetaan huomioon pelkästään täytäntöönpanoasetuksessa 2015/2384 tarkoitetulle tuotteelle aiemmin määritetty normaaliarvo, on sopusoinnussa perusasetuksen 13 artiklan kanssa.

96

Niinpä komissio saattoi ilmeistä arviointivirhettä tekemättä tukeutua valituksessa oleviin tietoihin, jotka koskivat täytäntöönpanoasetuksessa 2015/2384 aiemmin määritettyä normaaliarvoa.

97

Vientihinnan määrittämisen osalta valituksesta ilmenee, että kyseinen hinta määritettiin yhteisen nimikkeistön CN‑koodiin 76071119 kuuluvien tuotteiden perusteella.

98

Kuten kantajat väittävät, on totta, että yhdistetyn nimikkeistön CN‑koodiin 76071119 kuuluu hyvin monenlaisia tuotteita, jotka eivät rajoitu tarkasteltavana oleviin tuotteisiin.

99

Kantajat myöntävät kuitenkin itsekin, että yhdistetyn nimikkeistön CN‑koodi 76071119 kattoi edustavimmat tuotelajit.

100

Kuten edellä 30 ja 89 kohdassa muistutettiin, perusasetuksen 5 artiklan 3 kohdan, jota sovelletaan nyt käsiteltävässä tapauksessa mainitun asetuksen 13 artiklan 3 kohdan kolmannen alakohdan nojalla, mukaan komission on joka tapauksessa määritettävä, onko näyttö kokonaisuutena arvioituna riittävä tutkimuksen aloittamisen oikeuttamiseksi. Kun otetaan huomioon nyt käsiteltävän kanneperusteen yhteydessä esitetyt seikat, komissio saattoi ilmeistä arviointivirhettä tekemättä todeta, että valitus sisälsi riittävästi näyttöä, ja tukeutua yhtäpitävien indisioiden kokonaisuuteen päättäessään aloittaa polkumyyntitutkimuksen (ks. vastaavasti tuomio 4.9.2014, Simon, Evers & Co., C‑21/13, EU:C:2014:2154, 52 kohta). Tältä osin on muistutettava, että edellä 32 kohdassa mainitun oikeuskäytännön mukaan perusasetuksen 13 artiklan 3 kohdan perusteella sovellettava oikeudellinen arviointiperuste ei ole näytön oikeellisuus ja asianmukaisuus sellaisenaan vaan pikemminkin sen riittävyys.

101

Lisäksi on yhtäältä mainittava, että edellä 44 kohdassa mainitun oikeuskäytännön mukaan toimenpiteiden kiertämisen käsite esitetään perusasetuksen 13 artiklan 1 kohdassa hyvin yleisluonteisin sanamuodoin, jotka jättävät unionin toimielimille paljon liikkumavaraa. Kyseistä periaatetta on sovellettava sitäkin suuremmalla syyllä mainitun asetuksen 5 artiklan 3 kohdassa säädetyn toimenpiteiden kiertämistä koskevan tutkimuksen aloittamisen yhteydessä.

102

Toisaalta – kuten edellä 31, 34 ja 49 kohdassa esitettiin – komissio saattoi tukeutua toimenpiteiden kiertämisen riskiin ilman, että valituksessa esitettyjen tietojen edellytettäisiin olevan kiistaton näyttö väitetyistä tosiseikoista. Polkumyyntitutkimus on nimittäin menettely, jonka aikana hallinto saa asteittain varmuuden kaikista toimenpiteen toteuttamisen kannalta tarpeellisista seikoista sitä mukaa kuin tutkimus etenee (ks. vastaavasti WTO:n yhteydessä toimivan asiantuntijaryhmän 8.6.2007 päivätty raportti ”Mexico – Anti‑Dumping Duties on Steel Pipes and Tubes from Guatemala” (WT/DS331/R, 7.22 kohta)).

103

Niinpä käsiteltävä väite ja siten koko kanneperuste kokonaisuudessaan on hylättävä.

[– –]

Näillä perusteilla

UNIONIN YLEINEN TUOMIOISTUIN (neljäs jaosto)

on ratkaissut asian seuraavasti: