1.

Ovatko lainsäädäntö ja oikeuskäytäntö, joiden mukaan oikeudenhaltijan kärsimät vahingot ovat NK:n 172 b §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen rikosten tunnusmerkistötekijöitä, yhdenmukaisia 29.4.2004 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2004/48/EY (1) olevien säännösten, jotka koskevat immateriaalioikeuksien lainvastaisesta käytöstä aiheutuneita vahinkoja, kanssa?

2.

Mikäli ensimmäiseen kysymykseen vastataan myöntävästi, onko Bulgarian oikeuskäytännössä vahinkojen vahvistamiseksi käyttöön otettu järjestelmä, joka mukaan vahinkojen suuruus on myytäväksi tarjottujen tavaroiden arvo, laskettuna laillisesti valmistettujen tavaroiden vähittäismyyntihintojen perusteella, 29.4.2004 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2004/48/EY olevien säännösten mukainen?

3.

Onko lainsäädäntö, jossa hallinnollista rikkomusta (nykyisin voimassa olevan tavaramerkeistä ja maantieteellisistä merkinnöistä annetun lain (Zakon za markite i geografskite oznacheniya, jäljempänä ZMGO) 127 §:n 1 momentti ja vuonna 2016 voimassa olleen ZMGO:n 81 §:n 1 momentti) ja NK:n 172 b §:n 1 momentissa tarkoitettua rikosta ja, mikäli ensimmäiseen kysymykseen vastataan kieltävästi, NK:n 172 b §:n 2 momentissa tarkoitettua rikosta ei eroteta toisistaan, perusoikeuskirjan 49 artiklassa vahvistetun rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen mukainen?

4.

Ovatko NK:n 172 b §:n 2 momentissa säädetyt rangaistukset (5–8 vuoden vapaudenmenetyksen käsittävä rangaistus ja 5 000–8 000 Bulgarian levin suuruinen sakkorangaistus) perusoikeuskirjan 49 artiklan 3 kohdassa vahvistetun periaatteen (rangaistus ei saa olla epäsuhteessa rikoksen vakavuuteen) mukaisia?