UNIONIN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (kymmenes jaosto)

9 päivänä maaliskuuta 2023 ( *1 )

Ennakkoratkaisupyyntö – Tulliliitto – Yhteinen tullitariffi – Tariffiluokittelu – Yhdistetty nimikkeistö – Alanimike 94019080 – Ajoneuvojen istuinten osat – Verkko istuinten takaosaan sijoitettavien taskujen valmistamiseksi – Istuinten sisäosan suoja

Asiassa C‑725/21,

jossa on kyse SEUT 267 artiklaan perustuvasta ennakkoratkaisupyynnöstä, jonka Vrhovno sodišče (ylin tuomioistuin, Slovenia) on esittänyt 10.11.2021 tekemällään päätöksellä, joka on saapunut unionin tuomioistuimeen 30.11.2021, saadakseen ennakkoratkaisun asiassa

SOMEO S.A., aiemmin PEARL STREAM S.A.

vastaan

Slovenian tasavalta,

UNIONIN TUOMIOISTUIN (kymmenes jaosto),

toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja D. Gratsias sekä tuomarit I. Jarukaitis ja Z. Csehi (esittelevä tuomari),

julkisasiamies: A. Rantos,

kirjaaja: A. Calot Escobar,

ottaen huomioon kirjallisessa käsittelyssä esitetyn,

ottaen huomioon huomautukset, jotka sille ovat esittäneet

Slovenian hallitus, asiamiehenään N. Pintar Gosenca,

Euroopan komissio, U. Babovič, A. Kraner ja M. Salyková,

päätettyään julkisasiamiestä kuultuaan ratkaista asian ilman ratkaisuehdotusta,

on antanut seuraavan

tuomion

1

Ennakkoratkaisupyyntö koskee pääasiallisesti tariffi‑ ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23.7.1987 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 (EYVL 1987, L 256, s. 1) liitteessä I, sellaisena kuin se on muutettuna 16.10.2014 annetulla komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 1101/2014 (EUVL 2014, L 312, s. 1), 6.10.2015 annetulla komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2015/1754 (EUVL 2015, L 285, s. 1) ja 6.10.2016 annetulla komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2016/1821 (EUVL 2016, L 294, s. 1), olevan yhdistetyn nimikkeistön tariffinimikkeen 9401 tulkintaa.

2

Tämä pyyntö on esitetty asiassa, jossa asianosaisina ovat SOMEO S.A. ja Slovenian tasavalta, jota edustaa Ministrstvo za finance (valtiovarainministeriö, Slovenia), ja jossa on kyse SOMEO S.A:n Sloveniaan tuomien ja moottoriajoneuvojen istuinten osiksi ilmoitettujen tavaroiden tullitariffiluokittelusta yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 94019080.

Asiaa koskevat oikeussäännöt

Harmonoitu järjestelmä

3

Harmonoitu (ts. harmonisoitu) tavarankuvaus‑ ja koodausjärjestelmä (jäljempänä harmonoitu järjestelmä) on otettu käyttöön harmonisoitua tavarankuvaus‑ ja ‑koodausjärjestelmää koskevalla Maailman tullijärjestössä (WCO) 14.6.1983 Brysselissä tehdyllä kansainvälisellä yleissopimuksella, joka on 24.6.1986 tehdyn siihen liittyvän muutospöytäkirjan kanssa hyväksytty Euroopan talousyhteisön puolesta 7.4.1987 tehdyllä neuvoston päätöksellä 87/369/ETY (EYVL 1987, L 198, s. 1). Maailman tullijärjestö on laatinut harmonoidun järjestelmän selitykset kyseisen yleissopimuksen määräysten mukaisesti.

4

Edellisessä kohdassa mainitun yleissopimuksen 3 artiklan 1 kappaleen a kohdan ii alakohdan mukaan kukin sopimuspuoli sitoutuu soveltamaan harmonoidun järjestelmän yleisiä tulkintasääntöjä sekä kaikkia osa‑, ryhmä‑ ja alanimikehuomautuksia sekä olemaan muuttamatta harmonoidun järjestelmän osien, ryhmien, nimikkeiden tai alanimikkeiden soveltamisalaa.

5

Harmonoidun järjestelmän selitysten vuoden 2012 versiossa mainitaan harmonoidun järjestelmän 94 ryhmästä, jonka otsikko on ”Huonekalut, vuoteiden joustinpohjat ja vuodevarusteet, kuten patjat ja tyynyt, sekä niiden kaltaiset pehmustetut sisustustavarat; valaisimet ja valaistusvarusteet, muualle kuulumattomat; valokilvet ja niiden kaltaiset tavarat, tehdasvalmisteiset rakennukset”, seuraavaa:

”1. Tähän ryhmään eivät kuulu:

– –

3.

A) Nimikkeissä 94.01–94.03 tavaroiden osina ei pidetä levyjä tai laattoja (ei myöskään määrämuotoisiksi leikattuja, mutta muihin osiin yhdistämättömiä levyjä tai laattoja), jotka on tehty lasista (ei myöskään lasipeilejä), marmorista, muusta kivestä tai muista 68 tai 69 ryhmään kuuluvista aineista.

– –

YLEISOHJEITA

Jäljempänä mainituin poikkeuksin tähän ryhmään kuuluvat:

1. kaikki huonekalut ja niiden osat (nim. 94.01–94.03).

– –

OSAT

Tähän ryhmään kuuluvat ainoastaan nimikkeiden 94.01–94.03 ja 94.05 tavaroiden osat, myös karkeasti muotoiltuina, kun ne muotonsa tai muiden erityispiirteidensä nojalla voidaan tunnistaa yksinomaan tai pääasiassa tähän ryhmään kuuluvien huonekalujen osiksi suunnitelluiksi. Ne luokitellaan tähän ryhmään, jos niitä ei ole lähemmin mainittu muualla nimikkeistössä.

– –”

6

Nimikkeestä 9401, jonka otsikko on ”Istuimet (muut kuin nimikkeeseen 94.02 kuuluvat), myös vuoteiksi muutettavat, sekä niiden osat”, näissä selityksissä täsmennetään tässä nimikkeessä tarkoitetun käsitteen ”osat” osalta seuraavaa:

”Tähän nimikkeeseen kuuluvat myös tuolien ja muiden istuimien osiksi tunnistettavat tavarat, kuten selkänojat, istuimet ja käsinojat (myös oljesta tai rottingista palmikoidut, jousitetut tai pehmustetut), sekä kierrejousista tehdyt joustinyhdistelmät tuolien pehmustettuja istuimia varten.

– –”

7

Tästä käsitteestä harmonoidun järjestelmän selitysten vuoden 2017 versiossa todetaan, että sillä tarkoitetaan lisäksi seuraavaa: ”Istuimeen pysyvästi kiinnitettävät istuimen tai selkänojan päälliset”.

Yhdistetty nimikkeistö

8

Kuten asetuksen N:o 2658/87, sellaisena kuin se on muutettuna 31.1.2000 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 254/2000 (EYVL 2000, L 28, s. 16) (jäljempänä asetus N:o 2658/87), 1 artiklan 1 kohdasta ilmenee, Euroopan komission vahvistamassa yhdistetyssä nimikkeistössä säännellään Euroopan unioniin tuotujen tavaroiden tullitariffiluokittelua. Asetuksen N:o 2658/87 3 artiklan 1 kohdan mukaan yhdistetyn nimikkeistön kuusi ensimmäistä numeroa ovat harmonoidun järjestelmän nimikkeiden ja alanimikkeiden numerokoodeja; ainoastaan seitsemäs ja kahdeksas numero muodostavat omat alajaot.

9

Asetuksen N:o 2658/87 12 artiklan 1 kohdassa säädetään, että komissio antaa vuosittain asetuksen, johon sisältyvät yhdistetyn nimikkeistön täydellinen toisinto Euroopan unionin neuvoston tai komission toteuttamien toimenpiteiden mukaisena sekä tullien määrät 1 artiklan mukaisesti. Tämä asetus julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä viimeistään 31 päivänä lokakuuta, ja sitä sovelletaan seuraavan vuoden 1 päivästä tammikuuta.

10

Täytäntöönpanoasetukset N:o 1101/2014, N:o 2015/1754 ja 2016/1821 annettiin tämän säännöksen perusteella. Näillä täytäntöönpanoasetuksilla muutettiin yhdistettyä nimikkeistöä 1.1.2015, 1.1.2016 ja 1.1.2017 alkaen. Pääasian kannalta merkityksellisten nimikkeistön säännösten sanamuoto on kuitenkin pysynyt muuttumattomana.

11

Yhdistetyn nimikkeistön yleisissä tulkintasäännöissä, jotka ovat liitteessä I olevan ensimmäisen osan I osaston A kohdassa, sellaisena kuin ne ovat muutettuina mainituilla täytäntöönpanoasetuksilla, säädetään seuraavaa:

”Tavarat luokitellaan yhdistettyyn nimikkeistöön seuraavien periaatteiden mukaisesti.

1.

Nimikkeistön jaksojen, ryhmien tai alaryhmien otsikot ovat ainoastaan ohjeellisia; oikeudellisesti luokittelu määräytyy nimikkeiden sekä asianomaisten jaksojen tai ryhmien huomautusten sanamuodon mukaisesti ja, jollei näistä nimikkeistä ja huomautuksista muuta johdu, seuraavien sääntöjen mukaisesti.

– –

3.

Jos tavarat 2 säännön b alakohdan mukaan tai muutoin olisi luokiteltava kahteen tai useampaan nimikkeeseen, ne luokitellaan seuraavasti.

a)

Tavaran kuvaukseltaan yksityiskohtaisinta nimikettä on sovellettava ennen yleisempiä nimikkeitä. Jos kuitenkin kahdessa tai useammassa nimikkeessä kussakin tarkoitetaan ainoastaan osaa sekoitettujen tai kokoonpantujen tavaroiden sisältämistä aineista tai ainoastaan osaa vähittäismyyntiä varten pakattujen sarjojen sisältämistä tavaroista, näitä sekoitetun tai kokoonpannun tavaran nimikkeitä on pidettävä yhtä yksityiskohtaisina, vaikka tavara kuvattaisiin jossakin niistä täydellisemmin tai täsmällisemmin.

b)

Jos sekoitettuja, eri aineista koostuvia tai eri tavaroista kokoonpantuja tavaroita ja vähittäismyyntiä varten pakattujen sarjojen sisältämiä tavaroita ei voida luokitella 3 säännön a alakohdan mukaan, ne luokitellaan sen aineen tai tavaran mukaan, joka antaa tavaroille niiden olennaisen luonteen, jos tällaista perustetta voidaan soveltaa.

c)

Jos tavaroita ei voida luokitella 3 säännön a tai b alakohdan mukaan, ne luokitellaan kyseeseen tulevista nimikkeistä numerojärjestyksessä viimeiseen.

– –”

12

Kyseisessä liitteessä I oleva toinen osa, jonka otsikko on ”Tullitaulukko”, sisältää VII jakson, jonka otsikko on ”Muovit ja muovitavarat; kumi ja kumitavarat”. Tämä jakso sisältää 39 ryhmän, jonka otsikko on ”Muovit ja muovitavarat”. Kyseisen ryhmän 2 huomautuksen x alakohdan mukaan tähän ryhmään eivät kuulu ”94 ryhmän tavarat (esimerkiksi huonekalut, valaisimet ja valaistusvarusteet, valokilvet ja tehdasvalmisteiset rakennukset)”.

13

Tämä toinen osa sisältää lisäksi XI jakson, jonka otsikko on ”Tekstiiliaineet ja tekstiilitavarat”. Kyseisen jakson 1 huomautuksen s alakohdan mukaan tähän jaksoon eivät kuulu ”94 ryhmän tavarat (esimerkiksi huonekalut, vuodevarusteet, valaisimet ja valaistusvarusteet)”. Kyseinen jakso sisältää 63 ryhmän, jonka otsikko on ”Muut sovitetut tekstiilitavarat; sarjat; käytetyt vaatteet ja muut käytetyt tekstiilitavarat, jalkineet ja päähineet; lumput”. Kyseisen 63 ryhmän 1 huomautuksen mukaan ryhmän I alaryhmään, jonka otsikko on ”Muut sovitetut tekstiilitavarat”, kuuluvat ”ainoastaan kaikenlaisista tekstiilikankaista valmistetut sovitetut tavarat”.

14

Mainitussa toisessa osassa on myös XX jakso, jonka otsikko on ”Erinäiset tavarat” ja johon sisältyy 94 ryhmä, jonka otsikko on ”Huonekalut; vuoteiden joustinpohjat ja vuodevarusteet, kuten patjat ja tyynyt, sekä niiden kaltaiset pehmustetut sisustustavarat; valaisimet ja valaistusvarusteet, muualle kuulumattomat; valokilvet ja niiden kaltaiset tavarat; tehdasvalmisteiset rakennukset”.

15

Kyseisen 94 ryhmän 1 ja 3 huomautuksessa todetaan seuraavaa:

”1.

Tähän ryhmään eivät kuulu:

– –

d)

XV jakson 2 huomautuksen mukaiset epäjaloa metallia olevat yleiskäyttöiset osat (XV jakso) ja vastaavat muovitavarat (39 ryhmä) sekä nimikkeen 8303 kassakaapit;

– –

3.

A)

Nimikkeissä 9401–9403 tavaroiden osina ei pidetä levyjä tai laattoja (ei myöskään määrämuotoisiksi leikattuja, mutta muihin osiin yhdistämättömiä levyjä tai laattoja), jotka on tehty lasista (ei myöskään lasipeilejä), marmorista, muusta kivestä tai muista 68 tai 69 ryhmään kuuluvista aineista.

B)

Nimikkeessä 9404 mainitut tavarat, jotka esitetään tullille erikseen, luokitellaan mainittuun nimikkeeseen, vaikka ne olisivat nimikkeiden 9401–9403 huonekalujen osia.”

16

Kyseinen 94 ryhmä sisältää muun muassa nimikkeen 9401, jossa todetaan seuraavaa:

”CN‑koodi

Tavaran kuvaus

Sopimustulli (%)

Paljousyksikkö

1

2

3

4

9401

”Istuimet (muut kuin nimikkeeseen 9402 kuuluvat), myös vuoteiksi muutettavat, sekä niiden osat:

 

 

[– –]

[– –]

[– –]

 

9401 90

– osat:

 

 

9401 90 10

– – ilma‑aluksissa käytettävien istuimien osat

1,7

 

– – muut:

 

 

9401 90 30

– – – puuta

2,7

9401 90 80

– – – muut

2,7

—”

Pääasia ja ennakkoratkaisukysymykset

17

Pääasian valittaja ilmoitti vuoden 2015 elokuun ja vuoden 2017 kesäkuun välisenä aikana yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeellä 94019080 tavarat ”verkko istuinten takaosaan sijoitettavien taskujen valmistamiseksi – Bend and net” (jäljempänä verkko taskujen valmistamiseksi) ja ”istuimen suoja – Skirt assy” (jäljempänä istuimen suoja), jotka luokitellaan moottoriajoneuvojen istuinten osiksi, niiden luovuttamiseksi vapaaseen liikkeeseen.

18

Kyseisten ilmoitusten jälkitarkastuksen jälkeen ensimmäisen asteen veroviranomainen katsoi, että kyseisiä tavaroita ei pitäisi luokitella yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 94019080, ja velvoitti 13.7.2018 tekemällään päätöksellä pääasian valittajan maksamaan kyseisistä tavaroista 298810,52 euroa tulleja viivästyskorkoineen. Tämän viranomaisen mukaan tuote ”verkko taskujen valmistamiseksi” oli luokiteltava yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 63079010, joka koskee muita sovitettuja neuletavaroita, ja tuote ”istuimen suoja” oli luokiteltava yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 39269097, joka koskee muita muovitavaroita, koska näitä tuotteita ei voida pitää moottoriajoneuvojen istuinten osina, vaan ne olisi luokiteltava tarvikkeisiin.

19

Valtiovarainministeriö hylkäsi toisen asteen veroviranomaisena perusteettomana valituksen, jonka valittaja oli tehnyt tästä päätöksestä. Se täsmensi, että yhdistetyn nimikkeistön nimikettä 9401, joka sisältää istuinten osat, ei sovelleta mainittujen tavaroiden kaltaisiin tarvikkeisiin. Sen mukaan nimittäin yhtäältä istuimen suojalla ei ole rakenteellista tehtävää, jota ilman istuin ei voisi täyttää olennaista ja pääasiallista tehtäväänsä, ja toisaalta taskujen valmistamiseksi tarkoitetulla verkolla, joka kiinnitetään ajoneuvon istuimen takaosassa olevaan muoviseen suojaan, on ainoastaan täydentävä tehtävä, joka perustuu siihen, että siinä voidaan säilyttää pieniä esineitä, joten siinäkin tapauksessa, että kyseinen tasku poistettaisiin, istuin täyttäisi edelleen kaikki pääasialliset tehtävänsä.

20

Upravno sodišče (hallintotuomioistuin, Slovenia) vahvisti 23.6.2020 antamallaan tuomiolla veroviranomaisten tekemän tullitariffiluokittelun. Kyseinen tuomioistuin katsoi muun muassa, että se, että esine on tarkoitettu yksinomaan tiettyä koneen tai muun esineen mallia varten, ei ole relevanttia luokiteltaessa kyseistä esinettä ”osaksi” tai ”tarvikkeeksi”.

21

Pääasian valittaja teki tästä tuomiosta Revision‑valituksen ennakkoratkaisua pyytäneeseen tuomioistuimeen. Valittaja toteaa, että pääasiassa kyseessä olevat tuotteet olisi pitänyt luokitella yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 94019080, koska istuimen suoja ei ole yleisesti käytettävä tuote eikä tuote, joka olisi samankaltainen kuin muut muovitavarat, jotka kuuluvat yhdistetyn nimikkeistön 39 ryhmään. Lisäksi taskujen valmistukseen käytetty verkko ei ole yhdistetyn nimikkeistön 63 ryhmään kuuluva tekstiilituote. Pääasian valittajan mukaan näitä kahta tuotetta käytetään yksinomaan autojen istuimiin, ja ellei niitä kiinnitetä kyseisiin istuimiin, niillä ei ole itsenäistä käyttöä. Valittaja korostaa myös, että istuimen suojan asentamatta jättäminen estäisi koko istuimen tosiasiallisen käytön, koska kyse ei ole esteettisestä tai vaihdettavasta lisästä, vaan kyse on istuimen täydentävästä toiminnosta eli istuimen rakenteen vahvistamisesta ja suojaamisesta, joka on keskeinen turvallisuuden kannalta. Myöskään taskujen valmistukseen käytettävä verkko ei ole istuimen esteettinen tai vaihdettava lisä, vaan kyse on istuimen täydentävästä toiminnosta, nimittäin istuimen vahvistamisesta ja suojaamisesta.

22

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin hyväksyi Revision‑valituksen tekemisen mainitusta tuomiosta 18.11.2020 antamallaan määräyksellä.

23

Kyseinen tuomioistuin huomauttaa, että tuote ”verkko taskujen valmistamiseksi” on joustava kudottu verkko, jonka koko on 30 x 20 cm ja joka valmistetaan mustista synteettisistä säikeistä. Verkkoon on yhden sivun pituudelta ommeltu muovinauha, jonka avulla se voidaan kiinnittää ajoneuvon istuimen takaosaan. Kyseinen tuomioistuin toteaa, että tuote ”istuimen suoja” on valmistettu muovista ja peitetty huovalla, ja se laitetaan auton istuimen taakse ja alle istuimen sisäosan suojaamiseksi.

24

Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen mukaan pääasiassa kyseessä olevien tuotteiden luokittelu yhdistettyyn nimikkeistöön riippuu yhdistetyn nimikkeistön nimikkeessä 9401 tarkoitetun käsitteen ”osat” tulkinnasta ja siis unionin oikeuden tulkinnasta. Tältä osin kyseinen tuomioistuin pohtii, onko tällä käsitteellä sama merkitys kuin sillä on yhdistetyn nimikkeistön muissa ryhmissä, joita unionin tuomioistuin on jo tulkinnut, mikä tarkoittaisi sitä, että vain tuote, jota ilman istuin ei voisi täyttää olennaista ja pääasiallista tehtäväänsä, olisi istuimen osa. Tässä yhteydessä ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin huomauttaa, että harmonoidun järjestelmän selityksistä voitaisiin johtaa laajempi tulkinta yhdistetyn nimikkeistön 94 ryhmässä tarkoitetulle käsitteelle ”osat” kuin unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä ilmenee.

25

Näissä olosuhteissa Vrhovno sodišče (ylin tuomioistuin, Slovenia) päätti lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:

”1)

Onko edellytyksenä sille, että tietty tuote voidaan [yhdistetyn nimikkeistön] pääasiassa sovellettavien versioiden 94 ryhmässä tarkoitetuksi moottoriajoneuvon istuimen ”osaksi”, se, ettei istuin ilman edellä mainittua tuotetta voi täyttää olennaista ja pääasiallista tehtäväänsä (toiminnallisen yksikön merkityksessä), vai riittääkö, että kyseinen yksittäinen osa, joka on yksinomaan tarkoitettu asennettavaksi moottoriajoneuvojen istuimiin, voidaan tunnistaa istuimen osaksi?

2)

Vaikuttaako se, voidaanko kyseisiä kahta tuotetta yleisesti käyttää itsenäisesti – tai ei – niiden luokitteluun alanimikkeeseen 94019080?”

Ennakkoratkaisukysymysten tarkastelu

Ensimmäinen kysymys

26

Ensimmäisessä kysymyksessään ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin kysyy lähinnä, onko yhdistetyn nimikkeistön nimikettä 9401 tulkittava siten, että käsite moottoriajoneuvon istuimen ”osa” kattaa tavarat, jotka eivät ole välttämättömiä, jotta tällainen istuin voi täyttää tehtävänsä.

27

Aluksi on muistettava, että kun unionin tuomioistuimen käsiteltävänä on tariffiluokittelua koskeva ennakkoratkaisupyyntö, sen tehtävänä on pikemminkin selventää ennakkoratkaisua pyytäneelle tuomioistuimelle niitä perusteita, joiden soveltaminen tekee tälle mahdolliseksi luokitella oikein asianomaiset tuotteet yhdistettyyn nimikkeistöön, eikä luokitella tuotteita itse. Kyseessä olevien tavaroiden tariffiluokitteluun päädytään nimittäin puhtaasti tosiseikkojen arvioinnin perusteella, eikä tällainen arviointi ole unionin tuomioistuimen asiana ennakkoratkaisumenettelyn yhteydessä (tuomio 20.10.2022, Mikrotīkls, C‑542/21, EU:C:2022:814, 21 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

28

On täsmennettävä myös, että yhdistetyn nimikkeistön yleisten tulkintasääntöjen 1 säännön mukaan tavaroiden luokittelu määräytyy tämän nimikkeistön nimikkeiden ja jaksojen tai ryhmien huomautusten sanamuodon mukaisesti. Oikeusvarmuus ja valvonnan helppous edellyttävät, että tavaroiden tariffiluokittelun ratkaisevana luokitteluperusteena on yleensä oltava tavaroiden objektiivisesti todettavat ominaispiirteet ja ominaisuudet, sellaisina kuin ne on määritelty yhdistetyn nimikkeistön nimiketekstissä sekä asianomaisten jaksojen tai ryhmien huomautusten tekstissä (tuomio 20.10.2022, Mikrotīkls, C‑542/21, EU:C:2022:814, 22 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

29

Lisäksi unionin tuomioistuin on useaan kertaan todennut, että vaikka harmonoidun järjestelmän selitykset ja yhdistetyn nimikkeistön selittävät huomautukset eivät ole sitovia, ne ovat tärkeä keino yhteisen tullitariffin yhdenmukaisen noudattamisen takaamiseksi ja ne tarjoavat itsessään päteviä ohjeita tullitariffin tulkitsemiseksi (tuomio 20.10.2022, Mikrotīkls, C‑542/21, EU:C:2022:814, 23 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

30

Yhdistetyn nimikkeistön nimikkeestä 9401 on todettava, että sen sanamuoto kattaa istuimet ja niiden osat. Viimeksi mainitut kuuluvat alanimikkeeseen 940190, jonka otsikko on ”osat”, ja ne luokitellaan johonkin kolmesta tätä tarkoitusta varten varatusta erityisestä kahdeksannumeroisesta alanimikkeestä. On myös huomattava, että pääasiassa kyseessä olevia tavaroita eli ”verkkoa taskujen valmistamiseksi” ja ”istuimen suojaa” ei mainita missään näistä kahdeksannumeroisista alanimikkeistä.

31

Yhdistetyssä nimikkeistössä ei määritellä sen nimikkeessä 9401 tarkoitettua käsitettä ”osat”. On myös huomattava, että yhdistetyn nimikkeistön 94 ryhmän 3 huomautuksen A kohdassa, joka koskee lasista, marmorista, muusta kivestä tai muista yhdistetyn nimikkeistön 68 tai 69 ryhmään kuuluvista aineista valmistettuja levyjä eli muita kuin pääasiassa kyseessä olevia tuotteita, ei anneta mitään hyödyllistä ohjeistusta tämän käsitteen tulkinnasta. Pääasiassa kyseessä olevan riita‑asian kannalta merkitykselliset yhdistetyn nimikkeistön selittävät huomautukset, jotka komissio on hyväksynyt asetuksen N:o 2658/87 9 artiklan 1 kohdan a alakohdan nojalla ja jotka on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä 4.3.2015 (EUVL 2015, C 76, s. 1), eivät myöskään sisällä selvennyksiä tästä käsitteestä.

32

Harmonoidun järjestelmän selitysten vuoden 2012 versiossa todetaan, että 94 ryhmään kuuluvat ainoastaan nimikkeiden 9401–9403 ja 9405 tavaroiden osat, myös karkeasti muotoiltuina, kun ne muotonsa tai muiden erityispiirteidensä nojalla voidaan tunnistaa yksinomaan tai pääasiassa tähän ryhmään kuuluvien huonekalujen osiksi suunnitelluiksi. Ne luokitellaan tähän ryhmään, jos niitä ei ole lähemmin mainittu muualla nimikkeistössä. Lisäksi näistä huomautuksista käy ilmi, että nimikkeeseen 9401 kuuluvat istuimien osiksi tunnistettavat tavarat, kuten selkänojat, istuimet ja käsinojat, sekä kierrejousista tehdyt joustinyhdistelmät tuolien pehmustettuja istuimia varten. Harmonoidun järjestelmän selitysten vuoden 2017 versiossa todetaan, että istuimiin tai istuinten selkänojiin pysyvästi kiinnitettävät päälliset kuuluvat myös tähän nimikkeeseen 9401 istuinten ”osina”.

33

Yhdistetyn nimikkeistön XVI jakson 84 ja 85 ryhmän ja XVIII jakson 90 ryhmän asiayhteydessä kehitellystä unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä ilmenee, että käsite ”osat” edellyttää sellaisen kokonaisuuden olemassaoloa, jonka toiminnan kannalta osat ovat välttämättömiä. Kyseisestä oikeuskäytännöstä seuraa, että jotta tavara voitaisiin luokitella mainituissa ryhmissä tarkoitetuksi ”osaksi”, ei ole riittävää osoittaa, ettei kone tai laite voisi ilman kyseistä osaa vastata niitä tarpeita, joita varten se on tarkoitettu. On vielä osoitettava, että kyseessä olevan koneen tai laitteen mekaaninen tai sähköinen toiminta riippuu mainitusta tavarasta (tuomio 8.12.2016, Lemnis Lighting, C‑600/15, EU:C:2016:937, 48 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

34

Unionin tuomioistuin on myös todennut, että yhteisen tullitariffin johdonmukaisen ja yhtenäisen soveltamisen varmistamiseksi yhdistetyn nimikkeistön tietyssä nimikkeessä tarkoitettu käsite ”osat” olisi määriteltävä samalla tavalla kuin muita yhdistetyn nimikkeistön ryhmiä koskevassa unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä (ks. vastaavasti tuomio 12.12.2013, HARK, C‑450/12, EU:C:2013:824, 37 kohta; tuomio 8.12.2016, Lemnis Lighting, C‑600/15, EU:C:2016:937, 52 kohta ja tuomio 15.5.2019, Korado, C‑306/18, EU:C:2019:414, 44 kohta).

35

Lisäksi unionin tuomioistuin on jo täsmentänyt, että tämä käsitteen ”osat” määritelmä pätee myös yhdistetyn nimikkeistön 94 ryhmän yhteydessä. Unionin tuomioistuin on näin ollen todennut, että yhdistetyn nimikkeen nimikkeessä 9405 tarkoitettu käsite valaisimien ”osat” ei kata tuotteita, jotka eivät ole välttämättömiä kyseisten valaisimien toiminnan kannalta (ks. vastaavasti tuomio 8.12.2016, Lemnis Lighting, C‑600/15, EU:C:2016:937, 5153 kohta).

36

Sama pätee yhdistetyn nimikkeistön nimikkeessä 9401 tarkoitettuihin istuinten ”osiin”.

37

Näin ollen tavaroita voidaan pitää kyseisessä nimikkeessä tarkoitettuina istuinten ”osina” vain, jos ne ovat välttämättömiä, jotta kyseiset istuimet voivat täyttää tehtävänsä.

38

Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen mainitsema seikka, jonka mukaan harmonoidun järjestelmän nimikettä 9401 koskevista selityksistä käy ilmi, että kyseiseen nimikkeeseen kuuluvat myös käsinojat, ei kyseenalaista edellisessä kohdassa esitettyä päätelmää. Kuten nimittäin komissio kirjallisissa huomautuksissaan toteaa, istuin voidaan suunnitella monella eri tavalla, ja siihen kuuluvat osan, jolla henkilö tosiasiallisesti istuu, lisäksi lähtökohtaisesti myös selkänoja tai käsinojat, jotka tukevat istuimella istuvan henkilön selkää tai käsivarsia. Tällaiset osat ovat näin ollen erityisesti suunnitellun istuimen erottamaton osa ja siten olennainen osa sen rakennetta. Siksi nämä osatekijät ovat välttämättömiä, jotta tällainen istuin voi täyttää tehtävänsä. Sama koskee istuimiin tai istuimen selkänojaan pysyvästi kiinnitettäväksi tarkoitettuja päällisiä, jotka mainitaan harmonoidun järjestelmän selitysten vuoden 2017 versiossa nimenomaisesti kyseisessä nimikkeessä tarkoitettuina istuinten ”osina”.

39

Nyt esillä olevassa asiassa ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen tekemistä tosiseikkoja koskevista toteamuksista ei käy ilmi, että pääasiassa kyseessä olevat tavarat olisivat välttämättömiä, jotta moottoriajoneuvon istuin voi täyttää tehtävänsä, minkä tarkastaminen on kuitenkin kyseisen tuomioistuimen tehtävä. Tämän tarkastuksen jälkeen ja ottaen huomioon kyseisten tavaroiden objektiiviset ominaisuudet ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on tehtävä niiden tullitariffiluokittelu.

40

Näissä olosuhteissa ensimmäiseen kysymykseen on vastattava, että yhdistetyn nimikkeistön nimikettä 9401 on tulkittava siten, että moottoriajoneuvon istuimen ”osien” käsite ei kata tavaroita, jotka eivät ole välttämättömiä, jotta tällainen istuin voi täyttää tehtävänsä.

Toinen kysymys

41

Kun otetaan huomioon ensimmäiseen kysymykseen annettu vastaus, toiseen kysymykseen ei ole tarpeen vastata.

Oikeudenkäyntikulut

42

Pääasian asianosaisten osalta asian käsittely unionin tuomioistuimessa on välivaihe kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan asian käsittelyssä, minkä vuoksi kansallisen tuomioistuimen asiana on päättää oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. Oikeudenkäyntikuluja, jotka ovat aiheutuneet muille kuin näille asianosaisille huomautusten esittämisestä unionin tuomioistuimelle, ei voida määrätä korvattaviksi.

 

Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (kymmenes jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti:

 

Tariffi‑ ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23.7.1987 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liitteessä I, sellaisena kuin se on muutettuna 16.10.2014 annetulla komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 1101/2014, 6.10.2015 annetulla komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2015/1754 ja 6.10.2016 annetulla komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2016/1821, olevan yhdistetyn nimikkeistön nimikettä 9401

 

on tulkittava siten, että

 

moottoriajoneuvon istuimen ”osien” käsite ei kata tavaroita, jotka eivät ole välttämättömiä, jotta tällainen istuin voi täyttää tehtävänsä.

 

Allekirjoitukset


( *1 ) Oikeudenkäyntikieli: sloveeni.