–

Lufthansa Technik AERO Alzey GmbH, edustajinaan F. Heemann, Rechtsanwalt, ja A. Juškys, advokatas,

–

Arik Air Limited, edustajanaan L. Augytė‑Kamarauskienė, advokatė,

–

Asset Management Corporation of Nigeria (AMCON), edustajinaan A. Banys, A. Ivanauskaitė ja K. Švirinas, advokatai,

–

Liettuan hallitus, asiamiehinään K. Dieninis, V. Kazlauskaitė‑Švenčionienė ja E. Kurelaitytė,

–

Euroopan komissio, asiamiehinään S. L. Kalėda ja S. Noë,

1

Ennakkoratkaisupyyntö koskee riitauttamattomia vaatimuksia koskevan eurooppalaisen täytäntöönpanoperusteen käyttöönotosta 21.4.2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 805/2004 (EUVL 2004, L 143, s. 15) 23 artiklan ja tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili‑ ja kauppaoikeuden alalla 12.12.2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1215/2012 (EUVL 2012, L 351, s. 1) 36 artiklan 1 kohdan ja 44 artiklan 2 kohdan tulkintaa.

2

Tämä pyyntö on esitetty asiassa, jossa ovat vastakkain lentoyhtiö Arik Air Limited ja Lufthansa Technik AERO Alzey GmbH (jäljempänä Lufthansa) ja joka koskee hakemusta sellaisen täytäntöönpanomenettelyn keskeyttämisestä, joka on pantu vireille Arik Airia vastaan saksalaisen tuomioistuimen Lufthansan hyväksi antaman eurooppalaisen täytäntöönpanoperusteen nojalla.

3

Asetuksen N:o 805/2004 johdanto‑osan 8, 18 ja 20 perustelukappaleessa todetaan seuraavaa:

– –

– –

4

Asetuksen 1 artiklassa, jonka otsikko on ”Kohde”, säädetään seuraavaa:

”Tämän asetuksen tarkoituksena on ottaa käyttöön riitauttamattomia vaatimuksia koskeva eurooppalainen täytäntöönpanoperuste, jonka avulla tehdään vähimmäisvaatimukset vahvistamalla mahdolliseksi tuomioiden, tuomioistuimessa tehtyjen sovintojen ja virallisten asiakirjojen vapaa liikkuvuus kaikissa jäsenvaltioissa ilman, että täytäntöönpanevassa jäsenvaltiossa on ennen tunnustamista ja täytäntöönpanoa tarpeen suorittaa välivaiheen menettelyä.”

5

Asetuksen 5 artiklassa, jonka otsikko on ”Eksekvatuurimenettelyn poistaminen”, säädetään seuraavaa:

”Tuomiojäsenvaltiossa eurooppalaiseksi täytäntöönpanoperusteeksi vahvistettu tuomio on tunnustettava ja pantava täytäntöön toisessa jäsenvaltiossa vaatimatta tuomion julistamista täytäntöönpanokelpoiseksi ja ilman mahdollisuutta vastustaa sen tunnustamista.”

6

Saman asetuksen 6 artiklan, jonka otsikko on ”Eurooppalaiseksi täytäntöönpanoperusteeksi vahvistamisen edellytykset”, 1 kohdan a alakohdassa ja 2 kohdassa säädetään seuraavaa:

”1.   Jäsenvaltiossa annettu riitauttamatonta vaatimusta koskeva tuomio on tuomion antaneelle tuomioistuimelle milloin tahansa tehtävästä hakemuksesta vahvistettava eurooppalaiseksi täytäntöönpanoperusteeksi, jos

– –

2.   Kun eurooppalaiseksi täytäntöönpanoperusteeksi vahvistettu tuomio on lakannut olemasta täytäntöönpanokelpoinen tai sen täytäntöönpanokelpoisuutta on lykätty tai rajoitettu, on tuomion antaneelle tuomioistuimelle milloin tahansa tehtävästä hakemuksesta annettava liitteessä IV olevaa vakiolomaketta käyttäen todistus, jossa todetaan, ettei tuomio ole täytäntöönpanokelpoinen tai että se on rajoitetusti täytäntöönpanokelpoinen.”

7

Asetuksen N:o 805/2004 10 artiklan, jonka otsikko on ”Eurooppalaisen täytäntöönpanoperusteen vahvistavan todistuksen oikaisu tai peruuttaminen”, 1 ja 2 kohdassa säädetään seuraavaa:

”1.   Tuomion antaneelle tuomioistuimelle tehdystä hakemuksesta eurooppalaisen täytäntöönpanoperusteen vahvistava todistus

2.   Eurooppalaisen täytäntöönpanoperusteen vahvistavan todistuksen oikaisuun tai peruuttamiseen sovelletaan tuomiojäsenvaltion lainsäädäntöä.”

8

Kyseisen asetuksen 11 artiklassa, jonka otsikko on ”Eurooppalaisen täytäntöönpanoperusteen vahvistavan todistuksen vaikutukset”, säädetään seuraavaa:

”Eurooppalaisen täytäntöönpanoperusteen vahvistavalla todistuksella on vaikutuksia vain siltä osin kuin tuomio on täytäntöönpanokelpoinen.”

9

Asetuksen 18 artiklassa, jonka otsikko on ”Vähimmäisvaatimusten täyttymättä jäämisen korjautuminen”, säädetään seuraavaa:

”1.   Jos menettely tuomiojäsenvaltiossa ei ole täyttänyt 13–17 artiklassa säädettyjä vaatimuksia, tämä täyttymättä jääminen korjautuu ja tuomio voidaan vahvistaa eurooppalaiseksi täytäntöönpanoperusteeksi, jos

2.   Jos menettely tuomiojäsenvaltiossa ei ole täyttänyt 13 tai 14 artiklassa säädettyjä menettelyä koskevia vaatimuksia, tämä täyttymättä jääminen korjautuu, jos velallisen käyttäytyminen oikeudenkäynnissä osoittaa, että hän on henkilökohtaisesti vastaanottanut tiedoksiannettavan asiakirjan niin hyvissä ajoin, että hän on voinut valmistautua vastaamaan asiassa.”

10

Saman asetuksen 20 artiklan, jonka otsikko on ”Täytäntöönpanomenettely”, 1 kohdassa säädetään seuraavaa:

”Täytäntöönpanomenettelyihin sovelletaan täytäntöönpanevan jäsenvaltion lakia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän luvun säännösten soveltamista.

Eurooppalaiseksi täytäntöönpanoperusteeksi vahvistettu tuomio on pantava täytäntöön samoin edellytyksin kuin täytäntöönpanevassa jäsenvaltiossa annettu tuomio.”

11

Asetuksen N:o 805/2004 21 artiklassa, jonka otsikko on ”Täytäntöönpanon epääminen”, säädetään seuraavaa:

”1.   Täytäntöönpanevan jäsenvaltion toimivaltaisen tuomioistuimen on velallisen pyynnöstä evättävä täytäntöönpano, jos eurooppalaiseksi täytäntöönpanoperusteeksi vahvistettu tuomio on ristiriidassa jossain toisessa jäsenvaltiossa tai kolmannessa maassa

2.   Tuomiota tai sen vahvistamista eurooppalaiseksi täytäntöönpanoperusteeksi ei niiden sisältämän asiaratkaisun osalta saa missään tapauksessa ottaa uudelleen tutkittavaksi täytäntöönpanevassa jäsenvaltiossa.”

12

Kyseisen asetuksen 23 artiklassa, jonka otsikko on ”Täytäntöönpanon lykkääminen tai rajoittaminen”, säädetään seuraavaa:

”Jos velallinen on

täytäntöönpanevan jäsenvaltion toimivaltainen tuomioistuin tai viranomainen voi velallisen hakemuksesta

13

Asetuksen N:o 1215/2012 36 artiklan 1 kohdassa säädetään seuraavaa:

”Jäsenvaltiossa annettu tuomio tunnustetaan muissa jäsenvaltioissa ilman eri menettelyä.”

14

Kyseisen asetuksen 44 artiklassa säädetään seuraavaa:

”1.   Jos tuomion täytäntöönpanosta kieltäytymistä haetaan 3 jakson 2 alajakson nojalla, vastaanottavan jäsenvaltion tuomioistuin voi sen henkilön hakemuksesta, jota vastaan täytäntöönpanoa haetaan,

2.   Vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on sen henkilön hakemuksesta, jota vastaan täytäntöönpanoa haetaan, keskeytettävä täytäntöönpanomenettely, jos tuomion täytäntöönpantavuus keskeytyy alkuperäjäsenvaltiossa.”

15

Amtsgericht Hünfeld (alioikeus, Hünfeld, Saksa) osoitti 14.6.2019 Arik Airille maksamismääräyksen 2292993,32 euron suuruisen saatavan perimiseksi Lufthansan hyväksi. Tämän määräyksen nojalla kyseinen tuomioistuin antoi 24.10.2019 eurooppalaisen täytäntöönpanoperusteen ja 2.12.2019 eurooppalaisen täytäntöönpanoperusteen vahvistavan todistuksen.

16

Lufthansa saattoi asian Liettuassa toimivan ulosottomiehen (jäljempänä ulosottomies) käsiteltäväksi, jotta tämä panisi kyseisen täytäntöönpanoperusteen täytäntöön mainitun todistuksen mukaisesti.

17

Arik Air haki Landgericht Frankfurt am Mainissa (alueellinen alioikeus, Frankfurt am Main, Saksa) asetuksen N:o 805/2004 10 artiklan nojalla eurooppalaisen täytäntöönpanoperusteen vahvistavan todistuksen peruuttamista ja mainitun saatavan pakkoperinnän lopettamista sillä perusteella, että Amtsgericht Hünfeld ei ollut antanut oikeudenkäyntiasiakirjoja tiedoksi asianmukaisesti, minkä seurauksena se ei voinut vastustaa kyseisen tuomioistuimen antamaa maksamismääräystä käytettävissään olleessa määräajassa.

18

Arik Air myös haki Liettuassa ulosottomieheltä täytäntöönpanomenettelyn keskeyttämistä siihen asti, kunnes saksalainen tuomioistuin, jolta tätä myös oli haettu, ratkaisisi lainvoimaisesti hakemuksen eurooppalaisen täytäntöönpanoperusteen vahvistavan todistuksen peruuttamisesta ja pakkoperinnän lopettamisesta. Ulosottomies kieltäytyi hyväksymästä kyseistä keskeyttämishakemusta, sillä sen mukaan asian kannalta merkityksellisessä kansallisessa säännöstössä ei säädetty mahdollisuudesta hakea keskeyttämistä, joka perustuu – kuten nyt käsiteltävässä asiassa – siihen, että täytäntöön pantavan ratkaisun osalta on käytetty oikeussuojakeinoja alkuperäjäsenvaltion tuomioistuimessa.

19

Landgericht Frankfurt am Main asetti 9.4.2020 antamallaan määräyksellä 24.10.2019 annetun eurooppalaisen täytäntöönpanoperusteen täytäntöönpanon keskeyttämisen edellytykseksi sen, että Arik Air asettaa 2000000 euron suuruisen vakuuden. Kyseinen tuomioistuin totesi, että jos tätä vakuutta ei maksettaisi, hakemusta mainitun perusteen täytäntöönpanon keskeyttämisestä ei voitaisi hyväksyä, koska Arik Air ei ollut osoittanut, että kyseinen peruste olisi annettu lainvastaisesti tai että vastustamiselle asetetut määräajat olisivat ylittyneet ilman sen omaa syytä.

20

Arik Air nosti Kauno apylinkės teismasissa (alioikeus, Kaunas, Liettua) kanteen ulosottomiehen päätöksestä kieltäytyä keskeyttämästä kyseistä täytäntöönpanomenettelyä. Kyseinen tuomioistuin hylkäsi kanteen 11.6.2020 antamallaan päätöksellä.

21

Arik Airin tekemän valituksen käsitellyt Kauno apygardos teismas (alueellinen tuomioistuin, Kaunas, Liettua) kumosi 25.9.2020 antamallaan päätöksellä Kauno apylinkės teismasin 11.6.2020 antaman päätöksen ja päätti keskeyttää kyseisen täytäntöönpanomenettelyn siihen asti, kunnes saksalainen tuomioistuin antaisi lainvoimaisen ratkaisun Arik Airin hakemuksista. Kauno apygardos teismas katsoi, että kun otettiin huomioon suhteettoman suuri haitta, joka Arik Airiin kohdistetusta täytäntöönpanomenettelystä voisi aiheutua, eurooppalaisen täytäntöönpanoperusteen vahvistavaa todistusta koskeva oikeussuojakeino alkuperäjäsenvaltion tuomioistuimessa oli riittävä peruste kyseisen menettelyn keskeyttämiseen. Se katsoi myös Kauno apylinkės teismasin näkemyksestä poiketen, että koska ei ollut tietoa, joka olisi vahvistanut saksalaisen tuomioistuimen määräämän vakuuden maksamisen asianomaisessa menettelyn vaiheessa, ei ollut perusteita katsoa, että tämän saksalaisen tuomioistuimen tehtävänä olisi ollut ratkaista, oliko hakemus täytäntöönpanotoimien keskeyttämisestä perusteltu.

22

Lufthansa teki Kauno apygardos teismasin 25.9.2020 antamasta päätöksestä kassaatiovalituksen Lietuvos Aukščiausiasis Teismasiin (ylin tuomioistuin, Liettua) eli ennakkoratkaisua pyytäneeseen tuomioistuimeen.

23

Tämä tuomioistuin pohtii ensinnäkin täytäntöönpanevan jäsenvaltion toimivaltaisten tuomioistuinten tai viranomaisten asetuksen N:o 805/2004 23 artiklan c alakohdan nojalla harjoittaman valvonnan ulottuvuutta, soveltamisedellytyksiä ja laajuutta.

24

Kyseinen tuomioistuin katsoo tältä osin, että mainitun artiklan sanamuodostakin jo ilmenee, että täytäntöönpanevan jäsenvaltion toimivaltaisella tuomioistuimella tai viranomaisella on harkintavaltaa siltä osin kuin kyse on mahdollisuudesta määrätä täytäntöönpanomenettelyn keskeyttämisestä, ja se pohtii, mikä tällaisen harkintavallan laajuus olisi. Se toteaa yhtäältä, että kyseisessä artiklassa olevat ilmaisut ”hakenut muutosta” ja ”mukaan luettuna” antavat ymmärtää, että niissä on kyse kaikista oikeussuojakeinoista alkuperäjäsenvaltiossa eli edellytyksestä, joka näyttää täyttyvän nyt käsiteltävässä asiassa, ja toisaalta, että poikkeustapausten käsitteen ulottuvuutta olisi tulkittava jäsenvaltioissa yhtenäisesti.

25

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin täsmentää, että alkuperäjäsenvaltion tuomioistuimissa on tässä tapauksessa vireillä tuomioistuinmenettelyjä, mutta pääasian asianosaiset ovat eri mieltä näiden menettelyjen merkityksestä, ulottuvuudesta ja menestymismahdollisuuksista. Arik Air siis väittää käyttävänsä oikeussuojakeinoja, mutta Lufthansa kiistää sen, että kyseisellä asianosaisella olisi tällainen oikeus, ja väittää, että tämä pyrkii ainoastaan viivästyttämään täytäntöönpanomenettelyä. Niinpä kyseinen tuomioistuin pohtii, miten laajasti se mahdollisesti on velvollinen tutkimaan alkuperäjäsenvaltiossa käytävää menettelyä.

26

Sitten kyseinen tuomioistuin ottaa huomioon konjunktion ”tai” käytön asetuksen N:o 805/2004 23 artiklassa säädettyjen niiden eri toimenpiteiden välillä, joita täytäntöönpanevan jäsenvaltion toimivaltainen tuomioistuin tai viranomainen voi toteuttaa täytäntöönpanon keskeyttämiseksi tai rajoittamiseksi, ja pohtii, onko mahdollista soveltaa samanaikaisesti useita näistä toimenpiteistä.

27

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin toteaa lopuksi, että asetuksen N:o 1215/2012 mukaan on niin, että täytäntöönpanokelpoisuuden keskeyttämisestä alkuperäjäsenvaltiossa annetulla ratkaisulla olisi oltava vaikutuksia täytäntöönpanevassa jäsenvaltiossa kyseisen asetuksen 36 artiklan 1 kohdassa määritellyn ratkaisujen tunnustamista siviili‑ ja kauppaoikeuden alalla koskevan yleisen velvollisuuden mukaisesti. Kansallisen tuomioistuimen mielestä kyseisen asetuksen 44 artiklan 2 kohdassa mainitaan kuitenkin myös erillinen velvollisuus keskeyttää täytäntöönpanomenettely. Asetuksessa N:o 805/2004 ei sen sijaan täsmennetä, olisiko sen, että tuomioistuinratkaisun täytäntöönpanokelpoisuus keskeytyy alkuperäjäsenvaltiossa, johdettava kyseisen ratkaisun täytäntöönpanon automaattiseen keskeyttämiseen toisessa jäsenvaltiossa vai onko täytäntöönpanevan jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten ratkaisu tätä varten tarpeen. Näin ollen on pohdittava, olisiko asetuksessa N:o 1215/2012 säädetyn kaltaista järjestelmää sovellettava asetuksen N:o 805/2004 yhteydessä.

28

Tässä asiayhteydessä Lietuvos Aukščiausiasis Teismas on päättänyt lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:

29

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin pyytää ensimmäisellä, toisella ja kolmannella kysymyksellään, jotka on syytä tutkia yhdessä, unionin tuomioistuimelta pääasiallisesti tulkintaa asetuksen N:o 805/2004 23 artiklan c alakohdassa tarkoitetusta poikkeustapausten käsitteestä ja erityisesti siitä, ovatko olosuhteet, jotka liittyvät eurooppalaiseksi täytäntöönpanoperusteeksi vahvistetusta ratkaisusta tai eurooppalaisen täytäntöönpanoperusteen vahvistavasta todistuksesta alkuperäjäsenvaltiossa vireille pantuun tuomioistuinmenettelyyn, merkityksellisiä määritettäessä kyseisen käsitteen ulottuvuus ja missä määrin ne ovat merkityksellisiä.

30

Asetuksen N:o 805/2004 23 artiklan c alakohdassa säädetään, että jos velallinen on hakenut muutosta eurooppalaiseksi täytäntöönpanoperusteeksi vahvistettuun ratkaisuun, mainitun asetuksen 19 artiklan mukainen uudelleen tutkimista koskeva pyyntö mukaan luettuna, tai hakenut eurooppalaisen täytäntöönpanoperusteen vahvistavan todistuksen oikaisua tai peruuttamista kyseisen asetuksen 10 artiklan mukaisesti, täytäntöönpanevan jäsenvaltion toimivaltainen tuomioistuin tai viranomainen voi velallisen hakemuksesta poikkeustapauksissa keskeyttää täytäntöönpanomenettelyn.

31

On huomattava, että kyseinen säännös ei sisällä mitään viittausta jäsenvaltioiden oikeuteen siltä osin kuin kyse on poikkeustapausten käsitteelle annettavasta merkityksestä ja ulottuvuudesta, joten on niin, että kun sekä unionin oikeuden yhtenäisen soveltamisen että yhdenvertaisuusperiaatteen vaatimukset otetaan huomioon, kyseistä käsitettä on pidettävä unionin oikeuden itsenäisenä käsitteenä ja sitä on tulkittava yhtenäisesti unionin alueella (ks. vastaavasti tuomio 27.1.2022, Zinātnes parks, C‑347/20, EU:C:2022:59, 42 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

32

Se, että asetuksen N:o 805/2004 20 artiklan 1 kohdassa viitataan täytäntöönpanevan jäsenvaltion lakiin täytäntöönpanomenettelyjen osalta, ei voi vaikuttaa mainittuun toteamukseen. On nimittäin niin, kuten julkisasiamieskin toteaa ratkaisuehdotuksensa 15 kohdassa, että mainittu viittaus ei vaikuta kyseisen asetuksen IV luvun säännösten kuten asetuksen 23 artiklan soveltamiseen; tässä artiklassa säädetään täytäntöönpanomenettelyn rajoittamisen tai keskeyttämisen edellytyksistä siinä tapauksessa, että velallinen on pannut vireille muutoksenhaun tai hakemuksen alkuperäjäsenvaltiossa.

33

Niinpä asetuksen N:o 805/2004 23 artiklan c alakohdassa tarkoitetun poikkeustapausten käsitteen tulkinnassa on, kuten unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä ilmenee, otettava huomioon paitsi kyseisen säännöksen sanamuoto myös asiayhteys, johon se kuuluu, sekä toimella, jonka osa se on, tavoiteltavat päämäärät (ks. vastaavasti tuomio 9.10.2019, BGL BNP Paribas, C‑548/18, EU:C:2019:848, 25 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

34

Ensinnäkin asetuksen N:o 805/2004 23 artiklan c alakohdan sanamuodosta on todettava, että tämän säännöksen sanamuodosta itsestään, erityisesti verbin ”voida” ja ilmauksen ”poikkeus‑” käytöstä siinä ilmenee, että unionin lainsäätäjä on tosin jättänyt täytäntöönpanevan jäsenvaltion tuomioistuimille tai viranomaisille harkintavaltaa niiden arvioidessa tarvetta keskeyttää eurooppalaiseksi täytäntöönpanoperusteeksi vahvistetun ratkaisun täytäntöönpano, mutta sen tarkoituksena on ollut rajoittaa kyseistä mahdollisuutta toteamalla, että kyse on olosuhteista, jotka se on luonnehtinut poikkeuksellisiksi, joten mainittua säännöstä on tulkittava suppeasti (ks. analogisesti tuomio 22.10.2015, Thomas Cook Belgium, C‑245/14, EU:C:2015:715, 31 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

35

Siitä, että unionin lainsäätäjä on käyttänyt poikkeustapausten käsitettä, on kuitenkin pääteltävä, ettei sen tarkoituksena ole ollut rajata asetuksen N:o 805/2004 23 artiklan c alakohtaa koskemaan ainoastaan ylivoimaisen esteen tilanteita, jotka johtuvat yleensä ennalta arvaamattomista ja vääjäämättömistä velalliseen liittymättömästä syystä peräisin olevista tapahtumista.

36

Kun otetaan huomioon nämä sanamuotoon liittyvät seikat, on katsottava, että mahdollisuus keskeyttää eurooppalaiseksi täytäntöönpanoperusteeksi vahvistetun ratkaisun täytäntöönpanomenettely on varattava koskemaan tapauksia, joissa täytäntöönpanon jatkaminen altistaisi velallisen todelliselle riskille erityisen vakavasta vahingosta, jonka korjaaminen olisi mahdotonta tai äärimmäisen vaikeaa, mikäli hänen alkuperäjäsenvaltiossa vireille panemansa muutoksenhaku tai hakemus menestyy.

37

Lisäksi asetuksen N:o 805/2004 23 artiklan c alakohdasta ilmenee, että se, että vireillä on tuomioistuinmenettely, jonka velallinen on pannut alkuperäjäsenvaltiossa vireille joko riitauttaakseen eurooppalaiseksi täytäntöönpanoperusteeksi vahvistetun ratkaisun tai hakeakseen eurooppalaisen täytäntöönpanoperusteen vahvistavan todistuksen oikaisua tai peruuttamista, on ennakkoedellytys sille, että täytäntöönpanevan jäsenvaltion toimivaltainen tuomioistuin tai viranomainen tutkii, onko kyse poikkeuksellisista olosuhteista, keskeyttääkseen mahdollisesti kyseisen perusteen täytäntöönpanon.

38

Toiseksi asiayhteydestä, johon asetuksen N:o 805/2004 23 artiklan c alakohta kuuluu, on huomattava, että kyseisen asetuksen rakenteen mukaan sen 5 artiklassa säädetty eksekvatuurimenettelyn poistaminen perustuu alkuperäjäsenvaltion tuomioistuinten ja viranomaisten ja täytäntöönpanevan jäsenvaltion tuomioistuinten ja viranomaisten väliseen selvään toimivallanjakoon, johon liittyy vaatimuksia, joita on noudatettava sekä menettelyssä, joka johtaa riitauttamatonta vaatimusta koskevan ratkaisun antamiseen, että tämän ratkaisun täytäntöönpanossa. Kyseinen toimivallanjako johtuu siitä, että saatava ja sen toteava eurooppalainen täytäntöönpanoperuste vahvistetaan alkuperäjäsenvaltion oikeuden perusteella, kun taas kyseisen asetuksen 20 artiklan mukaan täytäntöönpanomenettelyyn sovelletaan täytäntöönpanevan jäsenvaltion lakia.

39

Niinpä riitauttamatonta vaatimusta koskevan ratkaisun vahvistaminen alkuperäjäsenvaltiossa eurooppalaiseksi täytäntöönpanoperusteeksi edellyttää asetuksen N:o 805/2004 III luvussa säädettyjen vähimmäisvaatimusten noudattamista. Tältä osin asetuksen 18 artiklan mukaan näiden vaatimusten noudattamatta jättäminen voidaan korjata ainoastaan kyseisen valtion tuomioistuimissa tai viranomaisissa.

40

Täytäntöönpanevan jäsenvaltion toimivaltaisilla tuomioistuimilla tai viranomaisilla puolestaan on asetuksen N:o 805/2004 20 artiklassa niille annetun toimivallan yhteydessä oikeus tutkia, onko olemassa seikkoja, jotka oikeuttavat täytäntöönpanon epäämisen kyseisen asetuksen 21 artiklan 1 kohdan mukaisesti tai täytäntöönpanon rajoittamisen tai keskeyttämisen kyseisen asetuksen 23 artiklan mukaisesti.

41

Näiden tuomioistuinten tai viranomaisten arvioitavaksi ei kuitenkaan voida saattaa mitään riitaa, joka koskisi alkuperäjäsenvaltiossa annettua ratkaisua tai sen vahvistamista eurooppalaiseksi täytäntöönpanoperusteeksi. On nimittäin niin, että – kuten asetuksen N:o 805/2004 21 artiklan 2 kohdasta, luettuna tämän asetuksen johdanto‑osan 18 perustelukappaleen valossa, ilmenee – jäsenvaltioiden välisen keskinäisen luottamuksen lainkäyttöön kussakin jäsenvaltiossa on johdettava siihen, että jokainen jäsenvaltion tuomioistuin voi katsoa, että kaikki eurooppalaiseksi täytäntöönpanoperusteeksi vahvistamisen edellytykset ovat täyttyneet, jolloin riitauttamatonta vaatimusta koskevaa ratkaisua tai sen kyseistä vahvistamista ei niiden sisältämän asiaratkaisun osalta saa missään tapauksessa ottaa uudelleen tutkittavaksi täytäntöönpanevassa jäsenvaltiossa.

42

Asetuksen N:o 805/2004 rakenteesta siis ilmenee, että täytäntöönpanevan jäsenvaltion toimivaltaisilla tuomioistuimilla tai viranomaisilla ei ole toimivaltaa tutkia suoraan eikä välillisesti täytäntöönpanomenettelyn keskeyttämistä koskevan hakemuksen yhteydessä kyseistä alkuperäjäsenvaltiossa annettua ratkaisua tai sen vahvistamista eurooppalaiseksi täytäntöönpanoperusteeksi.

43

Kun tällainen asetuksessa N:o 805/2004 tehty toimivallanjako alkuperäjäsenvaltion tuomioistuinten ja viranomaisten ja täytäntöönpanevan jäsenvaltion tuomioistuinten ja viranomaisten välillä otetaan huomioon, täytäntöönpanevan jäsenvaltion tuomioistuimilla tai viranomaisilla on rajallinen harkintavalta niiden olosuhteiden arvioinnissa, joiden perusteella hakemus täytäntöönpanon keskeyttämisestä on mahdollista hyväksyä. Niinpä tutkiessaan tällaisen hakemuksen ja selvittääkseen, ovatko olosuhteet, joihin velallinen hakemuksensa tueksi vetoaa, luonteeltaan poikkeuksellisia, kyseisten tuomioistuinten tai viranomaisten on todettuaan, että alkuperäjäsenvaltiossa on vireillä asetuksen N:o 805/2004 23 artiklassa tarkoitettu muutoksenhaku tai hakemus, ainoastaan punnittava keskenään kyseessä olevia intressejä eli velkojan intressiä, joka on sen saatavaa koskevan ratkaisun välitön täytäntöönpano, ja velallisen intressiä, joka on erityisen vakavien ja korjaamattomien tai vaikeasti korjattavissa olevien vahinkojen estäminen, mainitussa artiklassa tavoitellun oikeudenmukaisen tasapainon tunnistamiseksi. Kuten julkisasiamies toteaa ratkaisuehdotuksensa 30 kohdassa, tällaisen tutkinnan yhteydessä on poissuljettua, että kyseiset tuomioistuimet tai viranomaiset arvioisivat edes prima facie sitä, onko velallisen alkuperäjäsenvaltiossa vireille panema muutoksenhaku tai hakemus perusteltu.

44

Kolmanneksi on todettava, että asetuksen N:o 805/2004 23 artiklan c alakohdan teleologinen tulkinta tukee sitä, että poikkeustapausten käsitettä on tulkittava suppeasti.

45

Kuten tämän asetuksen 1 artiklasta, luettuna yhdessä asetuksen johdanto‑osan kahdeksannen perustelukappaleen kanssa, ilmenee, tämän asetuksen tarkoituksena nimittäin on varmistaa muiden muassa sellaisten ratkaisujen, jotka koskevat riitauttamattomia vaatimuksia, vapaa liikkuvuus sekä nopeuttaa ja yksinkertaistaa niiden täytäntöönpanoa muussa kuin siinä jäsenvaltiossa, jossa ratkaisu on annettu. Kun tämä tavoite otetaan huomioon, kyseisen asetuksen 21 ja 23 artiklassa säädettyjä kyseisten ratkaisujen välittömän täytäntöönpanon esteiden edellytyksiäkin on tulkittava suppeasti.

46

Edellä esitetyn perusteella ensimmäiseen, toiseen ja kolmanteen kysymykseen on vastattava, että asetuksen N:o 805/2004 23 artiklan c alakohtaa on tulkittava siten, että siihen sisältyvällä poikkeustapausten käsitteellä tarkoitetaan tilannetta, jossa eurooppalaiseksi täytäntöönpanoperusteeksi vahvistetun ratkaisun täytäntöönpanomenettelyn jatkaminen silloin, kun velallinen on alkuperäjäsenvaltiossa hakenut kyseiseen ratkaisuun muutosta tai hakenut eurooppalaisen täytäntöönpanoperusteen vahvistavan todistuksen oikaisua tai peruuttamista, altistaisi kyseisen velallisen todelliselle riskille erityisen vakavasta vahingosta, jonka korjaaminen olisi, mikäli kyseinen ratkaisu kumotaan tai eurooppalaisen täytäntöönpanoperusteen vahvistava todistus oikaistaan tai peruutetaan, mahdotonta tai äärimmäisen vaikeaa. Mainitulla käsitteellä ei viitata olosuhteisiin, jotka liittyvät eurooppalaiseksi täytäntöönpanoperusteeksi vahvistetusta ratkaisusta tai eurooppalaisen täytäntöönpanoperusteen vahvistavasta todistuksesta alkuperäjäsenvaltiossa vireille pantuun tuomioistuinmenettelyyn.

47

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee neljännellä kysymyksellään pääasiallisesti, onko asetuksen N:o 805/2004 23 artiklaa tulkittava siten, että siinä sallitaan sen a alakohdassa säädettyjen rajoittavien toimenpiteiden, sen b alakohdassa säädettyjen vakuuden asettamista koskevien toimenpiteiden tai sen c alakohdassa säädettyjen täytäntöönpanon keskeyttämistoimenpiteiden samanaikainen soveltaminen.

48

Tältä osin on huomattava, että asetuksen N:o 805/2004 23 artiklassa, jonka otsikko on ”Täytäntöönpanon lykkääminen tai rajoittaminen”, luetellaan toimenpiteet, joista täytäntöönpanevan jäsenvaltion toimivaltainen tuomioistuin tai viranomainen voi määrätä velallisen hakemuksesta ja jotka ovat täytäntöönpanomenettelyn rajoittaminen turvaamistoimiin, vakuuden asettaminen täytäntöönpanon edellytyksenä tai täytäntöönpanon keskeyttäminen poikkeustapauksissa.

49

Mainitun artiklan sanamuodosta ilmenee, että siinä säädetyt toimenpiteet on yhdistetty toisiinsa konjunktiolla ”tai”, jolla voi joissakin kieliversioissa olla joko vaihtoehtoinen tai kumulatiivinen merkitys (ks. vastaavasti tuomio 30.1.2020, Autoservizi Giordano, C‑513/18, EU:C:2020:59, 24 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen). Mainitun konjunktion käyttäminen ei siis osoita unionin lainsäätäjän tarkoitusta siltä osin kuin kyse on mahdollisuudesta soveltaa asetuksen N:o 805/2004 23 artiklassa tarkoitettuja toimenpiteitä samanaikaisesti.

50

Sitä vastoin kyseisen artiklan rakenteen ja siinä säädettyjen toimenpiteiden ulottuvuuden perusteella voidaan katsoa, että yhtäältä asetuksen N:o 805/2004 23 artiklan c alakohdassa säädetyn täytäntöönpanomenettelyn keskeyttämistoimenpiteen ja toisaalta 23 artiklan a alakohdassa säädetyn kyseistä menettelyä rajoittavan toimenpiteen tai 23 artiklan b alakohdassa säädetyn toimenpiteen, jolla velkoja velvoitetaan asettamaan vakuus, samanaikainen soveltaminen ei ole mahdollista.

51

Asetuksen N:o 805/2004 23 artiklan c alakohdan mukaisesti velallisen hakemuksesta määrätty täytäntöönpanomenettelyn keskeyttäminen on nimittäin esteenä, kun sen välittömät vaikutukset kyseisen menettelyn jatkamiseen otetaan huomioon, mahdollisuudelle rajoittaa menettely kyseisen asetuksen 23 artiklan a alakohdassa tarkoitettuihin turvaamistoimiin. Kyseisen asetuksen 23 artiklan b alakohdan mukaisesta velkojan velvoittamisesta asettaa vakuus on puolestaan säädetty, jotta kyseessä oleva saatava voidaan panna välittömästi täytäntöön, mikä sulkee loogisesti pois täytäntöönpanon keskeyttämistoimenpiteen samanaikaisen soveltamisen.

52

Kuten julkisasiamies on ratkaisuehdotuksensa 52 kohdassa pääasiallisesti todennut, ei ole kuitenkaan poissuljettua, että täytäntöönpanevan jäsenvaltion toimivaltainen tuomioistuin tai viranomainen voisi määrätä velkojan antamaan vakuuden edellytyksenä luonteeltaan yksinomaan turvaavien täytäntöönpanotoimien toteuttamiselle.

53

Edellä esitetyn perusteella neljänteen kysymykseen on vastattava, että asetuksen N:o 805/2004 23 artiklaa on tulkittava siten, että siinä sallitaan sen a alakohdassa säädettyjen rajoittavien toimenpiteiden ja sen b alakohdassa säädettyjen vakuuden asettamista koskevien toimenpiteiden samanaikainen soveltaminen muttei näistä toimenpiteistä jommankumman soveltamista samanaikaisesti sen c alakohdassa tarkoitetun täytäntöönpanomenettelyn keskeyttämistoimenpiteen kanssa.

54

Viides kysymys, jolla pyydetään asetuksen N:o 1215/2012 36 artiklan 1 kohdan ja 44 artiklan 2 kohdan tulkintaa, koskee alkuperäjäsenvaltiossa annetun ratkaisun, jolla määrätään riitauttamatonta vaatimusta koskevan eurooppalaiseksi täytäntöönpanoperusteeksi vahvistetun ratkaisun täytäntöönpanokelpoisuuden keskeyttämisestä, vaikutuksia tämän viimeksi mainitun ratkaisun täytäntöönpanomenettelyyn, joka on pantu vireille täytäntöönpanevassa jäsenvaltiossa.

55

Aluksi on korostettava, ettei ennakkoratkaisupyynnöstä ilmene, että ajankohtana, jona asia saatettiin unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi, toimivaltainen saksalainen tuomioistuin olisi lainvoimaisesti lausunut 24.10.2019 annetun eurooppalaisen täytäntöönpanoperusteen täytäntöönpanon keskeyttämisestä, mutta tätä varten käynnistetty menettely oli kyseisenä ajankohtana vireillä kyseisessä tuomioistuimessa, joten ei voida sulkea pois sitä, että mainitun perusteen täytäntöönpanon keskeyttämisestä annetaan ratkaisu. Ei siis ole ilmeistä, ettei vastauksesta viidenteen kysymykseen olisi hyötyä ennakkoratkaisua pyytäneelle tuomioistuimelle sen ratkaistessa käsiteltävänään olevaa asiaa. Tästä seuraa, että viides kysymys täyttää tutkittavaksi ottamisen edellytykset.

56

On korostettava myös, että vaikka ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin pyytää muodollisesti asetuksen N:o 1215/2012 36 artiklan 1 kohdan ja 44 artiklan 2 kohdan tulkintaa, asetuksen N:o 805/2004, jonka nojalla täytäntöönpanomenettely on pantu vireille pääasiassa, 6 artiklan 2 kohdassakin säännellään eurooppalaiseksi täytäntöönpanoperusteeksi vahvistetun ratkaisun täytäntöönpanokelpoisuuden keskeyttämisen tilannetta.

57

Koska unionin tuomioistuin on toimivaltainen poimimaan kaikista ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen esittämistä seikoista ja erityisesti ennakkoratkaisupyynnön perusteluista ne unionin oikeutta koskevat seikat, joita on syytä tulkita, kun otetaan huomioon riidan kohde (ks. vastaavasti tuomio 22.4.2021, Profi Credit Slovakia, C‑485/19, EU:C:2021:313, 50 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen), viides kysymys on ymmärrettävä siten, että sillä pyydetään asetuksen N:o 805/2004 6 artiklan 2 kohdan tulkintaa.

58

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee näin ollen viidennellä kysymyksellään pääasiallisesti, onko asetuksen N:o 805/2004 6 artiklan 2 kohtaa tulkittava siten, että kun eurooppalaiseksi täytäntöönpanoperusteeksi vahvistetun ratkaisun täytäntöönpanokelpoisuus on keskeytetty alkuperäjäsenvaltiossa, täytäntöönpanevan jäsenvaltion tuomioistuimen on kyseisen ratkaisun perusteella keskeytettävä tässä viimeksi mainitussa valtiossa vireille pantu täytäntöönpanomenettely.

59

Tältä osin on todettava, että asetuksen N:o 805/2004 6 artiklan 1 kohdasta ilmenee, että riitauttamatonta vaatimusta koskevan ratkaisun vahvistamiselle eurooppalaiseksi täytäntöönpanoperusteeksi on asetettu useita edellytyksiä, joista yksi on kyseisen asetuksen 6 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädetty edellytys siitä, että kyseinen ratkaisu on täytäntöönpanokelpoinen alkuperäjäsenvaltiossa.

60

Kyseisen asetuksen 11 artiklan mukaan eurooppalaisen täytäntöönpanoperusteen vahvistavalla todistuksella on vaikutuksia vain siltä osin kuin kyseinen ratkaisu on täytäntöönpanokelpoinen.

61

Näistä säännöksistä ilmenee, että eurooppalaisella täytäntöönpanoperusteella ei voi olla oikeusvaikutuksia, jos täten vahvistetun ratkaisun täytäntöönpanokelpoisuus on keskeytetty alkuperäjäsenvaltiossa.

62

Juuri tässä asiayhteydessä asetuksen N:o 805/2004 6 artiklan 2 kohdassa säädetään, että kun eurooppalaiseksi täytäntöönpanoperusteeksi vahvistettu ratkaisu on lakannut olemasta täytäntöönpanokelpoinen tai sen täytäntöönpanokelpoisuutta on lykätty tai rajoitettu, on ratkaisun antaneelle tuomioistuimelle milloin tahansa tehtävästä hakemuksesta annettava kyseisen asetuksen liitteessä IV olevaa lomaketta käyttäen todistus, jossa todetaan, ettei ratkaisu ole täytäntöönpanokelpoinen tai että se on rajoitetusti täytäntöönpanokelpoinen.

63

Niinpä silloin, kun eurooppalaiseksi täytäntöönpanoperusteeksi vahvistetun ratkaisun täytäntöönpanokelpoisuus on keskeytetty alkuperäjäsenvaltiossa, täytäntöönpanevan jäsenvaltion toimivaltaisen tuomioistuimen tai viranomaisen on keskeytettävä tässä valtiossa vireille pantu täytäntöönpanomenettely, jos sille esitetään asetuksen N:o 805/2004 6 artiklan 2 kohdassa säädetty todistus.

64

Edellä esitetyn perusteella viidenteen kysymykseen on vastattava, että asetuksen N:o 805/2004 6 artiklan 2 kohtaa, luettuna yhdessä tämän asetuksen 11 artiklan kanssa, on tulkittava siten, että kun eurooppalaiseksi täytäntöönpanoperusteeksi vahvistetun ratkaisun täytäntöönpanokelpoisuus on keskeytetty alkuperäjäsenvaltiossa ja kun mainitussa 6 artiklan 2 kohdassa säädetty todistus on esitetty täytäntöönpanevan jäsenvaltion tuomioistuimelle, tämän tuomioistuimen on kyseisen ratkaisun perusteella keskeytettävä tässä viimeksi mainitussa valtiossa vireille pantu täytäntöönpanomenettely.

65

Pääasian asianosaisten osalta asian käsittely unionin tuomioistuimessa on välivaihe kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan asian käsittelyssä, minkä vuoksi kansallisen tuomioistuimen asiana on päättää oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. Oikeudenkäyntikuluja, jotka ovat aiheutuneet muille kuin näille asianosaisille huomautusten esittämisestä unionin tuomioistuimelle, ei voida määrätä korvattaviksi.

Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (neljäs jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti: