1.

Yritys myy graafisten esitysten jäljennöksiä ilman näiden esitysten valmistajaksi esittäytyneen henkilön lupaa. Tämä on nostanut tuomioistuimessa kanteen, joka liittyy teollis- tai tekijänoikeuden loukkaamiseen ja perustuu direktiivin 2004/48/EY ( 2 ) 8 artiklan 1 kohtaan, jossa vahvistetaan välineellinen oikeus, jonka tarkoituksena on taata teollis- ja tekijänoikeuksien tehokas suoja. ( 3 ) Onko tämän henkilön näytettävä toteen, että hän on kyseisen teollis- tai tekijänoikeuden haltija, vai ainoastaan osoitettava todennäköiseksi se, että hän on tämän oikeuden haltija? Sąd Okręgowy w Warszawien (Varsovan alueellinen tuomioistuin, Puola) esittämä kysymys on olennaisilta osin tämä.

2.

Nyt käsiteltävä asia antaa unionin tuomioistuimelle aiheen tutkia oikeuskäytäntönsä valossa näyttövaatimuksen tasoa, kun kyseessä on tietopyyntö, joka koskee tavaroiden tai palvelujen alkuperää ja jakeluverkkoa ja joka perustuu direktiivin 2004/48 8 artiklan 1 kohdan mukaiseen tiedonsaantioikeuteen. Esitettyyn kysymykseen vastaamiseksi on punnittava keskenään yhtäältä teollis- ja tekijäoikeuksien haltijoiden tiedonsaantioikeutta ja toisaalta vastaajan suojaa tämän oikeuden väärinkäyttöä vastaan.

3.

Direktiivin 2004/48 johdanto-osan 10 ja 17 perustelukappaleen sanamuoto on seuraava:

– –

4.

Kyseisen direktiivin 1 artiklan otsikkona on ”Kohde”, ja siinä säädetään seuraavaa:

”Tämä direktiivi koskee teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamiseksi tarvittavia toimenpiteitä, menettelyjä ja oikeussuojakeinoja. – –”

5.

Kyseisen direktiivin II luvun otsikkona on ”Toimenpiteet, menettelyt ja oikeussuojakeinot”, ja se sisältää 3–15 artiklan. Saman direktiivin 3 artiklan otsikkona on ”Yleinen velvoite”, ja siinä säädetään seuraavaa:

”1.   Jäsenvaltioiden on säädettävä tarvittavat toimenpiteet, menettelyt ja oikeussuojakeinot tässä direktiivissä tarkoitettujen teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamiseksi. Näiden toimenpiteiden, menettelyjen ja oikeussuojakeinojen on oltava oikeudenmukaisia ja tasapuolisia, ne eivät saa olla liian monimutkaisia tai kalliita eivätkä ne saa sisältää kohtuuttomia määräaikoja tai johtaa aiheettomiin viivytyksiin.

2.   Näiden toimenpiteiden, menettelyjen ja oikeussuojakeinojen on myös oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia, ja niitä on sovellettava siten, että vältetään luomasta esteitä lailliselle kaupankäynnille ja säädetään takeista niiden väärinkäytön estämiseksi.”

6.

Direktiivin 2004/48 4 artiklan otsikkona on ”Henkilöt, joilla on oikeus pyytää toimenpiteiden, menettelyjen ja oikeussuojakeinojen soveltamista”, ja siinä säädetään seuraavaa:

”Jäsenvaltioiden on myönnettävä oikeus pyytää tässä luvussa tarkoitettujen toimenpiteiden, menettelyjen ja oikeussuojakeinojen soveltamista:

7.

Kyseisen direktiivin 8 artiklan otsikkona on ”Tiedonsaantioikeus”, ja sen 1 ja 2 kohdan sanamuoto on seuraava:

”1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltaiset oikeusviranomaiset voivat teollis- tai tekijänoikeuden loukkausta koskevan oikeudenkäynnin yhteydessä kantajan perustellusta ja oikeasuhteisesta pyynnöstä määrätä, että sellaisten tavaroiden ja palvelujen alkuperästä ja jakeluverkosta, jotka loukkaavat teollis- tai tekijänoikeutta, annetaan tietoja. Tiedonantovelvollinen on teollis- tai tekijänoikeuksia loukannut ja/tai kuka tahansa muu henkilö:

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettuihin tietoihin sisältyvät tapauksen mukaan:

8.

Puolan siviiliprosessilain (ustawa – Kodeks postępowania cywilnego), joka on annettu 17.11.1964, 278 §:n 1 momentissa, siinä muodossa kuin sitä sovelletaan pääasian oikeudenkäyntiin ( 4 ) (jäljempänä siviiliprosessilaki), säädetään seuraavaa:

”Mikäli tarvitaan erityistä osaamista, tuomioistuin voi kuultuaan asianosaisten vaatimukset, jotka koskevat asiantuntijoiden lukumäärää ja valintaa, pyytää lausuntoa yhdeltä tai useammalta asiantuntijalta.”

9.

Tämän lain 47989 §:ssä säädetään seuraavaa:

”1.   Tämän pykälän säännöksiä sovelletaan asioihin, jotka liittyvät tekijänoikeuden ja lähioikeuksien suojaan, teollista omaisuutta koskevien oikeuksien suojaan ja muiden aineettomia hyödykkeitä koskevien oikeuksien suojaan (henkistä omaisuutta koskevat asiat).

2.   Tässä pykälässä tarkoitettuina henkistä omaisuutta koskevina asioina pidetään myös asioita, jotka liittyvät

– –”

10.

Kyseisen lain 479112 §:ssä säädetään seuraavaa:

”Säännöksiä, jotka koskevat tiedonantovelvollista, sovelletaan jokaiseen, puolustusasianajaja mukaan lukien, jolla on 479113 §:ssä säädettyjä tietoja tai jolla on pääsy niihin.”

11.

Saman lain 479113 §:n 1 ja 2 momentin sanamuoto on seuraava:

”1.   Mikäli oikeudenhaltija osoittaa uskottavasti, että on olemassa olosuhteita, jotka ovat ominaisia teollis- ja tekijänoikeuden loukkaamiselle, tuomioistuin voi tämän pyynnöstä ennen tähän teollis- ja tekijänoikeuden loukkaamiseen liittyvän menettelyn vireillepanoa tai tällaisen menettelyn aikana alimmassa oikeusasteessa pidettävän istunnon päättymiseen saakka kehottaa loukkaajaa toimittamaan tietoja tavaroiden tai palvelujen alkuperästä ja jakeluverkoista, jos tämä on tarpeen oikeudenhaltijan kanteen kannalta.

2.   Jos tuomioistuimen tietopyyntö on esitetty ennen menettelyä, joka liittyy teollis- tai tekijänoikeuden loukkaamiseen, tämä menettely on pantava vireille yhden kuukauden kuluessa tietopyyntöön liittyvän määräyksen täytäntöönpanopäivästä.”

12.

TB on luonnollinen henkilö, joka myy koriste-esineitä verkkokaupan välityksellä. Osana liiketoimintaansa hän myy koneellisesti valmistamiaan jäljennöksiä, joiden grafiikka on yksinkertainen ja jotka koostuvat muutamasta väristä ja geometrisista kuvioista sekä lyhyistä lauseista. Tässä yhteydessä kuvat A, B ja C (jäljempänä riidanalaiset jäljennökset) sisältävät seuraavat lauseet: ”Mój dom moje zasady” (”Meillä määrään minä”); ”Nie ma ludzi idealnych a jednak jestem” (”Täydellisiä ihmisiä ei ole olemassa, mutta minä olen yksi heistä”) ja ”W naszym domu rano słychać tupot małych stopek. Zawsze pachnie pysznym ciastem. Mamy dużo obowiązków, mnóstwo zabawy i miłości” (”Meillä kuullaan aamuisin pienten tassujen ääntä. Meillä tuoksuu aina herkullisilta leivonnaisilta. Meillä on paljon velvoitteita, iloa ja rakkautta”). TB esittää olevansa jäljentämiensä kuvien tekijä, ja ne ovat hänen mukaansa tekijänoikeuslainsäädännössä tarkoitettuja teoksia.

13.

”Knor” Sp. z o.o:n (jäljempänä Knor) toimittamia kuvien A ja B täsmällisiä kopioita myydään ilman TB:n lupaa Castorama Polska Sp. z o.o:n (jäljempänä Castorama) myymälöissä ja verkkokaupassa. Näiden kuvien osalta TB:n teoksissa tai Castoraman tarjoamissa kopioissa ei mainita niiden tekijää eikä alkuperää. Castorama myy myös Knorin toimittamia jäljennöksiä, jotka sisältävät saman tekstin kuin kuvassa C mutta joiden grafiikassa ja kirjasintyypeissä on eroavaisuuksia. TB vaati 13.10.2020 Castoramaa lopettamaan hänen luomiinsa, tämän yhtiön ilman hänen lupaansa myymiin teoksiin liittyvien taloudellisten ja moraalisten tekijänoikeuksien loukkaukset.

14.

TB pani asian siviiliprosessilain 479113 §:n nojalla 15.12.2020 vireille Sąd Okręgowy w Warszawiessa, joka on ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin. Hän vaati tässä oikeudenkäynnissä Castoramaa ja Knoria antamaan hänelle riidanalaisiin jäljennöksiin liittyviä tietoja jakeluverkosta sekä vastaanotettujen ja tilattujen tavaroiden lukumäärästä, täydellisen luettelon tavarantoimittajista, tiedon ajankohdasta, jolloin tavarat on saatettu myyntiin Castoraman myymälöissä ja verkkokaupassa, tiedot myymälöissä ja verkkokaupassa myytyjen tavaroiden määrästä ja tiedon tavaroiden myynnistä saadusta hinnasta, eriteltynä myymälöissä ja verkkokaupoissa myytyjen tavaroiden osalta. TB vetosi siihen, että hänellä oli taloudelliset ja moraaliset tekijänoikeudet riidanalaisiin jäljennöksiin, ja ilmoitti, että pyydetyt tiedot olivat tarpeen tekijänoikeusloukkauksia ja mahdollisesti vilpillistä kilpailua koskevien vahingonkorvausvaatimusten esittämiseksi.

15.

Castorama vaati tämän tietopyynnön hylkäämistä ja toissijaisesti tuomioistuimen määräyksen antamista mahdollisimman suppeana siten, että se rajoittuu ainoastaan tekijänoikeuslainsäädännössä tarkoitettuihin teoksiin, mutta kiisti sen mahdollisuuden, että riidanalaisia jäljennöksiä voitaisiin pitää ”teoksina”. Se vetosi myös liikesalaisuuksien suojaan ja siihen, ettei TB ollut osoittanut olevansa näiden jäljennösten taloudellisten tekijänoikeuksien haltija. Castoraman mukaan TB:n hakemuksen kohteena olevat hengentuotteet eivät ole alkuperäisiä eikä tämä ole osoittanut, että niiden uutuutta koskeva edellytys olisi täyttynyt. Tämän hakemuksen hyväksyminen merkitsisi tekijänoikeutta koskevan suojan myöntämistä ajatuksille ja ideoille, sillä riidanalaiset jäljennökset ovat nykytrendin mukaisia ns. yksinkertaistettuja motivaatiokuvia, joissa esitetään arkipäiväisiä lauseita. Castorama on lisäksi arvioinut, että kaikki riidanalaisten jäljennösten graafiset osatekijät ovat arkipäiväisiä ja toistuvia eivätkä eroa millään omaperäisellä tavalla koostumuksen, värien ja käytettyjen kirjasintyyppien osalta muista markkinoilla saatavilla olevista kuvista.

16.

TB ei ole vastauksena näihin perusteluihin tarjoutunut esittämään tositteita osoittaakseen, että olisi olemassa teollis- tai tekijänoikeus, joka koskee riidanalaisia jäljennöksiä ja liittyy erityiseen osaamiseen (asiantuntijalausunnon kannalta) grafiikan ja muotoilun alalla. Todisteet, joita hän esitti 15.12.2020 päivätyssä hakemuksessaan, muodostuivat sen verkkokaupassa myynnissä olevien tuotteiden sivujen tulosteista ja myyntilaskuista vuodesta 2014 lukien sekä tulosteista, jotka oli otettu Castoraman verkkosivuilta ja kuvien ostolaskuista sen verkkokaupassa.

17.

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin on pohtinut TB:n pyyntöä tutkiessaan, miten on tulkittava direktiivin 2004/48 8 artiklan 1 kohtaa, erityisesti sitä kysymystä, onko tarpeen esittää näyttö tietopyynnön kohteena olevan tavaran oikeudellisesta luonteesta vai vain osoittaa se todennäköiseksi, kun otetaan huomioon, että tämän direktiivin 6 ja 7 artiklassa käytetään eri sanamuotoja ja että kyseisen direktiivin 4 artiklassa tarkoitetaan ”teollis- ja tekijänoikeuksien haltijoita”. Tämän tuomioistuimen epäilykset ovat koskeneet myös mahdollisuutta soveltaa eri näyttötasoa riidanalaisten jäljennösten tason mukaan eli sen mukaan, ovatko kyseessä teokset vai ei, ja näin ollen TB:n asiavaltuutta.

18.

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin korostaa, että siviiliprosessilain 479113 §:llä on pantu direktiivin 2004/48 8 artikla täytäntöön ja että tämän lain 47989 §:ssä, jolla määritellään henkiseen omaisuuteen liittyvien asioiden ala, mainitaan 2 momentin 1 kohdassa asiat, jotka koskevat ”vilpillisen kilpailun estämistä ja sitä vastaan käytävää taistelua”. Tämä tuomioistuin viittaa tämän direktiivin johdanto-osan 13 perustelukappaleeseen ( 5 ) ja korostaa, että vaikka Puolan oikeuskäytännössä ei ole nyt käsiteltävän asian kannalta vielä annettu yksiselitteistä vastausta tähän kysymyksiin, se omaksuu tulkinnan, jonka mukaan kansallisessa lainsäädännössä on laajennettu sisäisiä tarpeita varten kyseisen direktiivin soveltamisalaa koskemaan vilpillistä kilpailua merkitseviä toimia, jotka sisältävät tuotteiden orjallisen jäljittelyn, vaikka ne eivät ole yksinoikeuksien, kuten tekijänoikeuden haltijan oikeuksien, kohteena. Kun otetaan nämä seikat huomioon, kuvia A ja B koskevaan pyynnön osaan ei liittyisi mitään unionin oikeuden tulkintaongelmaa, koska TB on esittänyt näytön siitä, että Castorama on myynyt jäljennöksiä, jotka ovat näiden kuvien orjallisia jäljennöksiä.

19.

Sitä vastoin ratkaisun antamiseksi kuvaa C koskevasta pyynnöstä olisi tarpeen tulkita unionin oikeutta, koska Castoraman myymä jäljennös ei ole tämän kuvan orjallinen jäljennös, eli teksti on otettu mukaan, sen asettelu sivulla on säilytetty, mutta on käytetty muita graafisia elementtejä ja muita kirjasintyyppejä. Puolan oikeuskäytännössä, joka vastaa unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöä, ( 6 ) on todettu, että on asiaa käsittelevän tuomioistuimen tehtävänä tutkia teoksen luovia ominaisuuksia. Tässä yhteydessä ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin katsoo, että kun asiaan liittyvät tosiseikat ovat monimutkaisia eikä tuomarin kokemus ole riittävä, olisi tarpeen turvautua asiantuntijan lausuntoon, ja todistustaakka ja asiantuntijan lausunnon hankkiminen kuuluvat yleisesti kantajalle.

20.

Puolan tuomioistuimet ovat sen mielestä ilmaisseet kaksi ristiriitaista näkemystä siviiliprosessilain 479113 §:n tulkinnasta katsoessaan, että joko kantajan on esitettävä näyttö siitä, että hän on riidanalaisen teollis- tai tekijänoikeuden haltija, tai hänen ei tarvitse näyttää toteen suojatun oikeuden loukkaamista vaan ainoastaan osoitettava sen todennäköisyys, koska tietopyyntö voidaan kohdistaa myös kolmanteen osapuoleen.

21.

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin toteaa, että sen mielestä direktiivin 2004/48 8 artiklan 1 kohtaa, luettuna yhdessä tämän direktiivin 4 artiklan 1 kohdan kanssa, on tulkittava siten, että se liittyy teollis- ja tekijänoikeuksien suojaa koskevaan toimenpiteeseen, joka on käytettävissä vain silloin, jos teollis- ja tekijänoikeuden haltijuus näytetään toteen, eikä riitä, että osoitetaan todennäköiseksi, että tämä toimenpide koskee olemassa olevaa teollis- ja tekijänoikeutta, sillä on tarpeen esittää näyttö tästä seikasta erityisesti siinä tapauksessa, että tietopyyntö tavaroiden tai palvelujen alkuperästä ja jakeluverkostoista on esitetty ennen teollis- tai tekijänoikeuksien loukkaamiseen perustuvan vahingonkorvauskanteen nostamista.

22.

Näissä olosuhteissa Sąd Okręgowy w Warszawie on päättänyt lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:

23.

Kirjallisia huomautuksia ovat esittäneet Castorama, Puolan ja Itävallan hallitukset sekä Euroopan komissio.

24.

Itävallan hallitus on ilmaissut kirjallisissa huomautuksissaan epävarmuutta siitä, täyttyvätkö ennakkoratkaisupyynnön tutkimisedellytykset. Itävallan hallitus on esittänyt, että riidanalaisten jäljennösten luonnehtimista ”teokseksi” pitäisi tutkia oikeudellisena kysymyksenä pääasian oikeudenkäynnin yhteydessä. Tässä yhteydessä nämä jäljennökset olisivat ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen käytettävissä, koska niiden erityinen esitysmuoto ja rakenne ovat ilmeisiä ja kiistattomia. Vastaus kysymykseen, joka koskee sitä, mikä on näytön taso, jota on sovellettava direktiivin 2004/48 8 artiklan yhteydessä, ei siis olisi tarpeen tämän riidan ratkaisemiseksi.

25.

Unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan yksinomaan kansallisen tuomioistuimen, jossa asia on vireillä ja joka vastaa annettavasta ratkaisusta, tehtävänä on asian erityispiirteiden perusteella harkita, onko ennakkoratkaisu tarpeen asian ratkaisemiseksi ja onko sen unionin tuomioistuimelle esittämillä kysymyksillä merkitystä asian kannalta. Tästä seuraa, että unionin oikeutta koskevilla kysymyksillä oletetaan olevan merkitystä asian ratkaisemisen kannalta. Unionin tuomioistuin voi kieltäytyä vastaamasta kansallisen tuomioistuimen esittämään ennakkoratkaisukysymykseen vain, jos on ilmeistä, että unionin oikeuden tulkitsemisella, jota kansallinen tuomioistuin on pyytänyt, ei ole mitään yhteyttä kansallisessa tuomioistuimessa käsiteltävän asian tosiseikkoihin tai kohteeseen, tai jos kyseinen ongelma on luonteeltaan hypoteettinen taikka jos unionin tuomioistuimella ei ole tiedossaan niitä tosiseikkoja ja oikeudellisia seikkoja, jotka ovat tarpeen, jotta se voisi antaa hyödyllisen vastauksen sille esitettyihin kysymyksiin. ( 7 )

26.

Tässä tapauksessa ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin on esittänyt, että kuvaa C ei ole kopioitu orjallisesti. Tässä yhteydessä on sen tehtävänä tutkia teoksen luovia ominaisuuksia. Tämä tuomioistuin katsoo, että jos asiaan liittyvät tosiseikat ovat monimutkaisia eikä tuomarin kokemus ole riittävää, olisi tarpeen turvautua asiantuntijan lausuntoon. TB ei ole myöskään tarjoutunut esittämään näyttöä osoittaakseen, että olisi olemassa teollis- tai tekijänoikeus, joka liittyy asiantuntemusta edellyttävään erityisosaamiseen. Näin ollen ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee, onko direktiivin 2004/48 8 artiklan 1 kohtaa tulkittava siten, että se liittyy teollis- tai tekijänoikeuksien suojaamistoimenpiteeseen, jota voidaan käyttää ainoastaan silloin, jos näytetään toteen tekijänoikeuden loukkaus tilanteessa, jossa kyseinen kansallinen tuomioistuin ei kykene erityisosaamisen puuttuessa suorittamaan arviointia itsenäisesti ilman asiantuntijan apua. Mikäli tilanne on tällainen, TB:n esittämä tietopyyntö pitäisi hylätä, jos ei käydä mitään todistelumenettelyä, jossa kantajalla on oltava aktiivinen rooli näytön esittäjänä.

27.

Kun otetaan huomioon oikeudellinen ja tosiseikkoja koskeva asiayhteys, jossa ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin esittää, että ennakkoratkaisupyynnön esittäminen on tarpeen, jotta se kykenee antamaan tuomionsa, ei vaikuta ilmeiseltä, että pyydetyllä tulkinnalla ei olisi pääasian kohteena olevaan riitaan tai että esiin tullut ongelma olisi luonteeltaan hypoteettinen. Näissä olosuhteissa katson, että tämä ennakkoratkaisupyyntö on tutkittava.

28.

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee kahdella ennakkoratkaisukysymyksellään, jotka on tutkittava yhdessä, lähinnä, onko direktiivin 2004/48 8 artiklan 1 kohtaa tulkittava siten, että kun on nostettu kanne, joka liittyy teollis- tai tekijänoikeuden loukkaukseen, kantajan on näytettävä toteen, että hän on kyseisen teollis- tai tekijänoikeuden haltija, vai riittääkö, että hän osoittaa todennäköiseksi, että hän on tämän oikeuden haltija, erityisesti silloin, jos tietopyyntö on esitetty ennen teollis- tai tekijänoikeuden loukkaamiseen perustuvan vahingonkorvauskanteen nostamista.

29.

Castorama sekä Puolan ja Itävallan hallitukset ehdottavat, että näihin kysymyksiin vastattaisiin, että kantajan on näytettävä toteen, että hän on riidanalaisen teollis- tai tekijänoikeuden haltija. Komissio sitä vastoin väittää, että riittää, että hän osoittaa riittävällä todennäköisyydellä, että hänen tietopyyntönsä koskee olemassa olevaa teollis- tai tekijänoikeutta.

30.

Direktiivin 2004/48 8 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltaiset oikeusviranomaiset voivat teollis- tai tekijänoikeuden loukkausta koskevan oikeudenkäynnin yhteydessä kantajan perustellusta ja oikeasuhteisesta pyynnöstä määrätä, että sellaisten tavaroiden ja palvelujen alkuperästä ja jakeluverkosta, jotka loukkaavat teollis- tai tekijänoikeutta, annetaan tietoja, ja että tiedonantovelvollinen on teollis- tai tekijänoikeuksia loukannut ja/tai kuka tahansa muu henkilö, jonka on todettu pitävän hallussaan riidanalaisia tavaroita kaupallisessa laajuudessa.

31.

Tässä tapauksessa ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee, onko kantajan silloin, jos hän nostaa direktiivin 2004/48 8 artiklan 1 kohdan perusteella kanteen, joka koskee teollis- tai tekijänoikeuden loukkausta, osoitettava olevansa riidanalaisen teollis- tai tekijänoikeuden haltija.

32.

Tässä säännöksessä ei sen sanamuodon perusteella sellaisenaan säädetä tällaisesta kantajaa koskevasta velvollisuudesta. Koska tietopyyntö on kuitenkin ”perusteltava”, siitä seuraa, että sille on esitettävä perustelut, jotka sisältävät riittävät tosiseikat ja riittävän näytön, jotka liittyvät teollis- tai tekijänoikeuteen, johon on vedottu.

33.

Kuten ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin korostaa, direktiivin 2004/48 8 artiklan 1 kohtaa on luettava yhdessä tämän direktiivin 4 artiklan kanssa, ja sen mukaan henkilön, joka pyytää kyseisen direktiivin II luvussa tarkoitettujen toimenpiteiden, menettelyjen ja oikeussuojakeinojen soveltamista, on kuuluttava johonkin neljästä kyseisen artiklan a–d alakohdassa luetelluista henkilöiden ja elinten ryhmästä. Nämä ryhmät muodostuvat ensinnäkin immateriaalioikeuksien haltijoista; toiseksi kaikista muista henkilöistä, joilla on oikeus käyttää näitä oikeuksia, erityisesti käyttöluvan haltijoista; kolmanneksi immateriaalioikeuksia kollektiivisesti hallinnoivista elimistä, joilla on säännönmukaisesti tunnustettu oikeus edustaa immateriaalioikeuksien haltijoita, ja neljänneksi alan edunvalvonnasta vastaavista elimistä, joilla on säännönmukaisesti tunnustettu oikeus edustaa immateriaalioikeuksien haltijoita. Direktiivin 2004/48 4 artiklan a alakohdassa tarkoitetuista immateriaalioikeuksien haltijoista poiketen kyseisen direktiivin 4 artiklan b–d alakohdassa tarkoitettujen henkilöiden kolmella ryhmällä on kuitenkin saman direktiivin johdanto-osan 18 perustelukappaleen ( 8 ) mukaan oltava lisäksi välitön intressi näiden oikeuksien puolustamiseen ja oikeus esiintyä tuomioistuimessa asianosaisena, jos sovellettava lainsäädäntö sen sallii ja mainitun lainsäädännön mukaisesti. ( 9 )

34.

Koska direktiivin 2004/48 4 artiklan a alakohta koskee ”teollis- ja tekijänoikeuksien haltijoita”, tätä säännöstä voitaisiin tulkita siten, että sovellettaessa tämän direktiivin 8 artiklaa kantajan on tosiasiallisesti osoitettava olevansa teollis- tai tekijänoikeuden haltija.

35.

Unionin tuomioistuimen vakiintuneessa oikeuskäytännössä on kuitenkin katsottu, että sekä unionin oikeuden yhtenäinen soveltaminen että yhdenvertaisuusperiaate edellyttävät, että unionin oikeuden sellaisen säännöksen sanamuotoa, jossa ei ole nimenomaista viittausta jäsenvaltioiden oikeuteen säännöksen merkityksen ja ulottuvuuden määrittämiseksi, on tavallisesti tulkittava koko unionissa itsenäisesti ja yhtenäisesti ottamalla huomioon paitsi säännöksen sanamuoto myös sen asiayhteys ja kyseessä olevalla säännöstöllä tavoiteltu päämäärä. ( 10 )

36.

Direktiivin 2004/48 8 artiklan asiayhteydestä on korostettava, että tämän direktiivin 6 artiklan, jonka otsikkona on ”Todistusaineisto”, 1 kohdassa säädetään, että jäsenvaltioiden on varmistettava, jos toinen osapuoli on esittänyt kohtuullisesti saatavissa olevaa ja riittävää todistusaineistoa väitteidensä tueksi ja on yksilöinyt sellaista väitteitään tukevaa todistusaineistoa, joka on vastapuolen hallussa, että toimivaltaiset oikeusviranomaiset voivat määrätä, että vastapuolen on esitettävä kyseinen todistusaineisto edellyttäen, että luottamuksellisten tietojen suoja taataan. Kyseisen direktiivin 7 artiklan, joka on otsikoitu ”Toimenpiteet todisteiden suojaamiseksi”, 1 kohdassa säädetään, että jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltaiset oikeusviranomaiset voivat jo ennen pääasiaa koskevan kanteen nostamista sen osapuolen hakemuksesta, joka on esittänyt kohtuullisesti saatavissa olevaa todistusaineistoa tukeakseen väitteitään teollis- tai tekijänoikeutensa loukkaamisesta tai tällaisen loukkaamisen uhasta, määrätä nopeita ja tehokkaita väliaikaisia toimia väitettyyn loukkaamiseen liittyvän asiaankuuluvan todistusaineiston suojaamiseksi edellyttäen, että luottamuksellisten tietojen suojaa taataan. Kyseisen direktiivin 9 artiklan otsikkona on puolestaan ”Turvaamis- ja säilyttämistoimenpiteet”, ja sen 3 kohdassa säädetään, että oikeusviranomaisilla on 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden osalta oikeus vaatia hakijaa toimittamaan kaikki kohtuullisesti saatavissa olevat todisteet, jotta ne voivat riittävän varmasti vakuuttua siitä, että hakija on oikeudenhaltija ja että hänen oikeuttaan on loukattu tai että tällaisen loukkauksen uhka on välitön.

37.

Vaikka direktiivissä 2004/48 mainitaan ”teollis- ja tekijänoikeuksien haltijat” niiden henkilöiden joukossa, joilla on oikeus pyytää tämän direktiivin II luvussa tarkoitettujen toimenpiteiden, menettelyjen ja oikeussuojakeinojen soveltamista, viimeksi mainitussa säädetään nimenomaisesti, että kantaja voi kyseisen direktiivin 6, 7 ja 9 artiklan nojalla esittää kohtuullisesti saatavissa olevaa ja riittävää todistusaineistoa väitteidensä tueksi, eli ilman että hänen tarvitsisi osoittaa olevansa kyseisen teollis- tai tekijänoikeuden haltija. Näin ollen katson, että direktiivin 2004/48 4 artiklassa tarkoitettua ”teollis- ja tekijänoikeuksien haltijan” käsitettä ei voida tulkita siten, että siinä edellytettäisiin kantajan osoittavan olevansa sen teollis- tai tekijänoikeuden haltija, johon hän vetoaa kanteessa, joka liittyy teollis- ja tekijänoikeuden loukkaamiseen ja joka on nostettu tämän direktiivin 8 artiklan nojalla.

38.

Direktiivin 2004/48 johdanto-osan 10 ja 13 perustelukappaleesta ilmenee, että direktiivin tavoitteena on lähentää jäsenvaltioiden lainsäädäntöjä, jotta voidaan varmistaa teollis- ja tekijänoikeuksien suojan korkea, yhdenvertainen ja yhdenmukainen taso sisämarkkinoilla, ja että kyseisen direktiivin soveltamisala on määritettävä mahdollisimman laajasti, jotta siihen voidaan sisällyttää kaikki unionin kyseisen alan säännösten tai asianomaisen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön piiriin kuuluvat teollis- ja tekijänoikeudet. ( 11 ) Unionin tuomioistuin on lisäksi todennut, että tämän direktiivin tavoite on se, että jäsenvaltiot varmistavat muun muassa tietoyhteiskunnassa immateriaalioikeuksien tehokkaan suojan. ( 12 ) Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä ilmenee niin ikään, että kyseisen direktiivin säännöksillä on tarkoitus säännellä niitä teollis- ja tekijänoikeuksiin liittyviä näkökohtia, jotka liittyvät kiinteästi yhtäältä kyseisten oikeuksien noudattamiseen ja toisaalta niiden loukkaamiseen, velvoittamalla valtiot säätämään tehokkaista oikeussuojakeinoista, joilla suojattujen teollis- tai tekijänoikeuksien loukkaukset voitaisiin välttää, lopettaa tai korjata. ( 13 )

39.

Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä on edelleen todettu, että teollis- ja tekijänoikeuksien suojan korkean tason varmistamiseksi on näin ollen hylättävä tulkinta, jonka mukaan direktiivin 2004/48 8 artiklan 1 kohdassa säädetty tiedonsaantioikeus tunnustetaan yksinomaan sellaisen oikeudenkäynnin yhteydessä, jossa vaaditaan sen toteamista, että teollis- tai tekijänoikeutta on loukattu, koska tällainen suojan taso ei olisi taattu, jos kyseistä tiedonsaantioikeutta ei olisi mahdollista käyttää myös sellaisen erillisen oikeudenkäynnin yhteydessä, joka on aloitettu sen jälkeen, kun oikeudenkäynti, joka on johtanut toteamukseen siitä, että teollis- tai tekijänoikeutta on loukattu, on lopullisesti päättynyt. ( 14 ) Unionin tuomioistuin on täsmentänyt, että samaa päättelyä on sovellettava vahingonkorvauskannetta edeltävään erilliseen menettelyyn, jotta voidaan nostaa hyödyllisesti kanne oletettuja oikeudenloukkaajia vastaan. ( 15 )

40.

Unionin tuomioistuin on lisäksi todennut, että direktiivin 2004/48 8 artiklan 1 kohdassa säädetyllä tiedonsaantioikeudella konkretisoidaan Euroopan unionin perusoikeuskirjan (jäljempänä perusoikeuskirja) 47 artiklassa taattu perusoikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin ja turvataan näin mahdollisuus käyttää tehokkaasti perusoikeuksiin kuuluvaa omistusoikeutta, joihin perusoikeuskirjan 17 artiklan 2 kohdassa suojatut teollis- ja tekijänoikeudet kuuluvat. Kyseinen tiedonsaantioikeus mahdollistaa näin ollen sen, että teollis- tai tekijänoikeuden haltija voi tunnistaa sen, joka loukkaa kyseistä oikeutta, ja toteuttaa kyseisen oikeuden suojaamiseksi tarvittavat toimenpiteet, kuten esittää tämän direktiivin 9 artiklan 1 ja 2 kohdassa säädettyjä turvaamis- ja säilyttämistoimenpiteitä ja kyseisen direktiivin 13 artiklassa säädettyjä vahingonkorvauksia koskevat vaatimukset. Jos teollis- tai tekijänoikeuden haltijalla ei ole kaikkia tietoja hänen oikeuteensa kohdistuvan loukkauksen laajuudesta, hän ei nimittäin kykene määrittämään tai laskemaan täsmällisesti niiden vahingonkorvausten määrää, joihin hänellä kyseisen loukkauksen perusteella on oikeus. ( 16 )

41.

Tästä oikeuskäytännöstä ilmenee kaiken kaikkiaan selvästi, että on erotettava toisistaan direktiivin 2004/48 8 artiklaan perustuvan tietopyynnön tehtävä ja tuomioistuimessa teollis- tai tekijänoikeuden loukkauksen toteamiseksi nostetun kanteen tehtävä. Erityisesti tapauksessa, jota ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tarkoittaa toisessa kysymyksessään, eli silloin kun tietopyyntö on esitetty ennen teollis- tai tekijänoikeuksien loukkaamiseen perustuvan vahingonkorvauskanteen nostamista, tämä pyyntö on erillinen ja alustava, ja sen tarkoituksena on saada täydelliset tiedot teollis- tai tekijänoikeuden loukkauksen ulottuvuudesta, jotta mahdollisesti voitaisiin tehokkaasti nostaa kanne tämän loukkauksen korjaamiseksi.

42.

Menettelyn tässä vaiheessa ei voida edellyttää, että jotta kantajalla olisi asiavaltuus, hän on velvollinen osoittamaan olevansa riidanalaisen teollis- tai tekijänoikeuden haltija. Mikäli tällainen edellytys asetettaisiin, direktiivin 2004/48 8 artiklassa säädetylle tietopyynnölle asetettaisiin samat näyttöä koskevat vaatimukset kuin tuomioistuimessa noudattavalle kanteelle, jossa vaaditaan toteamaan teollis- ja tekijänoikeuden loukkaus, vaikka sen tehtävä on erilainen. Vaikka kyseisellä 8 artiklalla käyttöön otettu erillinen menettely on unionin oikeuden erityispiirre, ( 17 ) se menettäisi kuitenkin tällaisessa tapauksessa suuren osan käytännön hyödystään.

43.

Näissä olosuhteissa katson, että kantajan on kyseisen 8 artiklan soveltamisen yhteydessä osoitettava todennäköiseksi, että hän on kyseisen teollis- ja tekijänoikeuden haltija, esittämällä siitä riittävät todisteet, ilman että hänen tarvitsisi näyttää sitä toteen, erityisesti silloin kun tietopyyntö on tehty ennen vahingonkorvauskanteen nostamista teollis- ja tekijänoikeuden loukkaamisen perusteella.

44.

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin toteaa tässä tapauksessa, että pääasian oikeudenkäynti koskee TB:n tekijänoikeutta. Vaikka direktiivi 2004/48 ei sisällä minkäänlaista teollis- ja tekijänoikeuksien määritelmää, joka kuuluisi sen soveltamisalaan, komission julkilausumassa ( 18 ) direktiivin 2004/48 2 artiklasta täsmennetään tässä yhteydessä, että tämän toimielimen mukaan tekijänoikeus kuuluu niihin. Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä ilmenee niin ikään, että tekijänoikeus kuuluu tässä direktiivissä tarkoitetun ”henkisen omaisuuden” käsitteen alaan. ( 19 )

45.

Kyseisen direktiivin johdanto-osan 17 perustelukappaleen mukaan tässä direktiivissä säädetyt toimenpiteet, menettelyt ja oikeussuojakeinot olisi määriteltävä kussakin tapauksessa niin, että kyseisen tapauksen erityispiirteet otetaan asianmukaisesti huomioon. Tässä yhteydessä kyseisen direktiivin johdanto-osan 19 perustelukappaleessa ( 20 ) korostetaan, että tekijänoikeus on olemassa heti teoksen luomisesta lähtien, eikä se edellytä virallista rekisteröimistä. Tämän oikeuden osalta direktiiviä 2001/29/EY ( 21 ) koskevasta unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä ilmenee, että ”teoksen” käsite koostuu kahdesta osatekijästä. Yhtäältä kyseinen käsite edellyttää omaperäistä suojan kohdetta, joka on tekijänsä luovan henkisen työn tulos, ja toisaalta se edellyttää tällaisen luovan henkisen työn tuloksen ilmausta. Ensimmäisen osatekijän osalta todetaan, että jotta kyseistä kohdetta voidaan pitää omaperäisenä, on samalla välttämätöntä ja riittävää, että se heijastaa tekijänsä yksilöllisyyttä ilmentämällä tämän vapaita luovia ratkaisuja. Toisen osatekijän osalta on todettava, että direktiivissä 2001/29 tarkoitettu teoksen käsite edellyttää välttämättä sellaisen suojan kohteen olemassaoloa, joka voidaan tunnistaa riittävän tarkasti ja objektiivisesti. ( 22 ) On ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen tehtävänä selvittää, onko TB esittämällä riittäviä todisteita osoittanut todennäköiseksi, että hänellä on tekijänoikeus kuvaan C siltä osin kuin kyseessä on sen jäljennös, jota Castorama markkinoi.

46.

Lisättäköön, että direktiivin 2004/48 tavoitteena on vahvistaa oikeudenmukainen tasapaino yhtäältä oikeudenhaltijoiden immateriaalioikeuksiensa suojaa – joka taataan perusoikeuskirjan 17 artiklan 2 kohdassa – koskevan intressin ja toisaalta suojatun aineiston käyttäjien intressien ja perusoikeuksien sekä yleisen edun suojaamisen välillä. Unionin tuomioistuimella on erityisesti jo ollut tilaisuus todeta kyseisen direktiivin 8 artiklan osalta, että tämän säännöksen tarkoituksena on sovittaa yhteen eri oikeuksien kunnioittaminen ja etenkin oikeudenhaltijoiden tiedonsaantioikeuden ja käyttäjillä henkilötietojen suojaan olevan oikeuden kunnioittaminen. ( 23 )

47.

Direktiivin 2004/48 3 artiklan 1 kohdassa säädetään samansuuntaisesti, että toimenpiteiden, menettelyjen ja oikeussuojakeinojen on oltava muun muassa oikeudenmukaisia ja tasapuolisia, eivätkä ne saa olla liian kalliita. Lisäksi kyseisen artiklan 2 kohdan mukaan näiden toimenpiteiden, menettelyjen ja oikeussuojakeinojen on myös oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia, ja niitä on sovellettava siten, että vältetään luomasta esteitä lailliselle kaupankäynnille ja säädetään takeista niiden väärinkäytön estämiseksi. Tässä artiklassa asetetaan siten jäsenvaltioille ja viime kädessä kansallisille tuomioistuimille velvollisuus taata, ettei muun muassa tämän direktiivin 8 artiklassa tarkoitettua tietopyyntöä käytetä väärin. ( 24 )

48.

Näin ollen ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on arvioitava tietopyynnön perusteltavuutta ja tarkistettava, ettei kantaja ole käyttänyt tätä pyyntöä väärin. Tätä varten kyseisen tuomioistuimen on otettava asianmukaisesti huomioon kaikki asian objektiiviset seikat asianosaisten menettely mukaan lukien. ( 25 ) Siinä tapauksessa, että tämä tuomioistuin päätyisi siihen toteamukseen, että oikeutta on käytetty väärin, sen pitäisi evätä direktiivin 2004/48 8 artiklassa säädetty tiedonsaantioikeus. ( 26 )

49.

Edellä esitetyn perusteella katson, että tämän direktiivin 8 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että kun kyseessä on teollis- tai tekijänoikeuden loukkaamista koskeva kanne, kantajan on esittämällä riittäviä todisteita osoitettava todennäköiseksi, että hän on riidanalaisen teollis- tai tekijänoikeuden haltija, ilman että hänen edellytettäisiin näyttävän sitä toteen, erityisesti silloin, kun tietopyyntö on esitetty ennen teollis- tai tekijänoikeuden loukkaamiseen perustuvan vahingonkorvauskanteen nostamista. Kansallisen tuomioistuimen on niin ikään arvioitava tämän pyynnön perusteltavuutta ja otettava asianmukaisesti huomioon kaikki asian objektiiviset seikat asianosaisten menettely mukaan lukien, erityisesti sen selvittämiseksi, että kantaja ei ole käyttänyt oikeutta väärin.

50.

Edellä esitetyn perusteella ehdotan, että unionin tuomioistuin vastaa Sąd Okręgowy w Warszawien ennakkoratkaisukysymyksiin seuraavasti:

Teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamisesta 29.4.2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/48/EY 8 artiklan 1 kohtaa

on tulkittava siten, että

kun kyseessä on teollis- tai tekijänoikeuden loukkaamista koskeva kanne, kantajan on esittämällä riittäviä todisteita osoitettava todennäköiseksi, että hän on riidanalaisen teollis- tai tekijänoikeuden haltija, ilman että hänen edellytettäisiin näyttävän sitä toteen, erityisesti silloin, kun tietopyyntö on esitetty ennen teollis- tai tekijänoikeuden loukkaamiseen perustuvan vahingonkorvauskanteen nostamista. Kansallisen tuomioistuimen on niin ikään arvioitava tämän pyynnön perusteltavuutta ja otettava asianmukaisesti huomioon kaikki asian objektiiviset seikat asianosaisten menettely mukaan lukien, erityisesti sen selvittämiseksi, että kantaja ei ole käyttänyt oikeutta väärin.