15.6.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 201/52


Kanne 21.4.2020 – CH ja CN v. parlamentti

(Asia T-222/20)

(2020/C 201/66)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: CH ja CN (edustaja: asianajaja C. Bernard-Glanz)

Vastaaja: Euroopan parlamentti

Vaatimukset

Kantajat vaativat, että unionin yleinen tuomioistuin

ottaa kanteen tutkittavaksi

kumoaa riidanalaiset päätökset siltä osin kuin niissä ei oteta lopullista kantaa siihen, onko ilmi annettua kiusaamista tapahtunut

velvoittaa vastaajan maksamaan kummallekin kantajalle 5 000 euron kertakorvauksen kohtuullisen ajan ylittämisen aiheuttamasta henkisestä kärsimyksestä lisättynä viivästyskoroilla siihen asti, kunnes määrä on maksettu kokonaan

velvoittaa vastaajan maksamaan kummallekin kantajalle 100 000 euron kertakorvauksen henkisestä kärsimyksestä, joka on aiheutunut siitä, että lopullista kantaa ei ole otettu siihen, onko ilmi annettua kiusaamista tapahtunut, lisättynä viivästyskoroilla siihen asti, kunnes määrä on maksettu kokonaan

velvoittaa vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantajat vetoavat kahteen kanneperusteeseen sen kanteensa tueksi, jonka he nostivat parlamentin 13.9.2019 antamista päätöksistä, joilla tämän toimielimen nimittävä viranomainen – vastauksena heidän avustamispyyntöihinsä – ei ottanut lopullista kantaa siihen, onko ilmi annettua kiusaamista tapahtunut.

1)

Ensimmäinen kanneperuste, jonka mukaan avustamisvelvollisuutta on laiminlyöty ja Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen 24 artiklaa on rikottu, sillä perusteella, että parlamentin nimittävä viranomainen laiminlöi sille kuuluvaa avustamisvelvollisuutta, koska se ei ottanut lopullista kantaa siihen, onko ilmi annettua kiusaamista tapahtunut.

2)

Toinen kanneperuste, jonka mukaan huolenpitovelvollisuutta on laiminlyöty ja hyvän hallinnon periaatetta on loukattu, sekä oikeutta ihmisarvoon on loukattu ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 1 ja 31 artiklaa on rikottu sillä perusteella, että parlamentin nimittävä viranomainen loukkasi hyvän hallinnon periaatetta ja laiminlöi huolenpitovelvollisuuttaan loukaten näin kantajien oikeutta ihmisarvoiseen kohteluun, koska se ei ottanut lopullista kantaa siihen, onko ilmi annettua kiusaamista tapahtunut.