1

Kantajat Hengshi Egypt Fiberglass Fabrics SAE (jäljempänä Hengshi) ja Jushi Egypt for Fiberglass Industry SAE (jäljempänä Jushi) vaativat SEUT 263 artiklaan perustuvalla kanteellaan lopullisen tasoitustullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta ja Egyptistä peräisin olevien tiettyjen silmukka- ja/tai ristikudokseksi kudottujen lasikuitukankaiden tuonnissa ja lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta ja Egyptistä peräisin olevien tiettyjen silmukka- ja/tai ristikudokseksi kudottujen lasikuitukankaiden tuonnissa annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2020/492 muuttamisesta 12.6.2020 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2020/776 (EUVL 2020, L 189, s. 1) kumoamista siltä osin kuin se koskee kantajia.

2

Kantajat ovat Egyptin arabitasavallan oikeuden mukaisesti perustettuja yhtiöitä, joiden osakkaat ovat kiinalaisia yksikköjä. Kumpikin niistä kuuluu China National Building Material (CNBM) ‑konserniin (jäljempänä CNBM-konserni). Kantajien toiminta koostuu tiettyjen silmukka- ja/tai ristikudokseksi kudottujen lasikuitukankaiden (jäljempänä lasikuitukankaat) ja jatkuvakuituisten kiertämättömien lasikuitulankojen (jäljempänä lasikuitulangat) tuotannosta ja viennistä. Viimeksi mainitut ovat lasikuitukankaiden pääraaka-aine. Näitä tuotteita myydään muun muassa Euroopan unionissa.

3

Molemmat kantajat ovat sijoittautuneet Kiinan ja Egyptin Suezin talous- ja kauppayhteistyöalueelle (Egypti) (Suez Economic and Trade Cooperation Zone, jäljempänä SETC-alue). Egyptin arabitasavalta ja Kiinan kansantasavalta ovat perustaneet SETC-alueen yhdessä. Sen historia ulottuu 1990-luvulle. Vuonna 1997 Kiinan ja Egyptin pääministerit allekirjoittivat yhteisymmärryspöytäkirjan, jossa maat sopivat ”[tekevänsä] yhteistyötä vapaakauppa-alueen kehittämiseksi Suezinlahden pohjoisosassa”.

4

Vuonna 2002 Egyptin viranomaiset luokittelivat erityistalousalueeksi laajemman 20 km2:n suuruisen alueen eli Suezinlahden luoteisosan talousalueen, jolla SETC-alue sijaitsee, ja näin ollen erityistalousalueita koskevaa Egyptin lakia nro 83/2002 (jäljempänä laki nro 83/2002) alettiin soveltaa myös SETC-alueeseen.

5

Kiinan ja Egyptin valtioiden omistuksessa olevat yksiköt perustivat Egypt TEDA Investment Co:n (jäljempänä Egypt TEDA), jonka osakkeista 80 prosenttia on Kiinan valtion omistuksessa ja loput 20 prosenttia Egyptin valtion omistuksessa.

6

Vuonna 2012 Egyptin presidentti teki Kiinaan vierailun, jonka aikana hän viittasi SETC-alueeseen näiden kahden maan välisenä keskeisenä yhteistyöhankkeena. Hän ilmaisi myös toiveensa siitä, että yhä useammat kiinalaiset yritykset investoisivat SETC-alueeseen ja osallistuisivat näin Egyptin elvytysohjelmaan.

7

Vuonna 2013 SETC-aluetta laajennettiin 6 km2:llä Egypt TEDAn ja Egyptin viranomaisten välisellä sopimuksella. Samana vuonna SETC-aluetta kehitettiin Kiinan Uusi silkkitie ‑aloitteen puitteissa. Tämä aloite kattaa kansainvälisen tuotantokapasiteettia ja laitevalmistusta koskevan yhteistyön edistämisestä 13.5.2015 annettujen Kiinan valtioneuvoston ohjaavien lausuntojen mukaan yritysten, jotka ”[suuntautuvat ulkomaille]”, mahdollisuuden hyötyä rahoitus- ja verotukipolitiikasta ja saada pehmeäehtoisia lainoja, rahoitustukea syndikoitujen lainojen kautta, vientiluottoa, hankerahoitusta, pääomasijoituksia ja vientiluottovakuutuksia.

8

Vuonna 2015 edellä 4 kohdassa mainittu erityistalousalue, johon SETC-alue kuului, liitettiin virallisesti Suezin kanavan talousalueeseen (Suez Canal Economic Zone, jäljempänä SC-alue), joka on laajempi Suezin kanavaa ympäröivän alueen kattava alue ja jota säännellään lailla nro 83/2002, Egyptin laatiman Suezin kanavan kehittämissuunnitelman yhteydessä.

9

Vuonna 2016 Kiinan ja Egyptin presidentit vihkivät virallisesti käyttöön SETC-alueen 6 km2:n laajennushankkeen ja allekirjoittivat 21.1.2016 Kiinan ja Egyptin viranomaisten välisen yhteistyösopimuksen (jäljempänä vuoden 2016 yhteistyösopimus), jossa selvennetään SETC-alueen merkitystä ja oikeudellista asemaa.

10

Vuoden 2016 yhteistyösopimuksen mukaan näiden kahden maan viranomaiset kehittävät yhdessä SETC-aluetta. Ne toimivat tässä omien kansallisten strategioidensa mukaisesti (Uusi silkkitie ‑aloite Kiinan osalta ja Suezin kanavan kehittämissuunnitelma Egyptin osalta). Egyptin viranomaiset tarjoavat hanketta varten maan, työvoiman ja joitakin verohelpotuksia, kun taas alueella toimivat kiinalaisyritykset hoitavat tuotantolaitosta tarjoamalla käyttöomaisuutta ja johtajia. Egyptin varojen puutteen kompensoimiseksi Kiinan viranomaiset tukevat hanketta myös tarjoamalla tarvittavaa taloudellista tukea Egypt TEDAlle ja SETC-alueella toimiville kiinalaisyrityksille.

11

Valituksen, jonka väliintulija Tech-Fab Europe eV teki muista kuin Euroopan unionin jäsenvaltioista tapahtuvalta tuetulta tuonnilta suojautumisesta 8.6.2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1037 (EUVL 2016, L 176, s. 55; jäljempänä tukien vastainen perusasetus) 10 artiklan nojalla 1.4.2019 niiden tuottajien nimissä, jotka edustivat 25 prosenttia unionin lasikuitukankaiden kokonaistuotannosta, johdosta komissio aloitti tämän artiklan nojalla tukien vastaisen tutkimuksen, joka koski Kiinasta ja Egyptistä peräisin olevien lasikuitukankaiden tuontia unioniin. Komissio julkaisi 16.5.2019 Euroopan unionin virallisessa lehdessä vireillepanoilmoituksen (EUVL 2019, C 167, s. 11).

12

Kuten riidanalaisen täytäntöönpanoasetuksen 127 perustelukappaleesta ilmenee, tarkasteltavana ovat jatkuvakuituisesta kiertämättömästä lasikuitulangasta tai ‑esilangasta kudotut kankaat, eivät kuitenkaan kyllästetyt tai esikyllästetyt tuotteet eivätkä seulakankaat, joiden silmäkoko on sekä pituudeltaan että leveydeltään suurempi kuin 1,8 mm ja jotka painavat enemmän kuin 35 g/m2 ja jotka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin ex70193900, ex70194000, ex70195900 ja ex70199000 (Taric-koodit 7019390080, 7019400080, 7019590080 ja 7019900080).

13

Tukia ja vahinkoa koskeva tutkimus kattoi 1.1.2018 ja 31.12.2018 välisen ajanjakson. Vahinkoa koskevaan arvioon vaikuttavien kehityssuuntausten tarkastelu kattoi 1.1.2015 ja tutkimusajanjakson päättymisen välisen ajanjakson.

14

Tutkinta-aikana Jushi tuotti sekä lasikuitukankaita että lasikuitulankoja. Jushi käytti itse tuottamiaan lasikuitulankoja lasikuitukankaiden valmistukseen mutta myi myös lasikuitulankoja riippumattomille asiakkaille Egyptissä ja ulkomailla sekä Hengshille. Viimeksi mainittu valmisti lasikuitukankaita lasikuitulangoista, jotka oli ostettu Jushilta ja toiselta etuyhteydessä olevalta yhtiöltä ja riippumattomalta yhtiöltä, jotka molemmat ovat sijoittautuneet Kiinaan.

15

Jushi myi lasikuitukankaita suoraan riippumattomille asiakkaille Egyptissä ja unionissa. Se vei myös lasikuitukankaita kolmelle etuyhteydessä olevalle asiakkaalle unionissa eli Jushi Spain SA:lle, Jushi France SAS:lle ja Jushi ltalia Srl:lle. Jushi myi lisäksi unionissa lasikuitukankaita unionin ulkopuolelle sijoittautuneen etuyhteydessä olevan yhtiön Jushi Group (HK) Sinosia composite Materials Co. Ltd:n välityksellä. Jushin suorittama lasikuitukankaiden myynti unionissa oli noin [luottamuksellinen] ( 2 ) prosenttia kantajien tämän tuotteen kokonaismyynnistä tutkimusajanjakson aikana.

16

Hengshi, joka tuottaa vain lasikuitukankaita, ei myynyt niitä Egyptin markkinoilla vaan myi niitä unionissa suoraan riippumattomille asiakkaille sekä unionin ulkopuolelle sijoittautuneen etuyhteydessä olevan yhtiön Huajin Capital Ltd:n välityksellä. Hengshin suorittama lasikuitukankaiden myynti unionissa oli noin [luottamuksellinen tieto] prosenttia kantajien tämän tuotteen kokonaismyynnistä tutkimusajanjakson aikana.

17

Komissio aloitti 21.2.2019 erillisen polkumyyntitutkimuksen, joka koski Kiinasta ja Egyptistä peräisin olevien lasikuitukankaiden tuontia unioniin (jäljempänä rinnakkainen polkumyyntitutkimus). Lisäksi se aloitti 7.6.2019 tukien vastaisen tutkimuksen, joka koski Egyptistä peräisin olevien lasikuitulankojen tuontia (jäljempänä lasikuitulankoja koskeva rinnakkainen tukien vastainen tutkimus).

18

Kantajat esittivät 14.6.2019 huomautuksia tuista, vahingosta ja unionin edusta. Ne toimittivat vastauksensa tukien vastaiseen kyselylomakkeeseen 1.7.2019. Kantajat toimittivat 27.9.2019 vastauksensa komission lisätietoja koskevaan pyyntöön. Komissio teki tarkastuskäyntejä kantajien toimitiloihin sekä kantajiin etuyhteydessä olevien yhtiöiden toimitiloihin.

19

Egyptin viranomaiset toimittivat 26.7.2019 vastauksensa tukien vastaiseen kyselylomakkeeseen. Ne toimittivat 15.10.2019 vastauksensa komission lisätietoja koskevaan pyyntöön. Viimeksi mainittu ilmoitti 23.12.2019 Egyptin viranomaisille aikomuksestaan soveltaa tukien vastaisen perusasetuksen 28 artiklaa tiettyjen oikeudellisia ja institutionaalisia puitteita koskevien tietojen sekä Kiinan kansantasavallan ja Egyptin arabitasavallan välisten SETC-aluetta koskevien hallitusten välisten sopimusten vuoksi. Egyptin viranomaiset vastasivat komissiolle 3.1.2020 ja toimittivat sille pyydetyt tiedot.

20

Komissio toimitti 27.2.2020 kantajille lopulliset päätelmänsä, joista kantajat esittivät huomautuksensa 20.3.2020. Komission kanssa pidettiin kuulemistilaisuus näistä päätelmistä.

21

Komissio antoi 17.4.2020 täydentävät lopulliset päätelmänsä, joista kantajat esittivät huomautuksensa 22.4.2020. Komission kanssa pidettiin kuulemistilaisuus näistä päätelmistä.

22

Komissio antoi 12.6.2020 riidanalaisen täytäntöönpanoasetuksen. Kyseinen täytäntöönpanoasetus julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä 15.6.2020, ja se tuli voimaan sen julkaisemista seuraavana päivänä.

23

Mainitussa asetuksessa otetaan käyttöön 10,9 prosentin suuruinen lopullinen tasoitustulli kantajien unioniin suuntautuvassa lasikuitukankaiden tuonnissa.

24

Kantajat vaativat, että unionin yleinen tuomioistuin

25

Komissio ja väliintulija vaativat, että unionin yleinen tuomioistuin

71

Kantajat esittävät tämän osan tueksi kolme pääasiallista väitettä. Ensinnäkin niiden mukaan komission tulkinta tukien vastaisen perusasetuksen 3 artiklan 1 alakohdan a alakohdasta ei ole unionin oikeuden kannalta perusteltu. Toiseksi komission vetoaminen Maailman kauppajärjestön (WTO) oikeuteen kyseisen asetuksen 3 artiklan 1 alakohdan a alakohdan tulkitsemiseksi on perusteeton. Kolmanneksi se, miten komissio tulkitsee tukia ja tasoitustulleja koskevan sopimuksen 1 artiklan 1 kohdan a alakohdan 1 alakohtaa, ei ole WTO:n oikeuskäytännön eikä kansainvälisen julkisoikeuden mukainen.

72

Ensimmäisen väitteensä tueksi kantajat esittävät, että tukien vastaisen perusasetuksen 3 artiklan 1 alakohdan a alakohdan, jonka sanamuoto on selvä ja täsmällinen, sanamuodon mukaisesta tulkinnasta ilmenee ilman, että sitä olisi lisäksi tarpeen tulkita 23.5.1969 tehdyn valtiosopimusoikeutta koskevan Wienin yleissopimuksen (jäljempänä Wienin yleissopimus) ja YK:n kansainvälisen oikeuden toimikunnan (ILC) valtioiden vastuuta kansainvälisen oikeuden vastaisista teoista koskevien artiklaluonnosten (jäljempänä ILC:n artiklat) valossa, että taloudellista tukea antavan viranomaisen on sijaittava alkuperä- tai viejämaassa mutta myös itse taloudellinen tuki on myönnettävä siellä. Tätä tulkintaa tukee tukien vastaisen perusasetuksen yleinen asiayhteys, erityisesti sen 10 artiklan 7 kohta ja 13 artiklan 1 kohta.

73

Toisen väitteensä tueksi kantajat esittävät, että komissio on tulkinnut tukien vastaisen perusasetuksen 3 artiklan 1 alakohdan a alakohtaa virheellisesti WTO:n oikeuden valossa. Ne toteavat, että vaikka oikeuskäytännön mukaan unionin tuomioistuimet voivat valvoa unionin toimen lainmukaisuutta WTO:n sääntöihin nähden silloin, kun unionin tarkoituksena on panna täytäntöön WTO:n yhteydessä hyväksytty erityinen velvoite, ei nyt käsiteltävässä asiassa voida kuitenkaan vedota WTO:n oikeuden valossa tehtyyn tulkintaan tukien vastaisen perusasetuksen sellaisten säännösten osalta, jotka poikkeavat tukia ja tasoitustulleja koskevan sopimuksen määräyksistä. Kantajien mukaan tukia ja tasoitustulleja koskevan sopimuksen sanamuoto poikkeaa selvästi kyseisessä asetuksessa käytetyistä ilmaisuista tuen käsitteen määrittelyssä.

74

Kolmannen väitteensä tueksi kantajat esittävät, että mikäli WTO:n oikeus olisi otettava huomioon tulkittaessa ilmaisua ”julkiset viranomaiset” tukien vastaisessa perusasetuksessa, komission tulkinta tukia ja tasoitustulleja koskevan sopimuksen 1 artiklan 1 kohdan a alakohdan 1 alakohdasta on virheellinen, koska siinä jätetään huomiotta Wienin yleissopimuksen 31 artiklan 1 ja 3 kappale. Tästä tukia ja tasoitustulleja koskevan sopimuksen artiklasta käy nimittäin selvästi ilmi, että kolmansien maiden viranomaisten toimia ei voida katsoa alkuperämaan tai viejämaan viranomaisten tekemisiksi. Tämän tulkinnan vahvistavat kyseisen sopimuksen muut määräykset, kuten 13 artiklan 1, 2 ja 4 kohta sekä 18 artiklan 1 kohdan a alakohta.

75

Lisäksi ILC:n artiklojen 11 artikla ei ole Wienin yleissopimuksen 31 artiklan 3 kappaleen c kohdassa tarkoitettu kansainvälisen oikeuden ”asiaanvaikuttava” sääntö tulkittaessa tukia ja tasoitustulleja koskevan sopimuksen 1 artiklan 1 kohdan a alakohdan 1 alakohdassa olevaa ilmaisua ”julkiset viranomaiset”. Kantajien mukaan WTO:n valituselin ei ole katsonut toisin asiassa ”Yhdysvallat – tiettyjen Kiinasta peräisin olevien tuotteiden lopullinen polkumyynti- ja tasoitustulli” (WT/DS 379/AB/R). Kantajat lisäävät vastauskirjelmässään, että jos tähän tutkimukseen sovellettava laki olisi ollut tukia ja tasoitustulleja koskeva sopimus tukien vastaisen perusasetuksen sijasta, komissio olisi voinut luonnehtia Kiinan julkisten elinten kantajille myöntämät tuet tukia ja tasoitustulleja koskevan sopimuksen 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuksi tueksi ilman, että näiden taloudellisten tukien ”katsottaisiin” johtuvan Egyptin viranomaisista ILC:n artiklojen 11 artiklan perusteella. ILC:n artiklojen 11 artiklaa ei kantajien mukaan voida missään tapauksessa soveltaa nyt esillä olevassa asiassa, koska sillä on tarkoitus säännellä valtion, joka on liitetty toiseen valtioon tietyn alueen hankkimisen johdosta, toimintaa, jonka voidaan katsoa olevan viimeksi mainitun valtion toimintaa, tai sitä, että valtio myöhemmin hyväksyy tehdyn tai tekeillä olevan yksityisen tuomittavan teon. Valtion vahingonkorvausvastuuta toisen valtion toiminnasta sääntelevät nimittäin ILC:n artiklojen 16–18 artikla eikä näiden artiklojen 11 artikla.

76

Komissio kiistää nämä väitteet väliintulijan tukemana.

77

Kuten edellä 72 kohdasta ilmenee, kantajien mukaan komission tulkinta tukien vastaisen perusasetuksen 3 artiklan 1 alakohdan a alakohdasta, erityisesti alkuperä- tai viejämaan viranomaisten käsitteestä, ei ole perusteltu unionin oikeuden perusteella.

78

Tähän kysymykseen vastaamiseksi on huomautettava, että oikeuskäytännön mukaan jokainen unionin oikeuden säännös tai määräys on sijoitettava asiayhteyteensä, ja sitä on tulkittava siten, että huomioon otetaan unionin oikeus kokonaisuudessaan, sen tavoitteet sekä sen kehitysaste tulkittavana olevan säännöksen tai määräyksen soveltamisajankohtana (ks. vastaavasti tuomio 28.7.2016, Association France Nature Environnement, C‑379/15, EU:C:2016:603, 49 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

79

Tästä on todettava ensinnäkin, että tukien vastaisen perusasetuksen 3 artiklan mukaan tuen katsotaan olevan kyseessä, jos sen 1 ja 2 kohdan mukaiset edellytykset täyttyvät eli jos alkuperä- tai viejämaan julkiset viranomaiset myöntävät ”taloudellista tukea” ja jos sitä kautta annetaan ”etua”.

80

Mainitun asetuksen 2 artiklan b alakohdassa määritellään julkisen viranomaisen käsite siten, että sillä tarkoitetaan alkuperä- tai viejämaan alueella toimivaa julkista elintä.

81

Tässä artiklassa oleva julkisen viranomaisen määritelmä rajoittuu kuitenkin tulkitsemaan julkisen viranomaisten käsitettä siten, että se kattaa alkuperä- tai viejämaan julkiset elimet. Tässä säännöksessä ei kuitenkaan suljeta pois sitä, että taloudellisen tuen voidaan katsoa olevan peräisin kyseisen tuotteen alkuperä- tai viejämaan julkisilta viranomaisilta käytettävissä olevan erityisen näytön perusteella.

82

Toiseksi on todettava, että tämän asetuksen johdanto-osan viidennessä perustelukappaleessa todetaan, että ”tuen olemassaoloa määritettäessä on tarpeen osoittaa, että julkinen viranomainen tai julkinen elin on tietyn maan alueella myöntänyt rahallista avustusta tai että jonkinlaista tulosuojaa tai hintatukea GATT 1994 ‑sopimuksen XVI artiklassa tarkoitetussa merkityksessä on annettu ja että vastaanottajana oleva yritys on hyötynyt edusta”.

83

Tässä perustelukappaleessa käytetty ilmaisu ”maan alueella” ei merkitse sitä, että tuen olisi oltava suoraan peräisin alkuperä- tai viejämaan julkiselta elimeltä. Päinvastoin, kuten komissio toteaa, näiden ilmaisujen käyttäminen ei sulje pois mahdollisuutta päätellä, että taloudellisten tukien voidaan katsoa olevan peräisin tuotteen alkuperä- tai viejämaan viranomaisilta.

84

Tukien vastaisessa perusasetuksessa ei siten suljeta pois sitä, että vaikka taloudellinen tuki ei tule suoraan alkuperä- tai viejämaan viranomaisilta, tämän tuen voidaan katsoa olevan peräisin niiltä.

85

Edellä esitetty päätelmä on erityisen merkityksellinen SETC-alueen, jolle kantaja on sijoittautunut, erityisessä asiayhteydessä.

86

Komissio on ensinnäkin ottanut huomioon riidanalaisen täytäntöönpanoasetuksen johdanto-osan 690 perustelukappaleessa kahden Egyptin presidentin SETC-aluetta koskevat kaksi ilmoitusta. Ensimmäinen, vuonna 2012 annettu ilmoitus luokitteli tämän alueen Egyptin ja Kiinan väliseksi keskeiseksi yhteistyöhankkeeksi. Toinen, vuonna 2014 annettu ilmoitus liittyi Uusi silkkitie ‑aloitteeseen ja siinä täsmennettiin muun muassa, että tämä aloite tarjosi merkittävän mahdollisuuden Egyptin elpymiselle ja että Egyptin viranomaiset olivat valmiita osallistumaan aktiivisesti ja antamaan tukea. Egyptin viranomaiset halusivat tehdä yhteistyötä Kiinan kanssa muun muassa Suezin kanavaa koskevien hankkeiden ja SETC-alueen kehittämiseksi ja houkutella kiinalaisia yrityksiä investoimaan Egyptiin.

87

Tältä osin riidanalaisen täytäntöönpanoasetuksen johdanto-osan 691 perustelukappaleessa todetaan, että Kiinan Uusi silkkitie ‑aloitteen periaatteet ovat julkisesti tiedossa ja että kiinalaisten kansainvälisen tuotantokapasiteettia ja laitevalmistusta koskevan yhteistyön edistämisestä 13.5.2015 annettujen valtioneuvoston ohjaavien lausuntojen mukaan tukeen, jota ”ulkomaille suuntautuvat yritykset” voivat saada, kuuluvat rahoitus- ja verotukipolitiikka, pehmeäehtoiset lainat, rahoitustuki syndikoitujen lainojen kautta, vientiluotto, hankerahoitus, pääomasijoitukset ja vientiluottovakuutus.

88

Toiseksi komissio on ottanut huomioon riidanalaisen täytäntöönpanoasetuksen johdanto-osan 693 perustelukappaleessa sen, että Kiinan ja Egyptin viranomaisten välillä vuonna 2016 tehty yhteistyösopimus koski SETC-aluetta. Tämän sopimuksen 1 §:n mukaan Kiinan kansantasavallalle jätetään mahdollisuus soveltaa tiettyjä lakejaan SETC-alueella. Kyseisen sopimuksen 4 §:n 1 momentin mukaan ”Kiinan hallitus pitää [SETC-aluetta] Kiinan ulkomaisena talous- ja kauppayhteistyön alueena” ja ”yhteistyöalue on kehittämisen, toimijoiden houkuttelemisen ja toiminnan aikana oikeutettu poliittiseen tukeen ja toiminnan helpottamiseen, jota Kiinan viranomaiset tarjoavat ulkomaisille talous- ja kauppayhteistyöalueille”. Kyseisen sopimuksen 5 §:n 1 momentissa määrätään myös, että Kiinan hallitus tukee yhteistyöaluetta ”kannustamalla rahoituslaitoksia tarjoamaan rahoitusmahdollisuuksia yhteistyöalueella sijaitseviin – – investointihankkeisiin, kunhan lainanantoedellytykset ja lainankäyttövaatimukset täyttyvät”.

89

Kolmanneksi riidanalaisen täytäntöönpanoasetuksen johdanto-osan 660 perustelukappaleessa todetaan, että vuoden 2016 yhteistyösopimuksen jouhevan täytäntöönpanon varmistamiseksi Kiinan ja Egyptin hallitukset perustivat myös kolmitasoisen kuulemismekanismin, jossa ensimmäisellä tasolla tehtiin Suezin talous- ja kauppayhteistyöalueen hallintokomitean perustamista koskeva yhteistyösopimus, toisella tasolla perustettiin alueen hallintokomitea ja kolmannella tasolla Egypt TEDA ja asiaankuuluvat egyptiläiset vastapuolet raportoivat ongelmista ja vaikeuksista. Saman asetuksen johdanto-osan 652 perustelukappaleesta ilmenee lisäksi, että Egypt TEDA on 80-prosenttisesti Kiinan ja 20-prosenttisesti Egyptin omistuksessa, ja sen tarkoituksena on edistää SETC-alueen kehittämistä Egyptissä.

90

Lopuksi riidanalaisen täytäntöönpanoasetuksen johdanto-osan 726 ja 745 perustelukappaleesta ilmenee, että Egyptiin sijoittautuneille kiinalaisille yrityksille myönnetty taloudellinen tuki oli erityisen merkittävä.

91

Kiinan ja Egyptin viranomaiset ovat siis tiiviissä yhteistyössä perustaneet SETC-alueen, jolla on oikeudellisia ja taloudellisia erityispiirteitä, joiden avulla Kiinan viranomaiset voivat myöntää suoraan kaikki Kiinan Uusi silkkitie ‑aloitteeseen liittyvät järjestelyt tälle alueelle sijoittautuneille kiinalaisille yrityksille.

92

Näin ollen ei voida hyväksyä sitä, että SETC-alueen kaltainen laaja taloudellinen ja oikeudellinen rakennelma, joka on luotu Kiinan ja Egyptin korkeimman tason viranomaisten välisessä tiiviissä yhteistyössä, jäisi tukien vastaisen perusasetuksen soveltamisalan ulkopuolelle, koska tämä heikentäisi asetuksen tehokasta vaikutusta tai sen tarkoitusta ja tavoitteita.

93

Kolmanneksi on todettava, että toisin kuin kantajat väittävät, komission tulkinta tukien vastaisen perusasetuksen 3 artiklan 1 alakohdan a alakohdasta ei ole saman asetuksen 10 artiklan 7 kohdan eikä 13 artiklan 1 kohdan vastainen. Kyseisestä 10 artiklan 7 kohdasta on nimittäin huomautettava, että tukien vastaisessa perusasetuksessa ei mitenkään suljeta pois sitä, että alkuperä- tai viejämaan viranomaisia voidaan kuulla sellaisten taloudellisten tukien osalta, joiden voidaan katsoa olevan peräisin niiltä. Nyt käsiteltävässä asiassa asiakirja-aineistosta ilmenee lisäksi, että komissio on todellakin kehottanut Egyptin viranomaisia aloittamaan neuvottelut Kiinan yksikköjen myöntämien etuuskohtelun mukaisten lainojen kaltaisista kysymyksistä.

94

Mainitun asetuksen 13 artiklan 1 kohdasta, jonka mukaan alkuperä- tai viejämaa voi poistaa tuen, rajoittaa sitä tai toteuttaa muita sen vaikutuksia koskevia toimenpiteitä, on todettava, että tällainen mahdollisuus on olemassa myös niissä tapauksissa, joissa taloudellisten tukien voidaan katsoa olevan peräisin tuotteen alkuperä- tai viejämaan viranomaisilta. Egyptin viranomaisilla oli nyt käsiteltävässä asiassa nimittäin mahdollisuus lopettaa taloudellisiin tukiin liittyvä tiivis yhteistyö Kiinan viranomaisten kanssa tai ehdottaa toimenpiteitä, joilla pyrittiin rajoittamaan kyseisten tukien vaikutuksia.

95

Edellä esitetyn perusteella on katsottava, että tukien vastaisen perusasetuksen 3 artiklan 1 alakohdan a alakohdassa tai sen yleisessä rakenteessa ei suljeta pois sitä, että kolmannen maan viranomaisten myöntämä taloudellinen tuki voitaisiin katsoa alkuperä- tai viejämaan viranomaisilta peräisin olevaksi nyt käsiteltävän kaltaisessa tapauksessa, kun otetaan huomioon käytettävissä oleva erityinen näyttö, sellaisena kuin se on esitetty edellä 86–91 kohdassa.

96

Lisäksi on todettava, että toisin kuin kantajat väittävät, tätä päätelmää tukevat tukia ja tasoitustulleja koskevan sopimuksen, jonka valossa tukien vastaista perusasetusta on tulkittava, 1 artiklan määräykset. Tästä on huomautettava, että unionin tuomioistuimen on valvottava unionin toimen lainmukaisuutta WTO:n sääntöihin nähden, jos unionin tarkoituksena olisi ollut panna täytäntöön WTO:n yhteydessä hyväksymänsä erityinen velvoite taikka jos kyseisessä unionin toimessa nimenomaisesti viitattaisiin WTO-sopimusten tiettyihin määräyksiin (ks. analogisesti tuomio 14.7.2021, Interpipe Niko Tube ja Interpipe Nizhnedneprovsky Tube Rolling Plant v. komissio, T‑716/19, EU:T:2021:457, 95 kohta).

97

Tukien vastaisen perusasetuksen johdanto-osan kolmannesta perustelukappaleesta ilmenee, että sen tarkoituksena on muun muassa [”saattaa”] tukia ja tasoitustulleja koskevan sopimuksen määräykset ”mahdollisimman laajalti” osaksi unionin oikeutta.

98

Lisäksi oikeuskäytännössä on jo katsottu, että tukien vastaisen perusasetuksen 3 artikla, jonka otsikko on ”Tuen määritelmä”, ja kyseisen sopimuksen 1 artikla ovat sanamuodoltaan hyvin suureksi osaksi samanlaiset ja sisällöltään täysin samanlaiset (ks. vastaavasti tuomio 10.4.2019, Jindal Saw ja Jindal Saw Italia v. komissio, T‑300/16, EU:T:2019:235, 99 kohta).

99

Tukien vastaisen perusasetuksen johdanto-osan perustelukappaleista ei myöskään ilmene mitään lainsäätäjän tahtoa poiketa tukia ja tasoitustulleja koskevan sopimuksen 1 artiklan 1 kohdan a alakohdan 1 alakohdan sisällöstä. Kuten edellä 97 kohdassa mainitusta tämän asetuksen johdanto-osan kolmannesta perustelukappaleesta ilmenee, lainsäätäjä on päinvastoin halunnut panna täytäntöön tukia ja tasoitustulleja koskevan sopimuksen yhteydessä hyväksymänsä erityisen velvoitteen edellä 96 kohdassa mainitussa oikeuskäytännössä tarkoitetussa merkityksessä.

100

Näin ollen toisin kuin kantajat väittävät, tukien vastaisen perusasetuksen säännöksiä on tulkittava mahdollisuuksien mukaan tukia ja tasoitustulleja koskevan sopimuksen vastaavien määräysten valossa (tuomio 10.4.2019, Jindal Saw ja Jindal Saw Italia v. komissio, T‑300/16, EU:T:2019:235,101 kohta). Sama pätee kyseisen asetuksen 3 artiklaan, jolla pyritään panemaan täytäntöön tukia ja tasoitustulleja koskevan sopimuksen 1 artiklan sisältö (tuomio 10.4.2019, Jindal Saw ja Jindal Saw Italia v. komissio, T‑300/16, EU:T:2019:235, 102 kohta).

101

Tukia ja tasoitustulleja koskevan sopimuksen 1 artiklan 1 kohdan a alakohdan 1 alakohdasta on ensinnäkin todettava, että siinä määritellään tueksi ”jäsenen” alueella olevan hallituksen tai minkä tahansa julkisen viranomaisen myötävaikuttaminen taloudellisesti. Tämä sanamuoto ei siis sulje pois sitä mahdollisuutta, että kolmannen maan myöntämä taloudellinen tuki voidaan katsoa alkuperä- tai viejämaan viranomaisilta peräisin olevaksi, koska riittää, että viranomaisten tai minkä tahansa julkisen elimen taloudellinen tuki myönnetään WTO:n ”jäsenen” alueella.

102

Toiseksi tukia ja tasoitustulleja koskevan sopimuksen 13 ja 18 artikla, joista ensimmäinen koskee neuvotteluja ja jälkimmäinen ja sitoumuksia, eivät aseta kyseenalaiseksi edellä esitettyjä seikkoja. Näiden määräysten sanamuoto ja tarkoitus eivät nimittäin sulje pois tilanteita, joissa taloudellisen tuen katsotaan olevan peräisin WTO:n jäseneltä, koska yhtäältä niitä jäseniä, joiden tuotteet voidaan asettaa tutkimuksen kohteeksi, voidaan kuulla taloudellisesta tuesta, jonka voidaan katsoa olevan niiltä peräisin, ja koska toisaalta jäsenet, joiden tuotteet voidaan asettaa tutkimuksen kohteeksi, voivat asettaa rajoituksia sellaisen tuen osalta, joiden voidaan katsoa olevan niiltä peräisin.

103

Edellä esitetyn perusteella on todettava, että koska komissio on tulkinnut tukien vastaista perusasetusta asianmukaisesti tukia ja tasoitustulleja koskevan sopimuksen valossa, sillä, onko se ottanut huomioon ILC:n artiklojen 11 artiklan, ei ole merkitystä. Näin ollen myös tämän osan kolmas väite ja koko kanneperuste on hylättävä.

[– –]

[– –]

[– –]

[– –]

[– –]

Näillä perusteilla

UNIONIN YLEINEN TUOMIOISTUIN (laajennettu ensimmäinen jaosto)

on ratkaissut asian seuraavasti: