Asia T-302/20
Hengshi Egypt Fiberglass Fabrics SAE
ja
Jushi Egypt for Fiberglass Industry SAE
vastaan
Euroopan komissio
Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio (laajennettu ensimmäinen jaosto) 1.3.2023
Polkumyynti – Kiinasta ja Egyptistä peräisin olevien tiettyjen silmukka- tai ristikudokseksi kudottujen lasikuitukankaiden tuonti – Täytäntöönpanoasetus (EU) 2020/492 – Lopullinen polkumyyntitulli – Normaaliarvon laskeminen – Asetuksen (EU) 2016/1036 2 artiklan 5 kohta – Ilmeinen arviointivirhe – Vahinko – Hinnan alittavuuden marginaalin laskeminen
Euroopan unionin oikeus – Tulkinta – Menetelmät – Tulkinta unionin tekemien kansainvälisten sopimusten kannalta – Asetuksen 2016/1036 tulkinta vuoden 1994 polkumyynnin vastaisen GATT-sopimuksen kannalta – Valituselimen omaksuman tulkinnan huomioon ottaminen
(Tullitariffeja ja kauppaa koskeva vuoden 1994 yleissopimus; tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen VI artiklan soveltamisesta tehdyn sopimuksen (Polkumyynnin vastainen vuoden 1994 sopimus) 2.2.1.1 artikla; Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 2016/1036 2 artiklan 5 kohta)
(ks. 23–25 kohta)
Yhteinen kauppapolitiikka – Polkumyynniltä suojautuminen – Polkumyyntimarginaali – Normaaliarvon määrittäminen – Laskennallisen arvon käyttäminen – Tuotantokustannusten huomioon ottaminen – Kustannusten laskeminen kirjanpitomerkintöjen perusteella – Poikkeus – Tutkimuksen kohteena olevan tuotteen valmistukseen ja myyntiin liittyvät kustannukset, jotka eivät ilmene kohtuudella kyseisistä merkinnöistä – Toimielinten todistustaakka – Tuomioistuinvalvonta – Ulottuvuus
(Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen 2016/1036 2 artiklan 5 kohta)
(ks. 26–29 kohta)
Yhteinen kauppapolitiikka – Polkumyynniltä suojautuminen – Polkumyyntimarginaali – Normaaliarvon määrittäminen – Laskennallisen arvon käyttäminen – Tuotantokustannusten huomioon ottaminen – Kustannusten laskeminen kirjanpitomerkintöjen perusteella – Konsernin sisäisessä suhteessa vahvistetut kustannukset – Oikaisu markkinaehtojen huomioon ottamiseksi – Hyväksyttävyys – Arviointiperusteet – Saman maan muiden tuottajien tai viejien kustannusten sekä toissijaisesti minkä tahansa muun hyväksyttävän perusteen huomioon ottaminen
(Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen 2016/1036 2 artiklan 5 kohdan ensimmäinen ja toinen alakohta)
(ks. 31–42 ja 77–88 kohta)
Yhteinen kauppapolitiikka – Polkumyynniltä suojautuminen – Polkumyyntimarginaali – Normaaliarvon määrittäminen – Perustuminen tavanomaisessa kaupankäynnissä maksettuihin tai maksettaviksi tuleviin hintoihin – Kaikkien merkityksellisten tekijöiden ja kaikkien kyseiseen myyntiin liittyvien erityisten olosuhteiden huomioon ottaminen – Toimielinten harkintavalta – Tuomioistuinvalvonta – Ilmeinen arviointivirhe – Todistustaakka
(Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen 2016/1036 2 artikla)
(ks. 46–51 kohta)
Yhteinen kauppapolitiikka – Polkumyynniltä suojautuminen – Polkumyynnin vastainen menettely – Puolustautumisoikeudet – Oikeus tulla kuulluksi – Ulottuvuus
(Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 artikla; Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus 2016/1036)
(ks. 55–58 kohta)
Yhteinen kauppapolitiikka – Polkumyynniltä suojautuminen – Polkumyyntimarginaali – Normaaliarvon määrittäminen – Laskennallisen arvon käyttäminen – Toimielinten harkintavalta – Rajat – Velvollisuus tutkia huolellisesti ja puolueettomasti kaikki asiaan vaikuttavat seikat – Ulottuvuus – Rinnakkaisen tukien vastaisen tutkimuksen yhteydessä esitettyjen todisteiden huomioon ottaminen – Edellytykset
(Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen 2016/1036 2 artikla)
(ks. 60–68 kohta)
Toimielinten säädökset, päätökset ja muut toimet – Perustelut – Perusteluvelvollisuuden ulottuvuus – Asetus polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta
(SEUT 296 artikla)
(ks. 72–75 kohta)
Tiivistelmä
Valituksen johdosta Euroopan komissio antoi täytäntöönpanoasetuksen 2020/492 ( 1 ) lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Kiinasta ja Egyptistä peräisin olevien tiettyjen silmukka- ja/tai ristikudokseksi kudottujen lasikuitukankaiden (jäljempänä lasikuitukankaat) tuonnissa.
Hengshi Egypt Fiberglass Fabrics SAE (jäljempänä Hengshi) ja Jushi Egypt for Fiberglass Industry SAE (jäljempänä Jushi) ovat Kiinan ja Egyptin Suezin kauppa- ja yhteistyöalueelle sijoittautuneita yhtiöitä, joiden osakkaat ovat kiinalaisia yksikköjä, ja niiden toiminta koostuu lasikuitukankaiden tuotannosta ja viennistä Euroopan unioniin. Jushi tuottaa ja vie lisäksi unioniin roving-lankoja, jotka ovat lasikuitukankaiden pääraaka-aine.
Hengshi ja Jushi katsoivat, että komission käyttöön ottamat polkumyyntitullit loukkasivat niiden oikeuksia ja nostivat unionin yleisessä tuomioistuimessa kanteen täytäntöönpanoasetuksen 2020/492 kumoamiseksi. Unionin yleinen tuomioistuin hylkää tämän kanteen ja antaa yhtäältä täsmennyksiä, jotka koskevat polkumyyntitutkimuksen kohteena olevan osapuolen kirjanpitomerkintöjen huomioon ottamista polkumyyntitullin kohteena olevien tuotteiden laskennallisen normaaliarvon määrittämisessä. Toisaalta unionin yleinen tuomioistuin täsmentää komission huolellisuusvelvollisuuden laajuutta erityisesti siltä osin kuin on kyse rinnakkaisen tukien vastaisen tutkimuksen yhteydessä saatujen todisteiden käyttämisestä polkumyyntitutkimuksessa.
Unionin yleisen tuomioistuimen arviointi asiasta
Kanteensa tueksi kantajat esittävät ensimmäisessä kanneperusteessaan kaksi väitettä, jotka perustuvat asetuksen 2016/1036 ( 2 ) 2 artiklan 5 kohdan ensimmäinen alakohdan rikkomiseen. Tämän säännöksen mukaan polkumyynnin vastaisen menettelyn kohteena olevan tuotteen normaaliarvon määrittämiseksi kustannukset lasketaan tavallisesti tutkimuksen kohteena olevan osapuolen kirjanpitomerkintöjen perusteella sillä edellytyksellä, että nämä merkinnät on tehty kyseisessä maassa yleisesti hyväksyttyjen kirjanpitoperiaatteiden mukaisesti (ensimmäinen edellytys) ja ne antavat kohtuullisen hyvän käsityksen kyseisen tuotteen valmistukseen ja myyntiin liittyvistä kustannuksista (toinen edellytys). Kantajat esittävät tältä osin useita väitteitä, joilla ne riitauttavat menetelmän, jota komissio on käyttänyt Hengshin myymien lasikuitukankaiden normaaliarvon määrittämiseksi.
Ensinnäkin unionin yleinen tuomioistuin hylkää väitteen, jonka mukaan komissio on tehnyt oikeudellisen virheen ja ilmeisen arviointivirheen, kun se ei ole ottanut huomioon Hengshin kirjanpitomerkintöihin sisältyviä roving-lankoja koskevia kustannuksia lasikuitukankaiden tuotantokustannusten laskemiseksi, koska tämän raaka-aineen ostohintaa ei ollut vahvistettu markkinaehtoisesti.
Tältä osin unionin yleinen tuomioistuin toteaa aluksi, että perusasetuksen 2 artiklan 5 kohdan ensimmäisessä alakohdassa ei suljeta pois sitä, että komissio voi poiketa tutkimuksen kohteena olevan osapuolen kirjanpitoasiamerkintöihin kirjatuista kustannuksista silloin, kun tarkasteltavana olevan tuotteen valmistuksessa käytetyn raaka-aineen hintaa ei ole vahvistettu markkinaehtoisesti. Sivuuttaakseen mainitut kustannukset ja korvatakseen ne toisella kohtuulliseksi arvioidulla hinnalla komission on kuitenkin tukeuduttava todisteisiin tai ainakin indisioihin, joiden perusteella voidaan osoittaa sellaisen tekijän olemassaolo, jonka perusteella oikaisu tehdään.
Käsiteltävässä asiassa komissio on todennut, että hinnat, joilla Hengshi osti roving-lankoja Jushilta, olivat järjestelmällisesti ja selvästi alhaisempia kuin Jushin riippumattomiin asiakkaisiin Egyptissä soveltamat hinnat. Koska näiden hintojen välillä oli merkittävä ero, komissio katsoi perustellusti, että Hengshin Jushille maksamia hintoja ei voitu pitää markkinaehtoisina, joten niitä oli oikaistava.
Voittomarginaalista, jonka Jushi olisi saanut roving-lankojen myynneistä Hengshille, ei myöskään voida automaattisesti päätellä, että liiketoimi olisi toteutettu markkinaehtoisesti.
Tämän jälkeen unionin yleinen tuomioistuin hylkää kantajien väitteen, jonka mukaan perusasetuksen 2 artiklan 5 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetty toinen edellytys ei koske kustannusten kohtuullisuutta vaan pikemminkin tutkimuksen kohteena olevan osapuolen kirjanpitomerkintöjen ”luotettavuutta”. Tällainen tulkinta nimittäin estäisi lopulta laskennallisen normaaliarvon käyttämisen erityisesti tilanteessa, jossa erityinen markkinatilanne vaikuttaa valmistukseen liittyviin kustannuksiin.
Toteamus, jonka mukaan perusasetuksen 2 artiklan 5 kohtaan ei sisälly nimenomaista säännöstä etuyhteydessä olevien osapuolten välillä aiheutuneiden kustannusten kohtuullisuudesta, ei riitä osoittamaan, että unionin lainsäätäjän tarkoituksena on ollut sulkea kyseinen seikka pois tätä säännöstä sovellettaessa.
Toiseksi unionin yleinen tuomioistuin hylkää väitteen, jonka mukaan komissio on tehnyt ilmeisen arviointivirheen, kun se on vertaillut roving-lankojen myyntihintoja, jotka Jushi on laskuttanut Hengshiltä ja riippumattomilta kotimaisilta asiakkailta. Tältä osin kantajat moittivat komissiota siitä, ettei se ottanut huomioon kaikkia kyseisiin myynteihin liittyviä merkityksellisiä tekijöitä, kuten roving-lankojen myyntiä riippumattomille kotimaisille asiakkaille koskevien Jushiin sovellettavien tullien maksamista. Koska tästä maksamisesta ei ollut todisteita polkumyyntitutkimuksen yhteydessä, komission olisi kantajien mukaan pitänyt omasta aloitteestaan käyttää näiden tullien maksamisesta näyttöä, joka sillä oli käytettävissään rinnakkaisessa roving-lankoja koskevassa tukien vastaisessa tutkimuksessa ( 3 ), tai ainakin pyytää kantajia esittämään tämä näyttö polkumyyntitutkimuksen yhteydessä.
Unionin yleinen tuomioistuin toteaa tältä osin, että vaikka komission on suoritettava polkumyyntitutkimus huolellisesti ja otettava huomioon kaikki merkitykselliset olosuhteet normaaliarvon määrittämisessä, se on kuitenkin riippuvainen siitä, että tutkimuksen kohteena olevat osapuolet tekevät yhteistyötä vapaaehtoisesti toimittaakseen sille tarvittavat tiedot. Nyt käsiteltävässä asiassa kantajien tehtävänä oli siis esittää todisteet, joita ne pitivät tutkimuksen kannalta merkityksellisinä. Koska kantajat eivät ole esittäneet polkumyyntitutkimuksen yhteydessä vähäisintäkään näyttöä Jushin roving-lankojen myynneistä maksamista tulleista, ne eivät voi hyötyä omasta laiminlyönnistään moittimalla komissiota siitä, ettei tämä ole ottanut mainittua seikkaa huomioon.
Lisäksi asetuksen 2016/1037 ( 4 ) 29 artiklan 6 kohdan ensimmäisestä alakohdasta ilmenee, ettei komissio voi omasta aloitteestaan vedota polkumyyntitutkimuksen yhteydessä näyttöön, joka on esitetty rinnakkaisessa tukien vastaisessa tutkimuksessa. Kantajien oli näin ollen luovuttava tässä artiklassa säädetystä takeesta ja pyydettävä, että tällainen näyttö hyväksyttäisiin myös polkumyyntitutkimuksen yhteydessä.
Näiden seikkojen perusteella unionin yleinen tuomioistuin katsoo, ettei komissio ole rikkonut perusasetuksen 2 artiklan 5 kohdan ensimmäistä alakohtaa, ja hylkää kantajien ensimmäisessä kanneperusteessa esittämät kaksi väitettä. Unionin yleinen tuomioistuin hylkää myös ensimmäisen kanneperusteen muut väitteet ja kantajien kyseisessä kanteessa esittämän toisen kanneperusteen ja näin ollen koko kanteen.
( 1 ) Lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta ja Egyptistä peräisin olevien tiettyjen silmukka- ja/tai ristikudokseksi kudottujen lasikuitukankaiden tuonnissa 1.4.2020 annettu komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2020/492 (EUVL 2020, L 108, s. 1).
( 2 ) Polkumyynnillä muista kuin Euroopan unionin jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 8.6.2016 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/1036 (EUVL 2016, L 176, s. 21; jäljempänä perusasetus).
( 3 ) Tämän tutkimuksen seurauksena annettiin lopullisen tasoitustullin käyttöön ottamisesta Egyptistä peräisin olevien jatkuvakuituisten lasikuitutuotteiden tuonnissa ja kyseisessä tuonnissa käyttöön otetun väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta sekä lopullisen tasoitustullin perimisestä Egyptistä peräisin olevien jatkuvakuituisten lasikuitutuotteiden kirjatusta tuonnista 24.6.2020 annettu komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2020/870 (EUVL 2020, L 201, s. 10).
( 4 ) Muista kuin Euroopan unionin jäsenvaltioista tapahtuvalta tuetulta tuonnilta suojautumisesta 8.6.2016 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/1037 (EUVL 2016, L 176, s. 55).