1

Kantaja Abdelkader Sabra on liikemies, jolla on Syyrian ja Libanonin kansalaisuus.

2

Tuomiten voimakkaasti rauhanomaisten mielenosoitusten väkivaltaiset tukahduttamistoimet Syyriassa ja esittäen vetoomuksen Syyrian viranomaisille, jotta ne pidättäytyisivät turvautumasta voimankäyttöön, Euroopan unionin neuvosto antoi 9.5.2011 SEU 29 artiklan nojalla Syyriaan kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä päätöksen 2011/273/YUTP (EUVL 2011, L 121, s. 11). Tilanteen vakavuuden huomioon ottaen neuvosto asetti vientikieltoon aseet sekä sellaiset tarvikkeet, joita voidaan käyttää kansallisissa tukahduttamistoimissa, rajoitti pääsyä Euroopan unioniin ja päätti jäädyttää Syyrian siviiliväestöön kohdistetuista väkivaltaisista tukahduttamistoimista vastuussa olevien tiettyjen henkilöiden ja yhteisöjen varat ja taloudelliset resurssit.

3

Syyrian siviiliväestöön kohdistetuista väkivaltaisista tukahduttamistoimista vastuussa olevien henkilöiden sekä näitä henkilöitä lähellä olevien luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden ja yhteisöjen nimet mainitaan päätöksen 2011/273 liitteessä. Tämän päätöksen 5 artiklan 1 kohdan mukaan neuvosto voi muuttaa mainittua liitettä jonkin jäsenvaltion tai unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ehdotuksen perusteella. Kantajan nimi ei sisältynyt liitteeseen kyseessä olevaa päätöstä annettaessa.

4

Koska osa Syyrian arabitasavaltaan kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä kuuluu EUT-sopimuksen soveltamisalaan, neuvosto antoi 9.5.2011 SEUT 215 artiklan 2 kohdan nojalla Syyrian tilanteen johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä asetuksen (EU) N:o 442/2011, (EUVL 2011, L 121, s. 1). Tämä asetus on olennaisilta osin samansisältöinen kuin päätös 2011/273. Mainitun asetuksen liitteessä II oleva luettelo henkilöistä, yhteisöistä ja elimistä, joiden on katsottu olevan vastuussa kyseisistä tukahduttamistoimista, ja näitä lähellä olevista henkilöistä ja yhteisöistä on samanlainen kuin päätöksen 2011/273 liitteessä oleva luettelo. Asetuksen N:o 442/2011 14 artiklan 1 ja 4 kohdassa säädetään, että jos neuvosto päättää kohdistaa luonnolliseen henkilöön tai oikeushenkilöön, yhteisöön tai elimeen tällaisia rajoittavia toimenpiteitä, se muuttaa liitettä II vastaavasti ja tarkastelee liitteessä II olevia luetteloita uudelleen säännöllisin väliajoin ja vähintään joka 12. kuukausi.

5

Neuvosto katsoi Syyriaan kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä ja päätöksen 2011/273/YUTP kumoamisesta 1.12.2011 annetulla päätöksellä 2011/782/YUTP (EUVL 2011, L 319, s. 56), että Syyrian tilanteen vakavuuden johdosta oli määrättävä lisää rajoittavia toimenpiteitä. Päätöksessä 2011/273 määrätyt toimenpiteet sekä lisätoimenpiteet on selkeyden vuoksi yhdistetty yhdeksi oikeudelliseksi asiakirjaksi. Päätöksen 2011/782 18 artiklassa säädetään unionin alueelle pääsyn rajoittamisesta niiden henkilöiden osalta, joiden nimi sisältyy liitteeseen I, ja sen 19 artiklassa varojen ja taloudellisten resurssien jäädyttämisestä niiden henkilöiden ja yhteisöjen osalta, joiden nimi sisältyy liitteisiin I ja II.

6

Asetus N:o 442/2011 on korvattu Syyrian tilanteen johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä ja asetuksen (EU) N:o 442/2011 kumoamisesta 18.1.2012 annetulla neuvoston asetuksella (EU) N:o 36/2012 (EUVL 2012, L 16, s. 1).

7

Päätös 2011/782 on korvattu Syyriaan kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä ja päätöksen 2011/782/YUTP kumoamisesta 29.11.2012 annetulla neuvoston päätöksellä 2012/739/YUTP (EUVL 2012, L 330, s. 21), joka on puolestaan korvattu Syyriaan kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä 31.5.2013 annetulla neuvoston päätöksellä 2013/255/YUTP (EUVL 2013, L 147, s. 14).

8

Neuvosto antoi 12.10.2015 päätöksen 2013/255 muuttamisesta päätöksen (YUTP) 2015/1836 (EUVL 2015, L 266, s. 75). Se antoi samana päivänä asetuksen N:o 36/2012 muuttamisesta asetuksen (EU) 2015/1828 (EUVL 2015, L 266, s. 1).

9

Päätöksen 2015/1836 johdanto-osan kuudennen perustelukappaleen sanamuodon mukaan ”neuvosto on arvioinut, että koska Syyrian hallinto valvoo taloutta tiukasti, Syyriassa toimivien johtavien liike-elämän edustajien ydinjoukko pystyy säilyttämään asemansa vain olemalla läheisessä yhteydessä hallintoon, tukemalla sitä sekä vaikuttamalla siihen”, ja ”neuvosto katsoo, että sen tulisi säätää rajoittavista toimenpiteistä niin, että määrätään maahanpääsyä koskevia rajoituksia ja jäädytetään kaikki varat ja taloudelliset resurssit, jotka kuuluvat neuvoston yksilöimille ja liitteessä I luetelluille Syyriassa toimiville johtaville liike-elämän edustajille tai ovat näiden omistuksessa, hallussa tai määräysvallassa, jotta estetään heitä toimittamasta aineellista tai taloudellista apua hallinnolle ja jotta he vaikutusvaltansa avulla painostaisivat hallintoa muuttamaan tukahduttamispolitiikkaansa”.

10

Päätöksen 2013/255 27 ja 28 artiklan sanamuotoa on muutettu päätöksellä 2015/1836. Näissä artikloissa säädetään tästä lähtien rajoituksista maahantuloon tai kauttakulkuun jäsenvaltioiden alueen kautta sekä ”Syyriassa toimivien johtavien liike-elämän edustajien” varojen jäädyttämisestä paitsi ”jos on riittävästi tietoa siitä, että [kyseiset henkilöt] eivät ole tai eivät enää ole lähellä hallintoa tai eivät vaikuta siihen taikka eivät aiheuta todellista toimenpiteiden kiertämisen riskiä”.

11

Asetuksella 2015/1828 muutettiin muun muassa asetuksen N:o 36/2012 15 artiklan sanamuotoa lisäämällä siihen uusia luetteloihin sisällyttämistä koskevia perusteita, jotka oli määritelty päätöksessä 2015/1836 ja otettu alun perin käyttöön päätöksellä 2013/255.

12

Päätöksen 2013/255 täytäntöönpanosta 17.2.2020 annetulla neuvoston täytäntöönpanopäätöksellä (YUTP) 2020/212 (EUVL 2020, L 43 I, s. 6) ja asetuksen N:o 36/2012 täytäntöönpanosta 17.2.2020 annetulla neuvoston täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2020/211 (EUVL 2020, L 43 I, s. 1) (jäljempänä yhdessä alkuperäiset toimet) kantajan nimi lisättiin päätöksen 2013/255 liitteessä I olevassa A osassa (Henkilöt) olevaan luetteloon riville 293 ja asetuksen N:o 36/2012 liitteessä II olevassa A osassa (Henkilöt) olevaan luetteloon riville 293 (jäljempänä yhdessä ”kyseessä olevat luettelot”).

13

Yhtäältä kyseessä oleviin luetteloihin merkityissä ”tunnistamistiedoissa” mainitaan, että kantaja on mieshenkilö, Syyrian ja Libanonin kansalainen ja syntynyt 14.9.1955. Lisäksi hänen toimintaansa kuvataan seuraavasti: ”Sabra Maritime Agencyn omistaja; syyrialais-turkkilaisen liikemiesten neuvoston johtaja; Phoenicia Tourism ‑yhtiön perustajaosakas [ja] Syyrian merenkulkukamarin puheenjohtaja”. Lopuksi siinä mainitaan, että ”Phoenicia Tourism Company [LLC]” ja ”Sabra Maritime Agency” ovat kantajan ”sukulaisia/liikekumppaneita tai yhteistyökumppaneita/yhteyksiä”.

14

Toisaalta perusteet kantajan nimen merkitsemiselle kyseessä oleviin luetteloihin, on ilmaistu seuraavasti:

”Merkittävä Syyriassa toimiva liikemies, jolla on monia taloudellisia intressejä erityisesti merenkulku- ja matkailualalla. Merkittävänä merenkulkualan suurliikemiehenä ja Rami Makhloufin (hallinnon tukijan ja Bashar Al-Assadin serkun) läheisenä liikekumppanina Abdelkader Sabra tarjoaa Syyrian hallinnolle taloudellista ja rahoitustukea muun muassa offshore-yhtiöiden kautta. Lisäksi Abdelkader Sabra hyötyy yhteyksistään hallintoon, mikä on sallinut hänen laajentaa toimintaansa kiinteistöalalla. Hän on myös osallisena rahanpesussa ja kaupallisessa toiminnassa, joka tukee Syyrian hallintoa ja sitä lähellä olevia.”

15

Kantaja pyysi 16.3.2020 päivätyllä kirjeellä neuvostoa toimittamaan hänelle muun muassa jäljennökset kaikista tiedoista ja todisteista, jotka tukevat hänen nimensä merkitsemistä kyseessä oleviin luetteloihin.

16

Vastauksena edellä 15 kohdassa mainittuun kantajan kirjeeseen neuvosto toimitti 6.4.2020 hänelle 12.2.2020 päivätyn viitenumeron WK 1755/2020 INIT sisältävän asiakirjan, joka sisälsi todisteet hänen nimensä kyseessä oleviin luetteloihin merkitsemisen perusteiden tueksi.

17

Kantaja esitti 4.5.2020 päivätyllä kirjeellä huomautuksia päätöksestä, jolla hänen nimensä oli alkuperäisten toimien nojalla merkitty kyseessä oleviin luetteloihin, ja vaati neuvostoa poistamaan hänen nimensä mainituista luetteloista.

18

Neuvosto antoi 28.5.2020 päätöksen 2013/255 muuttamisesta päätöksen (YUTP) 2020/719 (EUVL 2020, L 168, s. 66) ja asetuksen N:o 36/2012 täytäntöönpanosta täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2020/716 (EUVL 2020, L 168, s. 1) (jäljempänä yhdessä pysyttämistoimet). Päätöksen 2020/719 nojalla päätöksen 2013/255 soveltamista jatkettiin 1.6.2021 saakka. Kantajan nimi pysytettiin kyseessä olevien luetteloiden rivillä 293 samoilla perusteilla kuin alkuperäisissä toimissa.

19

Neuvosto ilmoitti 2.6.2020 päivätyllä kirjeellä kantajalle päätöksestään pysyttää kantajan nimi kyseessä olevissa luetteloissa pysyttämistoimien nojalla. Lisäksi se ilmoitti kantajalle tarkastelevansa parhaillaan huomautuksia ja aineistoa, jonka tämä oli toimittanut sille 4.5.2020 päivätyssä kirjeessään (ks. 17 kohta edellä), mikä edellytti neuvoston mukaan useiden viikkojen työtä ottaen huomioon hänen vaatimuksensa tueksi esitetyt lukuisat argumentit sekä siihen liitettyjen asiakirjojen suuri määrä.

20

Kantaja nosti unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon 28.4.2020 toimitetulla kannekirjelmällä käsiteltävän kanteen, jossa on kyse alkuperäisten toimien kumoamisvaatimuksesta siltä osin kuin kyseiset toimet koskevat kantajaa.

21

Kantaja tarkisti kannetta unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon 10.6.2020 toimitetulla erillisellä asiakirjalla unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 86 artiklan mukaisesti niin, että kanne koskee myös pysyttämistoimien kumoamista siltä osin kuin nämä toimet koskevat kantajaa.

22

Neuvosto toimitti 23.7.2020 unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon vastinekirjelmän, jossa vastataan myös kanteen tarkistamista koskevaan kirjelmään.

23

Kantajan vastaus toimitettiin 6.10.2020 ja vastaajan vastaus 19.11.2020.

24

Menettelyn kirjallinen vaihe päätettiin 19.11.2020.

25

Unionin yleinen tuomioistuin pyysi 9.6.2021 työjärjestyksen 89 artiklan 3 kohdan d alakohdan mukaisena prosessinjohtotoimena asianosaisia esittämään tiettyjä asiakirjoja. Asianosaiset vastasivat asiakirjojen esittämistä koskevaan pyyntöön asetetussa määräajassa.

26

Kantaja jätti työjärjestyksen 66 artiklan mukaisen perustellun pyynnön siitä, ettei tiettyjen kannekirjelmään liitettyjen asiakirjojen sisältöä eikä tiettyjä kannekirjelmän ja kantajan vastauksen kohtia mainittaisi sellaisissa tätä asiaa koskevissa asiakirjoissa, joihin yleisöllä on mahdollisuus tutustua. Kantaja vahvisti istunnossa, että hänen pyyntönsä tiettyjen tietojen julkistamatta jättämisestä rajoittui asiakirjoihin ja kohtiin, jotka mainitaan 6.9.2021 päivätyssä kirjeessä, mistä tehtiin merkintä istunnon pöytäkirjaan.

27

Asianosaisten lausumat sekä vastaukset unionin yleisen tuomioistuimen esittämiin kysymyksiin kuultiin 16.9.2021 pidetyssä istunnossa.

28

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

29

Neuvosto vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

30

Kantaja pyysi 7.9.2021 päivätyllä kirjeellä unionin yleistä tuomioistuinta myöntämään hänelle lisäaikaa suullisen lausuman esittämiseen 16.9.2021 pidettävässä istunnossa. Hän liitti tähän pyyntöön kaksi kirjettä, jotka hän oli osoittanut neuvostolle ja joista ensimmäinen oli päivätty 8.3.2021 ja toinen 9.6.2021.

31

Kyseisten liitteiden toimittaminen ei voi kuulua työjärjestyksen 85 artiklan 3 kohdan yhteyteen, jossa määrätään, että pääasian asianosaiset voivat poikkeuksellisesti toimittaa todisteita tai esittää uusia todistelukeinoja koskevia ehdotuksia vielä ennen menettelyn suullisen vaiheen päättymistä tai ennen unionin yleisen tuomioistuimen päätöstä ratkaista asia ilman suullista käsittelyä, mutta tällöin todisteiden esittäminen myöhässä on voitava perustella. Kantaja ei nimittäin yhtäältä mainitse 7.9.2021 päivätyssä kirjeessään, että hänen tarkoituksensa oli toimittaa 8.3. ja 9.6.2021 päivätyt kirjeet kyseisen määräyksen mukaisesti, eikä toisaalta esitä mitään perustetta viivästymiselle niiden toimittamisessa.

32

Näin ollen 8.3. ja 9.6.2021 päivätyt kirjeet, jotka on liitetty kantajan pyyntöön, joka koskee lisäajan myöntämistä suullisten lausumien esittämiseen, jätetään tutkimatta.

33

Kantaja esittää kanteensa tueksi yhden ainoan kanneperusteen, joka koskee tosiseikkojen arviointivirheitä.

34

Kantaja väittää pääasiallisesti, että hän ei ole tällä hetkellä Syyriassa toimiva johtava liike-elämän edustaja, että hän ei ole yhteydessä Syyrian hallintoon, että hän ei kuulu Syyriassa toimivien johtavien liike-elämän edustajien ydinjoukkoon, sellaisena kuin se on määritelty päätöksen 2015/1836 johdanto-osan kuudennessa perustelukappaleessa, eikä toimita aineellista tai taloudellista apua Syyrian hallinnolle, riippumatta siitä, tapahtuuko se ulkomaille sijoittautuneiden yhtiöiden välityksellä tai millä tahansa muulla tavalla.

35

Neuvosto kiistää kantajan väitteet ja korostaa pääasiallisesti, että todisteet, jotka sisältyvät asiakirjaan WK 1755/2020 INIT ja 23.7.2020 päivättyyn viitenumeron WK 7118/2020 INIT sisältävään asiakirjaan, osoittavat, että kantaja on Syyriassa toimiva johtava liike-elämän edustaja. Se kiistää tältä osin argumentit, jotka kantaja esittää hänen yhteyttään Syyrian hallintoon koskevan olettaman kumoamiseksi. Lopuksi neuvosto katsoo, että kantaja tukee Syyrian hallintoa ja hyötyy siitä.

36

On todettava, että Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklassa taatun tuomioistuinvalvonnan tehokkuus edellyttää erityisesti, että unionin tuomioistuimet varmistuvat, että päätös, jolla rajoittavat toimenpiteet on hyväksytty tai pysytetty ja joka koskee kyseistä henkilöä tai yhteisöä erikseen, perustuu riittävän vankkaan tosiseikastoon. Tämä edellyttää niiden tosiseikkojen tarkistamista, joihin viitataan kyseisen päätöksen taustalla olevassa perusteiden tiivistelmässä, jottei tuomioistuinvalvonta rajoittuisi esitettyjen perusteiden abstraktin todennäköisyyden arviointiin vaan kohdistuisi siihen, onko näille perusteille tai ainakin niistä yhdelle, jonka katsotaan sellaisenaan riittävän saman päätöksen tueksi, näyttöä (tuomio 18.7.2013, komissio ym. v. Kadi, C‑584/10 P, C‑593/10 P ja C‑595/10 P, EU:C:2013:518, 119 kohta).

37

Unionin tuomioistuinten tehtävänä on toteuttaa tällainen tutkinta pyytämällä tarvittaessa unionin toimivaltaista viranomaista toimittamaan tutkinnan kannalta merkityksellisiä tietoja tai todisteita siitä riippumatta, ovatko ne luottamuksellisia (ks. tuomio 18.7.2013, komissio ym. v. Kadi, C‑584/10 P, C‑593/10 P ja C‑595/10 P, EU:C:2013:518, 120 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

38

Juuri unionin toimivaltaisen viranomaisen asiana nimittäin on osoittaa, mikäli asia riitautetaan, että kyseessä olevaa henkilöä tai yhteisöä vastaan esitetyt perusteet ovat perusteltuja; viimeksi mainittujen asiana ei ole esittää negatiivista näyttöä siitä, etteivät kyseiset perusteet ole perusteltuja (tuomio 18.7.2013, komissio ym. v. Kadi, C‑584/10 P, C‑593/10 P ja C‑595/10 P, EU:C:2013:518, 121 kohta).

39

Tällöin ei ole tarpeen, että mainittu viranomainen esittää unionin tuomioistuimissa kaikki tiedot ja todisteet siinä toimessa, jonka kumoamista vaaditaan, esitetyistä perusteista. Esitettyjen tietojen tai todisteiden on kuitenkin tuettava asianomaista henkilöä vastaan esitettyjä perusteita (tuomio 18.7.2013, komissio ym. v. Kadi, C‑584/10 P, C‑593/10 P ja C‑595/10 P, EU:C:2013:518, 122 kohta).

40

Jos unionin toimivaltainen viranomainen toimittaa asian kannalta merkityksellisiä tietoja tai todisteita, unionin tuomioistuinten on tutkittava väitettyjen tosiseikkojen aineellinen paikkansapitävyys kyseisten tietojen tai todisteiden kannalta ja arvioitava viimeksi mainittujen todistusarvoa käsiteltävän asian olosuhteiden mukaan ja muun muassa asianomaisen henkilön tai yhteisön niistä mahdollisesti esittämien huomautusten valossa (tuomio 18.7.2013, komissio ym. v. Kadi, C‑584/10 P, C‑593/10 P ja C‑595/10 P, EU:C:2013:518, 124 kohta).

41

Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan sen arviointi, onko luetteloon merkitseminen perusteltua, on tehtävä siten, ettei näyttöä tutkita irrallisesti vaan siinä asiayhteydessä, johon se kuuluu (ks. vastaavasti tuomio 21.4.2015Anbouba v. neuvosto, C‑630/13 P, EU:C:2015:247, 51 kohta ja tuomio 21.4.2015, Anbouba v. neuvosto, C‑605/13 P, EU:C:2015:248, 50 kohta).

42

Lopuksi kyseessä olevien rajoittavien toimenpiteiden oikeasuhteisuuden tutkimiseen kuuluvassa asian vakavuuden arvioinnissa voidaan ottaa huomioon kyseisten toimenpiteiden asiayhteys, se, että oli kiireellistä toteuttaa tällaisia toimenpiteitä, joilla on tarkoitus painostaa Syyrian hallintoa, jotta se lopettaisi väkivaltaiset tukahduttamistoimet väestöä kohtaan, ja vaikeus saada tarkempaa näyttöä valtiossa, jossa käydään sisällissotaa ja jolla on autoritaarinen hallinto (tuomio 21.4.2015, Anbouba v. neuvosto, C‑605/13 P, EU:C:2015:248, 46 kohta).

43

On muistutettava, että päätöksen 2013/255, sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 2015/1836, 27 artiklan 1 kohdassa ja 28 artiklan 1 kohdassa vahvistetuissa yleisissä luetteloon merkitsemisen perusteissa, jotka toistetaan varojen jäädyttämisen osalta asetuksen N:o 36/2012, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella 2015/1828, 15 artiklan 1 kohdan a alakohdassa, säädetään, että Syyrian hallinnosta hyötyviin tai sitä tukeviin henkilöihin ja yhteisöihin sovelletaan rajoittavia toimenpiteitä. Samoin päätöksen 2013/255, sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 2015/1836, 27 artiklan 2 kohdan a alakohdassa ja 3 kohdassa sekä 28 artiklan 2 kohdan a alakohdassa ja 3 kohdassa, jotka toistetaan varojen jäädyttämisen osalta asetuksen N:o 36/2012, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella 2015/1828, 15 artiklan 1 a kohdan a alakohdassa ja 1 b kohdassa, säädetään, että ”Syyriassa toimiv[ien] johtav[ien] liike-elämän edustaj[ien]” kategoriaan sovelletaan rajoittavia toimenpiteitä, paitsi jos on olemassa riittävästi tietoa siitä, että he tai ne eivät ole tai eivät enää ole yhteydessä hallintoon eivätkä vaikuta siihen taikka aiheuta todellista toimenpiteiden kiertämisen riskiä.

44

Kuten edellä 14 kohdassa on mainittu, perusteet kantajan nimen merkitsemiselle kyseessä oleviin luetteloihin ovat siis seuraavat:

”Merkittävä Syyriassa toimiva liikemies, jolla on monia taloudellisia intressejä erityisesti merenkulku- ja matkailualalla. Merkittävänä merenkulkualan suurliikemiehenä ja Rami Makhloufin (hallinnon tukijan ja Bashar Al-Assadin serkun) läheisenä liikekumppanina Abdelkader Sabra tarjoaa Syyrian hallinnolle taloudellista ja rahoitustukea muun muassa offshore-yhtiöiden kautta. Lisäksi Abdelkader Sabra hyötyy yhteyksistään hallintoon, mikä on sallinut hänen laajentaa toimintaansa kiinteistöalalla. Hän on myös osallisena rahanpesussa ja kaupallisessa toiminnassa, joka tukee Syyrian hallintoa ja sitä lähellä olevia.”

45

Kantajan nimen kyseessä oleviin luetteloihin merkitsemisen perusteista on pääteltävä, että kantajan nimi merkittiin ja pysytettiin niissä ensinnäkin siksi, että hän on merkittävä Syyriassa toimiva liikemies, ja toiseksi siksi, että hän on lähellä Syyrian hallintoa. Toisin sanoen kantajan nimen merkitseminen perustuu yhtäältä päätöksen 2013/255, sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 2015/1836, 27 artiklan 2 kohdan a alakohdassa ja 28 artiklassa sekä asetuksen N:o 36/2012, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella 2015/1828, 15 artiklan 1 a kohdan a alakohdassa määriteltyyn perusteeseen (henkilö on Syyriassa toimiva johtava liike-elämän edustaja) ja toisaalta edellä mainitun päätöksen 27 artiklan 1 kohdassa ja 28 artiklassa sekä edellä mainitun asetuksen 15 artiklan 1 kohdan a alakohdassa määriteltyyn perusteeseen (henkilöllä on yhteys kyseiseen hallintoon).

46

Perustellakseen kantajan nimen merkitsemistä kyseessä oleviin luetteloihin neuvosto toimitti asiakirjan WK 1755/2020 INIT, joka sisältää julkisesti saatavilla olevia tietoja, eli yhteyksiä, lehtiartikkeleita ja kuvakaappauksia, jotka ovat peräisin:

47

Neuvosto on lisäksi toimittanut 23.7.2020 päivätyn viitenumeron WK 7118/2020 INIT sisältävän asiakirjan, joka sisältää julkisesti saatavilla olevia tietoja kantajan nimen kyseessä oleviin luetteloihin merkitsemisen tueksi.

48

On muistutettava, että alkuperäiset toimet on annettu 17.2.2020 ja pysyttämistoimet 28.5.2020.

49

Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan unionin toimen laillisuutta on arvioitava toimen antamisajankohtana olemassa olleiden tosiseikkojen ja oikeudellisten seikkojen perusteella (ks. tuomio 3.9.2015, Inuit Tapiriit Kanatami ym. v. komissio, C‑398/13 P, EU:C:2015:535, 22 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen ja tuomio 4.9.2015, NIOC ym. v. neuvosto, T‑577/12, ei julkaistu, EU:T:2015:596, 112 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen). Neuvosto ei voi näin ollen vedota unionin yleisessä tuomioistuimessa seikkoihin, joihin se ei ole nojautunut riidanalaisia toimia annettaessa, perustellakseen kantajan nimen kyseessä oleviin luetteloihin merkitsemisen ja niissä pysyttämisen perusteltavuutta (ks. vastaavasti tuomio 14.4.2021, Al Tarazi v. neuvosto, T‑260/19, ei julkaistu, EU:T:2021:187, 69 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

50

Koska viitteen WK 7118/2020 INIT sisältävä asiakirja on riidanalaisten toimien antamista myöhäisempi, sitä ei siis voida ottaa huomioon käsiteltävää kannetta tutkittaessa. Näin ollen asianosaisten tähän asiakirjaan perustuvat argumentit eivät voi menestyä.

51

Lisäksi kantaja esitti istunnossa ensimmäistä kertaa, että 18 niistä todisteista, joihin neuvosto oli nojautunut osoittaakseen, että häntä koskevat merkitsemisperusteet olivat perusteltuja, olivat vanhentuneita, sillä ne ajoittuivat vuotta 2015 edeltävälle ajalle tai eivät sisältäneet mitään mainintaa päivämääristä.

52

Tämä uusi argumentti, jolla on ilmeisesti ymmärrettävä pyrittävän kyseenalaistamaan tiettyjen neuvoston esittämien todisteiden luotettavuus ja merkityksellisyys, on jätettävä tutkimatta. Kantaja ei ole nimittäin täsmentänyt todisteita, joiden luotettavuuden tai merkityksellisyyden hän aikoi näin saattaa epäilyksenalaiseksi, minkä vuoksi neuvosto ei voinut huolehtia puolustuksestaan tältä osin eikä unionin yleinen tuomioistuin voinut lausua asiasta (ks. vastaavasti ja analogisesti tuomio 6.2.2019, TN v. ENISA, T‑461/17, ei julkaistu, EU:T:2019:63, 65 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen). Joka tapauksessa unionin yleisen tuomioistuimen tehtävänä ei ole etsiä liitteistä eikä yksilöidä sellaisia todisteita, joiden se voisi katsoa olevan todisteita, jotka kantaja pyrki asettamaan kyseenalaiseksi (ks. vastaavasti ja analogisesti tuomio 5.10.2020, Broughton v. Eurojust, T‑87/19, ei julkaistu, EU:T:2020:464, 58 kohta).

53

On selvitettävä, täyttääkö neuvoston esittämä todisteiden kokonaisuus sille edellä 38 kohdassa mainitun oikeuskäytännön mukaan kuuluvan todistustaakan ja muodostaako se siten riittävän konkreettisten, täsmällisten ja yhtäpitävien todisteiden kokonaisuuden tukeakseen kantajan nimen kyseessä oleviin luetteloihin merkitsemisen ensimmäistä perustetta.

54

Merkitsemisen perusteista, sellaisina kuin ne on mainittu edellä 14 ja 44 kohdassa, ilmenee, että kantajan asema Syyriassa toimivana johtavana liike-elämän edustajana perustuu hänen taloudellisiin intresseihinsä ensinnäkin merenkulkualalla, toiseksi matkailualalla ja kolmanneksi muilla aloilla. Tässä yhteydessä on myös tarkasteltava eri toimia, joita kantaja hoitaa.

55

Ensiksi on todettava, että internetsivustoilta ”Aliqtisadi” ja ”Enab Baladi” ilmenee, että kantaja omistaa Sabra Maritime Agencyn. Toiseksi internetsivustoilla ”Eqtsad” ja ”al Arabiya News” julkaistujen tietojen mukaan kantaja omistaa AKSSAn, yrityksen, joka toimii merenkulkualalla ja joka on erikoistunut alusten hallinnointiin ja omistukseen. Internetsivustolla ”al Arabiya News” julkaistun artikkelin mukaan tällä yhtiöllä on kaksi sivuliikettä, jotka sijaitsevat Italiassa ja Kreikassa. Kolmanneksi internetsivustolla ”The Syria Report” julkaistun artikkelin mukaan kantaja on Sabra Groupin, johon kuuluu Riamar Shipping, joka omistaa kahdeksan Tartusin satamaan ankkuroitua alusta, toimitusjohtaja. Lopuksi ja neljänneksi uutistoimisto Reutersin internetsivustolla ja MEIRSSin internetsivustolla julkaistujen tietojen mukaan kantaja on sekä Libanoniin että Syyriaan sijoittautuneen Yass Marinen omistaja.

56

Asiakirjaan WK 1755/2020 INIT sisältyvillä todisteilla pyritään siten osoittamaan, että kantajalla on monia taloudellisia intressejä merenkulkualalla. On sitä vastoin todettava, että näissä todisteissa ei mainita Navi Woodia eikä Abdulkader Sabra & Ahmad Mushir Sharif Shipping Agencya, yhteisöjä, joihin kantaja viittaa kirjelmissään. Kun otetaan huomioon neuvostolla oleva todistustaakka, sellaisena kuin se on palautettu mieleen edellä 38 kohdassa, ja edellä 49 kohdassa mainittu oikeuskäytäntö, ei voida kuitenkaan sallia, että neuvosto vetoaa kantajan kannekirjelmän yhteydessä esittämiin toteamuksiin perustellakseen riidanalaisia toimia. Näin ollen Navi Woodia ja Abdulkader Sabra & Ahmad Mushir Sharif Shipping Agencya ei voida ottaa huomioon sen osoittamiseksi, että kantajalla on taloudellisia intressejä merenkulkualalla.

57

Kantaja väittää monien merenkulkualan taloudellisten intressiensä osalta, että ne ovat tästä lähtien merkityksettömiä siltä osin kuin kaikki hänen yrityksensä on purettu lukuun ottamatta AKSSAa, joka tekee kuitenkin suuria tappioita.

58

Kantaja on ensinnäkin AKSSAn osalta toimittanut yhtäältä tämän yhtiön vuosien 2004, 2010, 2017, 2018 ja 2019 tilinpäätökset, jotka on tarkastanut A, ja toisaalta graafisen esityksen, joka kuvaa tälle yhtiölle nimettyjen alusten vuosittaista määrää samojen vuosien aikana.

59

Lopuksi kantaja on toimittanut kantajan vastauskirjelmän liitteenä taulukon, joka sisältää alusten nimeämisten lukumäärän kunkin syyrialaisen laivanvarustamon osalta vuoden 2017 aikana. Nämä tiedot ovat kantajan mukaan peräisin Syyrian merenkulkukamarilta. Kyse on kantajan mukaan kaupallisesti arkaluontoisista tiedoista, jotka on toimitettu pyynnöstä epävirallisesti.

60

Neuvosto asettaa kyseenalaiseksi lähinnä kantajan esittämien todisteiden luotettavuuden. Tässä yhteydessä se korostaa, että vastaus kysymykseen siitä, onko toimitetut tilinpäätökset tarkastanut riippumaton osapuoli vai ovatko ne pelkästään kantajan tai AKSSAn edustajan laatimia, ei käy niistä selvästi ilmi. Samoin on asianlaita grafiikan osalta, joka kuvaa tämän yhtiön alusten nimeämisten vuosittaista määrää.

61

Tilinpäätösten osalta neuvosto lisää vastaajan vastauksessa, että asiakirja, jonka kantaja on toimittanut vastauskirjelmänsä liitteenä ja joka on jäljennös Syyrian rahoitus- ja tilintarkastusammattien yhdistyksen hakemistosta, johon A sisältyy riippumattomana tilintarkastajana, ei ole omiaan osoittamaan, että kyseiset tilinpäätökset on tarkastettu riippumattoman tilintarkastajan toimesta tai että mainituissa tilinpäätöksissä oleva leima on peräisin A:lta.

62

Lopuksi Syyrian merenkulkukamarilta peräisin olevan taulukon osalta neuvosto huomauttaa, että tämä asiakirja ei sisällä mitään virallista merkintää, jonka avulla lukija voisi tietää, mistä lähteestä se on peräisin. Tämän asiakirjan ja Syyrian merenkulkukamarin välinen yhteys vahvistetaan vain kantajan huomautuksissa.

63

On muistutettava, että unionin oikeuskäytännön mukaan unionin oikeudessa vallitseva periaate on vapaan todistusharkinnan periaate ja että ainoa merkityksellinen arviointiperuste esitettyjen todisteiden harkinnassa on niiden luotettavuus. Näytön todistusvoimaa arvioitaessa on lisäksi tutkittava sen sisältämän tiedon todennäköisyys, on otettava huomioon erityisesti asiakirjan alkuperä, sen laatimisolosuhteet ja vastaanottaja sekä pohdittava, vaikuttaako se sisällöltään järkeenkäyvältä ja luotettavalta (ks. vastaavasti tuomio 27.9.2012, Shell Petroleum ym. v. komissio, T‑343/06, EU:T:2012:478, 161 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

64

Käsiteltävässä asiassa kantajan toimittamien tilinpäätösten osalta on ensinnäkin todettava, että tämä toimittaa jäljennöksen Syyrian rahoitus- ja tilintarkastusammattien yhdistyksen hakemistosta, johon A sisältyy. Kyseessä on siis riippumaton tilintarkastaja.

65

A:n nimi ei tosin käy ilmi kantajan toimittamista tilinpäätöksistä. Unionin yleinen tuomioistuin ei kuitenkaan havaitse ilmeisiä lainvastaisuuksia tai täsmällisiä todisteita, joiden perusteella voitaisiin epäillä sitä, että riippumaton tilintarkastaja A on tarkastanut kyseiset tilinpäätökset. Neuvosto ei sitä paitsi vetoa sellaisiin kyseisissä asiakirjoissa oleviin epäjohdonmukaisuuksiin, joiden vuoksi niitä ei voitaisi pitää edellä 63 kohdassa mainitussa oikeuskäytännössä tarkoitetulla tavalla luonteeltaan järkeenkäyvinä ja luotettavina.

66

Toiseksi esitetyn grafiikan osalta kantaja myöntää vastauksessaan toteuttaneensa sen itse. Tältä osin kyseinen grafiikka perustuu AKSSAlle nimettyjen alusten lukumäärää koskeviin tietoihin, jotka on toistettu tilinpäätöksissä, joten sillä seikalla, että kantaja on itse laatinut sen, ei ole mitään vaikutusta sen järkeenkäypään ja luotettavaan luonteeseen.

67

Lopuksi ja kolmanneksi kantajan toimittaman taulukon osalta on todettava neuvoston tapaan, että kyseisten tietojen alkuperä on tuntematon, koska taulukossa ei ole tietoja, jotka yhdistävät siihen sisältyvät tiedot Syyrian merenkulkukamariin. Sitä paitsi AKSSAlle kyseisen taulukon mukaan nimettyjen alusten lukumäärä eroaa AKSSAn tilinpäätöksistä ilmenevästä lukumäärästä. Näissä olosuhteissa taulukko ei voi olla luonteeltaan riittävän järkeenkäypä ja luotettava edellä 63 kohdassa mainitun oikeuskäytännön mukaisesti ja se on hylättävä.

68

Unionin yleinen tuomioistuin voi sitä vastoin ottaa huomioon tilinpäätökset ja grafiikan.

69

Tässä yhteydessä kantajan toimittamien AKSSAn tilinpäätösten lukemisen perusteella ilmenee, että tämä yhtiö on kärsinyt nimettyjen alusten lukumäärän ja nettotulojensa huomattavasta vähentymisestä. Niiden alusten lukumäärä, jotka on nimetty tälle yhtiölle, on nimittäin laskenut vuoden 2004 145:stä kolmeen vuonna 2019. Samalla tavoin nettotulo on laskenut, koska se on pudonnut vuoden 2004 652831,44 Yhdysvaltain dollarista (USD) (n. 591654,38 euroa) 5989,00 USD:iin (n. 5427,77 euroa) vuonna 2019. Nettotulo on kuitenkin edelleen positiivinen. Toisin sanoen kirjanpidon näkökulmasta yhtiö ei ole tappiollinen. Sitä paitsi AKSSAlle nimettyjen alusten lukumäärä vuonna 2018 oli suurempi kuin vuonna 2017, vaikka nettotulo laski näiden kahden vuoden välisenä aikana. Lisäksi, kuten neuvosto on istunnossa huomauttanut, palkkoihin liittyvät menot ovat vähentyneet vain vähän vuosien 2004 ja 2019 välisenä aikana, mikä kertoo ainakin tietystä pysyvyydestä palkatun henkilöstön osalta. Veteen ja sähköön liittyvät menot ovat myös lisääntyneet, mikä osoittaa ainakin AKSSAn toiminnan jatkuvan. Lopuksi on tarkasteltava AKSSAn tuloksia Syyrian merenkulkualan tilanteen yleisessä asiayhteydessä. Nimittäin, kuten kantajan toimittamasta uutistoimisto Reutersin 9.10.2013 julkaistusta artikkelista, jonka otsikkona on ”Syria’s shipping trade struggles as war risks bite” (Syyrian kauppamerenkulku on vaikeuksissa sotariskien vuoksi), ilmenee, Syyrian satamiin rantautuvien alusten lukumäärä on laskenut voimakkaasti Syyrian konfliktin vuoksi. Näissä olosuhteissa AKSSAlle nimettyjen alusten lukumäärän ja sen nettotulon vähentyminen eivät välttämättä osoita sen merkityksen vähentyneen varustamoliiketoiminnan alalla.

70

Edellä esitetystä seuraa, että kantaja ei ole onnistunut osoittamaan, että taloudellinen intressi, jota AKSSAn omistaminen hänelle edustaa, oli merkityksetön.

71

Toiseksi Sabra Maritime Agencyn ja täsmällisemmin sen kantajan väitteen osalta, jonka mukaan kyseinen yhtiö on kansallistettu, kantajan toimittamasta Syyrian liikenneministeriön internetsivustoilta peräisin olevasta kuvakaappauksesta, joka sisältää merenkulkualan kuvauksen, ilmenee, että Syyrian hallituksen merenkulkuvirastosta tuli 1.1.1981 lähtien ainoa toimija kaikkien varustamojen, alusten omistajien ja Syyrian satamiin liikennöivien rahtilaivojen osalta. Tämän kuvauksen lukemisen perusteella voidaan päätellä, että merenkulkualan toiminta kansallistettiin Syyriassa kyseisestä päivästä alkaen. Siitä ilmenee kuitenkin myös, että vuonna 2002 annetulla asetuksella nro 55 sallittiin toimintojen kehittäminen merenkulun liiketoiminta-alalla luonnollisten henkilöiden ja oikeushenkilöiden toimesta Syyrian satamiin liikennöivien kauppa-alusten nimeämisen osalta sekä matkustajaliikenteen että tavaraliikenteen alalla. Tästä on pääteltävä, että kyseisen asetuksen nojalla varustamojen toiminta-ala yksityistettiin vuodesta 2002 alkaen.

72

Siitä kantajan argumentista, jonka mukaan Sabra Maritime Agencyn toimilupa peruutettiin sen kansallistamisen johdosta, minkä vuoksi tämän yhtiön toiminta lakkasi ja se poistettiin lopuksi kaupparekisteristä, on todettava, että kantaja esittää Tartusin kotimaan kaupan ja kuluttajien suojelun direktoraatin 28.9.2020 päivätyn kirjeen, jonka mukaan tiettyjä toiminimiä ei ole merkitty Tartusin provinssin kaupparekisteriin. Kyse on erityisesti seuraavista toiminimistä: Sabra Group, Sabra Maritime Agency ja Yass Marine.

73

On todettava, että Sabra Maritime Agency on yksi edellä 72 kohdassa mainitussa kirjeessä mainituista toiminimistä. Tästä seuraa, että vaikka kantaja ei ole onnistunut osoittamaan, että Sabra Maritime Agency oli kansallistettu, hän on kuitenkin esittänyt näytön siitä, ettei yhtäkään yhtiötä, jolla on tämä nimi, ollut merkitty Tartusin provinssin kaupparekisteriin.

74

Koska neuvosto ei ole kuitenkaan esittänyt todisteita sen osoittamiseksi, että Sabra Maritime Agency olisi merkitty Tartusin provinssin kaupparekisteriin eri nimellä, edellä 73 kohdassa esitettyä päätelmää ei voida saattaa kyseenalaiseksi neuvoston argumentilla, jonka mukaan kyseessä olevia toiminimiä ”sellaisina kuin ne on kirjaimellisesti mainittu” Tartusin kotimaan kaupan ja kuluttajien suojelun direktoraatin 28.9.2020 päivätyssä kirjeessä, ei ole merkitty Tartusin provinssin kaupparekisteriin. Samalla tavalla konkreettisten todisteiden puuttuessa on hylättävä neuvoston argumentti, jonka mukaan yhteisöjen nimissä voi esiintyä tiettyä vaihtelua muun muassa käännösongelmien vuoksi.

75

Mitä kolmanneksi tulee Riamar Shippingiin, joka on kantajan mukaan purettu, on todettava, että kantajan toimittaman Tartusin kotimaan kaupan ja kuluttajien suojelun direktoraatin 20.11.2018 tehdyn päätöslauselman nro 77 mukaan maininta ”Abdulkader Sabra & Co (RIAMAR SHIPPING)”, jonka toimiala on merikuljetusten hallinnointi, on poistettu kaupparekisteristä erityisesti sen vuoksi, että se on purettu 27.6.2018 sen yhtiökumppanien välisellä sopimuksella. Lisäksi mainitusta päätöslauselmasta ilmenee, että Riamar Shipping on Abdulkader Sabra & Co:n kauppanimi. Näin ollen on pääteltävä, että Abdulkader Sabra & Co, toiminimi, jota vastaa kauppanimi Riamar Shipping, on todella purettu.

76

Neljänneksi kantajan väitteestä, jonka mukaan Sabra Groupia ei ole olemassa, on todettava, että Sabra Group on yksi edellä 72 kohdassa mainitussa kirjeessä mainituista toiminimistä. Tästä seuraa, ettei yhtään yhtiötä, jolla on tämä nimi, ole merkitty Tartusin provinssin kaupparekisteriin.

77

Neuvosto on myös esittänyt olettaman, että Sabra Group olisi itse asiassa Abdulkader Sabra & Co. Tätä väitettä ei ole kuitenkaan lainkaan perusteltu. Edellä olevasta 75 kohdasta joka tapauksessa ilmenee, että Abdulkader Sabra & Co:ta ei ole enää olemassa.

78

Viidenneksi Yass Marinesta, josta kantaja ei ole väittämänsä mukaan koskaan kuullut puhuttavan, on joka tapauksessa todettava, että Yass Marine on yksi edellä 72 kohdassa mainitussa kirjeessä mainituista toiminimistä. Tästä seuraa, ettei yhtään yhtiötä, jolla on tämä nimi, ole merkitty Tartusin provinssin kaupparekisteriin. Kuten edellä 74 kohdassa on mainittu, tätä toteamusta ei voida kuitenkaan saattaa kyseenalaiseksi neuvoston perustelemattomalla väitteellä, jonka mukaan yhteisöjen nimissä voi olla tiettyä vaihtelua muun muassa käännösongelmien vuoksi.

79

Lisäksi kantajan vastauskirjelmän liitteenä toimitetusta 29.4.2020 päivätystä Libanonin kaupparekisterin todistuksesta ilmenee, ettei kyseiseen rekisteriin ole merkitty yhtään yhtiötä, jonka nimi on Yass Marine. Neuvosto asettaa kyseenalaiseksi tämän todistuksen, koska itse todistuksessa ilmoitetaan, että rekisteri voi olla epätäydellinen.

80

Tältä osin edellä 79 kohdassa mainitussa todistuksessa todetaan, että huomiota kiinnitetään siihen seikkaan, että ”[tietojen] automatisointi on epätäydellinen ja [että] virheitä voi esiintyä”. On katsottava, että kyseessä on yleinen vakiohuomautus, joten muiden todisteiden puuttuessa todistuksen on ymmärrettävä edustavan täydellisesti mainittuun rekisteriin sisältyviä Yass Marinea koskevia tietoja.

81

Edellä esitetystä seuraa, että kantaja on osoittanut, että Abdelkader Sabra & Co, yhtiö, jota vastaa kauppanimi Riamar Shipping, on purettu ja ettei Sabra Maritime Agencya, Sabra Groupia eikä Yass Marinea ole merkitty Tartusin provinssin kaupparekisteriin. Edellä esitetystä kuitenkin ilmenee myös, että AKSSA toimi edelleen riidanalaisten toimien antamisajankohtana ja että se kirjasi positiivisen nettotuloksen vuodelta 2019, joten sen ei voida katsoa olevan tappiollinen yhtiö.

82

Näissä olosuhteissa on pääteltävä, että vaikka kantaja on osoittanut, että hänellä ei ollut enää riidanalaisten toimien antamisajankohtana monia taloudellisia intressejä merenkulkualalla, hän on kuitenkin edelleen AKSSAn, varustamon, joka on edelleen toiminnassa ja jonka ei voida katsoa olevan hänelle merkityksetön taloudellinen intressi, omistaja.

83

Tiedoista, jotka on julkaistu internetsivustolla ”Aliqtisadi”, ilmenee, että kantaja on Phoenicia Tourism Companyn perustajaosakas. Lisäksi internetsivuston ”The Syria Report” mukaan Phoenicia Tourism Company, jonka osakkeista kantaja omistaa 85 prosenttia, on perustettu 5.7.2012 Tartusissa hotellien kehittämisalalla. Sivustolta ilmenee myös, että Syyrian matkailuministeriö on tehnyt Phoenicia Tourism Companyn kanssa sopimuksen 150 vuodepaikalla varustetun neljän tähden hotellin, jonka kustannuksiksi on arvioitu 700 miljoonaa Syyrian puntaa, kehittämiseksi ja hallinnoimiseksi Rouadin saarella.

84

On korostettava, että kantaja ei kiistä osallisuuttaan Phoenicia Tourism Companyssa eikä sopimuksen tekemistä Syyrian matkailuministeriön kanssa. Kantajan esittämät seikat päinvastoin vahvistavat Rouadin saaren matkailuhankkeen merkitystä. Tässä yhteydessä kantajan toimittamien teknisten eritelmien 4 artiklan ja investointisopimuksen 4 artiklan mukaan tämän hankkeen tulee sisältää muun muassa neljän tähden hotelli, jossa on 150–200 vuodepaikkaa, ravintoloita ja kahviloita, jotka pystyvät tarjoamaan 700–900 kattausta, kauppakeskus, urheiluhalli sekä satama, jossa on ankkurointipylväät vähintään 20 laivalle, huvipurrelle ja risteilyalukselle. Lisäksi kantajan toimittamasta päiväämättömästä Syyrian matkailuministeriön ilmoituksesta nro 3, joka sisältää investointeja useisiin kohteisiin koskevan tarjouspyynnön matkailualan seitsemännen investointifoorumin puitteissa, ilmenee, että investointikustannusten kokonaismäärä tämän hankkeen osalta on 700 miljoonaa Syyrian puntaa.

85

Näin ollen kantajalla on taloudellisia intressejä matkailualalla.

86

Kantaja kuitenkin väittää pääasiallisesti, että Phoenicia Tourism Company ei ole toiminut vuodesta 2012 lähtien. Väitteensä tueksi kantaja on esittänyt kyseisen yhtiön veroilmoitukset, jotka koskevat vuosia 2014–2019. Näissä veroilmoituksissa todetaan, että kyseinen yhtiö ei toiminut näiden vuosien aikana.

87

Neuvosto asettaa kyseenalaiseksi nämä veroilmoitukset. Se korostaa erityisesti yhtäältä, että vuosia 2014–2018 koskevat veroilmoitukset on kaikki leimattu ja allekirjoitettu Tartusin raha-asiain direktoraatin toimesta samana päivänä. Toisaalta vuoden 2019 ilmoituksen on leimannut ja allekirjoittanut ainoastaan kirjanpitäjä, mikä herättää epäilyjä siitä, esitetäänkö siinä todella kaupallinen toiminta sellaisena kuin se on esitetty veroviranomaisille kyseisenä vuonna.

88

Kantajan mukaan vuosia 2014–2018 koskevat veroilmoitukset on leimattu ja allekirjoitettu samana päivänä, sillä yhtiöllä ei ollut velvollisuutta antaa veroilmoituksia, koska se ei ollut toiminut kyseisinä vuosina. Vuonna 2018, kun Phoenicia Tourism Company yritti uusia rekisteröitymisensä kaupparekisteriin, Syyrian kotimaan kaupan direktoraatti vaati kantajan mukaan hänen verotilanteensa kuntoon panemista viiden edellisen vuoden osalta. Vuoden 2019 veroilmoituksen osalta kantaja esittää verotodistuksen, jonka on allekirjoittanut ja leimannut Syyriassa hyväksytty kirjanpitäjä ja varmentanut Phoenicia Tourism Company. Asiakirjan lopussa oleva leima vahvistaa kantajan mukaan, että se on jätetty 17.3.2020 Tartusin raha-asiain direktoraatille. Veroilmoitus, jonka pätevyyden kantaja takaa, ja kyseisen yhtiön vuotta 2019 koskeva verotodistus vahvistavat kantajan mukaan, ettei se harjoittanut mitään toimintaa.

89

On todettava, että Phoenicia Tourism Companyn vuosia 2014–2018 koskevat veroilmoitukset on todella allekirjoittanut Tartusin raha-asiain direktoraatti 9.7.2019. Vaikka neuvosto antaa ymmärtää, että tämä seikka voi herättää kysymyksiä, se ei kuitenkaan vedä siitä mitään johtopäätöstä niiden edellä 63 kohdassa mainitussa oikeuskäytännössä tarkoitetun järkeenkäyvän ja luotettavan luonteen suhteen. Sitä paitsi kantajan tämän seikan osalta esittämiä selityksiä, sellaisina kuin ne on mainittu edellä 88 kohdassa, voidaan pitää uskottavina.

90

Kyseiset veroilmoitukset kuitenkin osoittavat, että Phoenicia Tourism Company ei ollut toiminnassa ennen vuotta 2019. Tämän vahvistaa kantajan toimittama Syyrian matkailuministeriön 25.2.2020 päivätty kirje, joka koskee investointisopimusta (jäljempänä 25.2.2020 päivätty kirje). Mainittu ministeriö viittaa kyseisessä kirjeessä nimittäin aikaisempiin 22.7.2019, 1.10.2019 ja 14.1.2020 päivättyihin kirjeisiin, joissa se oli pyytänyt kantajaa toimittamaan sille yksityiskohtaisen aikataulun hankkeen toteuttamiseksi. Koska hankkeen toteuttaminen ei ollut vuonna 2019 vielä alkanut ja koska neuvosto ei ole esittänyt päinvastaista näyttöä, on järkevää katsoa, että sen toteuttamisesta vastuussa oleva yhtiö ei ollut myöskään toiminnassa ennen vuotta 2019.

91

On kuitenkin todettava, että kantaja ei ole esittänyt mitään todisteita sen osoittamiseksi, ettei kyseinen yhtiö harjoittanut toimintaa riidanalaisten toimien antamisajankohtana tai yleisesti vuoden 2019 jälkeen.

92

Vaikka nimittäin oletettaisiin, että vuoden 2019 veroilmoitus todistaa, ettei Phoenicia Tourism Company harjoittanut toimintaa vuoden 2019 aikana, tämä tosiseikka on ristiriidassa sen kanssa, mitä 25.2.2020 päivätystä kirjeestä voidaan päätellä. Tämän kirjeen mukaan investointisopimuksen täydennys allekirjoitettiin 14.7.2019. Tämän täydennyksen allekirjoittamisen jälkeen Syyrian matkailuministeriö vaati kantajaa lähettämään yksityiskohtaisen aikataulun hankkeen toteuttamiseksi, ja näin tapahtui neljään otteeseen 22.7. ja 1.10.2019 sekä 14.1. ja 25.2.2020 päivätyillä kirjeillä. On myös todettava, että viimeksi mainitussa kirjeessä Syyrian matkailuministeriö vaati kantajaa toimittamaan mainitun aikataulun sekä muita tietoja kymmenen päivän kuluessa laskettuna kyseisestä kirjeestä ja varasi itselleen mahdollisuuden ryhtyä oikeudellisiin toimenpiteisiin ”allekirjoitetun ja asianmukaisesti todistetun sopimuksen täydennyksen määräysten mukaisesti”, jos vastausta ei anneta.

93

Kun otetaan huomioon, että Syyrian hallinto alkoi vaatia kyseistä yhtiötä panemaan investointisopimuksen täytäntöön, mainitun sopimuksen täydennyksen allekirjoitus 14.7.2019 muodostaa todisteen siitä, että Phoenicia Tourism Company oli toiminnassa kyseisenä päivänä.

94

Tässä yhteydessä on hylättävä kantajan väite, jonka mukaan 25.2.2020 päivätyssä kirjeessä oleva maininta 14.7.2019 tehdystä täydennyksestä on ymmärrettävä viittauksena Syyrian matkailuministeriön sisäiseen asiakirjaan, koska mikä tahansa muu tulkinta johtuu mahdollisesti harhaanjohtavasta käännöksestä arabiasta englantiin. Kantaja ei nimittäin ole yhtäältä perustellut tätä väitettä. Hän ei ole varsinkaan toimittanut yksityiskohtaisia tietoja kyseisestä sisäisestä asiakirjasta, kuten sen sisällöstä tai tavoitteesta, ei ole selittänyt, mistä kyseinen käännösvirhe muodostui, eikä ole antanut täsmennyksiä tältä osin. Toisaalta 25.2.2020 päivätystä kirjeestä ilmenee selvästi, että 14.7.2019 päivätty täydennys on liitetty sopimukseen.

95

Tässä asiayhteydessä ja koska kantaja ei ole esittänyt Phoenicia Tourism Companyn tilannetta vuonna 2020 koskevia todisteita, hän ei ole voinut saattaa kyseenalaiseksi neuvoston toteamusta, jonka mukaan kyseinen yritys oli toiminnassa riidanalaisten toimien antamisajankohtana.

96

Näissä olosuhteissa on pääteltävä, ettei kantaja ole onnistunut saattamaan kyseenalaiseksi edellä 85 kohdassa olevaa toteamusta, jonka mukaan asiakirjaan WK 1755/2020 INIT sisältyvistä todisteista ilmenee, että hänellä on taloudellisia intressejä matkailualalla.

97

Internetsivustolla ”al Arabiya News” julkaistusta artikkelista ilmenee, että AKSSA omistaa OVOn, joka vie maasta oliiviöljyä. Lisäksi internetsivustolla ”Al Janoubia” julkaistujen tietojen mukaan kantaja on Cham Holdingin osakas ja MEIRSSin internetsivustolla julkaistujen tietojen mukaan hän on kyseisen yhtiön hallituksen jäsen. Lopuksi internetsivustoilla ”Eqtsad” ja ”al Arabiya News” mainitaan, että kantaja omistaa lasi-, muovi- ja metallisäiliöitä valmistavan tehtaan.

98

Ensiksi kantaja myöntää OVOn osalta, että tämä yhtiö on ollut toiminnassa vuosien 2003 ja 2006 välisenä aikana, joina vuosina se on vienyt oliiviöljyä Italiaan ja Espanjaan suurelle vähittäismyyntiketjulle. Sitä vastoin hän väittää, että OVOn toiminta päättyi, kun tämä vienti lakkasi, ja yhtiö purettiin myöhemmin. Hän täsmentää, että yhtiö on perustettu 30.5.2002 ja purettu 27.6.2018. Tämän väitteen tueksi kantaja esittää Tartusin kotimaan kaupan ja kuluttajien suojelun direktoraatin päätöksen nro 78. Tätä päätöstä ei ole tosin päivätty mutta siitä käy selvästi ilmi, että ”Olive Virgin Oil Company (OVO Co)” poistettiin kaupparekisteristä yhtiön 27.6.2018 tapahtuneen purkamisen johdosta. Näin ollen ja koska neuvosto ei ole esittänyt vastakkaisia argumentteja, on katsottava, että OVO oli purettu riidanalaisten toimien antamisajankohtana.

99

Toiseksi kantaja väittää Cham Holdingin osalta, että hän omisti vuonna 2007 osakkeita nimellisarvoltaan mitättömän määrän, joka edusti 0,00287 prosenttia kyseisen yhtiön kirjanpitoarvosta ja josta hän luopui vuonna 2011. Kantaja esittää väitteensä tueksi 25.8.2011 päivätyn kirjeen, joka on osoitettu Cham Holdingin hallituksen puheenjohtajalle ja jolla hän eroaa kyseisen yhtiön jäsenyydestä.

100

Tässä yhteydessä neuvosto väittää, että erokirje ei ole tavanomainen tapa luopua osakkeista.

101

Kantaja väittää vastauskirjelmässään, että ainoa tapa, jolla hän voi luopua osakkeistaan kyseisessä yhtiössä vuonna 2011, oli erokirjeen esittäminen, koska kyseisen yhtiön osakkeet olivat menettäneet arvonsa vuoden 2012 jälkeen. Lisäksi kantaja toimittaa vastauskirjelmänsä liitteenä osaketodistuksen ja luettelon kyseisen yhtiön hallituksen jäsenistä, joka ei sisällä hänen nimeään.

102

On huomattava, että kantajan nimeä ei todella näy Cham Holdingin hallituksen jäsenten luettelossa. Kantaja ei kuitenkaan osoita, että tämä ero johti ipso facto hänen omistusosuuksiensa siirtoon Cham Holdingissa. Kantajan argumentti, jonka mukaan ero oli ainoa tapa, jolla hän voi luopua osakkeistaan, sillä ne olivat menettäneet arvonsa vuoden 2012 jälkeen, ei ole vakuuttava, koska hän väittää joka tapauksessa luopuneensa kyseisistä omistusosuuksista ennen vuotta 2012.

103

Lisäksi on todettava, että vaikka uutistoimisto Reutersin julkaisemien tietojen mukaan kantajan asema Cham Holdingin osakkaana kuuluukin menneisyyteen, internetsivustoilla ”Eqtsad” ja ”Al Janoubia” julkaistuissa tiedoissa mainitaan ainoastaan, että kantaja vetäytyi kyseisestä yhtiöstä sen jälkeen, kun siihen oli kohdistettu ”pakotteita”, täsmentämättä kuitenkaan, että hän luopui omistamistaan osakkeista. Kun otetaan huomioon kantajan esittämät selitykset, ei voida sulkea pois sitä, että kyseisissä artikkeleissa viitattu vetäytyminen viittaa häneen eroonsa Cham Holdingin hallituksesta. Lisäksi internetsivustolla ”al Arabiya News” julkaistujen tietojen mukaan kantaja on ainoastaan väittänyt, ettei hänellä ole enää kyseisen yhtiön osakkeita. Toisin sanoen viimeksi mainittu lähde ei totea, että kantaja ei ole enää Cham Holdingin osakas, vaan ainoastaan, että hän väittää näin.

104

Koska kantaja ei ole esittänyt todistusvoimaisia seikkoja sen osoittamiseksi, että hän ei ollut enää Cham Holdingin osakas riidanalaisten toimien antamisajankohtana, on katsottava, että hän oli edelleen osakas.

105

Kolmanneksi lasi-, muovi- ja metallisäiliöitä valmistavasta tehtaasta on todettava, että internetsivustojen ”Eqtsad” ja ”al Arabiya News” tiedot, jotka koskevat kyseistä tehdasta, ovat erityisen epämääräisiä, koska niissä ei täsmennetä kyseisen tehtaan nimeä eikä sen perustamispäivää. Kun neuvostolta kysyttiin istunnossa asiasta, se ei esittänyt lisätodisteita tämän tehtaan suhteen. On siis katsottava, ettei ole näytetty oikeudellisesti riittävällä tavalla toteen, että kantaja on tällaisen tehtaan omistaja.

106

Kaikesta edellä esitetystä seuraa, että kantaja on näyttänyt toteen, että OVO oli purettu riidanalaisten toimien antamisajankohtana. Hän ei ole kuitenkaan näyttänyt toteen, että hän ei ollut enää Cham Holdingin osakas. Neuvosto ei ole myöskään riittävästi perustellut sellaisen lasi-, muovi- ja metallisäiliöitä valmistavan tehtaan olemassaoloa, jonka kantaja omistaa.

107

Näissä olosuhteissa on pääteltävä, että kantajalla on Cham Holdingin osakkeiden omistamisesta johtuva muu kaupallinen intressi kuin hänen taloudelliset intressinsä merenkulun ja matkailun aloilla.

108

Internetsivustoilla ”Aliqtisadi”, ”Eqtsad”, ”Enab Baladi” ja ”al Arabiya News” julkaistuista tiedoista ilmenee, että kantaja on Syyrian merenkulkukamarin puheenjohtaja ja syyrialais-turkkilaisen liikemiesten neuvoston johtaja. Kantajan Syyrian merenkulkukamarin puheenjohtajan asema ilmenee myös internetsivustolla ”Syriandays” julkaistuista tiedoista. Internetsivustoilla ”Eqtsad” ja ”al Arabiya News” julkaistujen tietojen mukaan kantaja on myös syyrialais-venäläisen liikemiesten neuvoston varapuheenjohtaja. Lopuksi internetsivustolla ”al Arabiya News” julkaistussa artikkelissa mainitaan, että kantaja oli Turkin kunnialähettiläs Syyriassa.

109

Syyrian merenkulkukamarin puheenjohtajan toimen osalta kantaja väittää ensiksi pääasiallisesti, että hän erosi tästä toimesta vuoden 2019 helmikuussa. Tämän väitteen tueksi hän esittää Syyrian liikenneministeriön 13.2.2019 päivätyn päätöslauselman nro 198 (jäljempänä päätöslauselma nro 198). Tässä päätöslauselmassa mainitaan, että valinnat on tehty 4.2.2019 pidetyssä yleiskokouksessa. Päätöslauselma sisältää lisäksi luettelon kyseisen kamarin johtokunnan jäsenten nimistä, joihin kantajan nimi ei sisälly. Kantaja esittää myös kyseisen kamarin 5.4.2019 pidetyn vuosikokouksen pöytäkirjan (jäljempänä kokouspöytäkirja), jossa mainitaan uudelleen valittujen johtokunnan jäsenten nimet, mukaan lukien sen puheenjohtajan nimi. Kantajan nimi ei sisälly siihen.

110

Aivan aluksi on todettava, että vaikka kantajan toimittamat todisteet eivät osoita – päinvastoin kuin hän väittää –, että hän on eronnut Syyrian merenkulkukamarin puheenjohtajan toimesta, ne vahvistavat, ettei häntä ole valittu uudelleen tähän toimeen.

111

Kuten neuvosto on korostanut, päätöslauselmaan nro 198 sisältyvät tiedot ja kokouspöytäkirjaan sisältyvät tiedot eivät tosin ole identtisiä.

112

Kun kantajalta kysyttiin asiasta istunnossa, hän kuitenkin totesi neuvoston sitä tehokkaasti kiistämättä, että päätöslauselma nro 198 ja kokouspöytäkirja vastasivat eri vaiheita Syyrian merenkulkukamarin johtokunnan jäsenten nimitysmenettelyssä. Tässä asiayhteydessä kokouspöytäkirja viittaa mainitun menettelyn viimeiseen vaiheeseen, mikä selittää sen, että siihen sisältyvien henkilöiden lukumäärä on suurempi kuin päätöslauselmassa nro 198.

113

Lopuksi on todettava, että eräässä asiakirjaan WK 1755/2020 INIT sisältyvistä tietolähteistä, eli internetsivustolla ”Enab Baladi”, viitataan kantajaan Syyrian merenkulkukamarin ”ensimmäisenä” puheenjohtajana, mikä antaa ymmärtää, että hän ei ollut enää puheenjohtaja riidanalaisia toimia annettaessa.

114

Edellä esitetystä seuraa, että kantaja ei enää hoitanut Syyrian merenkulkukamarin puheenjohtajan tehtävää riidanalaisten toimien antamisajankohtana.

115

Toiseksi kantaja väittää syyrialais-turkkilaisen liikemiesten neuvoston osalta, että hän ei ole sen johtaja ja että kyseinen elin on sitä paitsi purettu vuonna 2013. Väitteensä tueksi kantaja esittää Syyrian talous- ja ulkomaankauppaministeriön 23.5.2013 tehdyn päätöksen nro 247, jossa määrättiin ”Syyrian liikemiesten neuvostojen” purkamisesta. Tämän päätöksen mukaan kyseiset neuvostot myös uudistettaisiin tulevaisuudessa.

116

On tosin todettava neuvoston tapaan, että edellä mainitussa Syyrian talous- ja ulkomaankauppaministeriön päätöksessä nro 247 ei mainita erityisesti syyrialais-turkkilaista liikemiesten neuvostoa. Tämän päätöksen, joka on yleisesti sovellettava toimi, 1 §:ssä viitataan kuitenkin Syyrian liikemiesten neuvostoihin, joten syyrialais-turkkilaisen liikemiesten neuvoston on katsottava kuuluvan sen soveltamisalaan.

117

Lisäksi internetsivuston ”al Arabiya News” artikkelissa mainitaan, että kantaja on ollut kyseisen neuvoston johtaja vuonna 2012, mikä antaa siis ymmärtää, että hän ei ole ollut johtaja enää myöhemmin.

118

Kun otetaan huomioon nämä kaksi seikkaa ja se, että muut todisteet, jotka neuvosto on esittänyt osoittaakseen, että kantaja oli syyrialais-turkkilaisen liikemiesten neuvoston johtaja, eivät sisällä tietoja, joiden perusteella voitaisiin katsoa riittävällä varmuudella, että syyrialais-turkkilainen liikemiesten neuvosto on muodostettu uudelleen päätöksen nro 247 2 §:n mukaisesti ja että kantaja on nimetty uudestaan sen johtajaksi, on olemassa epäilyjä siitä, oliko kantaja riidanalaisten toimien antamisajankohtana syyrialais-turkkilaisen liikemiesten neuvoston johtaja, joten on pääteltävä, ettei neuvosto ole osoittanut oikeudellisesti riittävällä tavalla, että kantaja hoiti kyseistä tointa.

119

Mitä kolmanneksi tulee syyrialais-venäläiseen liikemiesten neuvostoon, kantaja väittää, ettei hän ole enää tämän elimen jäsen eikä varapuheenjohtaja. Kantajan mukaan kyseinen neuvosto purettiin vuonna 2013. Lisäksi vuoden 2013 jälkeen perustettiin uusi komitea, johon kuului yksinomaan Syyrian hallintoa kannattavista valtioista peräisin olevia jäseniä.

120

Syyrialais-venäläisen liikemiesten neuvoston väitetyn purkamisen osalta kantaja viittaa pääasiallisesti edellä 115 kohdassa mainittuun Syyrian talous- ja ulkomaankauppaministeriön 23.5.2013 tehtyyn päätökseen nro 247.

121

Kantaja mainitsee kuitenkin vastauskirjelmässään uuden komitean perustamisen vuonna 2013, mikä antaa ymmärtää, että syyrialais-venäläinen liikemiesten neuvosto on muodostettu uudelleen päätöksen nro 247 2 §:n mukaisesti pian purkamisensa jälkeen.

122

Kantaja esittää tueksi väitteelleen, jonka mukaan hän ei enää kuulu kyseiseen elimeen, kuvakaappauksen syyrialais-venäläisen liikemiesten neuvoston internetsivustolta, jossa esitetään yksityiskohtaisesti kyseisen neuvoston kokoonpano. On kuitenkin todettava, että kyseisessä asiakirjassa ei ole lainkaan päiväystä ja että, kun kantajalta kysyttiin asiasta istunnossa, hän ei kyennyt ilmoittamaan sitä, joten ei ole mahdollista vahvistaa, että kyseinen asiakirja kuvastaa kyseisen neuvoston kokoonpanoa, sellaisena kuin se oli riidanalaisia toimia annettaessa. Näin ollen kantaja ei ole perustellut riittävästi väitettään, jonka mukaan hän ei enää kuulunut syyrialais-venäläiseen liikemiesten neuvostoon riidanalaisten toimien antamisajankohtana.

123

Näin ollen kantaja ei ole pätevästi saattanut kyseenalaiseksi toteamusta, jonka mukaan hän oli syyrialais-venäläisen liikemiesten neuvoston varapuheenjohtaja riidanalaisten toimien antamisajankohtana.

124

Neljänneksi kantaja kiistää olevansa Turkin kunnialähettiläs Syyriassa ja väittää olleensa Turkin kunniakonsuli Tartusissa 1.3.2009 lähtien vuoteen 2020 saakka. Kantajan mukaan tämä oli puhtaasti kunniatoimi eikä siihen liittynyt mitään taloudellisia ja kaupallisia tavoitteita. Tässä yhteydessä kantaja kuvailee lähinnä kunniakonsulin tehtäviä, joita ovat erityisesti konsulipalvelujen ja avun tarjoaminen sen maan kansalaisille, joka on hänet nimittänyt, sekä osallistuminen kaupan edistämiseen mainitun maan kanssa.

125

On todettava, että ainoa todiste, jonka neuvosto on esittänyt sen osoittamiseksi, että kantaja on Turkin kunnialähettiläs Syyriassa, on internetsivustolla ”al Arabiya News”8.6.2018 julkaistu artikkeli. Tämän artikkelin perusteella ei kuitenkaan voida vahvistaa riittävällä varmuudella, että kantaja oli kunnialähettiläs edelleen riidanalaisia toimia annettaessa. Siinä nimittäin mainitaan ainoastaan, että kantaja ”oli” (was) tällainen lähettiläs. Vertailun vuoksi tässä artikkelissa mainitaan, että kantaja kuului syyrialais-venäläiseen kauppakamariin sen perustamisesta lähtien.

126

Näin ollen on katsottava, ettei neuvosto ole osoittanut oikeudellisesti riittävällä tavalla, että kantaja oli edelleen Turkin kunnialähettiläs Syyriassa riidanalaisia toimia annettaessa.

127

Edellä esitetystä seuraa, että kantaja oli riidanalaisten toimien antamisajankohtana syyrialais-venäläisen liikemiesten neuvoston varapuheenjohtaja. Hän on sitä vastoin onnistunut osoittamaan, että hän ei ollut enää Syyrian merenkulkukamarin puheenjohtaja riidanalaisia toimia annettaessa. Neuvosto ei ole myöskään esittänyt riittävästi todisteita kantajan asemasta syyrialais-turkkilaisen liikemiesten neuvoston johtajana eikä tehtävästä Turkin kunnialähettiläänä Syyriassa.

128

Kaiken edellä esitetyn perusteella on pääteltävä, että neuvosto on esittänyt riittävän konkreettisten, täsmällisten ja yhtäpitävien todisteiden kokonaisuuden, jonka perusteella voidaan osoittaa, että kantaja on Syyriassa toimiva johtava liike-elämän edustaja erityisesti merenkulku- ja matkailualan taloudellisten intressiensä vuoksi sekä sen johtavan aseman vuoksi, joka hänellä on syyrialais-venäläisessä liikemiesten neuvostossa.

129

Kantaja väittää pääasiallisesti, että neuvosto voi merkitä Syyriassa toimivien johtavien liike-elämän edustajien nimet luetteloihin ainoastaan, jos nämä ovat todella yhteydessä Syyrian hallintoon, voivat vaikuttaa siihen tai aiheuttaa toimenpiteiden kiertämisen riskin. Tässä yhteydessä kantaja väittää, että siinäkään tapauksessa, että hänen katsottaisiin olevan Syyriassa toimiva menestyvä tai vaikutusvaltainen henkilö, hän ei ole yhteydessä Syyrian hallintoon eikä kuulu Syyriassa toimivien johtavien liike-elämän edustajien ydinjoukkoon, joka on määritelty päätöksen 2015/1836 johdanto-osan kuudennessa perustelukappaleessa.

130

On todettava, että käsiteltävässä asiassa kantajan nimi merkittiin kyseisiin luetteloihin päätöksen 2013/255 muodostamassa lainsäädäntökontekstissa, sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 2015/1836. Päätöksessä 2015/1836 otettiin muun muassa käyttöön objektiivinen, autonominen ja riittävä luetteloon merkitsemisen peruste, jonka mukaan toimenpiteiden kohteena ovat ”Syyriassa toimivat johtavat liike-elämän edustajat”, joten neuvostolla ei ole enää velvoitetta osoittaa tähän luokkaan kuuluvien henkilöiden ja Syyrian hallinnon välistä yhteyttä päätöksessä 2013/255 ennen sen muuttamista tarkoitetulla tavalla, tai sitä, että kyseiseen luokkaan kuuluva henkilö on tukenut Syyrian hallintoa tai hyötynyt siitä, koska henkilön toimiminen Syyriassa johtavana liike-elämän edustajana on riittävä peruste soveltaa häneen kyseisiä rajoittavia toimenpiteitä. Päätöksestä 2013/255, sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 2015/1836, ei siis millään tavalla seuraa, että neuvostolla olisi velvollisuus esittää näyttö siitä, että kumulatiivinen edellytys, joka koskee johtavan liike-elämän edustajan asemaa ja riittäviä siteitä Syyrian hallintoon, täyttyy (ks. vastaavasti tuomio 9.7.2020, Haswani v. neuvosto, C‑241/19 P, EU:C:2020:545, 71–74 kohta; tuomio 4.4.2019, Sharif v. neuvosto, T‑5/17, ei julkaistu, EU:T:2019:216, 55 ja 56 kohta ja määräys 11.9.2019, Haswani v. neuvosto, T‑231/15 RENV, ei julkaistu, EU:T:2019:589, 56 kohta).

131

Unionin yleinen tuomioistuin on katsonut vastaavasti, että Syyriassa johtavana liike-elämän edustajana toimimista koskevasta perusteesta voidaan johtaa kumottavissa oleva olettama kyseisen henkilön yhteydestä Syyrian hallintoon (ks. vastaavasti tuomio 4.4.2019, Sharif v. neuvosto, T‑5/17, EU:T:2019:216, 106 kohta ja määräys 11.9.2019, Haswani v. neuvosto, T‑231/15 RENV, ei julkaistu, EU:T:2019:589, 60 kohta). Tätä olettamaa sovelletaan silloin, kun neuvosto on pystynyt osoittamaan, että henkilö on paitsi Syyriassa toimiva liike-elämän edustaja, häntä voidaan myös pitää johtavana liike-elämän edustajana. Päätöksen 2015/1836 johdanto-osan kuudennen perustelukappaleen sanamuodosta nimittäin ilmenee, että neuvosto pyrkii hyödyntämään vaikutusvaltaa, jota kyseiseen luokkaan kuuluvat henkilöt voivat käyttää Syyrian hallintoon, määräämällä näille henkilöille rajoituksia, jotta he painostaisivat suoraan hallintoa muuttamaan tukahduttamispolitiikkaansa. Jos siis neuvosto on kyennyt osoittamaan, että tietty liike-elämän edustaja kykenee käyttämään vaikutusvaltaansa kyseiseen hallintoon, voidaan myös olettaa, että kyseisellä henkilöllä on yhteys Syyrian hallintoon.

132

On kuitenkin syytä muistuttaa, että unionin yleinen tuomioistuin noudattaa rajoittavia toimenpiteitä tarkastellessaan todistustaakkaa ja todistelua koskevia sääntöjä, mistä seuraa, että unionin yleinen tuomioistuin noudattaa edellä 38 kohdassa mainitussa vakiintuneessa oikeuskäytännössä ilmaistua ja unionin tuomioistuimen 11.9.2019 antamassa tuomiossa HX v. neuvosto (C‑540/18 P, ei julkaistu, EU:C:2019:707, 48–50 kohta) mieleen palautettua periaatetta, jonka mukaan todistustaakka kuuluu asianomaiselle toimielimelle silloin, kun luetteloon merkitsemisen perusteltavuus riitautetaan.

133

Tästä seuraa, ettei kantajalle voida asettaa kohtuutonta näyttövaatimusta Syyrian hallintoon olevaa yhteyttä koskevan olettaman kumoamiseksi. Siten on katsottava, että kantaja on onnistunut kumoamaan kyseisen olettaman yhteydestä Syyrian hallintoon, jos hän esittää sellaisia perusteluja tai seikkoja, jotka ovat omiaan kyseenalaistamaan vakavasti neuvoston toimittamien todisteiden luotettavuuden tai niitä koskevan arvioinnin erityisesti päätöksen 2013/255, sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 2015/1836, 27 artiklan 3 kohdassa ja 28 artiklan 3 kohdassa asetettujen edellytysten osalta, tai hän esittää unionin tuomioistuimille sellaisen aihetodisteiden kokonaisuuden, joka osoittaa, että hän ei ole tai ei enää ole lähellä Syyrian hallintoa, että hän ei vaikuta siihen tai että hän ei aiheuta todellista rajoittavien toimenpiteiden kiertämisen riskiä saman päätöksen 27 artiklan 3 kohdassa ja 28 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla (tuomio 8.7.2020, Zubedi v. neuvosto, T‑186/19, EU:T:2020:317, 71 kohta).

134

Aivan aluksi on selvitettävä, vetoaako neuvosto ainoastaan edellä 130 ja 131 kohdassa mainitussa oikeuskäytännössä tarkoitettuun yhteyttä koskevaan olettamaan osoittaakseen kantajan ja Syyrian hallinnon välisen yhteyden kantajan taloudellisen toiminnan perusteella. Vastaavasti on tutkittava, voidaanko neuvoston toimittamien ja asiakirjaan WK 1755/2020 INIT sisältyvien todisteiden avulla osoittaa nimenomaisesti kantajan taloudellisen toiminnan ja Syyrian hallinnon väliset yhteydet vai onko neuvosto nojautunut yksinomaan juuri mainittuun yhteyttä koskevaan olettamaan.

135

Tässä yhteydessä on ensiksi todettava AKSSAn osalta, ettei minkään asiakirjaan WK 1755/2020 INIT sisältyvän todisteen perusteella voida osoittaa erityistä yhteyttä tämän laivanvarustamon, joka ei sitä paitsi ole Syyrian ainoa varustamo, ja Syyrian hallinnon välillä.

136

Toiseksi Phoenicia Tourism Companyn osalta internetsivustolta ”The Syria Report” ilmenee ja kantaja on vahvistanut, että hän on allekirjoittanut sopimuksen Syyrian matkailuministeriön kanssa.

137

Kolmanneksi asiakirjasta WK 1755/2020 INIT, erityisesti uutistoimisto Reutersilta ja internetsivustolta ”Al Janoubia” peräisin olevista artikkeleista ilmenee, että Cham Holdingilla, joka kuuluu Rami Makhloufille, joka on Syyrian hallinnon tukija ja Bashar Al-Assadin serkku, on yhteyksiä Syyrian hallintoon.

138

Lopuksi ja neljänneksi kantajan syyrialais-venäläisessä liikemiesten neuvostossa hoitaman toimen osalta on huomattava, että neuvoston toimittamien todisteiden avulla ei voida määrittää kyseisen neuvoston asemaa Syyrian hallintoon nähden. Todisteissa ei myöskään täsmennetä mitenkään syyrialais-venäläisen liikemiesten neuvoston ja Syyrian hallinnon välisiä yhteyksiä. Näin ollen asiakirjan WK 1755/2020 INIT avulla ei voida määritellä kantajan hoitaman toimen ja Syyrian hallinnon välillä olevaa yhteyttä.

139

Näin ollen yhteyttä Syyrian hallintoon koskevaan olettamaan nojautumisen lisäksi ainoat seikat, jotka neuvosto esittää näyttääkseen toteen kantajan ja Syyrian hallinnon välisen yhteyden, liittyvät yhtäältä Phoenicia Tourism Companyyn ja toisaalta Cham Holdingiin.

140

Phoenicia Tourism Companyn osalta on kuitenkin todettava, että – kuten jäljempänä 179 kohdassa vahvistetaan – vaikka tämä yhtiö on allekirjoittanut sopimuksen Syyrian matkailuministeriön kanssa, tämän sopimuksen tekemiseen liittyvät olosuhteet samoin kuin Rouadin saaren matkailuhankkeen toteuttaminen eivät ole selviä, joten neuvosto, jolla on todistustaakka, ei voi vedota pelkästään tähän sopimukseen näyttääkseen toteen kantajan ja Syyrian hallinnon välisen yhteyden päätöksen 2015/1836 johdanto-osan kuudennessa perustelukappaleessa tarkoitetulla tavalla (ks. 9 kohta edellä).

141

Cham Holdingin osalta kantaja on osoittanut, että hän on eronnut tämän yhtiön hallituksesta ja että hän on enää ainoastaan yhtiön osakas. Neuvosto ei ole kuitenkaan esittänyt yhtään todistetta sen selittämiseksi, miten kantajalla olisi osoittamastaan etääntymisestä huolimatta edelleen erityisiä yhteyksiä Cham Holdingiin tai Rami Makhloufiin ja laajemmin Syyrian hallintoon.

142

Neuvosto voi siis vedota ainoastaan yhteyttä Syyrian hallintoon koskevaan olettamaan näyttääkseen toteen kantajan ja mainitun hallinnon välisen yhteyden. Näin ollen on arvioitava, voidaanko kantajan esittämien seikkojen perusteella kumota olettama yhteydestä Syyrian hallintoon.

143

Tässä yhteydessä on tutkittava kantajan argumentit, joilla pyritään osoittamaan, että hän ei ole yhteydessä Syyrian hallintoon, että hänellä ei ole vaikutusvaltaa siihen ja että hän ei aiheuta toimenpiteiden kiertämisen riskiä.

144

Ensiksi kantaja väittää, että hän on poistunut Syyriasta asettuakseen asumaan Libanoniin vuonna 2012 Syyrian hallinnon, jota hän vastustaa, toiminnan vuoksi. Hän on käynyt Syyriassa vain kaksi kertaa vuoden 2012 jälkeen.

145

On todettava, että asianosaisten välillä on kiistatonta, että kantaja on asunut Libanonissa vuodesta 2012 lähtien. Tämä seikka ei kuitenkaan merkitse välttämättä sitä, ettei kantajalla ole edelleen taloudellisia intressejä Syyriassa tai toimia tämän maan talouselämään liittyvissä elimissä ja instituutioissa. Kuten 128 kohdasta edellä ilmenee, neuvosto on kuitenkin esittänyt todisteiden kokonaisuuden, joka osoittaa pääasiallisesti, että kantajalla on edelleen taloudellisia intressejä Syyriassa. Lisäksi, vaikka oletettaisiin, että kantaja on matkustanut Syyriaan äitinsä kuoleman johdosta, tämä ei tarkoita sitä, ettei hän olisi tehnyt näin muissa tilanteissa. Sillä, kuinka monta kertaa hän on käynyt Syyriassa Libanoniin asettumisensa jälkeen, ei voi myöskään olla merkitystä, koska kantajalla on edelleen intressejä Syyriassa.

146

Toiseksi kantajan mukaan sillä, että hän vastustaa Syyrian hallintoa, on ollut hänen kannaltaan kielteisiä seurauksia. Erityisesti Syyrian salainen palvelu on antanut häneen kohdistuvan pidätysmääräyksen hänen Syyriasta lähtönsä jälkeen. Väitteensä tueksi kantaja on toimittanut Syyrian valtion tiedustelupalvelun 21.10.2014 päivätyn yleiskirjeen, jossa todetaan tiettyihin henkilöihin kohdistuvan tutkinnan aloittamista koskevan 18.10.2014 päivätyn yleiskirjeen osalta, että kantaja on jätettävä viimeksi mainitun yleiskirjeen ulkopuolelle ”perusteiden lakkaamisen” johdosta.

147

Se seikka, että kantaja oli tutkinnan kohteena vuonna 2014, ei voi muodostaa käsiteltävän asian olosuhteissa todistetta siitä, että hänellä ei ole yhteyksiä Syyrian hallintoon. On nimittäin korostettava, että hänet jätettiin kyseisen tutkinnan ulkopuolelle ainoastaan kolme päivää sen jälkeen, kun hänet oli sisällytetty siihen, ja että asiakirjoista ei käy ilmi, että Syyrian viranomaiset olisivat ryhtyneet minkäänlaisiin toimiin häneen nähden tuona lyhyenä ajanjaksona. Lisäksi on todettava neuvoston tapaan, että syitä, joiden perusteella kantajan nimi sisällytettiin kyseiseen tutkintaan, sekä perusteita, joiden vuoksi katsottiin, että kyseisiä syitä ei enää ollut olemassa, ei ole täsmennetty kantajan toimittamassa asiakirjassa. Tässä yhteydessä kantaja toteaa, että Syyrian salainen palvelu ei anna perusteluja ”pidätysmääräyksilleen” ja että näihin asiakirjoihin sovelletaan sotalakia. Vaikka nämä täsmennykset vaikuttavat kohtuullisen uskottavilta, kantaja ei ole perustellut niitä eikä antanut mitään selityksiä niistä syistä, jotka hänen näkemyksensä mukaan selittävät kyseisen tutkinnan aloittamisen, lukuun ottamatta sitä, että Syyrian hallinto halusi tuhota hänet. Lopuksi on myös todettava, että riidanalaisten toimien antamisajankohtana, eli kuuden vuoden kuluttua kyseisen määräyksen antamisesta, kantaja ei ollut Syyrian tiedustelupalvelun tutkinnan kohteena.

148

Kolmanneksi kantaja väittää tukevansa humanitaarisia järjestöjä ja kansalaisjärjestöjä, jotka vastustavat Syyrian hallintoa ja antavat apua syyrialaisille pakolaisille. Lisäksi kantaja väittää, että hän on tavannut Euroopan maiden edustajia keskustellakseen Syyrian hallinnon harjoittamasta sorrosta.

149

Väitteidensä tueksi kantaja toimitti ensinnäkin Ranskan tasavallan entisen Syyrian suurlähettilään ja Libanonissa toimivan Maltan suvereenin ritarikunnan 20.4.2020 päivätyn lausunnon. Tässä lausunnossa entinen suurlähettiläs toteaa tutustuneensa kantajaan Syyriassa oleskelunsa aikana ja solmineensa ystävälliset suhteet hänen kanssaan. Hän selittää pääasiallisesti, että hän tapasi kantajan Libanonissa vuoden 2011 jälkeen ja että tämä osoitti voimakasta kiinnostusta humanitaariseen toimintaan, jota Maltan suvereeni ritarikunta Libanonissa harjoittaa syyrialaisten pakolaisten hyväksi, joille hän antoi taloudellista apua. Lopuksi hän huomauttaa, että tapaamistensa yhteydessä kantajan kanssa tämä mainitsi Syyrian ”dramaattisen tilanteen”. Hän vakuuttaa panneensa aina merkille kantajan sanoissa huomattavia varauksia vallassa olevan hallinnon suhteen, johon hän kohdisti usein voimakasta arvostelua, sälyttäen sille mielellään vastuun maan tilanteen heikentymisestä.

150

Toiseksi kantaja toimitti 27.4.2020 päivätyn kirjeen, joka on peräisin humanitaarisessa järjestössä työskentelevältä henkilöltä. [luottamuksellinen] ( 1 ) Tämän toiminnan osalta kantaja esittää kyseiseen kirjeeseen sisältyvän kuvauksen lisäksi tarkempia tietoja vastauskirjelmässään. [luottamuksellinen]

151

Kolmanneksi kantaja toimitti 27.4.2020 päivätyn kirjeen, joka on peräisin toiselta henkilöltä, joka on mukana toisessa humanitaarisessa järjestössä. [luottamuksellinen]

152

Neljänneksi kantaja toimitti 27.4.2020 päivätyn kirjeen, joka on peräisin kolmannelta henkilöltä. [luottamuksellinen]

153

Viidenneksi kantaja väittää, että hänen perheensä oli osallinen Phoenicia Maritime Training Centressä. Kyseessä on lähinnä Syyrian merenkulkualan koulutuslaitos, jonka hänen poikansa perustivat toimiakseen koulutuksen tarjoajana Rouadin saaren nuorille asukkaille symbolista maksua vastaan. Tältä osin kyseisen keskuksen toiminnalla ei tavoitella voittoa. Kantajan mukaan keskus tarjoaa vaihtoehdon Rouadin saaren nuorille asukkaille, jotka pelkäävät tulevansa värvätyiksi asepalvelukseen tai pidätetyiksi. Yleisemmin kantaja väittää, että Rouadin saaren asukkaat nähdään hallinnon vastustajina, sillä he kuuluvat islamin sunnilaiseen haaraan.

154

Aivan aluksi on todettava, että kantajan argumenttia, jonka mukaan hänen osallisuutensa Phoenicia Maritime Training Centressä on ymmärrettävä osoittavan hänen vastustavan Syyrian hallintoa, ei tue 23.12.2019 päivätyn todistuksen sisältö, jolla todistetaan koulutuslaitoksen akkreditointi, eikä mainitun laitoksen 1.7.2020 päivätyn maksuluettelon sisältö. Kantaja ei kuitenkaan esitä mitään muuta todistetta väitteensä tueksi.

155

Tämän jälkeen kantajan toimittamien lausuntojen osalta on todettava, että todisteen käsitettä koskevien unionin oikeussääntöjen puuttuessa unionin tuomioistuimet ovat vahvistaneet vapaan todistusharkinnan periaatteen eli todistuskeinojen vapauden periaatteen, joka on ymmärrettävä niin, että tietyn tosiseikan toteen näyttämiseksi saadaan käyttää minkä tahansa luonteisia todistuskeinoja, esimerkiksi todistajien kuulemista, kirjallisia todisteita ja myöntämistä. Vastaavasti unionin tuomioistuimet ovat vahvistaneet näytön vapaan arvioinnin periaatteen, jonka mukaan todisteen luotettavuuden eli todistusarvon määrittäminen perustuu tuomioistuimen käsitykseen (ks. tuomio 13.12.2018, Iran Insurance v. neuvosto, T‑558/15, EU:T:2018:945, 153 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

156

Lisäksi asiakirjan todistusarvoa arvioitaessa on otettava huomioon useita seikkoja, kuten asiakirjan alkuperä, sen laatimisolosuhteet, adressaatti ja sisältö sekä pohdittava, vaikuttavatko siinä esitetyt tiedot näiden seikkojen perusteella järkeviltä ja luotettavilta (ks. tuomio 13.12.2018, Iran Insurance v. neuvosto, T‑558/15, EU:T:2018:945, 154 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

157

Tarkemmin sanoen todistajankertomusten luotettavuuden ja uskottavuuden osoittaa joka tapauksessa niiden kokonaisvaltainen johdonmukaisuus ja niillä on vieläkin enemmän painoarvoa, kun niitä tukevat suureksi osaksi keskeisten kohtien osalta asiakirja-aineiston muut objektiiviset seikat (ks. vastaavasti tuomio 12.5.2015, Dalli v. komissio, T‑562/12, EU:T:2015:270, 78 kohta).

158

Käsiteltävässä asiassa on ensiksi todettava, että kantajan toimittamat lausunnot ovat peräisin Ranskan tasavallan entiseltä suurlähettiläältä ja Maltan suvereenilta ritarikunnalta sekä henkilöiltä, jotka ovat korkeassa asemassa humanitaaristen järjestöjen hierarkiassa. Neuvosto ei kiistä tätä seikkaa.

159

Toiseksi minkään asiakirja-aineistoon sisältyvän tiedon perusteella ei voida olettaa, että kyseisten lausuntojen antajilla on henkilökohtainen intressi käsiteltävässä asiassa eikä että heillä olisi yhteyksiä keskenään, joten ei voida olettaa, että he toimivat yhdessä antaakseen kantajalle yhtäpitävät lausunnot. Neuvosto ei ole myöskään väittänyt näin.

160

Kolmanneksi kyseiset lausunnot on osoitettu unionin yleiselle tuomioistuimelle. Lausuntoja antaneet henkilöt ja erityisesti Ranskan tasavallan entinen suurlähettiläs ja Maltan suvereeni ritarikunta ovat siten laatineet nämä asiakirjat täysin tietoisina paitsi unionin perustamasta Syyriaan kohdistettavien rajoittavien toimenpiteiden järjestelmästä ja sillä tavoitellusta päämäärästä, sellaisena kuin siihen on viitattu edellä 2, 5 ja 9 kohdassa, mutta myös käsiteltävän kanteen nostamisen merkityksestä kantajalle.

161

Neljänneksi nuo neljä lausuntoa ovat yhtäpitäviä sisällöltään. Niissä kaikissa kuvaillaan kantajan olevan avoimesti kriittinen Syyrian hallinnon harjoittamaan politiikkaan nähden ja antaneen taloudellista apua syyrialaisten pakolaisten auttamiseksi perustettuihin ohjelmiin.

162

Viidenneksi asiakirja-aineiston objektiivisten seikkojen osalta, jotka tukevat kantajan esittämien lausuntojen sisältöä edellä 157 kohdassa mainitun oikeuskäytännön mukaisesti, on huomattava, että kantaja on esittänyt sähköpostiviestinvaihdon, joka osoittaa, että hän oli yhteydessä Ranskan tasavallan tuolloisen suurlähettilään, joka ei siis ollut sama henkilö, joka oli antanut lausunnon, sihteeristöön tapaamisen järjestämiseksi vuonna 2016 ja että hän järjesti vuonna 2013 päivälliset, joille kutsuttiin Espanjan kuningaskunnan tuolloinen suurlähettiläs, toinen espanjalainen diplomaatti ja unionin tuolloinen Libanonin suurlähettiläs, joka on vahvistanut olleensa läsnä mainituilla päivällisillä.

163

Lopuksi ja kuudenneksi on todettava, että neuvosto ei ole esittänyt yhtään argumenttia kantajan toimittamien lausuntojen kyseenalaistamiseksi.

164

Näin ollen on todettava, että kantajan toimittamat lausunnot ovat luonteeltaan järkeviä ja luotettavia edellä 156 kohdassa mainitun oikeuskäytännön mukaisesti.

165

Mitä kyseisten lausuntojen sisältöön tulee, niissä kaikissa vedotaan kantajan ilmaisemaan voimakkaaseen arvosteluun Syyrian hallinnon harjoittaman politiikan suhteen mutta myös taloudelliseen apuun, jota hän on antanut syyrialaisia pakolaisia tukeville humanitaarisille järjestöille. Lisäksi ne ovat todisteena suhteista, joita kantajalla on unionin jäsenvaltioiden ja itse unionin diplomaattisten edustajien kanssa.

166

Kuten neuvosto toteaa, kantaja ei ole tosin toimittanut lisätietoja niiden humanitaaristen järjestöjen toiminnasta, joita hän väittää tukevansa, eikä niiden Syyrian hallintoon kohdistuvasta vastustuksesta lukuun ottamatta tietoja, jotka ilmenevät edellä mainituista lausunnoista ja hänen kirjelmistään. On kuitenkin huomattava, että neuvosto ei väitä, ettei kyseisiä humanitaarisia järjestöjä ole olemassa. Koska kyseisten järjestöjen nimi oli siis neuvoston käytettävissä, sillä oli mahdollisuus esittää todisteita sen osoittamiseksi, että näiden harjoittama toiminta ei ollut sellaista toimintaa, jota lausuntojen antajat kuvailivat lausunnoissaan tai kantaja kirjelmissään.

167

Neuvosto katsoo lisäksi, että on todennäköistä, että kantaja on pyrkinyt salaamaan yhteytensä Syyrian hallintoon, jottei vaarantaisi kansainvälistä toimintaansa ja yhteyksiään kumppaneihinsa Euroopassa ja maailmalla. Niinpä kantaja on pitänyt huolta hyväntekeväisyystoiminnan harjoittamisesta ja varausten ilmaisemisesta hallintoon nähden suhteissa, joita hänellä on kansainvälisiin yhteyshenkilöihinsä.

168

Neuvosto ilmoitti istunnossa unionin yleiselle tuomioistuimelle, että internetsivuston ”Eqtsad” artikkeli muodosti todisteen siitä, että kantaja pyrki käyttäytymisellään salaamaan yhteytensä Syyrian hallintoon.

169

Tällaista todistetta ei voida kuitenkaan katsoa riittäväksi tukemaan neuvoston väitettä. Kyseisessä artikkelissa ei nimittäin käsitellä kantajan yhteyksiä humanitaarisiin järjestöihin tai unionin jäsenmaiden edustajiin vaan hänen lähtöään Libanoniin eikä sitä tueta millään muulla todisteella.

170

Lopuksi neuvosto ei ole esittänyt yhtään todistetta kantajan toimittamien lausuntojen sisällön kyseenalaistamiseksi. Kun neuvostolta kysyttiin asiasta istunnossa, se tyytyi toteamaan, että lausuntoja ja sen toimittamia todisteita oli punnittava vastakkain, esittämättä erityisiä seikkoja lausuntojen kyseenalaistamiseksi.

171

Kaiken edellä esitetyn perusteella on todettava, että kantajan toimittamat lausunnot osoittavat, että hän on ottanut etäisyyttä Syyrian hallintoon ja että hän rahoittaa humanitaarisia toimia, joilla avustetaan syyrialaisia pakolaisia.

172

Neljänneksi Syyrian hallinto oli kantajan mukaan ärsyyntynyt erityisesti siitä, että hän oli voittanut Phoenicia Tourism Companyn välityksellä Rouadin saaren matkailun kehittämistä koskevan tarjouskilpailun ja että hän oli kieltäytynyt investoimasta siihen myöhemmin ja ryhtymästä hotellin rakennustöihin. Kantajan mukaan kyseisen tarjouskilpailun voittaminen mahdollisti hänelle lähinnä määräysvallan saamisen takaisin maihin, jotka oli pakkolunastettu hänen perheeltään vuonna 1983. Hän ei ollut kuitenkaan suorittanut mitään investointia kyseiseen hankkeeseen, mikä oli johtanut hallinnon uhkaamaan häntä oikeudellisiin toimenpiteisiin ryhtymisellä.

173

Kantaja esittää väitteidensä tueksi yhtäältä Syyrian presidentin asetuksen nro 3053, jonka Syyrian matkailuministeriö on vastaanottanut 1.1.1983 ja jonka 1 §:ssä säädetään maiden pakkolunastuksesta Rouadin saarella matkailuhankkeen toteuttamiseksi, ja toisaalta kolme asiakirjaa, jotka koskevat tiettyjen henkilöiden, joiden sukunimi on Sabra, omistamia maita. Kahdessa ensimmäisessä asiakirjassa, jotka on päivätty vastaavasti 21.1.1962 ja 1.3.1977, ei mainita kantajan nimeä. Kolmannessa asiakirjassa, jonka on laatinut Tartusin kiinteistödirektoraatti 25.5.2006, mainitaan kantajan nimi. Lopuksi kantaja esittää päiväämättömän asiakirjan, jonka mukaan hänen isoisänsä omistama maa-alue on pakkolunastettu Rouadin saaren matkailuhankkeen yhteydessä.

174

Aivan aluksi on korostettava, että kantaja on täsmentänyt vastauskirjelmässään, että kaikkia hänen perheensä Rouadin saarella omistamia maa-alueita ei ollut pakkolunastettu, sillä tietyt niistä eivät sijainneet saaren siinä osassa, jolle hallinto aikoi kehittää matkailuhankkeensa. Tässä yhteydessä on todettava, että kantaja on esittänyt näytön ainoastaan yhden maa-alueen, joka kuului hänen yhdelle perheenjäsenelleen, pakkolunastuksesta.

175

Kantaja ei kiistä maksaneensa elokuussa 2012 tarjouspyyntömenettelyyn osallistumiseen liittyviä kuluja vastaavan rahasumman, joka vastaa yhtä prosenttia hankkeeseen liittyvistä arvioiduista kokonaiskustannuksista, eli kantajan mukaan 7 miljoonaa Syyrian puntaa, joka vastaa arvoltaan noin 88501 euroa. Näitä kuluja ei makseta takaisin. Lisäksi kantaja on esittänyt todisteen siitä, että hän oli maksanut toukokuussa 2013 suoritustakuun, jonka määrä on 14316600 Syyrian puntaa (n. 113732 euroa).

176

On myönnettävä, että kyseisten summien maksaminen muodostaa eräänlaisen investoinnin Rouadin saaren matkailuhankkeeseen, vaikka kantaja väittää pääasiallisesti, että kyse ei ollut sellaisesta investoinnista, jota Syyrian hallinto odotti häneltä.

177

Sen sijaan on todettava, ettei neuvosto ole osoittanut, että kantaja olisi tehnyt muun maksusuorituksen tai suorittanut jonkin muun investoinnin Rouadin saaren matkailuhankkeen yhteydessä.

178

Lopuksi, kuten edellä 90 kohdassa on todettu, kantaja on osoittanut, ettei Phoenicia Tourism Company ollut vuoteen 2019 saakka toiminnassa. Tosin, kuten edellä 95 kohdassa on myös todettu, sitä mahdollisuutta, että kyseinen yritys olisi harjoittanut toimintaa riidanalaisten toimien antamisajankohtana, ei voida sulkea pois. Kuten 92 ja 93 kohdasta edellä ilmenee, näyttö kyseisen yhtiön toiminnasta liittyy kuitenkin 25.2.2020 päivättyyn kirjeeseen, jossa uhattiin kantajaa oikeudellisilla toimenpiteillä, jos sopimuksen täyttämättä jättäminen jatkuu.

179

Edellä esitetystä seuraa, että vaikka kantaja todella on osallinen Rouadin saaren matkailuhankkeessa ja vaikka hän on velvollinen toteuttamaan sen 25.2.2020 päivätystä kirjeestä lähtien, ne olosuhteet, joissa hän on ryhtynyt kyseiseen hankkeeseen, ja sen konkreettinen toteuttaminen eivät ole selviä. Unionin yleinen tuomioistuin katsoo, ettei ole mahdollista todeta varmuudella, että kantaja aikoi ainoastaan saada takaisin hänen perheelleen kuuluneet pakkolunastetut maat, mikä olisi voinut muodostaa seikan, jonka avulla yhteyttä Syyrian hallintoon koskeva olettama voitaisiin kumota, mutta ettei ole myöskään mahdollista todeta, että hän on tehnyt kaiken varmistaakseen Rouadin saaren matkailuhankkeen kehittämisen, kuten Syyrian hallinto on halunnut. Tältä osin neuvoston väitettä, jonka mukaan kantaja ei olisi aloittanut töitä tässä hankkeessa hänen tahdostaan riippumattomista syistä, ei ole nimittäin lainkaan perusteltu. Näin ollen tarkasteltaessa niitä argumentteja, jotka kantaja on esittänyt yhteyttä koskevan olettaman kumoamiseksi, on pääteltävä, että kantaja ei voi nojautua mainitun olettaman kumoamiseksi syihin, jotka ovat saaneet hänet tekemään Rouadin saaren matkailuhanketta koskevan sopimuksen.

180

Lopuksi ja viidenneksi kantaja kiistää olevansa Syyrian hallinnon tukijan ja Bashar Al-Assadin serkun Rami Makhloufin, johon hän ei ole ollut yhteydessä 12 vuoteen, läheinen liikekumppani. Tarkemmin sanoen kantaja väittää, että asiakirjaan WK 1755/2020 INIT sisältyvät tiedot, joiden mukaan hän olisi Rami Makhloufin yhtiökumppani elintarvikealalla, ovat virheellisiä. Tältä osin hän väittää, että hän ei ole koskaan harjoittanut toimintaa kyseisellä alalla lukuun ottamatta OVOn toimintaa. Kantaja väittää myös, ettei hän ole tarjonnut palveluja aluksille, jotka kuljettavat elintarvikkeita. Lisäksi kantajan mukaan ainoa hänelle ja Rami Makhloufille yhteinen seikka, on se, että molemmat ovat omistaneet osakkeita Cham Holdingissa.

181

Edellä olevasta 106 kohdasta seuraa, että kantaja on osoittanut, että OVO oli purettu riidanalaisten toimien antamisajankohtana. Sitä vastoin kantaja omisti edelleen kyseisten toimien antamisajankohtana osakkeita Cham Holdingissa, joka – kuten uutistoimisto Reutersin internetsivustolla ja internetsivustoilla ”Eqtsad”, ”al Arabiya News”, ”Enab Baladi” ja ”Al Janoubia” julkaistuista tiedoista ilmenee – oli Rami Makhloufin omistuksessa. On kuitenkin todettava, että kantaja erosi Cham Holdingin hallituksen jäsenyydestä (ks. 102 kohta edellä) ja ilmaisi siten halunsa etääntyä tämän yhtiön toiminnasta. Kantajan halua ottaa etäisyyttä Cham Holdingiin, joka on unionin ja Amerikan Yhdysvaltojen rajoittavien toimenpiteiden kohteena, tukevat lisäksi internetsivustoilta ”Eqtsad”, ”al Arabiya News” ja ”Enab Baladi” peräisin olevat artikkelit.

182

Näin ollen kantaja on osoittamalla, ettei hän enää harjoita toimintaa elintarvikealalla ja että hän on ottanut etäisyyttä Cham Holdingiin, onnistunut kyseenalaistamaan seikat, joihin neuvosto on nojautunut katsoessaan hänen olevan Rami Makhloufin läheinen liikekumppani.

183

Kaiken edellä esitetyn perusteella on todettava, että yhteyttä Syyrian hallintoon koskevan olettaman kumoamiseksi kantaja voi vedota siihen, että hän on osoittanut arvostelleensa avoimesti Syyrian hallintoa ja avustaneensa taloudellisesti syyrialaisten pakolaisten hyväksi toimivia humanitaarisia järjestöjä. Lisäksi hän on kyseenalaistanut väitteen, jonka mukaan hän on Rami Makhloufin, joka on Syyrian hallinnon tukija ja Bashar Al-Assadin serkku, läheinen liikekumppani.

184

Kuten 133 kohdasta edellä ilmenee, yksi kantajalla olevista mahdollisuuksista kumota yhteyttä Syyrian hallintoon koskeva olettama on esittää todisteiden kokonaisuus siitä, ettei hänellä ole vaikutusvaltaa Syyrian hallintoon.

185

Kun otetaan huomioon kantajan poliittiset mielipiteet, hänen syyrialaisia pakolaisia tukeville humanitaarisille järjestöille antamansa apu ja hänen etääntymisensä Rami Makhloufista, käsiteltävässä asiassa näyttää epätodennäköiseltä, että hänellä olisi yhteyksiä Syyrian hallintoon. Näin ollen ei ole varmaa, että kantaja voisi häneen kohdistettujen rajoittavien toimenpiteiden johdosta käyttää Syyrian hallintoon tarvittavaa vaikutusvaltaa painostaakseen hallintoa muuttamaan tukahduttamispolitiikkaansa.

186

Näin ollen, vaikka on totta, että neuvoston esittämistä todisteista ilmenee, että kantajalla on taloudellisia intressejä muun muassa merenkulku- ja matkailualalla ja että hänellä on johtava asema syyrialais-venäläisessä liikemiesten neuvostossa, hän on kuitenkin onnistunut kumoamaan olettaman hänen ja Syyrian hallinnon välillä olevasta yhteydestä.

187

Kaiken edellä esitetyn perusteella on pääteltävä, että vaikka kantajan asema Syyriassa toimivana liike-elämän edustajana on näytetty toteen, ei voida sanoa, että hän on johtava liike-elämän edustaja.

188

Näin ollen on katsottava, että kantajan nimen merkitsemistä kyseessä oleviin luetteloihin koskevaa ensimmäistä perustetta, joka liittyy Syyriassa toimivan johtavan liike-elämän edustajan asemaan, ei ole näytetty oikeudellisesti riittävällä tavalla toteen.

189

On selvitettävä, merkitseekö kantajan tilanne riittävää näyttöä siitä, että hän tukee Syyrian hallintoa tai että hän hyötyy viimeksi mainitun harjoittamasta politiikasta. Tällainen arviointi on tehtävä siten, ettei näyttöä tutkita irrallisesti vaan siinä asiayhteydessä, johon se kuuluu. Neuvosto täyttää sille kuuluvan todistustaakan, jos se esittää unionin tuomioistuimille riittävän konkreettisten, täsmällisten ja yhtäpitävien todisteiden kokonaisuuden, jonka perusteella voidaan osoittaa varojen jäädyttämistoimenpiteen kohteena olevan henkilön ja kyseisen hallinnon välinen riittävä yhteys (ks. tuomio 9.9.2016, Tri-Ocean Trading v. neuvosto, T‑709/14, ei julkaistu, EU:T:2016:459, 42 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

190

Edellä 14 ja 44 kohdassa mainittujen luetteloihin merkitsemisen perusteiden mukaan kantaja antaa taloudellista ja rahoitustukea Syyrian hallinnolle muun muassa ulkomaille sijoittautuneiden yhtiöiden ja kaupallisen toimintansa kautta mutta myös rahanpesutoimintansa johdosta ja hän hyötyy siitä kiinteistöalan toimintansa yhteydessä.

191

Näin ollen on todettava, että perusteet, joilla neuvosto katsoo kantajan tukevan Syyrian hallintoa ja hyötyvän siitä, ovat päällekkäisiä niiden perusteiden kanssa, jotka ovat johtaneet sen pitämään kantajaa Syyriassa toimivana johtavana liike-elämän edustajana.

192

Tältä osin on todettava, ettei voida sulkea pois sitä, että tietyn henkilön tapauksessa luetteloihin sisällyttämisen perusteet voivat tietyssä määrin olla päällekkäiset siten, että henkilö voidaan luokitella Syyriassa toimivaksi johtavaksi liike-elämän edustajaksi, jonka toimintansa osalta katsotaan hyötyvän Syyrian hallinnosta tai tukevan sitä mainitulla toiminnalla. Tämä ilmenee nimenomaisesti siitä, että – kuten päätöksen 2015/1836 kuudennessa perustelukappaleessa todetaan – tämän henkilöiden luokan läheiset yhteydet Syyrian hallintoon ja mainitun luokan hallinnolle antama tuki oli yksi niistä syistä, joiden takia neuvosto päätti luoda kyseisen henkilöiden luokan. Kyse on kuitenkin myös tässä tapauksessa eri kriteereistä (tuomio 23.9.2020, Kaddour v. neuvosto, T‑510/18, EU:T:2020:436, 77 kohta).

193

Kantajan nimen kyseessä oleviin luetteloihin merkitsemisen perusteista ilmenee, että hän antaa taloudellista ja rahoitustukea Syyrian hallinnolle yhtäältä kaupallisen toimintansa ja toisaalta rahanpesun avulla.

194

Ensiksi merkitsemisperusteissa mainitaan kantajan kaupallisen toiminnan osalta hänen asemansa ”merenkulkualan suurliikemiehenä”. Tältä osin on edellä 81 kohdassa todettu, että kantaja omistaa ainoastaan AKSSAn. Vaikka tämä yhtiö ei olekaan täysin merkityksetön laivanvarustamotoiminnan alalla (ks. 69 kohta edellä), pelkästään sen omistaminen ei voi olla riittävä, jotta kantajan voidaan katsoa olevan ”merenkulkualan suurliikemies”. Tarkasteltaessa merkitsemisperusteita kokonaisuutena nimittäin ilmenee, että kantajan taloudellisten intressien suuri määrä merenkulkualalla on saanut neuvoston luokittelemaan hänet näin. Vaikka katsottaisiin, että kantaja on ”merenkulkualan suurliikemies” ainoastaan AKSSAn edustaman taloudellisen intressin vuoksi, on kuitenkin huomattava, että neuvosto ei selitä, millä tavalla hän tukisi Syyrian hallintoa AKSSAn kautta. Tämä ei käy joka tapauksessa ilmi myöskään asiakirjaan WK 1755/2020 INIT sisältyvistä todisteista.

195

Toiseksi perusteissa vedotaan tukeen, jota kantaja antaa Syyrian hallinnolle Rami Makhloufin läheisenä liikekumppanina. Tältä osin Le Monde ‑sanomalehdessä julkaistusta artikkelista ja internetsivustoilta ”World Crunch”, ”Eqtsad”, ”al Arabiya News” ja MEIRSSin internetsivustolta peräisin olevista tiedoista ilmenee yhtäältä, että kantaja, joka on osallinen elintarvikekaupassa Rami Makhloufin kanssa, on mahdollistanut Syyrian hallinnolle rajoittavien toimenpiteiden kiertämisen siltä osin kuin EU:n vientikielto ei koskenut elintarvikkeita.

196

Aivan aluksi, kuten 98 kohdasta edellä ilmenee, kantajan yhtiötä, joka harjoittaa toimintaa elintarvikealalla, eli OVOa ei ole enää olemassa.

197

Mitä tämän jälkeen tulee Cham Holdingiin, jonka Rami Makhlouf omistaa ja jonka osakas kantaja on, neuvoston toimittamien todisteiden lukemisen perusteella ei vaikuta siltä, että kyseinen yritys toimii elintarvikealalla.

198

Lopuksi asiakirjassa WK 1755/2020 INIT ei anneta muita tarkempia tietoja siitä, missä muodossa kantajan ja Rami Makhloufin yhteistoiminta elintarvikealalla tapahtuisi.

199

Mitä toisaalta tulee Syyrian hallinnon tukemiseen Cham Holdingin kautta, jonka Rami Makhlouf omistaa ja jonka osakas kantaja on, uutistoimisto Reutersin julkaisemasta artikkelista ja internetsivustoilta ”al Arabiya News”, ”Enab Baladi” ja ”Al Janoubia” ilmenee, että Cham Holdingilla on yhteys Syyrian hallintoon. Näissä artikkeleissa ei kuitenkaan selitetä, miten kyseinen yritys antaa taloudellista ja rahoitustukea Syyrian hallinnolle.

200

Lopuksi, kuten 182 kohdassa edellä on todettu, kantaja on pätevästi kyseenalaistanut asemansa Rami Makhloufin läheisenä liikekumppanina.

201

Näin ollen on katsottava, ettei neuvosto ole osoittanut oikeudellisesti riittävällä tavalla, että kantaja tukee Syyrian hallintoa, koska hän on Rami Makhloufin läheinen liikekumppani.

202

Kolmanneksi merkitsemisperusteissa todetaan, että kantaja antaa taloudellista ja rahoitustukea Syyrian hallinnolle muun muassa ulkomaille sijoittautuneiden yhtiöiden kautta. Tältä osin 81, 96 ja 106 kohdasta edellä käy ilmi, että kantajalla on taloudellisia intressejä Syyriassa AKSSAn, Phoenicia Tourism Companyn ja Cham Holdingin johdosta. Ainoa ulkomailla, tarkemmin sanoen Libanonissa, sijaitseva yhtiö, jossa kantajalla oli neuvoston mukaan intressejä, on Yass Marine. Kuten edellä 78 kohdassa on todettu, kantaja on kuitenkin osoittanut, ettei kyseistä yritystä ollut enää olemassa. Internetsivuston ”al Arabiya News” artikkelista tosin ilmenee myös, että AKSSAlla on kaksi sivuliikettä yksi Kreikassa ja toinen Italiassa, mutta muut todisteet eivät vahvista tätä ja neuvosto viittaa joka tapauksessa yksinomaan toimintaan, jota kantaja harjoittaa Libanonista käsin, väittäessään, että hän tukee Syyrian hallintoa ulkomailla harjoittamansa toiminnan kautta. Tästä seuraa, että sitä merkitsemisperusteiden osaa, jonka mukaan kantaja tukee Syyrian hallintoa muun muassa ulkomaille sijoittautuneiden yhtiöiden kautta, ei ole näytetty oikeudellisesti riittävällä tavalla toteen.

203

Lopuksi ja neljänneksi, koska merkitsemisperusteet liittyvät kantajan muuhun kaupalliseen toimintaan, jolla voidaan antaa taloudellista ja rahoitustukea Syyrian hallinnolle, on tutkittava Phoenicia Tourism Companyn tapaus. Vaikka tältä osin onkin todettu – eikä tätä ole kiistetty –, että kantaja on allekirjoittanut Syyrian matkailuministeriön kanssa sopimuksen hotellin hallinnoinnista Rouadin saarella, neuvosto ei kuitenkaan selitä, missä määrin tällaisen sopimuksen tekeminen tukee Syyrian hallintoa. Varsinkaan sitä, että tarjouspyyntömenettelyyn osallistumiseen ja suoritustakuuseen liittyvien kulujen perusteella on maksettu rahasummia vuosina 2012 ja 2013, ei voida pitää riittävänä, jotta voitaisiin katsoa, että neuvosto oli riidanalaisten toimien antamisajankohtana eli yli seitsemän vuotta mainitun maksamisen jälkeen osoittanut kantajan antaneen taloudellista tukea. Myöskään asiakirjaan WK 1755/2020 INIT sisältyvien todisteiden perusteella ei voida selvittää, millä muulla tavalla Phoenicia Tourism Company tukee Syyrian hallintoa.

204

Sikäli kuin kantajan asemaa syyrialais-venäläisessä liikemiesten neuvostossa on pidettävä kaupallisena toimintana, on todettava, että asiakirja WK 1755/2020 INIT ei sisällä mitään tietoja taloudellisesta ja rahoitustuesta, jota kyseisen aseman kautta olisi mahdollista antaa Syyrian hallinnolle.

205

Toiseksi sen tuen osalta, jota kantajan väitetään antavan Syyrian hallinnolle rahanpesutoimintansa kautta, on todettava, että internetsivustoilta ”Eqtsad”, ”al Arabiya News” ja ”Enab Baladi” peräisin olevista tiedoista ilmenee, että kantajan kaltaiset syyrialaiset liike-elämän edustajat ovat hankkineet Libanonin kansalaisuuden pankkitilien avaamiseksi Libanonissa ja voidakseen auttaa Syyrian hallintoa siirtämään varoja.

206

Tässä yhteydessä kantaja väittää aivan aluksi, että kyseiset väitteet ovat virheellisiä, koska suurin osa syyrialaisista liike-elämän edustajista, jotka ovat saaneet Libanonin kansalaisuuden, eivät tarvinneet sitä, sillä heillä oli jo muiden maiden kansalaisuus. Toisin sanoen hän ei ollut hankkinut Libanonin kansalaisuutta auttaakseen Syyrian hallintoa kiertämään rajoittavia toimenpiteitä. On kuitenkin todettava, että kantajan argumentti on perustelematon yleinen lausunto, joka ei voi näin ollen menestyä.

207

Lisäksi kantaja vetoaa Syyrian hallinnon tekaistuihin salakuljetusväitteisiin osoittaakseen, että mainittu hallinto ei arvostanut hänen lähtöään Syyriasta Libanoniin. Tämä argumentti on ymmärrettävä siten, että sillä pyritään osoittamaan, että kantaja ei ole voinut toimia Syyrian hallinnon hyväksi ottaessaan Libanonin kansalaisuuden. On kuitenkin todettava neuvoston tapaan, että kantaja ei ole onnistunut esittämään todisteita näiden syytösten virheellisyydestä. Kantajan esittämistä todisteista ei nimittäin selvästi ilmene, että Syyrian valtiovarainministeriön 6.1.2013 tekemä väliaikaista takavarikkoa koskeva päätös nro 932 koski käytettyjen autojen tuontia, joka oli tapahtunut useita vuosia aikaisemmin. Tältä osin ei voida osoittaa mitään yhteyttä tämän päätöksen ja 18.2.2004 päivätyn käytettyjä autoja kuljettavan aluksen saapumisilmoituksen välillä. Muut kantajan esittämät todisteet, eli vahvistus 25.2.2004 päivätyn lastaustodistuksen nro 259 jättämisestä satamaviranomaisille ja Almahaba Transit & Clearance Companyn 6.3.2004 päivätty ilmoitus eivät myöskään sisällä tietoja tästä asiasta.

208

Näin ollen on todettava, että – kuten 171 edellä kohdassa on vahvistettu – kantaja on osoittanut ottaneensa etäisyyttä Syyrian hallintoon. Tällaisissa olosuhteissa unionin yleinen tuomioistuin katsoo, että kantaja on herättänyt vakavia epäilyjä niistä syistä, joiden vuoksi hän on hankkinut Libanonin kansalaisuuden. Koska rahanpesua koskevia väitteitä, sellaisina kuin ne on mainittu edellä 205 kohdassa, ei ole kuitenkaan tuettu muilla konkreettisilla todisteilla, on pääteltävä, ettei neuvosto ole osoittanut oikeudellisesti riittävällä tavalla, että kantaja tuki Syyrian hallintoa tällaisen toiminnan kautta.

209

Kaiken edellä esitetyn perusteella on todettava, ettei neuvosto ole näyttänyt oikeudellisesti riittävällä tavalla toteen, että kantaja tuki Syyrian hallintoa.

210

Kantajan nimen kyseessä oleviin luetteloihin merkitsemisen perusteista ilmenee, että hän hyötyy yhteyksistään Syyrian hallintoon, mikä on sallinut hänen laajentaa toimintaansa kiinteistöalalla.

211

Asianosaisten kesken on kiistatonta, että tämä merkitsemisperusteiden osa liittyy etenkin siihen seikkaan, että kantaja on saanut Phoenicia Tourism Companyn välityksellä sopimuksen Syyrian matkailuministeriön kanssa maa-alueiden käytöstä hotellin kehittämiseksi ja hallinnoimiseksi Rouadin saarella.

212

Lisäksi, kuten 83 kohdasta edellä ilmenee, neuvosto on näyttänyt toteen oikeudellisesti riittävällä tavalla, että kantaja on tehnyt Phoenicia Tourism Companyn kautta Syyrian matkailuministeriön kanssa sopimuksen, joka mahdollisti hänelle hotellin kehittämisen ja johtamisen Rouadin saarella. Kantaja ei sitä paitsi kiistä tätä.

213

Kantaja kuitenkin kiistää hyötyvänsä Syyrian matkailuministeriön kanssa tehdystä sopimuksesta ja väittää pääasiallisesti, että hän toivoi saavansa tämän sopimuksen kautta takaisin hallintaansa hänen perheelleen kuuluneet pakkolunastetut maa-alueet ja että hän ei lopulta investoinut hotellin rakennushankkeeseen Rouadin saarella.

214

Tässä yhteydessä on todettava, että kun otetaan huomioon kantajan nimen kyseessä oleviin luetteloihin merkitsemisen perusteiden muotoilu, sellaisina kuin ne on palautettu mieleen edellä 14 ja 44 kohdassa, on välttämätöntä, että neuvosto on osoittanut oikeudellisesti riittävällä tavalla, että hän on todella saanut sopimuksen Syyrian matkailuministeriön kanssa niiden yhteyksien vuoksi, jotka hänellä on Syyrian hallintoon.

215

Vaikka osapuolet myöntävät, että kantaja on saanut sopimuksen tarjouskilpailun jälkeen, artikkelista, jonka otsikkona on ”Ministry of Tourism Awards New Contract to Manage Arwad Hotel” (Matkailuministeriö tekee uuden sopimuksen Rouadin hotellin hallinnoinnista) ja joka on julkaistu 26.11.2012 internetsivustolla ”The Syria Report”, eikä mistään muusta asiakirjaan WK 1755/2020 INIT sisältyvästä todisteesta käy kuitenkaan ilmi, että kantaja on saanut sopimuksen erityisten yhteyksiensä vuoksi Syyrian hallintoon. Toisin sanoen, vaikka neuvosto osoittaa, että sopimus on tehty, se ei perustele väitettään, jonka mukaan kantaja on käyttänyt tarjouspyyntömenettelyn yhteydessä yhteyksiään Syyrian hallintoon voittaakseen mainitun tarjouskilpailun. Tältä osin ei voida hyväksyä, että pelkkä tarjouskilpailun voittaminen, vaikka se onkin johtanut sopimuksen tekemiseen Syyrian hallinnon kanssa, olisi riittävä, jotta voidaan päätellä sellaisten yhteyksien olemassaolo, jotka mahdollistavat asianomaiselle henkilölle hyötymisen Syyrian hallinnosta päätöksen 2013/255, sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 2015/1836, 27 artiklan 1 kohdassa ja 28 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla.

216

Näin ollen neuvosto ei ole näyttänyt oikeudellisesti riittävällä tavalla toteen, että kantaja on hyötynyt yhteyksistään Syyrian hallintoon saadakseen sopimuksen, joka liittyy matkailuhankkeen kehittämiseen Rouadin saarella, ja laajentaakseen siten toimintaansa matkailualalla.

217

On myös todettava, että neuvoston esittämien todisteiden perusteella ei voida selvittää, onko kantaja hyötynyt näin tehdystä sopimuksesta itse mainitun sopimuksen tekemisen lisäksi.

218

Tällaiset todisteet olisivat kuitenkin olleet tarpeellisia siltä osin kuin – kuten 25.2.2020 päivätystä kirjeestä ilmenee – sopimusta ei ollut vielä kokonaan täytetty eikä näin ollut määrä tapahtua useaan kuukauteen, mikä estää päättelemästä, että kantaja hyötyy Syyrian hallinnon Rouadin saarella harjoittamasta matkailualan politiikasta.

219

Lisäksi – kuten edellä 179 kohdassa on todettu – vaikka ei ole mahdollista todeta varmuudella, että kantaja aikoi ainoastaan saada takaisin pakkolunastetut maat, jotka olivat kuuluneet hänen perheelleen, ei ole myöskään mahdollista todeta, että hänellä oli 25.2.2020 päivätystä kirjeestä huolimatta vakaa aikomus kehittää matkailuhanketta Rouadin saarella.

220

Se seikka, että kirjeessä velvoitetaan kantaja toimittamaan niiden töiden aikataulu, jotka hänen on suoritettava sopimuksen täyttämiseksi, oikeudellisten toimenpiteiden kohteeksi joutumisen uhalla, ei nimittäin voi itsessään riittää osoittamaan, että kantaja aikoi todella toteuttaa matkailuhankkeen Rouadin saarella.

221

Näin ollen neuvosto, jolla on todistustaakka, ei pysty osoittamaan, että kantaja pyrki hyötymään ja on todella hyötynyt Syyrian hallinnosta Phoenicia Tourism Companyn kanssa tehdyn sopimuksen välityksellä.

222

Lisäksi on todettava, että neuvosto viittaa myös Syyrian hallinnon kantajalle myöntämiin etuihin, kuten internetsivuston ”Eqtsad” artikkelista ilmenee. On kuitenkin huomattava, että tässä artikkelissa tehdään ero kantajan tilanteessa ennen vuotta 2011 ja sen jälkeen. Vaikka siis pitääkin paikkansa, että artikkelissa mainitaan kantajan saaneen etuja ennen vuotta 2011, samoin ei todeta vuoden 2011 jälkeisen ajanjakson osalta. Päinvastoin, vaikka artikkeli on varovainen kantajan ja Syyrian hallinnon välillä olevien yhteyksien luonteen suhteen, siinä mainitaan, että kantaja on vetäytynyt Cham Holdingista ja lähtenyt Libanoniin. Näin ollen internetsivuston ”Eqtsad” artikkelin ei voida katsoa tukevan sitä, että kantaja hyötyi Syyrian hallinnosta riidanalaisten toimien antamisajankohtana.

223

Edellä esitetyn perusteella on pääteltävä, että neuvosto ei ole osoittanut oikeudellisesti riittävällä tavalla sitä, että kantaja hyötyy Syyrian hallinnosta.

224

Kaikesta edellä esitetystä ilmenee, että neuvosto ei ole näyttänyt oikeudellisesti riittävällä tavalla toteen kantajan nimen kyseessä oleviin luetteloihin merkitsemisen perusteen, joka koskee hänen asemaansa Syyriassa toimivana johtavana liike-elämän edustajana, eikä hänen nimensä mainittuihin luetteloihin merkitsemisen perusteen, joka koskee yhteyttä Syyrian hallintoon, perusteltavuutta.

225

Kantajan ainoa kanneperuste on näin ollen hyväksyttävä.

226

Koska ainoa kanneperuste on hyväksytty, riidanalaiset toimet on kumottava kantajaa koskevilta osin.

227

Tältä osin neuvosto on pyytänyt kolmannen vaatimuskohtansa yhteydessä, että siinä tapauksessa, että unionin yleinen tuomioistuin kumoaisi riidanalaiset toimet kantajaa koskevilta osin, se määrää, että päätöksen 2020/719 vaikutukset pidetään voimassa kantajaa koskevilta osin siihen saakka, kunnes täytäntöönpanoasetuksen 2020/716 osittainen kumoaminen tulee voimaan.

228

Aivan aluksi täytäntöönpanoasetuksen 2020/716 osalta on muistutettava, että Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 60 artiklan toisen kohdan nojalla poiketen siitä, mitä SEUT 280 artiklassa määrätään, unionin yleisen tuomioistuimen ratkaisut, joilla kumotaan asetus, tulevat voimaan vasta kyseisen perussäännön 56 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitetun ajan kuluttua, tai jos muutosta on haettu tämän ajan kuluessa, muutoksenhaun hylkäämisestä.

229

Näissä olosuhteissa neuvostolla on, jos tuomioon ei haeta muutosta, kahden kuukauden määräaika pidennettynä pitkien etäisyyksien vuoksi kymmenellä päivällä tämän tuomion tiedoksi antamisesta lukien korjata todetut rikkomiset hyväksymällä tarvittaessa uusia rajoittavia toimenpiteitä kantajan suhteen.

230

Tämän jälkeen päätöksen 2020/719 osalta on todettava, että päätöksen 2013/255 muuttamisesta 27.5.2021 annetulla neuvoston päätöksellä (YUTP) 2021/855 (EUVL 2021, L 188, s. 90) on korvattu päätöksen 2013/255 liitteessä I oleva luettelo 29.5.2021 alkaen ja jatkettu rajoittavien toimenpiteiden soveltamista kantajan osalta 1.6.2022 saakka.

231

Kantajaa koskee siis tällä hetkellä uusi rajoittava toimenpide. Tästä seuraa, että päätöksen 2020/719 kumoaminen kantajaa koskevilta osin ei johda hänen nimeään koskevan merkinnän poistamiseen päätöksen 2013/255 liitteessä I olevasta luettelosta.

232

Näin ollen päätöksen 20202/719 vaikutusten pitäminen voimassa ei ole tarpeen.

233

Työjärjestyksen 134 artiklan 1 kohdan mukaan asianosainen, joka häviää asian, velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut, jos vastapuoli on sitä vaatinut.

234

Koska neuvosto on hävinnyt käsiteltävän asian, se on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut kantajan vaatimusten mukaisesti.

Näillä perusteilla

UNIONIN YLEINEN TUOMIOISTUIN (neljäs jaosto)

on ratkaissut asian seuraavasti:

I Asian tausta ja kanteen nostamisen jälkeiset tosiseikat

II Oikeudenkäyntimenettely ja asianosaisten vaatimukset

III Oikeudellinen arviointi

A Lisäajan myöntämistä suullisten lausumien esittämiseen koskevan kantajan toimittaman pyynnön liitteiden tutkittavaksi ottaminen

B Asiakysymys

1. Alustavat huomautukset

2. Merkitsemisperusteet ja merkitsemiskriteerien määrittäminen

3. Todisteet

4. Syyriassa toimivan johtavan liike-elämän edustajan asema

a) Kantajan taloudelliset intressit merenkulkualalla

b) Kantajan taloudelliset intressit matkailualalla

c) Kantajan muut kaupalliset intressit

d) Kantajan toimet useissa elimissä ja instituutioissa

e) Kantajan asemaa Syyriassa toimivana johtavana liike-elämän edustajana koskeva päätelmä

f) Yhteys Syyrian hallintoon

5. Yhteys Syyrian hallintoon

a) Taloudellinen ja rahoitustuki Syyrian hallinnolle

b) Syyrian hallinnosta hyötyminen

6. Päätelmä

C Kannetta ja riidanalaisten toimien kumoamisen ajallisia vaikutuksia koskeva päätelmä

Oikeudenkäyntikulut