|
14.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 433/28 |
Valitus, jonka CA Consumer Finance on tehnyt 21.9.2020 unionin yleisen tuomioistuimen (laajennettu toinen jaosto) asiassa T-578/18, CA Consumer Finance v. EKP, 8.7.2020 antamasta tuomiosta
(Asia C-458/20 P)
(2020/C 433/35)
Oikeudenkäyntikieli: ranska
Asianosaiset
Valittaja: CA Consumer Finance (edustajat: A. Champsaur ja A. Delors, avocates)
Muu osapuoli: Euroopan keskuspankki (EKP)
Vaatimukset
Valittaja vaatii unionin tuomioistuinta
|
— |
kumoamaan unionin yleisen tuomioistuimen asiassa T-578/18, CA Consumer Finance v. EKP 8.7.2020 antaman tuomion tuomiolauselman 2 kohdan, jossa se hylkäsi muilta osin valittajan esittämät vaatimukset, jotka koskivat EKP:n 16.7.2018 tekemän päätöksen ECB/SSM/2018-FRCAG-77 kumoamista, |
|
— |
hyväksymään kaikki CA Consumer Financen ensimmäisessä oikeusasteessa unionin yleisessä tuomioistuimessa esittämät vaatimukset, ja |
|
— |
velvoittamaan EKP:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut. |
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Valittaja vetoaa kolmeen valitusperusteeseen ja väittää, että
|
1) |
unionin yleinen tuomioistuin on tehnyt oikeudellisen virheen ja laiminlyönyt perusteluvelvollisuuden, kun se ei ole lausunut kanneperusteesta, jonka mukaan päätöksellä ECB/SSM/2018-FRCAG-77 loukattiin oikeusvarmuuden periaatetta, sekä loukannut oikeusvarmuuden periaatetta katsoessaan, että luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista 26.6.2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 26 artiklan 3 kohtaa on rikottu, vaikka kyseinen tuomioistuin on nimenomaisesti todennut, että säännös on epäselvä, |
|
2) |
unionin yleinen tuomioistuin on rikkonut luottolaitosten vakavaraisuusvalvontaan liittyvää politiikkaa koskevien erityistehtävien antamisesta Euroopan keskuspankille 15.10.2013 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 1024/2013 18 artiklan 1 kohtaa ja laiminlyönyt perusteluvelvollisuuden, kun se ei ole osoittanut valittajan toimineen tuottamuksellisesti, |
|
3) |
unionin yleinen tuomioistuin on tehnyt oikeudellisen virheen ja laiminlyönyt perusteluvelvollisuuden, kun se ei ole lausunut kanneperusteesta, jonka mukaan päätöksellä ECB/SSM/2018-FRCAG-77 loukattiin suhteellisuusperiaatetta ja yhdenvertaisen kohtelun periaatetta, sekä loukannut näitä kahta periaatetta katsoessaan implisiittisesti, että seuraamus oli lähtökohtaisesti perusteltu. |