Valitus, jonka Eurofer, European Steel Association, AISBL on tehnyt 29.5.2020 unionin yleisen tuomioistuimen (kahdeksas jaosto) asiassa T-835/17, Eurofer v. komissio, 12.3.2020 antamasta tuomiosta

(Asia C-226/20 P)

(2020/C 313/10)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Valittaja: Eurofer, European Steel Association, AISBL (edustajat: J. Killick, advocaat, ja G. Forwood, avocate)

Muut osapuolet: Euroopan komissio ja HBIS Group Serbia Iron & Steel LLC Belgrade

Vaatimukset

Valittaja vaatii, että unionin tuomioistuin

—	kumoaa valituksenalaisen tuomion

—	kumoaa riidanalaisen asetuksen (1) 2 artiklan

—	vaihtoehtoisesti palauttaa asian unionin yleisen tuomioistuimen käsiteltäväksi

—	määrää komission ja väliintulijana unionin yleisessä tuomioistuimessa olleen maksamaan valituksesta ja unionin yleisen tuomioistuimen käydystä menettelystä aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi valittaja vetoaa neljään kanneperusteeseen.

1.	Oikeudellinen virhe, joka perustuu perusasetuksen (2) 3 artiklan 4 kohdan tulkintaan, jonka mukaan komissiolla on harkintavaltaa pitää tuontia, jonka määrä ylittää yhden prosentin markkinaosuuden, ”merkityksettömänä”.

Virheet, jotka perustuvat siihen, että Serbiasta tulevan ”tuonnin määrä” arvioitiin ”merkityksettömäksi” perusasetuksen 3 artiklan 4 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Erityisesti unionin yleinen tuomioistuin

2.1.	teki oikeudellisen virheen, kun se otti huomioon hintatekijät tehdessään merkityksettömyysarviointia, joka on yksinomaan määriä koskeva määrällinen arviointi;

2.2.	vaihtoehtoisesti teki oikeudellisen virheen, kun se ei ottanut huomioon muita tekijöitä (erityisesti hintojen ja viitehintojen alittavuutta koskevia tietoja), jotka voisivat osoittaa (täsmällisemmin) tuontimäärien mahdolliset vaikutukset; ja

2.3.	lisäksi teki ilmeisen arviointivirheen ja otti todisteet huomioon vääristyneellä tavalla, kun se katsoi, että yksin vähäiseen markkinaosuuteen liittyvien keskimääräisten hintojen perusteella voidaan katsoa, että määrä on kyseisessä yksittäistapauksessa ”merkityksetön”.

Virheet, jotka perustuvat siihen, että perusasetuksen 9 artiklan 2 kohdan mukaisia suojatoimenpiteitä pidettiin tarpeettomina. Erityisesti unionin yleinen tuomioistuin

3.1.	teki oikeudellisen virheen, kun se katsoi, että komissio saattoi päättää tutkimuksen ilman mahdollisen vahingon arviointia; ja

3.2.	teki oikeudellisen virheen ja ilmeisen arviointivirheen, kun se katsoi, että komissio ei ylittänyt harkintavaltaansa soveltaessaan perusasetuksen 9 artiklan 2 kohtaa.

Oikeudellinen virhe, joka perustuu siihen, että komissiota ei vaadittu toimittamaan hintojen ja viitehintojen alittavuutta koskevia tietoja serbialaisen viennin harjoittajan osalta. Erityisesti unionin yleinen tuomioistuin

4.1.	teki oikeudellisen virheen, kun se katsoi, että Euroferin puolustautumisoikeuksien kunnioittaminen ei edellyttänyt hintojen ja viitehintojen alittavuutta koskevien tietojen toimittamista;

4.2.	teki oikeudellisen virheen, kun se katsoi, että valituksen tekijä polkumyynnin vastaisessa tutkinnassa ei voi vedota puolustautumisoikeuksien kunnioittamisesta aiheutuviin vaatimuksiin; ja

4.3.	teki oikeudellisen virheen, kun se katsoi, että riidanalaisessa asetuksessa kunnioitetaan perusoikeuskirjan 41 artiklassa vahvistettua hyvän hallinnon periaatetta.

(1) Lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Brasiliasta, Iranista, Venäjältä ja Ukrainasta peräisin olevien tiettyjen raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistettujen kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuonnissa ja Serbiasta peräisin olevien raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistettujen kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuontia koskevan tutkimuksen päättämisestä 5.10.2017 annettu komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2017/1795 (EUVL 2017, L 258, s. 24).

(2) Polkumyynnillä muista kuin Euroopan unionin jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 8.6.2016 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/1036 (EUVL 2016, L 176, s. 21).