1

Euroopan komissio vaatii kanteellaan unionin tuomioistuinta

2

Erosopimus, joka hyväksyttiin Euroopan unionin ja Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) puolesta 30.1.2020 annetulla neuvoston päätöksellä (EU) 2020/135 (EUVL 2020, L 29, s. 1), tuli voimaan 1.2.2020.

3

Erosopimuksen 86 artiklan, jonka otsikko on ”Euroopan unionin tuomioistuimessa vireillä olevat asiat”, 1 ja 3 kohdassa määrätään seuraavaa:

”1.   Euroopan unionin tuomioistuimella säilyy toimivalta tutkia kaikki kanteet, jotka Yhdistynyt kuningaskunta on nostanut tai jotka on nostettu sitä vastaan ennen siirtymäkauden päättymistä. – –

– –

3.   Sovellettaessa tämän luvun määräyksiä kanne katsotaan nostetuksi Euroopan unionin tuomioistuimessa – –, kun unionin tuomioistuimen kirjaamo – – on rekisteröinyt menettelyn vireille panevan asiakirjan.”

4

Erosopimuksen 126 artiklan mukaan siirtymäkausi alkoi kyseisen sopimuksen voimaantulopäivänä ja päättyi 31.12.2020.

5

Erosopimuksen 127 artiklassa, jonka otsikko on ”Siirtymämääräysten soveltamisala”, määrätään seuraavaa:

”1.   Ellei tässä sopimuksessa toisin määrätä, unionin oikeutta sovelletaan Yhdistyneeseen kuningaskuntaan ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa siirtymäkauden ajan.

– –

3.   Edellä olevan 1 kohdan nojalla sovellettavalla unionin oikeudella on siirtymäkauden aikana Yhdistyneen kuningaskunnan osalta ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa samat oikeusvaikutukset kuin unionissa ja sen jäsenvaltioissa, ja sitä tulkitaan ja sovelletaan samojen menetelmien ja yleisten periaatteiden mukaisesti kuin unionissa.

– –

6.   Ellei tässä sopimuksessa toisin määrätä, 1 kohdan nojalla sovellettavassa unionin oikeudessa, myös sellaisena kuin se on pantu täytäntöön ja sitä sovelletaan jäsenvaltioissa, olevia viittauksia jäsenvaltioihin on siirtymäkauden ajan pidettävä viittauksina myös Yhdistyneeseen kuningaskuntaan.

– –”

6

Erosopimuksen 131 artiklassa, jonka otsikko on ”Valvonta ja täytäntöönpano”, määrätään seuraavaa:

”Unionin toimielimillä, elimillä ja laitoksilla on siirtymäkauden aikana niille unionin oikeudessa annetut valtuudet suhteessa Yhdistyneeseen kuningaskuntaan ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa asuviin sekä Yhdistyneeseen kuningaskuntaan sijoittautuneisiin luonnollisiin ja oikeushenkilöihin. Erityisesti Euroopan unionin tuomioistuimella on sille perussopimuksissa myönnetty toimivalta.

Ensimmäistä kohtaa sovelletaan siirtymäkauden ajan myös tämän sopimuksen tulkintaan ja soveltamiseen.”

7

Erosopimukseen liitetty Irlantia/Pohjois-Irlantia koskeva pöytäkirja (jäljempänä Irlantia/Pohjois-Irlantia koskeva pöytäkirja) sisältää 8 artiklan, jonka otsikko on ”Arvonlisä- ja valmistevero” ja jonka ensimmäisessä kohdassa määrätään seuraavaa:

”Tämän pöytäkirjan liitteessä 3 lueteltuja, tavaroita koskevia unionin oikeuden säännöksiä sovelletaan Yhdistyneeseen kuningaskuntaan ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa Pohjois-Irlannin osalta.”

8

Irlantia/Pohjois-Irlantia koskevan pöytäkirjan 12 artiklan, jonka otsikko on ”Täytäntöönpano, soveltaminen, valvonta ja täytäntöönpanon valvonta”, 1 kohdassa määrätään seuraavaa:

”Rajoittamatta 4 kohdan soveltamista Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset ovat vastuussa tämän pöytäkirjan nojalla sovellettavaksi tulevan unionin oikeuden säännösten täytäntöönpanosta Yhdistyneessä kuningaskunnassa Pohjois-Irlannin osalta ja niiden soveltamisesta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan Pohjois-Irlannin osalta.”

9

Kyseisen pöytäkirjan liite 3 koskee muun muassa kaasuöljyn ja lentopetrolin merkitsemisestä veron määräämiseksi 27.11.1995 annettua neuvoston direktiiviä 95/60/EY (EYVL 1995, L 291, s. 46).

10

Direktiivin 95/60 johdanto-osan ensimmäisessä ja kolmannessa perustelukappaleessa todettiin seuraavaa:

”tässä direktiivissä säädetyt yhteisön toimenpiteet eivät ole ainoastaan tarpeellisia vaan välttämättömiä sisämarkkinoiden tavoitteiden toteuttamiseksi; jäsenvaltiot eivät pysty kukin osaltaan toteuttamaan näitä tavoitteita; – – tämä direktiivi on toissijaisuusperiaatteen mukainen,

– –

sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan varmistamiseksi on vahvistettava yhteiset säännöt sellaisen kaasuöljyn ja lentopetrolin veron määräämiseksi suoritettavasta merkitsemisestä, joilta ei ole kannettu kyseisten polttoaineena käytettävien kivennäisöljyjen tavanomaista veron määrää”.

11

Kyseisen direktiivin 1 artiklan 1 kohdassa säädettiin seuraavaa:

”Rajoittamatta veron määräämiseksi suoritettavaa merkitsemistä koskevia kansallisia säännöksiä jäsenvaltioiden on sovellettava tämän direktiivin säännösten mukaista merkitsemisjärjestelmää:

– –”

12

Mainitun direktiivin 3 artiklassa säädettiin seuraavaa:

”Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että merkittyjä tuotteita ei käytetä väärin ja erityisesti että kyseisiä kivennäisöljyjä ei voida käyttää polttoaineena maantieliikenteeseen tarkoitetun ajoneuvon moottorissa tai säilyttää sen polttoainesäiliössä, elleivät jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset salli kyseistä käyttöä tietyissä erityistapauksissa.

Jäsenvaltioiden on säädettävä, että ensimmäisessä kohdassa mainituissa tapauksissa kyseisten kivennäisöljyjen käyttöä on pidettävä asianomaisen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön rikkomisena. Kunkin jäsenvaltion on toteutettava aiheelliset toimenpiteet kaikkien tämän direktiivin säännösten täysimittaiseksi soveltamiseksi ja erityisesti määrättävä seuraamuksista, joita sovelletaan näiden toimenpiteiden rikkomiseen; näiden seuraamusten on oltava tehokkaita ja oikein suhteutettuja ja niillä on oltava pelotevaikutus.”

13

Direktiivin 2003/96 14 artiklan 1 kohdassa säädettiin seuraavaa:

”Sen lisäksi, mitä [valmisteveron alaisia tuotteita koskevasta yleisestä järjestelmästä sekä näiden tuotteiden hallussapidosta, liikkumisesta ja valvonnasta 25.2.1992 annetussa neuvoston direktiivissä 92/12/ETY (EYVL 1992, L 76, s. 1)] säädetään veronalaisten tuotteiden vapauttamisesta verosta tiettyjen käyttötarkoitusten perusteella ja sanotun kuitenkaan rajoittamatta yhteisön muiden säännösten soveltamista, jäsenvaltioiden on vapautettava verosta jäljempänä luetellut tuotteet edellytyksin, jotka jäsenvaltioiden on vahvistettava verovapautuksien oikean ja selkeän soveltamisen varmistamiseksi ja veropetosten, veron kiertämisen tai muiden väärinkäytösten estämiseksi:

– –

– –”

14

Hiilivetyöljyjen valmisteveroista annettua vuoden 1979 lakia (Hydrocarbon Oil Duties Act 1979), jolla säännellään polttoaineiden verotusta, on muutettu muun muassa vuoden 2012 talousarviolailla (Finance Act 2012). Kun otetaan huomioon riidanalaisten tosiseikkojen tapahtuma-aika, käsiteltävään asiaan sovelletaan kyseistä vuoden 1979 lakia, sellaisena kuin se on muutettuna mainitulla vuoden 2012 lailla (jäljempänä vuoden 1979 laki).

15

Vuoden 1979 lain 14E §:ssä säädettiin yksityisessä huviveneilyssä käytettävän polttoaineen verotuksesta. Siinä säädettiin seuraavaa:

”Raskasöljyyn ja bioseoksiin sovellettava alennettu verokanta: yksityiset huvialukset

– –

– –”

16

Vuoden 1979 lain 14E §:ää muutettiin 1.10.2021 voimaan tulleella lisäyksellä vuoden 2020 talousarviolain liitteellä 11 (Schedule 11 to Finance Act 2020) lähinnä siten, että merkityn polttoaineen käyttö yksityisten huvialusten moottoripolttoaineena Pohjois-Irlannissa kiellettiin.

17

Unionin tuomioistuin totesi tuomiossa, jossa jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen todettiin, että ”Yhdistynyt kuningaskunta ei ole noudattanut [direktiivin 95/60] mukaisia velvoitteitaan, koska se on sallinut merkityn polttoaineen käyttämisen yksityisessä huviveneilyssä, vaikka kyseistä polttoainetta ei ole vapautettu valmisteverosta eikä sen valmisteveroa ole alennettu”.

18

Komissio pyysi tuomion, jossa jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen todetaan, julistamisen jälkeen 22.10.2018 päivätyllä kirjeellä Yhdistynyttä kuningaskuntaa ilmoittamaan sille kahden kuukauden määräajassa toimenpiteistä, jotka se aikoi toteuttaa kyseisen tuomion noudattamiseksi.

19

Yhdistynyt kuningaskunta ilmoitti 19.12.2018 päivätyllä kirjeellä aikovansa muuttaa vuosina 2019 ja 2020 lainsäädäntöään, erityisesti vuoden 1979 lakia ja merkityksellistä johdettua lainsäädäntöä, kieltääkseen merkityn polttoaineen käytön yksityisten huvialusten moottoripolttoaineena. Kyseisessä kirjeessä Yhdistynyt kuningaskunta täsmensi myös aikovansa järjestää julkisen kuulemisen kyseisistä muutoksista aiheutuvien huomattavien käytännön seurausten vuoksi.

20

Koska komissio katsoi, ettei Yhdistynyt kuningaskunta ollut toteuttanut tuomion, jossa jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen todetaan, noudattamisen edellyttämiä toimenpiteitä, se osoitti Yhdistyneelle kuningaskunnalle 15.5.2020 SEUT 260 artiklan 2 kohdan nojalla virallisen huomautuksen, jossa se kehotti Yhdistynyttä kuningaskuntaa esittämään huomautuksensa neljän kuukauden kuluessa kyseisen kirjeen vastaanottamisesta eli viimeistään 15.9.2020.

21

Yhdistynyt kuningaskunta vastasi viralliseen huomautukseen 11.9.2020 ja kuvaili tuomion, jossa jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen todetaan, täytäntöönpanoon muun muassa kyseisessä valtiossa joulukuussa 2019 pidettyjen parlamenttivaalien vuoksi liittyneitä vaikeuksia. Yhdistynyt kuningaskunta esitti myös, että vuoden 2020 talousarviolakiin oli sisällytetty lainsäädännöllinen valtuutus, joka oli välttämätön vaihe kyseisen tuomion noudattamisen edellyttämän johdetun lainsäädännön antamiseksi. Lisäksi se mainitsi ehdotukset laajemmiksi uudistuksiksi, jotka koskivat merkityn polttoaineen käyttämistä koskevan oikeuden poistamista useimmilla aloilla huhtikuusta 2022 alkaen. Tältä osin Yhdistynyt kuningaskunta täsmensi, että kyseisiä uudistuksia koskeva kuuleminen päättyisi 1.10.2020 ja että päätös määräajasta sille, että oikeus merkityn polttoaineen käyttämiseen yksityisten huvialusten polttoaineena poistetaan, tehtäisiin kuulemisen jälkeen yhdessä kyseistä polttoainetta koskevista laajemmista uudistuksista tehtävien lopullisten päätösten kanssa.

22

Tässä tilanteessa komissio päätti nostaa nyt kyseessä olevan kanteen.

23

Koska erosopimuksen 126 artiklan mukainen siirtymäkausi päättyi 31.12.2020, direktiivin 95/60 säännöksiä lakattiin 1.1.2021 alkaen soveltamasta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan lukuun ottamatta Pohjois-Irlantia, jossa kyseiset säännökset pysyivät voimassa kyseisen ajankohdan jälkeen Irlantia/Pohjois-Irlantia koskevan pöytäkirjan 8 artiklan, luettuna yhdessä sen liitteen 3 kanssa, nojalla.

24

Yhdistynyt kuningaskunta lähetti 21.5.2021 komissiolle kirjeen, jossa se ilmoitti, että Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentti antaa 1.7.2021 lopullisen lainsäädännön, jossa kielletään alennetun valmisteverokannan soveltamista varten merkityn polttoaineen käyttäminen yksityisten huvialusten moottoripolttoaineena Pohjois-Irlannissa. Yhdistynyt kuningaskunta esitti lisäksi, että yksityiset polttoaineen toimittajat eivät kyenneet veneilykauden aikana rakentamaan lisäinfrastruktuuria dieselpolttoaineen, johon sovelletaan tavanomaista valmisteverokantaa, toimittamiseksi yksityisille huvialuksille ja dieselpolttoaineen, johon sovelletaan alennettua valmisteverokantaa, toimittamiseksi kaupallisille aluksille, joten kyseinen kielto tulisi voimaan 1.10.2021.

25

Niinpä Yhdistynyt kuningaskunta päivitti 21.5.2021 yksityisissä huvialuksissa käytettävän polttoaineen valmisteveroa koskevaa ilmoitusta, jonka 2.3 kohdassa todetaan seuraavaa:

”Pohjois-Irlannissa olevat yksityiset huvialukset, joissa on vain yksi polttoainesäiliö (moottoripolttoainetta ja muuhun käyttöön tarkoitettua polttoainetta varten), eivät saa 1.10.2021 lähtien käyttää [merkittyä polttoainetta], ellei sitä ole tankattu polttoainesäiliöön joko Pohjois-Irlannissa aikaisemmin kuin 1.10.2021 tai alueella, jolla [merkittyä polttoainetta] voidaan edelleen laillisesti käyttää moottoripolttoaineena – –”

26

Kyseinen johdettu lainsäädäntö annettiin 28.6.2021, mikä mahdollisti vuoden 2020 talousarviolain säännösten voimaantulon, joten yksityisten huvialusten käyttäjien on ollut 1.10.2021 alkaen kiellettyä käyttää merkittyä polttoainetta moottoripolttoaineena Pohjois-Irlannissa.

27

Komissio ilmoitti 11.2.2022 päivätyllä kirjeellä unionin tuomioistuimelle luopuvansa osittain kanteestaan päiväkohtaisen uhkasakon osalta sillä perusteella, että kyseinen vaatimus oli jäänyt vaille kohdetta vuoden 2020 talousarviolain säännösten tultua voimaan 1.10.2021. Se pysytti kuitenkin vaatimuksensa siltä osin kuin kyse oli Yhdistyneen kuningaskunnan velvoittamisesta maksamaan 35873,20 euron suuruinen kiinteämääräinen hyvitys kultakin päivältä ajanjaksolta 17.10.2018–30.9.2021 eli tuomion, jossa jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen todetaan, ja sen, kun kyseinen valtio alkoi noudattaa kyseistä tuomiota, väliseltä ajalta.

28

Komissio väittää, että Yhdistynyt kuningaskunta ei ole toteuttanut tuomion, jossa jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen todetaan, täytäntöönpanon edellyttämiä toimenpiteitä. Yhdistyneellä kuningaskunnalla oli sen mukaan ollut mahdollisuus esittää huomautuksensa neljän kuukauden kuluessa virallisen huomautuksen vastaanottamisesta eli viimeistään 15.9.2020. Viralliseen huomautukseen annetusta vastauksesta ilmenee kuitenkin selvästi, että tiettyjen edeltävien lainsäädäntötoimien toteuttamisesta huolimatta oikeus käyttää merkittyä polttoainetta yksityisten huvialusten moottoripolttoaineena poistettaisiin vasta huhtikuussa 2022. Komissio väittää tältä osin, ettei jäsenvaltio voi vedota lainsäädäntömenettelyn hitauteen tai sisäisiin vaikeuksiin perusteluna sille, ettei unionin tuomioistuimen tuomiota ole pantu ajoissa täytäntöön.

29

Yhdistynyt kuningaskunta vastaa, että se ei ole laiminlyönyt velvoitettaan panna täytäntöön tuomio, jossa jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen todetaan, ja että komission virallinen huomautus ja nyt käsiteltävänä oleva kanne ovat ennenaikaisia. Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä, joka perustuu muun muassa 4.7.2000 annettuun tuomioon komissio v. Kreikka (C‑387/97, EU:C:2000:356, 82 kohta) ja 25.6.2013 annettuun tuomioon komissio v. Tšekki (C‑241/11, EU:C:2013:423, 44 kohta), jonka mukaan jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevan tuomion täytäntöönpano on saatettava päätökseen mahdollisimman nopeasti, voidaan sen mukaan nimittäin päätellä, että unionin tuomioistuimen on tutkittava kyseessä olevan jäsenvaltion kohtaamat käytännön vaikeudet. Sen mukaan myös 25.11.2003 annetusta tuomiosta komissio v. Espanja (C‑278/01, EU:C:2003:635, 30 kohta) ilmenee, että jotta unionin tuomioistuin voi todeta SEUT 260 artiklan 2 kohdan vastaisen täytäntöönpanon laiminlyönnin, sen on katsottava, että kyseessä olevan jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevan tuomion täytäntöönpano olisi ollut mahdollista aikaisemmin kuin se tosiasiallisesti pantiin täytäntöön.

30

Tässä yhteydessä komission on Yhdistyneen kuningaskunnan mukaan arvioitava niitä käytännön vaikeuksia, jotka asianomaisen jäsenvaltion on voitettava jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevan tuomion noudattamiseksi. Komission on osoitettava, että jäsenvaltion oli vaikeuksista huolimatta kohtuudella mahdollista noudattaa tuomiota virallisessa huomautuksessa asetetussa määräajassa. Kun otetaan huomioon tuomion, jossa jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen todetaan, noudattamistehtävän monitahoisuus ja laajuus, kyseisen tuomion julistamispäivän ja kyseisessä kirjeessä asetetun määräajan päättymisen välinen 23 kuukauden aika oli kuitenkin selvästi riittämätön, jotta Yhdistynyt kuningaskunta olisi voinut noudattaa mainittua tuomiota.

31

Lisäksi objektiiviseen vastuuseen perustuvaa lähestymistapaa ei sen mukaan voida soveltaa SEUT 260 artiklan nojalla vireille pantuihin asioihin. Komission olisi pitänyt tarvittaessa vaatia samassa yhteydessä SEUT 258 artiklan nojalla nostamansa kanteen kanssa, että Yhdistyneelle kuningaskunnalle määrätään taloudellisia seuraamuksia SEUT 260 artiklan 3 kohdan nojalla, mitä se ei ole tehnyt. Lopuksi Yhdistynyt kuningaskunta katsoo, että komissio sekoittaa jäsenvaltioiden kohtaamat käytännön vaikeudet, jotka unionin tuomioistuimen on otettava huomioon, sellaisiin kyseisten valtioiden sisäisiin oikeudellisiin tai poliittisiin ongelmiin, joita ei voida ottaa huomioon.

32

Nyt käsiteltävässä asiassa Yhdistynyt kuningaskunta väittää, että sillä on ollut ainutlaatuisia käytännön vaikeuksia direktiivin 95/60 täytäntöönpanossa ja tuomion, jossa jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen todetaan, noudattamisessa, mistä se oli ilmoittanut komissiolle. Sen olisi nimittäin pitänyt voittaa vaikeudet, jotka liittyvät ensinnäkin Yhdistyneen kuningaskunnan erityisiin maantieteellisiin ominaispiirteisiin rannikon pituuden sekä satamien ja redien määrän osalta, toiseksi siihen, että satamien, joissa alukset voivat tankata polttoainetta, koko vaihtelee suuresti, ja kolmanneksi pienten satamien materiaalisiin rajoitteisiin, jotka vaikuttavat merkitsemättömän polttoaineen ja merkityn polttoaineen toimittamiseen samanaikaisesti, neljänneksi taloutta ja turvallisuutta koskeviin huolenaiheisiin muun muassa veropetosten, dieselin pilaantumisriskin, tilapäisten toissijaisten polttoainesäiliöiden asentamisen, matkailutuloille aiheutuvien vaikutusten ja merkityn polttoaineen muuhun tarkoitukseen kuin moottoripolttoaineena käyttämisen osalta, ja viidenneksi covid-19-pandemiaan.

33

Komissio esittää vastauskirjelmässään ensinnäkin, ettei Yhdistynyt kuningaskunta kiistä sitä, ettei se ollut pannut tuomiota, jossa jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen todetaan, täytäntöön 15.9.2020 mennessä.

34

Toiseksi se katsoo, ettei oikeuskäytäntö tue Yhdistyneen kuningaskunnan väitettä, jonka mukaan komission on osoitettava, että Yhdistyneen kuningaskunnan oli kohtuudella mahdollista panna tuomio täytäntöön ennen kyseistä ajankohtaa.

35

Kolmanneksi unionin tuomioistuimen vakiintunut oikeuskäytäntö, jonka mukaan jäsenvaltio ei voi vedota käytännön vaikeuksiin SEUT 260 artiklan 1 kohdan noudattamatta jättämisen oikeuttamiseksi, ei komission mukaan rajoitu poliittisiin ja oikeudellisiin vaikeuksiin. Kun Yhdistynyt kuningaskunta väittää, että objektiiviseen vastuuseen perustuvaa lähestymistapaa ei voida soveltaa SEUT 260 artiklassa tarkoitetussa menettelyssä, se sekoittaa komission mukaan sille SEUT 260 artiklan 1 kohdan nojalla kuuluvan velvoitteen ja SEUT 260 artiklan 2 kohdan mukaisen jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämisen vakavuuden arvioinnin keskenään.

36

Joka tapauksessa komissio ei pidä Yhdistyneen kuningaskunnan esiin tuomia seikkoja sellaisina käytännön vaikeuksina, jotka voisivat oikeuttaa tuomion, jossa jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen todetaan, täytäntöönpanon laiminlyönnin. Ensinnäkin siltä osin kuin kyse on väitetyistä lainsäädännöllisistä viivästyksistä, kyseiselle valtiolle asetetulla velvollisuudella arvioida huvivenesatamia ja kaupallisia satamia sellaisten mahdollisten korjaavien toimenpiteiden yksilöimiseksi, jotka ovat tarpeen kyseisen tuomion täytäntöönpanemiseksi, ei voida selittää syitä, joiden vuoksi Yhdistynyt kuningaskunta ei ole vielä yli kaksi ja puoli vuotta tuomion julistamisen jälkeen antanut kyseisen tuomion noudattamisen edellyttämää johdettua lainsäädäntöä. Toiseksi komissio katsoo väitetysti infrastruktuuriin perustuvien vaikeuksien, kuten sen, että osa satamista on syrjäisiä tai niin pieniä, ettei niissä ole riittävästi tilaa merkityn polttoaineen ja merkitsemättömän polttoaineen toimittamiseen, osalta, että tällaiset mahdolliset vaikeudet näyttävät olevan pikemminkin poikkeus kuin sääntö. Lisäksi muut jäsenvaltiot ovat sen mukaan jo selvinneet samanlaisista vaikeuksista. Kolmanneksi komissio mainitsee covid-19-pandemian osalta antaneensa Yhdistyneelle kuningaskunnalle viralliseen huomautukseen vastaamista varten poikkeuksellisen neljän kuukauden määräajan tavanomaisen kahden kuukauden määräajan sijasta. Lisäksi covid-19-tapausten määrä kyseisessä valtiossa oli kesällä 2020 yhdellä alhaisimmista tasoistaan.

37

Neljänneksi komissio katsoo, että toisin kuin Yhdistynyt kuningaskunta väittää, sen 11.9.2020 päivätystä kirjeestä ilmenee selvästi, että oikeus käyttää merkittyä polttoainetta poistettiin useimmilla aloilla vasta huhtikuussa 2022. Koska sitoumukset, jotka kyseinen valtio oli antanut tuomion, jossa jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen todetaan, nopean täytäntöönpanon osalta, eivät vastanneet lähitulevaisuudessa saavutettavissa olevia konkreettisia tuloksia, komissio oli aloittanut SEUT 260 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn. Yhdistynyt kuningaskunta sitoutui antamaan merkityksellisen johdetun lainsäädännön vasta sen jälkeen, kun komissio oli nostanut kanteen kyseisen määräyksen nojalla.

38

Viidenneksi Yhdistynyt kuningaskunta vetoaa komission mukaan virheellisesti SEUT 260 artiklan 3 kohtaan, koska tuomion, jossa jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen todetaan, antamiseen johtanut jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskeva menettely koski direktiivin virheellistä täytäntöönpanoa eikä täytäntöönpanotoimenpiteistä ilmoittamisen laiminlyöntiä.

39

Yhdistynyt kuningaskunta katsoo vastauskirjelmässään ensinnäkin noudattaneensa direktiiviä 95/60 heti vuoden 2020 talousarviolain 1.10.2021 tapahtuneesta voimaantulosta lähtien.

40

Toiseksi se väittää, että SEUT 260 artiklan 1 kohdan noudattamatta jättäminen ei voi perustua pelkästään siihen, ettei se ei ollut toteuttanut tarvittavia toimenpiteitä ennen virallisessa huomautuksessa asetetun määräajan päättymistä, paitsi jos komissiolle annetaan toimivalta vahvistaa määräaika, jonka kuluessa unionin tuomioistuimen tuomio, jossa jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen todetaan, on pantava täytäntöön, mitä kyseisessä määräyksessä ei tehdä. Lisäksi komission harkintavaltaan ei Yhdistyneen kuningaskunnan mukaan kuulu se, että se voisi oikeusvarmuuden periaatetta ja suhteellisuusperiaatetta loukkaamatta saattaa asian halutessaan SEUT 260 artiklan 2 kohdan nojalla unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi tutkimatta, oliko unionin tuomioistuimen tuomion täytäntöönpano ”mahdollista”. Lisäksi väite yhdenvertaisen kohtelun periaatteen loukkaamisesta on Yhdistyneen kuningaskunnan mukaan hyväksyttävä, koska määräajat, jotka komissio on myöntänyt muille jäsenvaltioille jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevien tuomioiden noudattamiseksi, ovat tietyissä tapauksissa olleet huomattavasti pidempiä kuin nyt käsiteltävässä asiassa.

41

Kolmanneksi ja viimeiseksi Yhdistynyt kuningaskunta katsoo, että komissio otti vääristyneellä tavalla huomioon Yhdistyneen kuningaskunnan väitteet, jotka perustuvat kyseessä oleviin käytännön vaikeuksiin, eikä käsitellyt näitä vaikeuksia asianmukaisesti. Lisäksi komissio saattoi asian unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi 11.9.2020 päivätyn kirjeen virheellisen tulkinnan perusteella. Toisin kuin komissio väittää, kyseisessä kirjeessä ei mainita, että kieltoa käyttää merkittyä polttoainetta yksityisissä huvialuksissa sovellettaisiin vasta huhtikuusta 2022 alkaen, vaan siinä täsmennetään, että tuomion, jossa jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen todetaan, vaatimuksia pidemmälle menevät muutokset tulevat voimaan kyseisenä ajankohtana.

42

SEUT 260 artiklan 2 kohdassa määrätään, että jos komissio katsoo, ettei asianomainen jäsenvaltio ole toteuttanut unionin tuomioistuimen tuomion täytäntöön panemiseksi tarvittavia toimenpiteitä, komissio voi saattaa asian unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi varattuaan ensin kyseiselle valtiolle tilaisuuden esittää huomautuksensa; komissio ilmoittaa samalla sen olosuhteisiin nähden soveltuvaksi katsomansa kiinteämääräisen hyvityksen tai uhkasakon määrän, joka kyseisen valtion olisi sen käsityksen mukaan suoritettava.

43

On syytä mainita, että SEUT 260 artiklan 2 kohtaan perustuvassa jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevassa menettelyssä ratkaisevana ajankohtana on tällaisen noudattamatta jättämisen arvioinnin kannalta pidettävä tämän määräyksen nojalla annetussa virallisessa huomautuksessa asetetun määräajan päättymisajankohtaa (tuomio 20.1.2022, komissio v. Kreikka (Valtiontuen takaisinperintä – Ferronickel), C‑51/20, EU:C:2022:36, 61 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

44

Lisäksi on muistutettava, että jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskeva menettely perustuu siihen, että jäsenvaltion on objektiivisesti todettu jättäneen noudattamatta perussopimuksen tai johdetun oikeuden toimen mukaisia velvoitteitaan (tuomio 12.11.2019, komissio v. Irlanti (Derrybrienin tuulivoimala),C‑261/18, EU:C:2019:955, 92 kohta).

45

Kuten edellä 20 kohdasta ilmenee, nyt käsiteltävässä asiassa komissio lähetti 15.5.2020 Yhdistyneelle kuningaskunnalle virallisen huomautuksen SEUT 260 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti. Niinpä edellä 43 kohdassa mainittu ratkaiseva ajankohta on kyseisessä kirjeessä asetetun määräajan päättymispäivä eli 15.9.2020.

46

On selvää, että kyseisenä ajankohtana Yhdistynyt kuningaskunta ei ollut toteuttanut kaikkia tarvittavia toimenpiteitä tuomion, jossa jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen todetaan, täytäntöön panemiseksi. Vaikka vuoden 2020 talousarviolaki, johon sisältyi lainsäädäntövaltuutus, joka oli tarpeen, jotta Yhdistynyt kuningaskunta saattoi noudattaa kyseistä tuomiota, oli annettu mainittuna ajankohtana, se tuli voimaan vasta 1.10.2021, joten ennen viimeksi mainittua ajankohtaa merkityn polttoaineen käyttö yksityisten huviveneiden moottoripolttoaineena oli sallittua koko Yhdistyneessä kuningaskunnassa.

47

Yhdistyneen kuningaskunnan perustelut eivät horjuta tätä toteamusta. Ensinnäkin kyseisen jäsenvaltion väitteestä, jonka mukaan komission on osoitettava, että Yhdistyneen kuningaskunnan oli kohtuudella mahdollista panna tuomio, jossa jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen todetaan, täytäntöön ennen virallisessa huomautuksessa asetetun määräajan päättymistä, on riittävää todeta, että vaikka komission asiana on esittää unionin tuomioistuimelle SEUT 260 artiklan 2 kohdan mukaisessa menettelyssä ne seikat, jotka ovat tarpeen ratkaistaessa, missä vaiheessa jäsenyysvelvoitteiden laiminlyönnin toteavan tuomion täytäntöönpano on jäsenvaltiossa (tuomio 2.12.2014, komissio v. Italia, C‑196/13, EU:C:2014:2407, 48 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen), komissiota ei voida velvoittaa osoittamaan, että jäsenyysvelvoitteiden laiminlyönnin toteava tuomio on mahdollista panna täytäntöön komission asianomaiselle jäsenvaltiolle lähettämässä virallisessa huomautuksessa asetetun määräajan päättyessä.

48

Toiseksi Yhdistyneen kuningaskunnan väitteestä, jonka mukaan virallinen huomautus ja nyt käsiteltävä kanne olivat ennenaikaisia muun muassa siksi, että sen oli käytännön vaikeuksien vuoksi mahdotonta noudattaa täysimääräisesti tuomiota, jossa jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen todetaan, ennen kyseisessä kirjeessä asetetun määräajan päättymistä, on muistutettava ensinnäkin, että vaikka SEUT 260 artiklan 1 kohdassa ei ilmoiteta täsmällisesti määräaikaa, jossa tuomio, jossa jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen todetaan, on pantava täytäntöön, vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan unionin oikeuden välittömään ja yhtenäiseen soveltamiseen liittyvä intressi edellyttää, että tämä täytäntöönpano aloitetaan välittömästi ja saatetaan loppuun niin pian kuin mahdollista (tuomio 12.11.2019, komissio v. Irlanti (Derrybrienin tuulivoimala),C‑261/18, EU:C:2019:955, 123 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

49

Toiseksi on katsottava, että toisin kuin Yhdistynyt kuningaskunta väittää, oikeuskäytännöstä ei voida päätellä, että asianomainen jäsenvaltio voi vedota käytännön vaikeuksiin unionin tuomioistuimen tuomion täytäntöönpanon laiminlyönnin oikeuttamiseksi. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan jäsenvaltio ei voi sisäisen oikeusjärjestyksensä oikeussääntöihin, toimintatapoihin tai tilaan vetoamalla perustella sitä, ettei se ole noudattanut unionin oikeudesta johtuvia velvoitteita (tuomio 12.11.2019, komissio v. Irlanti (Derrybrienin tuulivoimala),C‑261/18, EU:C:2019:955, 89 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

50

Kuten julkisasiamies on esittänyt ratkaisuehdotuksensa 18 ja 20 kohdassa, ei voida katsoa, että kyseinen oikeuskäytäntö koskisi vain oikeudellisia ja poliittisia vaikeuksia siten, että käytännön vaikeudet voisivat oikeuttaa unionin tuomioistuimen tuomion, jossa SEUT 258 artiklassa tarkoitettu jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen todetaan, täytäntöönpanon laiminlyönnin.

51

Niinpä tuomion, jossa jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen todetaan, täytäntöönpanon laiminlyöntiä ei voida nyt käsiteltävässä asiassa oikeuttaa sisäisillä tai käytännön vaikeuksilla eikä niillä erityisillä olosuhteilla, joihin Yhdistynyt kuningaskunta on vedonnut oikeudenkäyntiä edeltäneessä menettelyssä ja nyt vireillä olevassa oikeudenkäynnissä ja jotka liittyvät muun muassa lainsäädäntömenettelyyn, parlamenttivaaleihin, julkisiin kuulemisiin, maantieteellisiin ominaispiirteisiin, satamien kokoon, vaikeuksiin toimittaa samanaikaisesti merkittyä polttoainetta ja merkitsemätöntä polttoainetta, taloudellisiin ja turvallisuuteen liittyviin huoliin sekä covid-19-pandemiaan.

52

On myös hylättävä Yhdistyneen kuningaskunnan väite, jonka mukaan komissio yhtäältä otti sen väitteet käytännön vaikeuksista, jotka sen olisi pitänyt voittaa kyseisen tuomion täytäntöönpanon yhteydessä, huomioon vääristyneellä tavalla ja toisaalta käsitteli kyseisiä vaikeuksia epäasianmukaisesti.

53

Kolmanneksi Yhdistyneen kuningaskunnan väitteestä, jonka mukaan komission virallisessa huomautuksessaan asettama neljän kuukauden määräaika, jonka kuluessa sen oli esitettävä huomautuksensa tuomion, jossa jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen todetaan, täytäntöönpanosta, oli kohtuuton ja riittämätön, on todettava, että oikeudenkäyntiä edeltävän menettelyn tavoitteet, eli se, että asianomaiselle jäsenvaltiolle annetaan tilaisuus täyttää unionin oikeuden mukaiset velvoitteensa ja puolustautua asianmukaisesti komission esittämiä väitteitä vastaan, edellyttävät, että komissio antaa jäsenvaltioille kohtuullisen määräajan viralliseen huomautukseen vastaamiseksi ja SEUT 258 artiklan nojalla annetun jäsenyysvelvoitteiden laiminlyöntiä koskevan tuomion noudattamiseksi tai tarvittaessa sitä varten, että jäsenvaltio voi valmistella puolustuksensa, missä yhteydessä asetetun määräajan kohtuullisuutta on arvioitava siten, että huomioon otetaan kaikki kullekin yksittäistapaukselle ominaiset seikat (ks. analogisesti tuomio 16.7.2020, komissio v. Romania (Rahanpesun torjunta),C‑549/18, EU:C:2020:563, 70 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

54

Nyt käsiteltävässä asiassa on todettava, että komission virallisessa huomautuksessaan antama neljän kuukauden määräaika ei ollut kohtuuton eikä riittämätön erityisesti, kun otetaan huomioon tuomion, jossa jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen todetaan, antamisen ja kyseisen määräajan päättymisen välillä kulunut yhteensä lähes 23 kuukauden aika.

55

Neljänneksi siltä osin kuin Yhdistynyt kuningaskunta esittää, että nyt käsiteltävä kanne on ennenaikainen, on riittävää muistuttaa, että oikeuskäytännön mukaan komissiolla on perussopimusten valvojana SEU 17 artiklan 1 kohdan toisen virkkeen nojalla harkintavaltaa arvioida jäsenvaltioon kohdistettavien toimenpiteiden tarkoituksenmukaisuutta ja valita ajankohta, jolloin se aloittaa jäsenvaltiota vastaan jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevan menettelyn, eikä niillä näkökohdilla, joilla on ratkaiseva merkitys tässä valinnassa, ole vaikutusta kanteen tutkittavaksi ottamisen edellytyksiin eikä unionin tuomioistuin voi kohdistaa niihin tuomioistuinvalvontaa (ks. vastaavasti tuomio 13.1.2021, komissio v. Slovenia (MiFID II), C‑628/18, EU:C:2021:1, 47 ja 48 kohta ja tuomio 8.3.2022, komissio v. Yhdistynyt kuningaskunta (Aliarvotuspetosten torjunta),C‑213/19, EU:C:2022:167, 203 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

56

Kun otetaan huomioon kyseinen harkintavalta, on hylättävä myös Yhdistyneen kuningaskunnan väite, jonka mukaan komissio loukkasi yhdenvertaisen kohtelun periaatetta, koska se on myöntänyt muille jäsenvaltioille huomattavasti pidempiä määräaikoja kuin se, jonka se antoi Yhdistyneelle kuningaskunnalle tuomion, jossa jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen todetaan, täytäntöönpanoa varten (ks. vastaavasti tuomio 13.1.2021, komissio v. Slovenia (MiFID II), C‑628/18, EU:C:2021:1, 53 kohta).

57

Viidenneksi on todettava Yhdistyneen kuningaskunnan väitteestä, jonka mukaan nyt käsiteltävä kanne perustuu komission tekemään tulkintavirheeseen, jonka vuoksi 11.9.2020 päivätty kirje otettiin huomioon vääristyneellä tavalla, että vaikka oletettaisiin, ettei kirjeessä mainita – toisin kuin komissio väittää –, että kieltoa käyttää merkittyä polttoainetta yksityisissä huvialuksissa sovelletaan vasta huhtikuusta 2022 alkaen, tällä seikalla ei ole merkitystä arvioitaessa sitä, onko nyt käsiteltävä kanne perusteltu, eikä sillä voida kyseenalaistaa edellä 46 kohdassa esitettyä toteamusta, jonka mukaan Yhdistynyt kuningaskunta ei ollut 15.9.2020 toteuttanut kaikkia tarvittavia toimenpiteitä tuomion, jossa jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen todetaan, täytäntöönpanemiseksi.

58

Kuudenneksi ja viimeiseksi on todettava, että toisin kuin Yhdistynyt kuningaskunta väittää, komissio ei voinut tuomioon, jossa jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen todetaan, johtaneessa asiassa nostamansa kanteen yhteydessä vaatia unionin tuomioistuinta määräämään kyseiselle valtiolle rahamääräisiä seuraamuksia SEUT 260 artiklan 3 kohdan nojalla. Kannetta ei nimittäin nostettu sen vuoksi, että mainittu jäsenvaltio ei ollut noudattanut velvollisuuttaan ilmoittaa direktiivin 95/60 täytäntöönpanotoimenpiteistä, vaan siitä syystä, että kyseinen direktiivi oli pantu täytäntöön virheellisesti. Unionin tuomioistuimen tehtävänä ei ole tutkia SEUT 260 artiklan 3 kohdan nojalla vireille pannussa oikeudenkäynnissä, onko jäsenvaltio pannut direktiivin asianmukaisesti täytäntöön (ks. vastaavasti tuomio 25.2.2021, komissio v. Espanja (Henkilötietodirektiivi – Rikosasiat), C‑658/19, EU:C:2021:138, 30 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

59

Kaiken edellä esitetyn perusteella on todettava, että Yhdistynyt kuningaskunta ei ole noudattanut SEUT 260 artiklan 1 kohdan mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ollut toteuttanut kaikkia tuomion, jossa jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen todetaan, täytäntöönpanon edellyttämiä toimenpiteitä komission antamassa virallisessa huomautuksessa asetetun määräajan päättyessä eli 15.9.2020.

60

Komissio katsoo, että jokainen unionin tuomioistuimen tuomion täytäntöönpanon pitkäaikainen laiminlyönti on sellaisenaan vakava laillisuusperiaatteen ja oikeusvarmuuden periaatteen loukkaus, ja pyytää siten 12.12.2005 antamansa tiedonannon SEC(2005) 1658, jonka otsikko on ”[SEUT 260] artiklan soveltaminen” (EUVL 2007, C 126, s. 15; jäljempänä vuoden 2005 tiedonanto), 10 kohtaan ja sitä seuraaviin kohtiin viitaten, että Yhdistynyt kuningaskunta määrätään maksamaan kiinteämääräinen hyvitys.

61

Komissio tukeutuu vuoden 2005 tiedonantoon ja tiedonantoon, jonka otsikko on ”Komission Euroopan unionin tuomioistuimelle rikkomusmenettelyn yhteydessä ehdottamien kiinteämääräisten hyvitysten ja uhkasakkojen laskennassa käytettävien tietojen päivittäminen” (EUVL 2020, C 301, s. 1; jäljempänä vuoden 2020 tiedonanto), ja pyytää, että kiinteämääräinen hyvitys lasketaan kertomalla 35873,20 euron päiväkohtainen määrä niiden päivien lukumäärällä, jotka ovat kuluneet tuomion, jossa jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen todetaan, julistamispäivän ja sen päivän välillä, jona Yhdistynyt kuningaskunta on noudattanut kyseistä tuomiota. Määrä saadaan kertomalla kiinteä vakiomäärä rikkomisen vakavuuteen perustuvalla kertoimella ja kertoimella n. Komission mukaan näin saatu kiinteämääräinen hyvitys ei voi olla pienempi kuin 8901000 euroa.

62

Komissio esittää ensinnäkin, että vuoden 2020 tiedonannosta ilmenee yhtäältä, että kiinteäksi vakiomääräksi on vahvistettu 1052 euroa, ja toisaalta, että kerroin n, joka otetaan huomioon seuraamuksen varoittavan vaikutuksen varmistamiseksi, on Yhdistyneen kuningaskunnan osalta 3,41.

63

Toiseksi komissio esittää rikkomisen vakavuudesta, että direktiivin 95/60 tavoitteena on täydentää direktiiviä 2003/96 ja edistää sisämarkkinoiden toteuttamista ja niiden moitteetonta toimintaa mahdollistamalla sellaisen dieselöljyn helppo ja nopea tunnistaminen, johon ei sovelleta tavanomaista valmisteverotasoa. Koska Yhdistynyt kuningaskunta ei ole toteuttanut tarvittavia toimenpiteitä sen estämiseksi, että merkittyjä tuotteita käytetään väärin, muiden jäsenvaltioiden viranomaisten, erityisesti niiden, joiden vesialueet rajautuvat Yhdistyneen kuningaskunnan vesialueisiin, on vaikeaa tai jopa mahdotonta määrittää, kuljettaako yksityinen huvialus, johon on tankattu merkittyä polttoainetta Yhdistyneen kuningaskunnan satamista ja joka saapuu sitten kyseisten jäsenvaltioiden vesille, Yhdistyneessä kuningaskunnassa lain mukaan tavanomaisella verokannalla verotettua polttoainetta. Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen 15.7.2019 päivätystä asiakirjasta, jonka otsikko on ”Implementation of the Court of Justice of the European Union (CJEU) judgment on diesel fuel used in private pleasure craft” (Dieselöljyn käyttöä yksityisessä huviveneilyssä koskevan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomion täytäntöönpano) ja josta julkinen kuuleminen kyseisessä valtiossa käynnistyi, ilmenee lisäksi, että se, että kyseinen valtio ei ollut toteuttanut tarvittavia toimenpiteitä, vaikutti huomattavaan määrään yksityisiä huvialuksia. Niinpä rikkomisen vakavuuteen perustuvaksi kertoimeksi on vahvistettava 10 asteikolla 1–20.

64

Yhdistynyt kuningaskunta vastaa, että siinäkin tapauksessa, että unionin tuomioistuin toteaisi tuomion, jossa jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen todetaan, täytäntöönpanon laiminlyönnin, sille ei pitäisi määrätä mitään rahamääräistä seuraamusta, ja katsoo toissijaisesti, että kyseinen seuraamus olisi rajoitettava enintään 250000 euron suuruiseen kiinteämääräiseen hyvitykseen.

65

Yhdistyneen kuningaskunnan mukaan rikkomisen vakavuuden ja sen maksukyvyn osalta olisi vakiintuneen oikeuskäytännön mukaisesti otettava huomioon yhtäältä kyseessä olevan jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevan tuomion täytäntöönpanon laiminlyönnin seuraukset yksityisten ja julkisten intressien kannalta ja toisaalta sen, että kyseessä oleva jäsenvaltio saadaan noudattamaan velvoitteitaan, kiireellisyys (ks. vastaavasti tuomio 12.7.2005, komissio v. Ranska, C‑304/02, EU:C:2005:444, 104 kohta; tuomio 14.3.2006, komissio v. Ranska, C‑177/04, EU:C:2006:173, 62 kohta ja tuomio 10.1.2008, komissio v. Portugali, C‑70/06, EU:C:2008:3, 39 kohta).

66

Se esittää ensinnäkin täytäntöönpanon laiminlyönnin vakavuuden osalta, että kyse voi olla vain vähäisestä ja hyvin lievästä rikkomisesta, mikä puoltaisi samankaltaista lähestymistapaa kuin 10.1.2008 annetussa tuomiossa komissio v. Portugali (C‑70/06, EU:C:2008:3) ja siten sellaisen vakavuuskertoimen vahvistamista, joka on korkeintaan 3.

67

Yhdistynyt kuningaskunta esittää ensimmäiseksi, ettei komission kannekirjelmään sisälly minkäänlaista arviointia kyseessä olevan rikkomisen kohteena olevan unionin oikeussäännön merkityksestä.

68

Toiseksi komission on sen mukaan osoitettava paitsi tuomion, jossa jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen todetaan, täytäntöönpanon laiminlyönti myös kyseisen laiminlyönnin vaikutukset sisämarkkinoihin ja yleisiin ja yksityisiin intresseihin. Yhdistyneen kuningaskunnan mukaan direktiivin 95/60 rikkomisella on vain erittäin vähäisiä seurauksia näille intresseille, kun otetaan huomioon sen käyttöön ottama kattava järjestelmä sen varmistamiseksi, että yksityisten huvialusten käyttäjät ovat maksaneet asianmukaisen veron määrän. Verotulojen menetyksiä tai vahinkoa sisämarkkinoille ei siis ole aiheutunut. Lisäksi siltä osin kuin on kyse komission mainitsemista muiden jäsenvaltioiden vaikeuksista tarkastaa, että vero on asianmukaisesti suoritettu Yhdistyneessä kuningaskunnassa, kyseinen valtio väittää yhtäältä, ettei tällaisten vaikeuksien tueksi ole esitetty mitään näyttöä, ja toisaalta, että tällaisten muiden jäsenvaltioiden viranomaiset voivat käyttää sen käyttöön ottamaa tarkastusjärjestelmää.

69

Lisäksi jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen on Yhdistyneen kuningaskunnan mukaan minimaalinen, koska alle 0,2 prosenttia merkitystä polttoaineesta käytettiin Yhdistyneessä kuningaskunnassa yksityisten huviveneiden polttoaineena vuosina 2017–2019.

70

Tässä yhteydessä on Yhdistyneen kuningaskunnan mukaan myös otettava huomioon, että sen jälkeen, kun siirtymäkausi päättyi 31.12.2020, sen velvollisuus noudattaa tuomiota, jossa jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen todetaan, on koskenut enää vain Pohjois-Irlantia. Yhdistynyt kuningaskunta väittää tältä osin, että yksityisten huvialuksien lukumääräksi Pohjois-Irlannissa on arvioitu 1500 ja että kyseisten alusten käyttäjille toimitettiin vain 132 litraa merkittyä polttoainetta ajalla 1.1.–22.3.2021.

71

Kolmanneksi unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä ilmenee, että se ottaa jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämisen vakavuuden määrittämisessä huomioon unionin oikeuden noudattamisen vaikeuden. Lisäksi Yhdistynyt kuningaskunta katsoo ottaneensa merkittäviä edistysaskeleita tuomion, jossa jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen todetaan, julistamisen jälkeen järjestämällä julkisen kuulemisen vuonna 2019 ja antamalla kyseessä olevan primaarilainsäädännön. Lisäksi se katsoo toimineensa vilpittömässä mielessä, koska se on säännöllisesti ilmoittanut komissiolle toteutetuista toimenpiteistä. Sen mukaan on myös otettava huomioon, että kyseessä on ensimmäinen kanne, joka on nostettu sitä vastaan unionin tuomioistuimen tuomion täytäntöönpanon laiminlyönnin vuoksi.

72

Toiseksi Yhdistynyt kuningaskunta esittää jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämisen keston osalta, että täytäntöönpanon laiminlyönti alkaa vasta siitä hetkestä, jolloin unionin tuomioistuin katsoo olevan käytännössä mahdollista panna täytäntöön tuomio, jossa jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen todetaan. Yhdistyneen kuningaskunnan mukaan 28.11.2013 annetusta tuomiosta komissio v. Luxemburg (C‑576/11, EU:C:2013:773) nimittäin ilmenee, että keston arvioinnissa on otettava huomioon käytännön vaikeudet.

73

Kolmanneksi Yhdistynyt kuningaskunta esittää, että vuoden 2020 tiedonannossa käytetty kertoimen n arvo 3,41 on liiallinen.

74

Se esittää tältä osin ensinnäkin, että sen maksukyky ei voi enää perustua Yhdistyneen kuningaskunnan bruttokansantuotteeseen (BKT) kokonaisuudessaan, koska direktiivissä 95/60 ja SEUT 260 artiklassa asetettuja velvoitteita on sovellettu siirtymäkauden päättymisen jälkeen Yhdistyneeseen kuningaskuntaan enää vain Pohjois-Irlannin osalta. Pohjois-Irlannin talouden osuus koko Yhdistyneen kuningaskunnan taloudesta oli vuonna 2018 noin 2,28 prosenttia, joten kerrointa n on mukautettava suhteessa tähän. Tältä osin nyt käsiteltävä asia poikkeaa 11.12.2012 annettuun tuomioon komissio v. Espanja (C‑610/10, EU:C:2012:781) johtaneesta asiasta, jossa unionin tuomioistuin hylkäsi Espanjan kuningaskunnan väitteen, jonka mukaan huomioon oli otettava ainoastaan Baskimaan BKT sen vuoksi, että unionin oikeussääntöjen rikkominen oli koskenut yksinomaan kyseistä Espanjan kuningaskunnan osaa. Kyseisessä asiassa unionin oikeussääntöjä sovellettiin kyseiseen jäsenvaltioon kokonaisuudessaan, kun taas nyt käsiteltävässä asiassa direktiiviä 95/60 sovelletaan Yhdistyneeseen kuningaskuntaan ainoastaan Pohjois-Irlannin osalta. Koska komissio on katsonut, että kerroin n on laskettava uudelleen siirtymäkauden päättymisen jälkeen, Yhdistyneen kuningaskunnan yhteenlasketun BKT:n käyttäminen siirtymäkauden jälkeen on lisäksi ristiriitaista.

75

Toiseksi Yhdistynyt kuningaskunta katsoo, että on otettava huomioon, ettei sillä ole enää edustajanpaikkoja Euroopan parlamentissa.

76

Kolmanneksi unionin tuomioistuimen on sen mielestä otettava huomioon viimeisimmät BKT:tä koskevat tiedot. Tältä osin Yhdistyneen kuningaskunnan edustaja täsmensi istunnossa, että vuonna 2020 Yhdistyneen kuningaskunnan BKT oli 2156073 miljoonaa Englannin puntaa (GBP) (n. 2423426 miljoonaa euroa).

77

Komissio toteaa vastauskirjelmässään, että unionin tuomioistuin voi määrätä Yhdistyneelle kuningaskunnalle ankaramman seuraamuksen kuin komissio on ehdottanut.

78

Ensimmäiseksi komissio muistuttaa jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämisen vakavuuden osalta, että laiminlyödyn velvollisuuden selkeydellä on tärkeä merkitys arvioitaessa rikkomisen vakavuutta. Kysymys ei myöskään ole siitä, onko Yhdistynyt kuningaskunta noudattanut direktiivin 2003/96 tarkoitusta, vaan pikemminkin siitä, onko se noudattanut direktiivissä 95/60 säädettyä selkeää ja välttämätöntä velvoitetta poistaa yksityisten huvialusten oikeus käyttää merkittyä polttoainetta. Komission ei mielestään myöskään tarvitse osoittaa, että rikkomisen seuraukset ovat todella toteutuneet.

79

Lisäksi komission mukaan merkitystä on ainoastaan sillä, että yksityiset huvialukset ovat voineet liikkua merkityn polttoaineen avulla useiden jäsenvaltioiden vesillä, ja kyseisten valtioiden viranomaiset ovat voineet perustellusti olettaa, ettei kyseistä polttoainetta ollut verotettu.

80

Yhdistynyt kuningaskunta on komission mukaan lykännyt kahdesti asiaa koskevan johdetun lainsäädännön antamista. Lisäksi kyseinen valtio on vasta nyt käsiteltävän kanteen nostamisen jälkeen jouduttanut kyseisen lainsäädännön antamista. Komissio mainitsee vielä ottaneensa huomioon sen, että kyseessä on ensimmäinen mainittua valtiota vastaan unionin tuomioistuimen tuomion täytäntöönpanon laiminlyönnin vuoksi aloitettu menettely.

81

Komissio väitti istunnossa, ettei vakavuuskerrointa ollut syytä alentaa rikkomisen alueellisen ulottuvuuden supistumisen vuoksi, koska supistuminen johtui erosopimuksesta eikä toimenpiteistä, jotka Yhdistynyt kuningaskunta olisi toteuttanut tuomion, jossa jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen todetaan, täytäntöön panemiseksi.

82

Toiseksi komissio katsoo, että rikkomisen keston osalta ei ole otettava huomioon käytännön vaikeuksia eikä sitä, että Yhdistynyt kuningaskunta on ponnistellut vilpittömässä mielessä.

83

Kolmanneksi komissio muistuttaa kertoimen n osalta ensinnäkin, että nyt tarkasteltavana oleva menettely pantiin vireille ennen siirtymäkauden päättymistä ja että erosopimuksen 127 ja 131 artiklan mukaan Yhdistynyt kuningaskunta oli edelleen vastuussa unionin oikeuden soveltamisesta ja noudattamisesta siirtymäkauden ajan sen koko alueella.

84

Toiseksi jäsenvaltiolla parlamentissa olevien edustajanpaikkojen määrää käytetään muuttujana kertoimen n määrittämisessä, koska se on hyödyllinen indikaattori jäsenvaltion koosta, joten sillä, että Yhdistyneellä kuningaskunnalla ei ole enää edustajanpaikkoja parlamentissa, ei ole merkitystä ja tämä on sitä paitsi välitön seuraus sen allekirjoittamasta erosopimuksesta. Komissio väittää joka tapauksessa, että Yhdistynyt kuningaskunta oli edustettuna parlamentissa ajankohtana, jona jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen todettiin, eli vuonna 2018.

85

Kolmanneksi komissio mainitsi istunnossa Yhdistyneen kuningaskunnan väitteestä, jonka mukaan kerrointa n on alennettava taloudellisista syistä, että Yhdistyneen kuningaskunnan toimittamia vuotta 2020 koskevia lukuja voidaan pitää luotettavina. Lisäksi komission tiedonannon, jonka otsikko on ”Komission Euroopan unionin tuomioistuimelle rikkomusmenettelyjen yhteydessä ehdottamien kiinteämääräisten hyvitysten ja uhkasakkojen laskennan mukauttaminen Yhdistyneen kuningaskunnan eron johdosta” (EUVL 2021, C 129, s. 1; jäljempänä vuoden 2021 tiedonanto), mukaan kertoimeksi n olisi nyt vahvistettava kyseisen valtion rikkomusten osalta 3,70 ja kiinteämääräisen hyvityksen vähimmäismääräksi 8215000 euroa.

86

Yhdistynyt kuningaskunta esittää vastauskirjelmässään noudattaneensa direktiiviä 95/60 jo 1.10.2021. Komissio ei sen mukaan voi siis vaatia rahamääräisten seuraamusten määräämistä, koska 7.9.2016 annetusta tuomiosta komissio v. Kreikka (C‑584/14, EU:C:2016:636, 70 kohta) ilmenee, että seuraamuksilla pyritään edistämään jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämisen toteavien unionin tuomioistuimen tuomioiden nopeaa täytäntöönpanoa siinä tapauksessa, että jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen jatkuu.

87

Ensinnäkin jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämisen vakavuuden osalta kyseinen jäsenvaltio kiistää komission väitteen, jonka mukaan direktiivin 95/60 johdanto-osan ensimmäisestä perustelukappaleesta ilmenee, että kyseisestä direktiivistä johtuvia velvoitteita on pidettävä merkittävinä. Se nimittäin katsoo yhtäältä, että kuten 25.6.2013 annetusta tuomiosta komissio v. Tšekki (C‑241/11, EU:C:2013:423, 54 kohta) ilmenee, johdanto-osan perustelukappaleen tiedoilla on vähäinen analyyttinen arvo arvioitaessa jonkin oikeussäännön suhteellista merkitystä muihin unionin oikeussääntöihin verrattuna, ja toisaalta, että useat direktiivit sisältävät vastaavia ilmaisuja.

88

Lisäksi Yhdistyneen kuningaskunnan mukaan on otettava huomioon direktiivin 95/60 lopullinen tavoite, joka on kaasuöljyn yhdenmukaistetun valmisteverojärjestelmän käyttöönotto. Lisäksi komissio sekoittaa sen mukaan kysymyksen kyseisen direktiivin noudattamisesta kysymykseen niistä tekijöistä, jotka ovat merkityksellisiä noudattamatta jättämisen vakavuuden arvioimisen kannalta.

89

Lisäksi ratkaisevaa on se, että Yhdistyneessä kuningaskunnassa yksityisille huvialusten käyttäjille toimitetun merkityn polttoaineen osuus oli 0,2 prosenttia kyseisessä valtiossa toimitetusta kyseisestä polttoaineesta ja että tällaisille käyttäjille Pohjois-Irlannissa toimitetun merkityn polttoaineen osuus oli 0,02 prosenttia Yhdistyneen kuningaskunnan markkinoista kesä-elokuussa 2019.

90

Samoin se, että komissio on vain viitannut Yhdistyneen kuningaskunnan huvialusten käyttäjille yhdessä ainoassa jäsenvaltiossa määrättyjä sakkoja koskeviin lehtitietoihin, joiden tueksi ei ole esitetty mitään, esittämättä näyttöä tällaisen sakon määräämisestä toukokuun 2018 jälkeen, osoittaa Yhdistyneen kuningaskunnan mukaan direktiivin 95/60 noudattamatta jättämisen vähäisen vaikutuksen. Sen mukaan 10.9.2009 annetusta tuomiosta komissio v. Portugali (C‑457/07, EU:C:2009:531, 98 kohta) seuraa, että jos jäsenvaltio nyt käsiteltävän asian tavoin esittää yksityiskohtaisia tietoja, jotka osoittavat rikkomisen vähäisen vaikutuksen tai vaikutuksen puuttumisen, komission tehtävänä on osoittaa syyt, joiden vuoksi unionin tuomioistuimen olisi asetetuttava sen kannalle. Komissio ei voi myöskään vedota alkuperäiseen jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämiseen kiistääkseen Yhdistyneen kuningaskunnan vilpittömän mielen.

91

Toiseksi Yhdistynyt kuningaskunta katsoo, että kertoimen n osalta on otettava huomioon, että unionin oikeutta sovelletaan Yhdistyneeseen kuningaskuntaan ainoastaan Pohjois-Irlannin osalta, jonka osuus Yhdistyneen kuningaskunnan BKT:stä vuonna 2020 oli 2,25 prosenttia, kuten se esitti istunnossa. Unionin tuomioistuimen on nimittäin nojauduttava sen alueen talouden kokoon, johon unionin oikeutta sovelletaan nyt käsiteltävässä asiassa annettavan tuomion julistamispäivänä.

92

Yhdistynyt kuningaskunta korosti istunnossa myös, että se oli unionista eroamisensa jälkeen erilaisessa tilanteessa kuin jäsenvaltiot, minkä vuoksi sitä on kohdeltava erityisesti kertoimen n osalta eri tavalla ja kiinteämääräisen hyvityksen määrää on alennettava.

93

Aluksi on todettava, että vaikka Yhdistynyt kuningaskunta lopetti 1.10.2021 tuomion, jossa jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen todetaan, täysimääräistä täytäntöönpanoa koskevan velvollisuutensa noudattamatta jättämisen ja vaikka nyt käsiteltävässä asiassa jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen ei siten ole jatkunut siihen saakka, kunnes unionin tuomioistuin tutki asian tosiseikat, komissio on pysyttänyt vaatimuksensa kyseisen valtion velvoittamisesta maksamaan kiinteämääräinen hyvitys, kuten edellä 27 kohdasta ilmenee.

94

Tältä osin on mainittava, että kannetta, jolla komissio vaatii kiinteämääräisen hyvityksen määräämistä, ei voida hylätä pelkästään sillä perusteella, että sen kohteena on sellainen jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen, jolla oli ollut tietty ajallinen kesto mutta joka oli päättynyt ajankohtana, jona unionin tuomioistuin tutki riidanalaiset tosiseikat (tuomio 13.1.2021, komissio v. Slovenia (MiFID II), C‑628/18, EU:C:2021:1, 70 kohta).

95

Ensisijaisesti on muistutettava, että unionin tuomioistuimen on päätettävä kussakin asiassa sen käsiteltäväksi saatettuun tapaukseen liittyvien olosuhteiden perusteella ja sen mukaisesti, minkä verran sen mielestä tarvitaan taivuttelua ja ennaltaehkäisevyyttä, niistä rahamääräisistä seuraamuksista, jotka ovat asianmukaisia muun muassa vastaavien unionin oikeuden rikkomisten toistumisen ehkäisemiseksi (tuomio 20.1.2022, komissio v. Kreikka (Valtiontuen takaisinperintä – Ferronickel), C‑51/20, EU:C:2022:36, 86 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

96

Kiinteämääräisen hyvityksen maksamiseen velvoittaminen ja hyvityksen mahdollisen määrän vahvistaminen on tehtävä kussakin yksittäistapauksessa kaikkien niiden asian kannalta merkityksellisten seikkojen perusteella, jotka liittyvät sekä todetun jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämisen piirteisiin että sen jäsenvaltion asenteeseen, jota SEUT 260 artiklan nojalla aloitettu menettely koskee. Kyseisellä artiklalla annetaan tältä osin unionin tuomioistuimelle laaja harkintavalta päättää tällaisen seuraamuksen määräämisestä tai määräämättä jättämisestä ja määrittää tarvittaessa sen suuruus. Lisäksi unionin tuomioistuimen on harkintavaltaansa käyttäessään vahvistettava kyseisen kiinteämääräisen hyvityksen määrä siten, että se on yhtäältä asianmukainen olosuhteiden kannalta ja toisaalta oikeassa suhteessa rikkomiseen. Merkityksellisiin tekijöihin kuuluvat tältä osin muun muassa todetun rikkomisen vakavuuden, sen ajanjakson pituuden, jona rikkominen on jatkunut sen toteavan tuomion julistamispäivästä alkaen, sekä kyseessä olevan jäsenvaltion maksukyvyn kaltaiset seikat (ks. vastaavasti tuomio 12.11.2019, komissio v. Irlanti (Derrybrienin tuulivoimala),C‑261/18, EU:C:2019:955, 113 ja 114 kohta).

97

Ensimmäisenä seikkana käsiteltävän rikkomisen vakavuuden osalta on muistutettava rikotun oikeussäännön tärkeydestä sisämarkkinoiden toteuttamiseksi, joka – kuten 20.1.2022 annetusta tuomiosta komissio v. Kreikka (Valtiontuen takaisinperintä – Ferronickel) (C‑51/20, EU:C:2022:36, 98 kohta) ilmenee – on yksi unionille SEU 3 artiklan 3 kohdan nojalla annetuista keskeisistä tehtävistä.

98

Tässä yhteydessä on todettava, että kuten tuomion, jossa jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen todetaan, 44 ja 46 kohdasta ilmenee, yhtäältä jäsenvaltioiden on direktiivin 95/60 1 artiklan, luettuna yhdessä sen johdanto-osan kolmannen perustelukappaleen kanssa, mukaan sovellettava kyseisessä direktiivissä säädetyn kaltaista merkitsemisjärjestelmää muun muassa sellaiseen dieselöljyyn, jota ei veroteta tavanomaisella verokannalla, ja toisaalta mainitun direktiivin tavoitetta, joka on täydentää direktiiviä 2003/96 ja edistää sisämarkkinoiden toteuttamista ja moitteetonta toimintaa mahdollistamalla sellaisen dieselöljyn helppo ja nopea tunnistaminen, johon ei sovelleta tavanomaista verotasoa, ei voitaisi saavuttaa, jos jäsenvaltiot voisivat sallia sen, että merkitsemistä veron määräämiseksi käytetään myös tavanomaisen verokannan alaiseen käyttöön tarkoitettuun dieselöljyyn.

99

Lisäksi on mainittava, että direktiivissä 95/60 säädetyt toimenpiteet ovat sen johdanto-osan ensimmäisen perustelukappaleen mukaan paitsi tarpeellisia myös välttämättömiä sisämarkkinoita koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi.

100

Yhdistynyt kuningaskunta tosin väittää, että se on ottanut käyttöön kattavan järjestelmän, jonka avulla voidaan varmistaa, että yksityisten huvialusten käyttäjät ovat maksaneet asianmukaisen veron määrän, ja että myös jäsenvaltioiden viranomaiset voivat käyttää kyseistä järjestelmää myöhemmissä tarkastuksissa, jotka eivät joka tapauksessa ole direktiivin 95/60 pääasiallinen tavoite.

101

Tältä osin on kuitenkin riittävää muistuttaa, että unionin tuomioistuin katsoi tuomion, jossa jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen todetaan, 52 ja 53 kohdassa, että direktiivissä 95/60 säädetyllä valmisteverosta vapautetun tai alennetulla valmisteverokannalla verotetun dieselöljyn merkitsemisellä veron määräämistä varten pyritään nimenomaan helpottamaan sitä, että toisen jäsenvaltion veroviranomaiset voivat valvoa, että asianmukaiset valmisteverot on tosiasiallisesti maksettu siinä jäsenvaltiossa, jossa dieselöljy luovutetaan kulutukseen, eikä merkitystä ole sillä, että on olemassa myös muita valvontakeinoja, kuten Yhdistyneen kuningaskunnan ehdottama kuitin, joka osoittaa valmisteverojen erotuksen maksamisen, esittäminen.

102

On myös muistutettava, että velvoite toteuttaa kansalliset toimenpiteet direktiivin täysimääräisen täytäntöönpanon varmistamiseksi on jäsenvaltioiden keskeinen velvoite unionin oikeuden täyden tehokkuuden varmistamiseksi ja että kyseisen velvoitteen noudattamatta jättämistä on siten pidettävä selvästi vakavana (ks. analogisesti tuomio 25.2.2021, komissio v. Espanja (Henkilötietodirektiivi – Rikosasiat), C‑658/19, EU:C:2021:138, 64 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

103

Siltä osin kuin Yhdistynyt kuningaskunta väittää, että rikkominen on vakavuudeltaan erittäin vähäinen siitä syystä, että yksityisten huvialusten käyttäjille toimitettavan merkityn polttoaineen osuus oli 0,2 prosenttia Yhdistyneessä kuningaskunnassa jaetusta merkitystä polttoaineesta, on todettava komission tavoin, että kyseessä oleva jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen oli omiaan aiheuttamaan haittaa huomattavalle määrälle yksityisten huvialusten käyttäjiä ja siten kyseessä oleville yksityisille ja julkisille eduille. Sekä Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaiset, jotka halusivat liikkua Yhdistyneen kuningaskunnan naapurijäsenvaltioiden vesillä, että kyseisten naapurijäsenvaltioiden kansalaiset, jotka halusivat liikkua Yhdistyneen kuningaskunnan vesillä ja joiden oli tankattava siellä merkittyä polttoainetta ennen mainittujen jäsenvaltioiden vesille palaamista, olivat nimittäin vaarassa joutua vaikeuksiin kyseisten jäsenvaltioiden viranomaisten suorittamissa tarkastuksissa ja erityisesti vaarassa joutua maksamaan kyseisten viranomaisten määräämiä sakkoja.

104

Yhdistynyt kuningaskunta on lisäksi itse todennut kirjallisissa huomautuksissaan, että kiellolla käyttää merkittyä polttoainetta tällaisten alusten moottoripolttoaineena oli huomattavia käytännön seurauksia, mikä olisi aiheetonta, jos tähän tarkoitukseen toimitetun merkityn polttoaineen määrä olisi merkityksetön. Lisäksi 15.7.2019 päivätystä asiakirjasta, jonka otsikko on ”Implementation of the Court of Justice of the European Union (CJEU) judgment on diesel fuel used in private pleasure craft” ja jolla käynnistettiin julkinen kuuleminen Yhdistyneessä kuningaskunnassa, ilmenee, että kyseisessä valtiossa oli huomattava määrä yksityisiä huvialuksia ja että huomattava määrä merkittyä polttoainetta käytettiin tällaisten alusten moottoripolttoaineena.

105

Niiden mahdollisten lieventävien seikkojen osalta, joihin Yhdistynyt kuningaskunta vetoaa, on ensimmäiseksi hylättävä edellä 49–51 kohdan perusteella Yhdistyneen kuningaskunnan väite, jonka mukaan nyt käsiteltävä jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen on erittäin vähäinen kyseessä olevien käytännön vaikeuksien vuoksi. Unionin tuomioistuin on näet toistuvasti huomauttanut arvioidessaan jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämisen vakavuutta, että jäsenvaltio ei voi sisäisen oikeusjärjestyksensä oikeussääntöihin, toimintatapoihin tai tilaan vetoamalla perustella sitä, ettei se ole noudattanut unionin oikeudesta johtuvia velvoitteita (ks. vastaavasti tuomio 4.12.2014, komissio v. Ruotsi, C‑243/13, EU:C:2014:2413, 53 kohta; tuomio 13.7.2017, komissio v. Espanja, C‑388/16, EU:C:2017:548, 41 kohta ja tuomio 25.7.2018, komissio v. Espanja, C‑205/17, EU:C:2018:606, 62 kohta).

106

Toiseksi siitä, että Yhdistynyt kuningaskunta oli oikeudenkäyntiä edeltäneen menettelyn aikana ilmoittanut komissiolle säännöllisesti toimenpiteistä, jotka se aikoi toteuttaa noudattaakseen tuomiota, jossa jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen todetaan, on muistutettava, että jäsenvaltioilla on SEU 4 artiklan 3 kohdan nojalla joka tapauksessa velvollisuus tehdä vilpitöntä yhteistyötä komission kanssa, mikä merkitsee sitä, että jokaisen jäsenvaltioiden on autettava komissiota suorittamaan tehtävänsä, joihin kuuluu SEU 17 artiklan mukaan huolehtiminen perussopimusten valvojana siitä, että unionin oikeutta sovelletaan, minkä se tekee unionin tuomioistuimen valvonnassa (tuomio 8.3.2022, komissio v. Yhdistynyt kuningaskunta (Aliarvotuspetosten torjunta), C‑213/19, EU:C:2022:167, 527 kohta).

107

Siten ainoastaan sellainen komission kanssa tehtävä yhteistyö, jolle ovat luonteenomaisia toimenpiteet, jotka kertovat aikomuksesta noudattaa mahdollisimman nopeasti kyseessä olevaa SEUT 258 artiklan nojalla annettua jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevaa tuomiota, voidaan ottaa huomioon lieventävänä seikkana rikkomisen vakavuutta arvioitaessa.

108

Toisin kuin Yhdistynyt kuningaskunta oli ilmoittanut komissiolle 19.12.2018 päivätyssä kirjeessään, se ei nyt käsiteltävässä asiassa tehnyt vuosina 2019 ja 2020 tarvittavia lainsäädäntömuutoksia noudattaakseen tuomiota, jossa jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen todetaan. Lisäksi Yhdistynyt kuningaskunta on esittämällä 11.9.2020 päivätyssä kirjeessään, että päätös määräajasta, jossa oikeus käyttää merkittyä polttoainetta yksityisten huvialusten moottoripolttoaineena poistetaan, tehdään vasta sen jälkeen, kun on järjestetty julkinen kuuleminen, joka koskee kyseisen oikeuden poistamista muilla aloilla kuin tällaisten alusten moottoripolttoaineena, myöntänyt, että kyseinen tuomio olisi voitu panna täytäntöön nopeammin.

109

Niinpä Yhdistyneen kuningaskunnan yhteistyötä komission kanssa oikeudenkäyntiä edeltäneen menettelyn aikana ei voida ottaa huomioon lieventävänä seikkana.

110

Kolmanneksi on mainittava, että lieventävänä seikkana on sitä vastoin pidettävä sitä, että Yhdistynyt kuningaskunta on toteuttanut sekä ennen nyt käsiteltävän kanteen nostamista että oikeudenkäynnin aikana tiettyjä toimenpiteitä pannakseen täytäntöön tuomion, jossa jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen todetaan, ja erityisesti sitä, että se lopetti väitetyn jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämisen vuoden 2020 talousarviolain säännösten tultua voimaan 1.10.2021 (ks. analogisesti tuomio 31.3.2011, komissio v. Kreikka, C‑407/09, EU:C:2011:196, 41 kohta).

111

Neljänneksi on niin, että vaikka asianomaisen jäsenvaltion koolla ei sinänsä ole merkitystä arvioitaessa jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämisen vakavuutta, on kuitenkin otettava huomioon se, että 1.1.2021 lähtien direktiiviä 95/60 sovelletaan Yhdistyneeseen kuningaskuntaan enää vain Pohjois-Irlannin osalta, joten jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämisen seuraus on ollut vähäisempi kyseisestä ajankohdasta lähtien.

112

Viidenneksi on vielä otettava huomioon lieventävänä seikkana se, että Yhdistynyt kuningaskunta ei ole koskaan aiemmin jättänyt noudattamatta unionin tuomioistuimen SEUT 258 artiklan nojalla antamaa tuomiota (ks. tuomio 30.5.2013, komissio v. Ruotsi, C‑270/11, EU:C:2013:339, 55 kohta).

113

Toisena seikkana käsiteltävän rikkomisen keston osalta riittää muistuttaa, että sen arvioinnissa on otettava huomioon yhtäältä kyseessä olevan SEUT 258 artiklan nojalla annetun jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevan tuomion julistamispäivän ja toisaalta sen ajankohdan, jolloin unionin tuomioistuin arvioi tosiseikkoja, tai ajankohdan, jolloin kyseessä oleva jäsenvaltio noudattaa kyseistä tuomiota – jos tämä ajankohta on aikaisempi – välillä kulunut aika (ks. vastaavasti tuomio 31.3.2011, komissio v. Kreikka, C‑407/09, EU:C:2011:196, 35 kohta ja tuomio 12.11.2019, komissio v. Irlanti (Derrybrienin tuulivoimala), C‑261/18, EU:C:2019:955, 122 kohta).

114

Nyt käsiteltävässä asiassa on todettava, että tuomion, jossa jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen todetaan, julistamisen ja sen, kun Yhdistynyt kuningaskunta pani sen täytäntöön, välillä kului 1079 päivää eli lähes kolme vuotta.

115

Kolmantena seikkana käsiteltävän maksukyvyn osalta on todettava oikeuskäytännöstä ilmenevän, että tärkeimpänä tekijänä jäsenvaltion maksukyvyn arvioimiseksi ja sen varmistamiseksi, että määrättävät seuraamukset ovat riittävän varoittavia ja oikeasuhteisia, jotta vastaavanlaisten unionin oikeuden rikkomisten toistuminen tulevaisuudessa voidaan tehokkaasti estää, on syytä tukeutua jäsenvaltion BKT:hen (ks. vastaavasti tuomio 20.1.2022, komissio v. Kreikka (Valtiontuen takaisinperiminen – Ferronickel), C‑51/20, EU:C:2022:36, 116 ja 130 kohta).

116

Tältä osin Yhdistynyt kuningaskunta väittää ensimmäiseksi, että on tarkasteltava yksinomaan Pohjois-Irlannin BKT:tä koko rikkomisajanjakson ajalta, kun taas komissio katsoo, että kyseisellä ajanjaksolla on otettava huomioon koko Yhdistyneen kuningaskunnan BKT.

117

Nyt käsiteltävässä asiassa on niin, että vaikka erosopimuksen 127 artiklan 1 kohdan mukaan unionin oikeutta sovellettiin Yhdistyneeseen kuningaskuntaan kokonaisuudessaan siirtymäkauden aikana eli 31.12.2020 saakka, kyseessä oleva jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen koski 1.1.2021 jälkeen enää vain Pohjois-Irlantia.

118

Irlantia/Pohjois-Irlantia koskevan pöytäkirjan 12 artiklan 1 kohdasta kuitenkin ilmenee, että niiden unionin oikeuden oikeussääntöjen täytäntöönpanosta ja soveltamisesta, joita kyseisen pöytäkirjan perusteella sovelletaan Yhdistyneeseen kuningaskuntaan ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa Pohjois-Irlannin osalta, vastaavat Yhdistyneen kuningaskunnan eivätkä Pohjois-Irlannin viranomaiset. Toisin kuin Yhdistynyt kuningaskunta väittää, tässä yhteydessä se, että Yhdistynyt kuningaskunta ei ole enää 1.2.2020 lähtien ole ollut jäsenvaltio, ei vaikuta sen maksukyvyn arviointiin, joten sitä ei ole tältä osin syytä kohdella eri tavalla kuin jäsenvaltioita.

119

Kuten edellä 115 kohdassa mainitusta oikeuskäytännöstä ilmenee, maksukyky otetaan lisäksi huomioon sellaisten riittävän varoittavien ja oikeasuhteisten seuraamusten määräämiseksi, jotta vastaavien unionin oikeuden rikkomisten toistuminen tulevaisuudessa voidaan tehokkaasti estää. Jos Yhdistyneelle kuningaskunnalle määrättäisiin seuraamus, joka lasketaan maksukyvyn arvioinnin osalta ottamalla huomioon pelkästään Pohjois-Irlannin BKT siltä osin kuin kyse on jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämisen jatkumisesta siirtymäkauden päättymisen jälkeen, se ei olisi riittävän varoittava eikä sillä siten voitaisi saavuttaa kyseistä tavoitetta.

120

Lisäksi on niin, että koska – kuten edellä 111 kohdasta ilmenee – se, että unionin oikeutta sovelletaan siirtymäkauden päättymisen jälkeen Yhdistyneeseen kuningaskuntaan enää vain Pohjois-Irlannin osalta, on lieventävä seikka, jolla on merkitystä arvioitaessa jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämisen vakavuutta, tätä seikkaa ei ole perusteltua ottaa uudelleen huomioon arvioitaessa Yhdistyneen kuningaskunnan maksukykyä.

121

Edellä esitetyn perusteella kyseisen valtion maksukyvyn määrittämiseksi on otettava huomioon Yhdistyneen kuningaskunnan BKT kokonaisuudessaan koko rikkomisajanjakson ajalta.

122

Yhdistyneen kuningaskunnan esittämät perustelut eivät kyseenalaista tätä arviointia. Vaikka BKT:n viimeaikainen kehitys on otettava huomioon unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti (tuomio 12.11.2019, komissio v. Irlanti (Derrybrienin tuulivoimala),C‑261/18, EU:C:2019:955, 124 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen), kyseisestä oikeuskäytännöstä ei voida päätellä – toisin kuin Yhdistynyt kuningaskunta väittää –, että unionin tuomioistuimen olisi otettava huomioon ainoastaan sen alueen BKT, johon unionin oikeutta sovelletaan sinä ajankohtana, jolloin unionin tuomioistuin tutkii asian tosiseikat.

123

Yhtäältä komission väitteestä, että vuoden 2021 tiedonannon mukaan kertoimeksi n olisi vahvistettava Yhdistyneen kuningaskunnan rikkomusten osalta 3,70 ja kiinteämääräisen hyvityksen vähimmäismääräksi 8215000 euroa, ja toisaalta Yhdistyneen kuningaskunnan väitteestä, jonka mukaan komission perustelut, jotka koskevat Yhdistyneen kuningaskunnan maksukykyä, ja vuoden 2021 tiedonanto ovat ristiriitaisia, on riittävää muistuttaa, että komission tiedonantoihin sisältyvien suuntaviivojen kaltaiset suuntaviivat eivät sido unionin tuomioistuinta vaan ne palvelevat avoimuuden, ennustettavuuden ja oikeusvarmuuden toteutumista itse komission toiminnassa, kun kyseinen toimielin tekee ehdotuksia unionin tuomioistuimelle (tuomio 20.1.2022, komissio v. Kreikka (Valtiontukien takaisinperiminen – Ferronickel), C‑51/20, EU:C:2022:36, 95 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

124

Toiseksi sen Yhdistyneen kuningaskunnan väitteen osalta, jonka mukaan komission esittämä kerroin n perustuu siihen, kuinka monta edustajanpaikkaa jäsenvaltiolla on parlamentissa, vaikka Yhdistyneellä kuningaskunnalla ei ole enää edustajanpaikkoja parlamentissa, unionin tuomioistuin on jo todennut, että asianomaisen jäsenvaltion institutionaalisen painoarvon huomioon ottaminen ei ole välttämätöntä, jotta riittävä varoittavuus voidaan taata ja kyseinen jäsenvaltio saadaan muuttamaan nykyistä tai tulevaa toimintatapaansa (tuomio 20.1.2022, komissio v. Kreikka (Valtiontukien takaisinperiminen – Ferronickel), C‑51/20, EU:C:2022:36, 115 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

125

Kolmanneksi – kuten edellä 122 kohdassa mainittiin – oikeuskäytännöstä ilmenee, että on otettava huomioon asianomaisen jäsenvaltion BKT:n viimeaikainen kehitys sellaisena kuin se näyttäytyy ajankohtana, jolloin unionin tuomioistuin tutkii asian tosiseikat (tuomio 12.11.2019, komissio v. Irlanti (Derrybrienin tuulivoimala),C‑261/18, EU:C:2019:955, 124 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

126

Kaiken edellä esitetyn perusteella käsiteltävän asian olosuhteita arvioidaan asianmukaisesti, kun sen kiinteämääräisen hyvityksen määräksi, joka Yhdistyneen kuningaskunnan on maksettava ajanjaksolta 17.10.2018–30.9.2021, vahvistetaan 32000000 euroa.

127

Yhdistynyt kuningaskunta on siten velvoitettava maksamaan komissiolle 32000000 euron suuruinen kiinteämääräinen hyvitys.

128

Unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 138 artiklan 1 kohdan mukaan asianosainen, joka häviää asian, velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut, jos vastapuoli on sitä vaatinut. Koska komissio on vaatinut Yhdistyneen kuningaskunnan velvoittamista korvaamaan oikeudenkäyntikulut ja koska jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen on todettu, Yhdistynyt kuningaskunta on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (ensimmäinen jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti: