Asia T-715/19

Lukáš Wagenknecht

vastaan

Eurooppa-neuvosto

Unionin yleisen tuomioistuimen määräys (kahdeksas jaosto) 17.7.2020

Laiminlyöntikanne – Unionin taloudellisten etujen suojaaminen – Petosten torjunta – Eurooppa-neuvoston kokous – Monivuotinen rahoituskehys – Varainhoitoasetus – Tšekin tasavallan Eurooppa-neuvoston edustajan väitetty eturistiriita – Eurooppa-neuvoston väitetty toimimatta jättäminen – Työjärjestyksen 130 artikla – Oikeussuojan tarve – Asiavaltuus – Eurooppa-neuvoston kannan määrittely – Laiminlyönnin loppuminen – Tutkimatta jättäminen – SEU 15 artiklan 2 kohta – Selvästi täysin perusteeton kanne

  1. Laiminlyöntikanne – Suoraan ja erikseen luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä koskevat toimet – Eurooppa-neuvosto ei estänyt jäsenvaltion pääministeriä osallistumasta kyseisen toimielimen kokouksiin – Asianosaisen jäsenvaltion senaatin jäsenen nostama kanne – Toimi ei koske kantajaa suoraan ja erikseen – Tutkimatta jättäminen

    (SEUT 265 artiklan kolmas kohta)

    (ks. 25–27 kohta)

  2. Laiminlyöntikanne – SEUT 265 artiklan toisessa kohdassa tarkoitettu kannan määrittely ennen kanteen nostamista – Se, että kyseinen toimielin kieltäytyy antamasta ratkaisua saatuaan toimintakehotuksen, kuuluu kyseisen käsitteen piiriin

    (SEUT 265 artiklan toinen kohta)

    (ks. 29–32 kohta)

  3. Laiminlyöntikanne – Eurooppa-neuvoston toimintavelvollisuus – Ei ole velvollisuutta estää jäsenvaltion pääministeriä osallistumasta kyseisen toimielimen kokoukseen väitetyn eturistiriidan takia

    (SEU 15 artikla 2 kohta; SEUT 265 artiklan kolmas kohta)

    (ks. 34–37 kohta)

Tiivistelmä

Unionin yleinen tuomioistuin päätti 17.7.2020 antamallaan määräyksellä Wagenknecht v. Eurooppa-neuvosto (T-715/19) jättää tutkimatta ja joka tapauksessa hylätä selvästi perusteettomana Tšekin tasavallan senaatin jäsenen nostaman laiminlyöntikanteen, jossa vaadittiin toteamaan, että Eurooppa-neuvosto toimi lainvastaisesti, kun se ei estänyt kyseisen jäsenvaltion pääministeriä osallistumasta Eurooppa-neuvoston kokoukseen väitetyn eturistiriidan takia.

Käsiteltävänä olleessa asiassa Tšekin tasavallan senaatin jäsen Lukáš Wagenknecht (jäljempänä ”kantaja”) vaati 5.6.2019, että Eurooppa-neuvosto jättäisi kyseisen jäsenvaltion pääministerin Andrej Babišin kutsumatta Eurooppa-neuvoston kokouksiin, joissa käydään neuvotteluita rahoituskehityksestä ( 1 ). Tämä vaatimus perustui Andrej Babišin väitettyyn eturistiriitaan, joka seurasi väitetysti tämän henkilökohtaisista ja perheen sidoksista yhtiöihin, jotka kuuluvat Argofert-konserniin, joka toimii muun muassa maatalous- ja elintarvikealalla, siltä osin kuin nämä yhtiöt ovat Euroopan unionin talousarviosta maksettavien tukien saajia.

Eurooppa-neuvosto vastasi toimintakehotukseen 24.6.2019 ja selitti kantajalle, että ottaen huomioon sen, että Eurooppa-neuvoston kokoonpanosta määrätään SEU-sopimuksessa ehdottomalla tavalla ( 2 ), Eurooppa-neuvoston harkintavallan piiriin ei kuulu päättää siitä, kenen pitää edustaa kutakin jäsenvaltiota tässä toimielimessä tai siitä, onko Eurooppa-neuvoston kokoukseen kutsuttava valtion- vai hallituksen johtaja. Niin ollen Eurooppa-neuvosto ei voinut estää Tšekin tasavallan pääministeriä osallistumasta vaatimuksen kohteena olleisiin kokouksiin. Kantaja pyysi 2.7.2019 sähköpostitse selvennystä tähän vastaukseen. Hän ei saanut vastausta viestiinsä. Sitten kantaja nosti SEUT 265 artiklan nojalla kanteen, jossa vaadittiin toteamaan Eurooppa-neuvoston syyllistyneen laiminlyöntiin siltä osin kuin se oli jättänyt lainvastaisesti tekemättä ratkaisun toimintakehotuksen johdosta.

Ensiksi unionin yleinen tuomioistuin muistutti, että jotta laiminlyöntikanne voidaan ottaa tutkittavaksi ( 3 ), kantajan on osoitettava joko, että toimi, jonka vastaajana olevan toimielimen väitetään jättäneen hänen osaltaan antamatta, olisi osoitettu sille tai että kyseinen toimi koskisi sitä suoraan ja erikseen samalla tavalla kuin sitä, jolle tällainen toimi on osoitettu. Lisäksi sen on osoitettava oikeussuojan tarve, jonka olemassaolo edellyttää, että kanteen lopputulos voi tuottaa tälle henkilökohtaista etua. Käsiteltävänä olleessa asiassa unionin yleinen tuomioistuin katsoi, että toimi, jonka antamista kantaja vaati Eurooppa-neuvostolta, ei olisi ollut tämän toimielimen kantajalle osoittama toimi vaan ratkaisu, joka olisi osoitettu Tšekin tasavallan pääministerille. Lisäksi unionin yleinen tuomioistuin korosti, että vaikka kantaja vetoaa asemaansa Tšekin tasavallan senaatin jäsenenä pyrkien toimimaan yleisen edun nimissä, sen oli kuitenkin osoitettava henkilökohtainen, jo syntynyt ja edelleen olemassa oleva intressi Eurooppa-neuvoston väitetyn laiminlyönnin toteamiseen. Koska kantaja ei osoittanut sellaisen intressin olemassaoloa, edellytys, että Eurooppa-neuvostolta vaaditut toimenpiteet koskevat häntä suoraan ja erikseen, ei joka tapauksessa täyttynyt.

Toiseksi unionin yleinen tuomioistuin muistutti, että SEUT 265 artikla koskee laiminlyöntiä, joka johtuu siitä, että ratkaisua ei ole tehty tai kantaa ei ole määritelty, eikä sellaisen toimen antamista, joka poikkeaa asianosaisten toivomasta tai tarpeelliseksi katsomasta toimesta. Näin ollen unionin yleinen tuomioistuin katsoi, että kantajan nostama laiminlyöntikanne jätetään tutkimatta sillä perusteella, että Eurooppa-neuvosto selitti selvästi ne syyt, joiden vuoksi se ei voinut toimia tavalla, jota siltä oli pyydetty. Kyseinen kannan määrittely lopetti laiminlyönnin ja tällainen kieltäytyminen oli siten toimi, josta voidaan nostaa kumoamiskanne ( 4 ). Kantaja ei kuitenkaan nostanut tällaista kannetta. Lisäksi unionin yleinen tuomioistuin täsmensi, että kantajan 2.7.2019 päivättyä sähköpostia ei voitu pitää uutena toimintakehotuksena, jonka osalta Eurooppa-neuvosto olisi myöhemmin jättänyt toimimatta.

Kolmanneksi unionin yleinen tuomioistuin katsoi, että kanne oli joka tapauksessa hylättävä selvästi täysin perusteettomana. Se huomautti, että Eurooppa-neuvostolla ei ole minkäänlaista harkintavaltaa silloin, kun se kutsuu jäsenvaltioiden valtion- tai hallitusten johtajat kokouksiinsa ( 5 ). On nimittäin jäsenvaltioiden vastuulla toteuttaa kansalliset toimenpiteet, perustuslailliset toimenpiteet mukaan luettuna, joissa määritetään, edustaako jäsenvaltiota Eurooppa-neuvostossa valtion- vai hallituksen johtaja ja tarvittaessa se, voivatko jotkut syyt johtaa siihen, että jompikumpi heistä on estynyt edustamaan jäsenvaltiotaan. Tämä johtopäätös on sitäkin väistämättömämpi, koska unionilla on velvollisuus kunnioittaa jäsenvaltioiden kansallista identiteettiä, joka on olennainen osa niiden poliittisia ja valtiosäännön rakenteita ( 6 ). Näin ollen unionin yleinen tuomioistuin katsoi, että oli selvää, ettei Eurooppa-neuvosto ollut käsiteltävänä olleessa asiassa rikkonut SEUT 265 artiklan kolmatta kohtaa kieltäytyessään noudattamasta toimintakehotusta riippumatta siitä, onko Tšekin tasavallan edustaja eturistiriitatilanteessa.

Neljänneksi ja lopuksi unionin yleinen tuomioistuin muistutti Tšekin tasavallan pääministerin eturistiriitatilannetta koskevien väitteiden osalta, että unionin omissa nimissään ja omaan lukuunsa jäsenvaltioissa maksamien varojen puitteissa suorittamien maksujen sääntöjenmukaisuus kuuluu kyseisiin rahastoihin sovellettavan unionin säännöstön alaan.

( 1 ) Kyseiset rahoituskehyksestä käytävät neuvottelut koskivat monivuotista rahoituskehystä 2021–2027.

( 2 ) SEU 15 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

( 3 ) Laiminlyöntikanteesta säädetään SEUT 265 artiklassa, jonka kolmannessa kohdassa määrätään: ”Luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö saa edellisissä kohdissa määrätyin edellytyksin kannella Euroopan unionin tuomioistuimeen siitä, että unionin toimielin, elin tai laitos on jättänyt antamatta kyseiselle henkilölle osoitettavan jonkin muun säädöksen kuin suosituksen tai lausunnon.”

( 4 ) SEUT 263 artiklan nojalla.

( 5 ) SEU 15 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

( 6 ) SEU 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti.