9.12.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 413/64

Kanne 18.10.2019 – Ashworth v. parlamentti

(asia T-720/19)

(2019/C 413/77)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Richard Ashworth (Lingfield, Yhdistynyt kuningaskunta) (edustajat: asianajajat A. Schmitt ja A. Waisse)

Vastaaja: Euroopan parlamentti

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

tutkimaan kanteen

—

velvoittamaan tarvittaessa prosessinjohtotoimina tai asian selvittämistoimina Euroopan parlamentin esittämään Euroopan parlamentin oikeudellisen yksikön toimittamat lausunnot, jotka on kantajan mukaan laadittu 16.7.2018 ja 3.12.2018, täsmällistä päivämäärää koskevalla varauksella, mutta joka tapauksessa ennen Euroopan parlamentin jäsenten asemaa koskevien sääntöjen soveltamisohjeiden muuttamisesta 10.12.2018 tehtyä parlamentin puhemiehistön päätöstä (2018/C 466/02, EUVL 28.12.2018, C 466, s. 8)

—

kumoamaan SEUT 263 artiklan nojalla parlamentin jäsenten palkkausasioiden ja sosiaalisten oikeuksien yksikön kantajalle tiedoksi antaman riidanalaisen henkilökohtaisen päätöksen, joka koskee kantajan oikeuksia (vapaaehtoiseen) lisäeläkkeeseen syyskuun 2019 aikana, koska tässä päätöksessä on pantu täytäntöön 5 prosentin suuruisen erityismaksun kantaminen kantajalta (vapaaehtoisen) lisäeläkkeen nimellismäärästä, sellaisena kuin kyseinen maksu on otettu käyttöön edellä mainitulla 10.12.2018 tehdyllä puhemiehistön päätöksellä

—

julistamaan SEUT 277 artiklan nojalla edellä mainitun 10.12.2018 tehdyn puhemiehistön päätöksen pätemättömäksi, koska siinä muutetaan Euroopan parlamentin jäsenten asemaa koskevien sääntöjen soveltamisohjeiden 76 artiklaa, kun siinä otetaan käyttöön 5 prosentin erityismaksu (vapaaehtoisten) lisäeläkkeiden nimellismäärästä 1.1.2019 lähtien

—

velvoittamaan parlamentin korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa viiteen kanneperusteeseen.

1)

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu puhemiehistön puuttuvaan toimivaltaan.

—

yhtäältä 10.12.2018 tehty puhemiehistön päätös (jäljempänä puhemiehistön päätös) on tehty Euroopan parlamentin jäsenten asemaa koskevien sääntöjen vahvistamisesta 28.9.2005 annetun Euroopan parlamentin päätöksen 2005/684/EY (EUVL 2005, L 262, s. 1) (jäljempänä parlamentin jäsenten asemaa koskevat säännöt) vastaisesti. Puhemiehistön päätös on ristiriidassa parlamentin jäsenten asemaa koskevien sääntöjen 27 artiklan kanssa, jossa määrätään ”hankittujen oikeuksien” ja ”odotusoikeuksien” säilymisestä.

—

toisaalta puhemiehistön päätöksellä luodaan vero ottamalla käyttöön 5 prosentin erityismaksu eläkkeen nimellismäärästä, vaikka veron luominen ei kuulu SEUT 223 artiklan 2 kohdan mukaan puhemiehistön toimivaltaan.

2)

Toinen kanneperuste, joka perustuu olennaisten menettelymääräysten rikkomiseen

—

yhtäältä puhemiehistöä moititaan siitä, että se on tehnyt päätöksensä noudattamatta SEUT 223 artiklassa vahvistettuja sääntöjä

—

toisaalta puhemiehistön päätös on puutteellisesti perusteltu ja siinä jätetään siten ottamatta huomioon SEUT 296 artiklan toisessa alakohdassa ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 artiklan 2 kohdan c alakohdassa määrätty perusteluvelvollisuus.

3)

Kolmas kanneperuste, joka perustuu hankittujen oikeuksien ja odotusoikeuksien ja luottamuksensuojan periaatteen loukkaamiseen.

—

yhtäältä puhemiehistön päätös loukkaa hankittuja oikeuksia ja odotusoikeuksia, jotka perustuvat sekä yleisiin oikeusperiaatteisiin että parlamentin jäsenten asemaa koskeviin sääntöihin, joissa määrätään nimenomaisesti, että ne ”säilyvät täysimääräisinä” (27 artikla)

—

toisaalta puhemiehistön päätös loukkaa luottamuksensuojan periaatetta.

4)

Neljäs kanneperuste, joka perustuu suhteellisuusperiaatteen sekä yhdenvertaisen kohtelun ja syrjintäkiellon periaatteen loukkaamiseen.

—

yhtäältä kantajan oikeuksiin kohdistuvat loukkaamiset ovat kohtuuttomia puhemiehistön päätöksen tavoitteisiin nähden

—

toisaalta puhemiehistön päätös on todettava soveltamatta jätettäväksi yhdenvertaisen kohtelun ja syrjintäkiellon periaatteiden loukkaamisen vuoksi.

5)

Viides kanneperuste, joka perustuu oikeusvarmuuden periaatteen loukkaamiseen ja siirtymätoimenpiteiden puuttumiseen.

—

yhtäältä puhemiehistön päätös loukkaa oikeusvarmuuden periaatetta, koska sillä on sääntöjenvastaisesti taannehtivia vaikutuksia

—

toisaalta puhemiehistön päätöksessä jätetään ottamatta huomioon oikeusvarmuuden periaate, koska siinä ei ole määrätty siirtymätoimenpiteistä.