29.7.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 255/45


Kanne 24.5.2019 — Gollnisch v. parlamentti

(asia T-319/19)

(2019/C 255/58)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Bruno Gollnisch (Villiers-le-Mahieu, Ranska) (edustaja: asianajaja B. Bonnefoy-Claudet)

Vastaaja: Euroopan parlamentti

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

kumoamaan Euroopan parlamentin puhemiehistön 10.12.2018 tekemän päätöksen ja Euroopan parlamentin puhemiehen 26.3.2019 tekemän päätöksen, jolla hylätään puhemiehelle kyseisestä päätöksestä tehty oikaisuvaatimus

ilmoittamaan kaikki kyseisen päätöksen johdosta toteutetut toimenpiteet, muutokset, ilmoitukset, päätökset ja maksut

myöntämään kantajalle 6 500 euroa korvausta tämän kanteen valmistelusta aiheutuneista kuluista

velvoittamaan Euroopan parlamentin korvaamaan oikeudenkäyntikulut kokonaisuudessaan.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kuuteen kanneperusteeseen.

1)

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu parlamentin jäsenten asemaa koskevien sääntöjen 27 artiklan rikkomiseen. Tässä säännöksessä asetetaan puhemiehistölle kielto loukata parlamentin jäsenille jo kertyneitä tai kertymässä olevia oikeuksia.

2)

Toinen kanneperuste, joka perustuu parlamentin jäsenten asemaa koskevien sääntöjen soveltamisohjeiden 76 artiklan 3 kohdan rikkomiseen. Kantajan mukaan parlamentin jäsenten asemaa koskevien sääntöjen 27 artiklan vaikutuksena on varmistaa parlamentin jäsenten asemaa koskevien sääntöjen soveltamisohjeiden eläkerahastoa koskevien säännösten eheys estämällä niiden rakennetta koskevat muutokset.

3)

Kolmas kanneperuste, joka perustuu SEU 223 artiklan 2 kohdan rikkomiseen ja parlamentin puhemiehistön toimivallan puuttumiseen siltä osin kuin puhemiehistö otti käyttöön entisten jäsenten eläkkeistä perittävän maksun, mikä ei kuulunut sen toimivaltaan, koska toimivalta tehdä parlamentin jäsenten verotusta koskevat päätökset kuuluu neuvostolle.

4)

Neljäs kanneperuste, joka perustuu oikeusvarmuuden ja luottamuksensuojan periaatteiden loukkaamiseen. Riidanalainen toimenpide toteutettiin tavalla, joka oli ristiriidassa sellaisten sitoumusten ja tekstien kanssa, jotka muodostavat vakuutteluita ja luotettavia takeita siitä, ettei vapaaehtoiseen eläkejärjestelmään tehdä enää muutoksia.

5)

Viides kanneperuste, joka koskee suhteellisuusperiaatteen loukkaamista. Parlamentti, joka on yksin vastuussa muodostuneesta taloudellisesta tilanteesta, toteutti kantajan mukaan puutteellisia ja epäoikeudenmukaisia toimenpiteitä tilanteen hoitamisen varjolla.

6)

Kuudes kanneperuste, joka koskee yhdenvertaisuusperiaatteen loukkaamista. Riidanalaisella päätöksellä on kantajan mukaan luotu epäyhdenvertainen kohtelu eläkemaksua maksavien ja eläkemaksua maksamattomien parlamentin jäsenten välille sekä parlamentin jäsenten, joille jo maksetaan eläkettä ja niiden jäsenten välille, joille ei vielä makseta eläkettä.