Asia C-791/19 R

Euroopan komissio

vastaan

Puolan tasavalta

Unionin tuomioistuimen määräys (suuri jaosto) 8.4.2020

Väliaikainen oikeussuoja – SEUT 279 artikla – Välitoimia koskeva hakemus – EUT 19 artiklan 1 kohdan toinen alakohta – Sąd Najwyższyn (ylin tuomioistuin, Puola) Izba Dyscyplinarnan (kurinpitojaosto) riippumattomuus)

  1. Euroopan unionin oikeus – Periaatteet – Oikeus tehokkaaseen oikeussuojaan – Tuomareiden riippumattomuuden periaate – Ulottuvuus

    (SEU 19 artiklan 1 kohdan toinen alakohta; Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 ja 48 artikla)

    (ks. 29, 30, 34, 65 ja 66 kohta)

  2. Jäsenvaltiot – Velvoitteet – Tehokkaan oikeussuojan takaamiseksi tarvittavista muutoksenhakukeinoista säätäminen – Tuomareiden riippumattomuutta koskevan periaatteen noudattaminen – Ylimmän tuomioistuimen uusi kurinpitojaosto, johon kuuluvat tuomarit Puolan tasavallan presidentti nimittää kansallisen tuomarineuvoston esityksestä – Periaatetta loukataan, jos oikeussubjekteille syntyy perusteltuja epäilyjä siitä, onko kurinpitojaosto ulkopuolisen vaikutusvallan ulottumattomissa ja onko se neutraali vastakkain oleviin intresseihin nähden – Arviointiperusteet – Kurinpitojaoston perustamiseen liittyneet objektiiviset olosuhteet, sen ominaispiirteet ja sen jäsenten nimittämismenettely – Kansallisen tuomarineuvoston riippumattomuus

    (SEU 2 ja SEU 19 artikla; Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklan toinen kohta)

    (ks. 31–33, 35, 68 ja 70–72 kohta)

  3. Väliaikainen oikeussuoja – Välitoimista päättävän tuomioistuimen toimivalta – Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevan kanteen yhteydessä tehty välitoimia koskeva hakemus – Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskeva kanne, jossa riitautetaan unionin oikeuden alaan kuuluvia kysymyksiä ratkaiseviin tuomareihin sovellettavaa kurinpitojärjestelmää koskevien kansallisten säännösten yhteensopivuus SEU 19 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan kanssa – Hakemus kuuluu välitoimista päättävän tuomioistuimen toimivaltaan

    (SEU 19 artiklan 1 kohdan toinen alakohta; SEUT 278 ja SEUT 279 artikla)

    (ks. 36 kohta)

  4. Väliaikainen oikeussuoja – Täytäntöönpanon lykkääminen – Välitoimet – Myöntämisedellytykset – Fumus boni juris – Kiireellisyys – Vakava ja korjaamaton vahinko – Yhtäaikaisuus – Kaikkien kysymyksessä olevien intressien vertailu – Välitoimista päättävän tuomioistuimen harkintavalta

    (SEUT 278 ja SEUT 279 artikla; unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 160 artiklan 3 kohta)

    (ks. 51 kohta)

  5. Väliaikainen oikeussuoja – Täytäntöönpanon lykkääminen – Välitoimet – Myöntämisedellytykset – Fumus boni juris – Pääasian kanteen tueksi esitettyjen perusteiden tutkiminen ensi arviolta – Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskeva kanne – Unionin oikeuden alaan kuuluvia kysymyksiä ratkaiseviin tuomareihin sovellettavaa kurinpitojärjestelmää koskevat kansalliset säännökset – Näitä tuomareita koskevia kurinpitoasioita käsittelevää elintä koskevat säännökset – Väite, joka liittyy siihen, täyttääkö perustettu elin SEU 19 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan vaatimuksen tuomareiden riippumattomuudesta – Väite, joka ei ole ensi arviolta perusteeton

    (SEU 19 artiklan 1 kohdan toinen alakohta; SEUT 278 ja SEUT 279 artikla; Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artikla)

    (ks. 52, 64, 67 ja 75–78 kohta)

  6. Väliaikainen oikeussuoja – Täytäntöönpanon lykkääminen – Välitoimet – Myöntämisedellytykset – Kiireellisyys – Vakava ja korjaamaton vahinko – Käsite – Unionin oikeuden alaan kuuluvia kysymyksiä ratkaisevia jäsenvaltion tuomareita koskevia kurinpitoasioita käsittelevän elimen riippumattomuuteen kohdistuva uhka kuuluu käsitteen alaan

    (SEU 2 artikla; SEUT 278 ja SEUT 279 artikla; unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 160 artiklan 3 kohta)

    (ks. 82–86, 89, 90, 92 ja 93 kohta)

  7. Väliaikainen oikeussuoja – Täytäntöönpanon lykkääminen – Välitoimet – Myöntämisedellytykset – Kaikkien kysymyksessä olevien intressien vertailu – Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskeva kanne – Unionin oikeuden alaan kuuluvia kysymyksiä ratkaiseviin tuomareihin sovellettavaa kurinpitojärjestelmää koskevat kansalliset säännökset – Näitä tuomareita koskevia kurinpitoasioita käsittelevää elintä koskevat säännökset – Mainitun elimen riippumattomuuteen kohdistuva uhka – Asianomaisen jäsenvaltion edut, jotka liittyvät oikeudenhoidon asemaan sen oikeusjärjestyksessä – Unionin yleisen edun ensisijaisuus

    (SEU 19 artiklan 1 kohdan toinen alakohta; SEUT 278 ja SEUT 279 artikla; Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artikla)

    (ks. 104 ja 109–113 kohta)

Tiivistelmä

Unionin tuomioistuimen suuri jaosto määräsi 8.4.2020 asiassa komissio v. Puola (C-791/19 R) antamassaan välitoimimääräyksessä Puolan tasavallan välittömästi keskeyttämään niiden kansallisten säännösten soveltamisen, jotka ovat perustana Sąd Najwyższyn (ylin tuomioistuin) Izba Dyscyplinarnan (kurinpitojaosto) toimivallalle käsitellä tuomareita koskevia kurinpitoasioita, sekä pidättäytymään siirtämästä kurinpitojaostossa vireillä olevia asioita ratkaisukokoonpanolle, joka ei täytä riippumattomuuden vaatimuksia, jotka on määritelty muun muassa 19.11.2019 annetussa tuomiossa A. K. ym. ( 1 ) Välitoimia koskeva hakemus oli tehty komission lokakuussa 2019 nostaman jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevan kanteen yhteydessä, jossa vaadittiin toteamaan, että Puola ei ole noudattanut SEU 19 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan ( 2 ) ja SEUT 267 artiklan toisen ja kolmannen kohdan ( 3 ) mukaisia velvoitteitaan, koska se on ottanut käyttöön ylimmän tuomioistuimen ja yleisten tuomioistuinten tuomareita koskevan uuden kurinpitojärjestelmän.

Tämän vuonna 2017 säädetyn uuden järjestelmän mukaan ylimmän tuomioistuimen yhteyteen perustettu kurinpitojaosto on toimivaltainen käsittelemään kyseisen tuomioistuimen tuomareita koskevia kurinpitoasioita sekä muutoksenhakuasteena yleisten tuomioistuinten tuomareita koskevia kurinpitoasioita. Komissio ( 4 ) katsoo, että kyseinen järjestelmä ei takaa kurinpitojaoston riippumattomuutta ja puolueettomuutta, koska jaostoon kuuluu pelkästään Krajowa Rada Sądownictwan (kansallinen tuomarineuvosto, jäljempänä KRS) valitsemia tuomareita ja KRS:n 15 tuomarijäsentä ovat Puolan parlamentin alahuoneen valitsemia, kun sen sijaan ennen vuoden 2017 uudistusta tuomarit valitsivat heidät keskuudestaan. Ratkaistessaan tuomion A. K. ( 5 ) taustalla olleet asiat ylimmän tuomioistuimen työ- ja sosiaaliturvaoikeudellisten asioiden jaosto katsoi 5.12.2019 ja 15.1.2020 antamissaan tuomioissa, ettei kurinpitojaostoa voida pitää unionin oikeudessa ja Puolan oikeudessa tarkoitettuna tuomioistuimena, kun otetaan huomioon sen perustamiseen liittyneet olosuhteet, sen toimivallan laajuus, sen kokoonpano sekä KRS:n osallistuminen sen muodostamiseen. Kurinpitojaosto jatkoi kuitenkin lainkäyttötoimintaansa.

Ennen komission tekemän välitoimia koskevan hakemuksen tutkimista unionin tuomioistuin hylkäsi aluksi Puolan esittämän oikeudenkäyntiväitteen hakemuksen tutkittavaksi ottamisen edellytysten puuttumisesta. Siltä osin kuin on kyse unionin tuomioistuimen toimivallasta määrätä kyseessä olevia välitoimia, unionin tuomioistuin muistutti, että vaikka lainkäytön järjestäminen jäsenvaltioissa kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltaan, jäsenvaltioiden on kuitenkin tätä toimivaltaa käyttäessään noudatettava unionin oikeuden ja erityisesti SEU 19 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan mukaisia velvoitteitaan. Unionin tuomioistuin totesi sitten, että kyseisessä määräyksessä, jossa konkretisoidaan oikeusvaltiota koskeva arvo, annetaan kansallisten tuomioistuinten ja unionin tuomioistuimen tehtäväksi taata unionin oikeuden täysimääräinen soveltaminen kaikissa jäsenvaltioissa ja yksityisillä unionin oikeuden perusteella oleva oikeussuoja. Muistutettuaan siitä, että kyseisten elinten riippumattomuuden säilyttäminen on ensiarvoisen tärkeää tällaisen suojan takaamiseksi, unionin tuomioistuin korosti, että jäsenvaltioiden on näin ollen varmistettava, että niiden oikeussuojakeinojen järjestelmään kuuluvien kansallisten tuomioistuinten tuomareihin sovellettava kurinpitojärjestelmä on tuomareiden riippumattomuuden periaatteen mukainen. Näin ollen on varmistettava erityisesti se, että kyseisten tuomioistuinten tuomareita vastaan aloitetuissa kurinpitomenettelyissä annettuja ratkaisuja valvoo elin, joka itse täyttää tehokkaan oikeussuojan edellyttämät takeet, kuten riippumattomuuden. Tässä tilanteessa unionin tuomioistuin katsoi, että sillä on sellaisen jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevan kanteen yhteydessä, jossa riitautetaan unionin oikeuden alaan kuuluvia kysymyksiä käsitteleviin tuomareihin sovellettavaa kurinpitojärjestelmää koskevien kansallisten säännösten yhteensopivuus unionin oikeuden kanssa, toimivalta määrätä välitoimista tällaisten säännösten soveltamisen keskeyttämiseksi.

Toiseksi unionin tuomioistuin muistutti välitoimia koskevan hakemuksen aineellisen tutkimisen yhteydessä edellytyksistä, joiden täyttyessä välitoimista päättävä tuomari voi määrätä välitoimesta. Näiden edellytysten mukaisesti on osoitettava, että tällaisen toimen myöntäminen ilmeisesti on tosiasiallisesti ja oikeudellisesti perusteltua (fumus boni juris) ja että toimenpide on kiireellinen siinä mielessä, että hakijan etuja koskevan vakavan ja korjaamattoman vahingon välttämiseksi on tarpeen, että näistä toimista määrätään ja niiden vaikutukset alkavat jo ennen pääasian ratkaisua. Välitoimista päättävän tuomarin on myös tarvittaessa vertailtava kaikkia kysymyksessä olevia intressejä.

Fumus boni juris -edellytyksen täyttymisen osalta unionin tuomioistuin korosti ensiksi, että tämä edellytys täyttyy, jos ainakin jokin välitoimia hakevan asianosaisen pääasiassa nostaman kanteen tueksi esittämistä perusteista vaikuttaa siltä, että sille ilmeisesti on vakavasti otettava perustelu. Antamatta asiaratkaisua perusteista, joihin asianosaiset ovat vedonneet jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevan kanteen yhteydessä, unionin tuomioistuin totesi tässä tapauksessa, että kun otetaan huomioon komission esittämät tosiasioita koskevat seikat ja erityisesti 24.6.2019 annetussa tuomiossa komissio v. Puola (ylimmän tuomioistuimen riippumattomuus) ( 6 ) ja tuomiossa A. K. esitetyt tulkintaa koskevat seikat, niin perustelut, joihin jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevan kanteen yhteydessä vedotaan sen osoittamiseksi, että kurinpitojaosto ei ole riippumaton ja puolueeton, vaikuttavat siltä, että niille ilmeisesti on vakavasti otettava perustelu.

Unionin tuomioistuin katsoi, että kiireellisyyttä koskevan edellytyksen on tässä tapauksessa osoitettu täyttyvän. Jo ylimmän tuomioistuimen tuomareiden ja yleisten tuomioistuinten tuomareiden näköpiirissä oleva riski joutua kurinpitomenettelyyn, joka voi johtaa asian saattamiseen sellaisen elimen käsiteltäväksi, jonka riippumattomuutta ei ole taattu, voi nimittäin sellaisenaan heikentää heidän omaa riippumattomuuttaan ja näin ollen unionin oikeuteen perustuvien yksityisten oikeuden tehokasta turvaamista. Unionin tuomioistuin katsoi tästä seuraavan, että riidanalaisten säännösten, joissa annetaan toimivalta ylimmän tuomioistuimen tuomareita ja yleisten tuomioistuinten tuomareita koskevien kurinpitoasioiden käsittelyyn sellaiselle elimelle, jonka riippumattomuutta ei voida taata, soveltaminen on omiaan aiheuttamaan vakavaa ja korjaamatonta vahinkoa unionin oikeusjärjestykselle.

Lopuksi unionin tuomioistuin vertaili kyseessä olevia intressejä. Se päätyi katsomaan intressivertailun lopputuloksen puoltavan komission hakemien välitoimien myöntämistä todettuaan muun muassa, ettei näiden toimien myöntäminen merkitsisi kurinpitojaoston lakkauttamista vaan ainoastaan sen toiminnan väliaikaista keskeyttämistä lopullisen tuomion julistamiseen asti. Lisäksi se katsoi, että koska mainittujen toimien myöntäminen merkitsisi sitä, että kurinpitojaostossa vireillä olevien asioiden käsittelyä on lykättävä lopullisen tuomion julistamiseen asti, näiden asioiden lykkäämisestä asianomaisille oikeussubjekteille aiheutuva haitta olisi pienempi kuin haitta, joka aiheutuisi näiden asioiden käsittelystä sellaisessa elimessä, jonka osalta ei voida ensi näkemältä sulkea pois sitä, että kyseinen elin ei ole riippumaton ja puolueeton.

( 1 ) Tuomio 19.11.2019, A. K. ym. (ylimmän tuomioistuimen kurinpitojaoston riippumattomuus) (C-585/18, C-624/18 ja C-625/18, EU:C:2019:982; jäljempänä tuomio A. K.).

( 2 ) Tämän määräyksen mukaan ”jäsenvaltiot säätävät tarvittavista muutoksenhakukeinoista tehokkaan oikeussuojan takaamiseksi unionin oikeuteen kuuluvilla aloilla”.

( 3 ) Nämä määräykset koskevat unionin tuomioistuimen toimivaltaa ratkaista ennakkoratkaisukysymyksiä. Kyseisen artiklan toisessa ja kolmannessa kohdassa määrätään seuraavaa: ”Jos tällainen kysymys tulee esille jäsenvaltion tuomioistuimessa, tämä tuomioistuin voi, jos se katsoo, että kysymys on ratkaistava, jotta se voi antaa päätöksen, pyytää Euroopan unionin tuomioistuinta ratkaisemaan sen.

Jos tällainen kysymys tulee esille sellaisessa kansallisessa tuomioistuimessa käsiteltävänä olevassa asiassa, jonka päätöksiin ei kansallisen lainsäädännön mukaan saa hakea muutosta, tämän tuomioistuimen on saatettava kysymys Euroopan unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi.”

( 4 ) Belgian, Tanskan, Alankomaiden, Suomen ja Ruotsin tukemana.

( 5 ) Kyseisessä 19.11.2019 annetussa tuomiossa A. K. ym. (ylimmän tuomioistuimen kurinpitojaoston riippumattomuus) (C-585/18, C-624/18 ja C-625/18, EU:C:2019:982) unionin tuomioistuin totesi muun muassa, että unionin oikeus on esteenä sille, että unionin oikeuden soveltamista koskevat riidat ”voivat kuulua sellaisen elimen yksinomaiseen toimivaltaan, joka ei ole riippumaton ja puolueeton tuomioistuin – –.Tästä on kyse, jos objektiiviset olosuhteet, joissa asianomainen elin on perustettu, ja kyseisen elimen ominaispiirteet sekä se tapa, jolla sen jäsenet on nimitetty, ovat omiaan herättämään yksityisissä perusteltuja epäilyjä siltä osin, onko kyseinen elin täysin ulkopuolisen vaikutusvallan ja erityisesti lainsäädäntö- ja toimeenpanovallan välittömän tai välillisen vaikutusvallan ulottumattomissa, ja siltä osin, onko mainittu elin neutraali vastakkain oleviin intresseihin nähden, ja ne voivat siis johtaa siihen, ettei mainittu elin näytä riippumattomalta tai puolueettomalta, mikä on omiaan heikentämään sitä luottamusta, jota oikeuslaitoksen on herätettävä mainituissa yksityisissä demokraattisessa yhteiskunnassa.”

( 6 ) Tuomio 24.6.2019, komissio v. Puola (ylimmän tuomioistuimen riippumattomuus) (C-619/18, EU:C:2019:531).