Yhdistetyt asiat C-357/19, C-379/19, C-547/19, C-811/19 ja C-840/19
Rikosasiat, joissa vastaajina ovat
PM ym.
(Înalta Curte de Casallini Justillien ja Tribunalul Bihorin esittämät ennakkoratkaisupyynnöt)
Unionin tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 21.12.2021
Ennakkoratkaisupyyntö – Päätös 2006/928/EY – Yhteistyötä ja Romanian edistymisen seurantaa koskeva järjestelmä tiettyjen arviointiperusteiden täyttämiseksi oikeuslaitoksen uudistamisen ja korruption torjunnan alalla – Luonne ja oikeusvaikutukset – Romaniaa sitova luonne – Oikeusvaltio – Tuomioistuinten riippumattomuus – SEU 19 artiklan 1 kohdan toinen alakohta – Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artikla – Korruption torjunta – Unionin taloudellisten etujen suojaaminen – SEUT 325 artiklan 1 kohta – Taloudellisten etujen suojaamisesta tehty yleissopimus – Rikosoikeudelliset menettelyt – Curtea Constituționalăn (perustuslakituomioistuin, Romania) tuomiot, jotka koskevat tiettyjen todisteiden antamisen laillisuutta ja vakavaa korruptiota koskevia asioita käsittelevien ratkaisukokoonpanojen kokoonpanoa – Kansallisten tuomioistuinten velvollisuus varmistaa Curtea Constituționalăn ratkaisujen täytäntöönpano – Tuomareiden kurinpidollinen vastuu näiden ratkaisuiden noudattamisen laiminlyönnistä – Toimivalta jättää soveltamatta Curtea Constituționalăn ratkaisuja, jotka ovat unionin oikeuden vastaisia – Unionin oikeuden ensisijaisuus
Euroopan unionin oikeus – Unionin tavoitteet ja arvot – Arvot – Oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen – Ulottuvuus – Liittyminen unioniin – Sopimus Romanian liittymisestä Euroopan unioniin – Yhteistyötä ja seurantaa koskeva järjestelmä – Päätös 2006/928 – Sitovuus – Soveltamisala – Komission kyseisen päätöksen perusteella antamien kertomusten huomioon ottaminen
(SEU 2 artikla, SEU 4 artiklan 3 kohta, SEU 19 artikla ja SEU 49 artikla; SEUT 288 artiklan neljäs kohta; vuoden 2005 liittymissopimuksen 2, 37 ja 38 artikla sekä liite IX; komission päätöksen 2006/928 johdanto-osan toisesta kuudenteen ja yhdeksäs perustelukappale, 1, 2 ja 4 artikla ja liite)
(ks. 156, 158–165 ja 167–175 kohta sekä tuomiolauselman 1 kohta)
Euroopan unionin omat varat – Unionin taloudellisten etujen suojaaminen – Petosten ja muun laittoman toiminnan torjunta – Jäsenvaltioiden velvollisuus ottaa käyttöön tehokkaita ja ennaltaehkäiseviä seuraamuksia – Petoksen ja muun lainvastaisen toiminnan käsitteet – Korruptio – Korruption yritys kuuluu korruption käsitteeseen
(SEUT 325 artiklan 1 kohta; vuoden 2005 liittymissopimuksen liite IX; Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta tehdyn yleissopimuksen 1 artiklan 1 kappale ja 2 artiklan 1 kappale; komission päätös 2006/928)
(ks. 181–189 kohta)
Euroopan unionin omat varat – Unionin taloudellisten etujen suojaaminen – Petosten ja muun laittoman toiminnan torjunta – Jäsenvaltioiden velvollisuus ottaa käyttöön tehokkaita ja ennaltaehkäiseviä seuraamuksia – Ulottuvuus – Kansallinen lainsäädäntö tai käytäntö, joka edellyttää petosta ja lahjontaa koskevien tuomioiden uudelleentutkimista – Systeeminen rankaisematta jäämisen riski, jota ei voida hyväksyä
(SEUT 325 artiklan 1 kohta; vuoden 2005 liittymissopimuksen liite IX; Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta tehdyn yleissopimuksen 1 artiklan 1 kohta ja 2 artikla; Komission päätös 2006/928)
(ks. 190-194, 197, 200–203 ja 213 kohta sekä tuomiolauselman 2 kohta)
Euroopan unionin omat varat – Unionin taloudellisten etujen suojaaminen – Petosten ja muun laittoman toiminnan torjunta – Jäsenvaltioiden velvollisuus ottaa käyttöön tehokkaita ja ennaltaehkäiseviä seuraamuksia – Soveltamisala – Kansallisen tuomioistuimen velvollisuus – Perusoikeuksien kunnioittaminen – Oikeus tehokkaaseen oikeussuojaan – Oikeus riippumattomaan ja puolueettomaan tuomioistuimeen, joka on etukäteen laillisesti perustettu – Ulottuvuus – Korruptiota koskevia asioita käsittelevien tuomareiden arpominen – Korruptiota koskevia asioita käsittelevien tuomareiden erikoistuminen – Systeemisen rankaisematta jäämisen riskin aiheuttavan kansallisen suojastandardin soveltaminen, jota ei voida hyväksyä
(SEUT 325 artiklan 1 kohta; Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklan toinen kohta, 51 artiklan 1 kohta ja 53 artikla; Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta tehdyn yleissopimuksen 1 artiklan 1 kohta ja 2 artikla; komission päätös 2006/928)
(ks. 204–206 ja 211–213 kohta sekä tuomiolauselman 2 kohta)
Euroopan unionin oikeus – Periaatteet – Oikeus tehokkaaseen oikeussuojaan – Tuomareiden riippumattomuutta koskeva periaate – Ulottuvuus
(SEU 2 artikla ja SEU 19 artiklan 1 kohdan toinen alakohta; Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklan toinen kohta; päätöksen 2006/928 johdanto-osan kolmas perustelukappale ja liite)
(ks. 217–226 kohta)
Jäsenvaltiot – Velvoitteet – Tarvittavista muutoksenhakukeinoista säätäminen tehokkaan oikeussuojan takaamiseksi – Tuomareiden riippumattomuutta koskevan periaatteen noudattaminen – Yleisiä tuomioistuimia sitova perustuslakituomioistuimen tasoinen oikeuskäytäntö – Hyväksyttävyys – Edellytykset – Toimivallan jaon periaatteen kunnioittaminen – Perustuslakituomioistuimen riippumattomuus
(SEU 2 artikla ja SEU 19 artiklan 1 kohdan toinen alakohta; Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artikla; päätöksen 2006/928 johdanto-osan kolmas perustelukappale ja liite)
(ks. 227–230, 232–234, 236, 242 ja 263 kohta sekä tuomiolauselman 3 kohta)
Jäsenvaltiot – Velvoitteet – Tarvittavista muutoksenhakukeinoista säätäminen tehokkaan oikeussuojan takaamiseksi – Tuomareiden riippumattomuutta koskevan periaatteen noudattaminen – Tuomareiden kurinpidollinen vastuu – Soveltamisala – Kansallinen lainsäädäntö, jossa säädetään tämän vastuun syntymisestä perustuslain tasoisen oikeuskäytännön noudattamatta jättämisen varalta, jota ei voida hyväksyä
(SEU 2 artikla ja SEU 19 artiklan 1 kohdan toinen alakohta; Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artikla; päätöksen 2006/928 johdanto-osan kolmas perustelukappale ja liite)
(ks. 238, 242 ja 263 kohta sekä tuomiolauselman 3 kohta)
Euroopan unionin oikeus – Ensisijaisuus – Ulottuvuus – Tulkinta – Unionin tuomioistuinten yksinomainen toimivalta
(SEU 4 artiklan 2 kohta ja SEU 19 artiklan 1 kohta)
(ks. 245–254 kohta)
Jäsenvaltiot – Velvoitteet – Tarvittavista muutoksenhakukeinoista säätäminen tehokkaan oikeussuojan takaamiseksi – Tuomareiden riippumattomuutta koskevan periaatteen noudattaminen – Ensisijaisuus – Välitön oikeusvaikutus – Kansallisten tuomioistuinten velvollisuudet – Kansallinen lainsäädäntö, jossa kielletään yleistä tuomioistuinta kurinpitoseuraamuksen uhalla soveltamasta unionin oikeuden vastaista perustuslaillista oikeuskäytäntöä, jota ei voida hyväksyä
(SEU 4 artikla ja SEU 19 artiklan 1 kohdan toinen alakohta; SEUT 267 artikla ja SEU 325 artiklan 1 kohta; komission päätöksen 2006/928 liite)
(ks. 256-260, 262 ja 263 kohta sekä tuomiolauselman 4 kohta)
Tiivistelmä
Unionin oikeus on esteenä Curtea Constituționalăn oikeuskäytännön soveltamiselle, koska se yhdessä vanhentumista koskevien kansallisten säännösten kanssa luo systeemisen rankaisematta jäämisen riskin
Unionin oikeuden ensisijaisuus edellyttää, että kansallisilla tuomioistuimilla on toimivalta jättää soveltamatta Curtea Constituționalăn ratkaisuja, jotka ovat unionin oikeuden vastaisia ilman, että ne voivat joutua kurinpidolliseen vastuuseen
Käsiteltävänä olevat asiat ovat jatkoa oikeuslaitoksen uudistamiselle korruption torjuntaa koskevissa asioissa Romaniassa, ja unionin tuomioistuin on jo antanut uudistamista koskevan aiemman tuomion. ( 1 ) Tätä uudistusta on seurattu vuodesta 2007 lähtien unionin tasolla päätöksellä 2006/928 ( 2 ) Romanian liittyessä Euroopan unioniin käyttöön otetun yhteistyötä ja seurantaa koskevan järjestelmän (jäljempänä yhteistyö- ja seurantajärjestelmä) nojalla.
Nämä asiat nostavat esiin kysymyksen siitä, voiko petoksia ja lahjontaa koskeviin asioihin sovellettavia rikosoikeudellisen menettelyn sääntöjä koskevien Curtea Constituțională a Româniein (perustuslakituomioistuin, Romania) eri ratkaisuihin perustuvan oikeuskäytännön soveltaminen olla ristiriidassa unionin oikeuden ja muun muassa niiden säännösten ja määräysten kanssa, joilla on tarkoitus turvata unionin taloudellisia etuja sekä taata tuomioistuinten riippumattomuus ja oikeusvaltion arvo, ja unionin oikeuden ensisijaisuuden periaatteen kanssa.
Asioissa C-357/19, C-547/19, C-811/19 ja C-840/19, Înalta Curte de Casaţie şi Justiţie oli tuominnut useita henkilöitä, mukaan lukien entisiä parlamentin jäseniä ja ministereitä, arvonlisäveropetoksista sekä korruptiosta ja vaikutusvallan väärinkäytöstä erityisesti unionin varojen hallinnoinnin yhteydessä. Curtea Constituțională kumosi nämä tuomiot ratkaisukokoonpanojen lainvastaisen kokoonpanon vuoksi yhtäältä sillä perusteella, että asiat, jotka Înalta Curte de Casaţie şi Justiţie oli ratkaissut ensimmäisenä oikeusasteena, olisi pitänyt ratkaista korruptioon erikoistuneessa ratkaisukokoonpanossa, ( 3 ) ja toisaalta sillä perusteella, että asioissa, jotka Înalta Curte de Casaţie şi Justiţie oli ratkaissut muutoksenhakuasteena, kaikki ratkaisukokoonpanon tuomarit olisi pitänyt nimittää arvonnalla. ( 4 )
Asiassa C-379/19 nostettiin Tribunalul Bihorissa (Bihorin alioikeus, Romania) rikossyytteitä useita henkilöitä vastaan; heitä syytettiin korruptio- ja vaikutusvaltarikoksista. Kyseinen tuomioistuin on joutunut todisteiden pois jättämistä koskevan vaatimuksen yhteydessä soveltamaan Curtea Constituționalăn oikeuskäytäntöä, jossa todetaan yhteistyössä Romanian tiedustelupalvelun kanssa rikosasioissa suoritetun todisteiden keräämisen perustuslain vastaiseksi, mikä johtaa siihen, että asianomaiset todisteet jätettiin taannehtivasti rikosoikeudellisen menettelyn ulkopuolelle. ( 5 )
Näissä asiayhteyksissä Înalta Curte de Casaţie şi Justiţie ja Tribunalul Bihor esittivat unionin tuomioistuimelle kysymyksiä näiden Curtea Constituționalăn ratkaisujen yhteensoveltuvuudesta unionin oikeuden kanssa. ( 6 ) Ensinnäkin Tribunalul Bihor pohtii, onko yhteistyö- ja seurantajärjestelmä ja komission kyseisen mekanismin puitteissa laatimat kertomukset luonteeltaan sitovia. ( 7 ) Seuraavaksi Înalta Curte de Casaţie şi Justiţie nostaa esiin kysymyksen mahdollisesta systeemisen rankaisematta jäämisen riskistä petosten ja lahjonnan torjunnassa. Lopuksi kyseiset tuomioistuimet tiedustelevat myös, voivatko ne unionin oikeuden ensisijaisuuden ja tuomioistuinten riippumattomuuden periaatteiden nojalla jättää soveltamatta Curtea Constituționalăn tuomiota, koska Romanian oikeuden mukaan se, että tuomarit eivät noudata Curtea Constituționalăn tuomiota, merkitsee kurinpitomenettelyllistä virhettä.
Unionin tuomioistuimen arviointi asiasta
Yhteistyö- ja seurantajärjestelmän sitovuus
Unionin tuomioistuin, joka kokoontuu suuren jaoston kokoonpanossa, vahvistaa aikaisempaan tuomioon perustuvan oikeuskäytäntönsä, jonka mukaan yhteistyö- ja seurantajärjestelmä velvoittaa Romaniaa kaikilta osiltaan. ( 8 ) Näin ollen unionin toimielinten ennen liittymistä antamat säädökset sitovat Romaniaa sen unioniin liittymisestä lähtien. Asian laita on näin päätöksen 2006/928 osalta, joka velvoittaa Romaniaa kaikilta osiltaan niin kauan kuin sitä ei ole kumottu. Viitetavoitteet, joilla pyritään varmistamaan oikeusvaltion kunnioittaminen, ovat myös luonteeltaan sitovia. Romanian on siis toteutettava näiden tavoitteiden toteuttamiseksi tarpeelliset toimenpiteet komission laatimissa kertomuksissa esitetyt suositukset huomioon ottaen. ( 9 )
Velvollisuus säätää tehokkaita ja ennalta ehkäiseviä seuraamuksia unionin taloudellisia etuja vahingoittavista petosrikoksista ja lahjontarikoksista
Unionin oikeus on esteenä Curtea Constituționalăn sellaisen oikeuskäytännön soveltamiselle, joka johtaa sääntöjenvastaisesti muodostettujen ratkaisukokoonpanojen antamien tuomioiden kumoamiseen siltä osin kuin se yhdessä vanhentumista koskevien kansallisten säännösten kanssa aiheuttaa systeemisen riskin siitä, että unionin taloudellisia etuja vahingoittavia vakavia petoksia merkitsevät teot jäävät rankaisematta.
Ensinnäkin on todettava, että vaikka oikeuslaitoksen järjestämistä jäsenvaltioissa koskevat säännöt, jotka koskevat tuomioistuinten organisaatiota jäsenvaltioissa, ja erityisesti säännöt, jotka koskevat petoksia ja korruptiota käsittelevien ratkaisukokoonpanojen muodostamista, kuuluvat lähtökohtaisesti jäsenvaltioiden toimivaltaan, unionin tuomioistuin muistuttaa, että niiden on kuitenkin noudatettava unionin oikeudesta niille johtuvia velvoitteita.
Näitä velvoitteita ovat kaiken lainvastaisen toiminnan torjunta tehokkaiden ja ennalta ehkäisevien seuraamusten avulla, ja tähän kuuluvat unionin taloudellisia etuja vahingoittavat korruptiorikokset. ( 10 ) Romanian osalta tätä velvollisuutta täydentää sille päätöksen 2006/928 mukaisesti kuuluva velvollisuus torjua tehokkaasti korruptiota ja erityisesti korkean tason korruptiota.
Tämä tehokkuuden vaatimus koskee väistämättä näitä rikoksia koskevia syytteitä ja niistä määrättäviä seuraamuksia, koska jos näitä etuja vahingoittavista petosrikoksista ja korruptiosta yleensä määrättäviä seuraamuksia ei panna tehokkaasti täytäntöön, ne eivät voi olla tehokkaita ja ennalta ehkäiseviä. Tämän jälkeen unionin tuomioistuin toteaa, että ensi sijassa kansallisen lainsäätäjän tehtävänä on toteuttaa tarvittavat toimenpiteet sen takaamiseksi, ettei mainittuihin rikoksiin sovellettava menettelyllinen järjestelmä aiheuta systeemistä riskiä siitä, että tällaisista teoista ei määrätä rangaistuksia. Kansallisten tuomioistuinten on jätettävä soveltamatta kansallisia säännöksiä, jotka estävät tehokkaiden ja ennalta ehkäisevien seuraamusten soveltamisen.
Nyt käsiteltävässä asiassa kyseessä olevan Curtea Constituționalăn oikeuskäytännön soveltaminen johtaa siihen, että kyseessä olevat petoksia ja korruptiota koskevat asiat on tutkittava uudelleen tarvittaessa useaan kertaan ensimmäisessä oikeusasteessa ja/tai muutoksenhaussa. Kun otetaan huomioon tällaisen uudelleenkäsittelyn monimutkaisuus ja kesto, se väistämättä pidentää niitä vastaavien rikosoikeudenkäyntien kestoa. Sen lisäksi, että Romania on sitoutunut lyhentämään korruptiota koskevien menettelyiden kestoa, unionin tuomioistuin muistuttaa, että kun otetaan huomioon kyseiselle jäsenvaltiolle päätöksen 2006/928 nojalla kuuluvat erityiset velvoitteet, näitä asioita koskeva kansallinen lainsäädäntö ja käytäntö eivät saa johtaa korruptiorikoksia koskevan tutkinnan keston pidentymiseen tai millään muullakaan tavoin korruption torjunnan heikkenemiseen. ( 11 ) Lisäksi kun otetaan huomioon kansalliset vanhentumissäännöt, kyseessä olevien asioiden uudelleentarkastelu voi johtaa rikosten vanhentumiseen ja estää sen, että Romanian valtion korkeimpia tehtäviä hoitavat henkilöt, jotka ovat tehtäviensä hoitamisen yhteydessä syyllistyneet vakaviin petos- ja/tai korruptiorikoksiin, välttyvät tehokkailta ja ennalta ehkäiseviltä seuraamuksilta. Näin ollen rankaisematta jäämisen riskistä tulee systeeminen tämän henkilöryhmän osalta ja se vaarantaisi korkean tason korruption torjumista koskevan tavoitteen.
Lopuksi unionin tuomioistuin muistuttaa, että velvollisuus varmistaa, että tällaisista rikoksista määrätään tehokkaita ja ennalta ehkäiseviä rikosoikeudellisia seuraamuksia ei vapauta ennakkoratkaisua pyytänyttä tuomioistuinta tutkimasta, onko Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklassa taattuja perusoikeuksia noudatettu, eikä kyseinen tuomioistuin voi soveltaa perusoikeuksien suojan kansallista tasoa, johon sisältyy tällainen systeemisen rankaisematta jäämisen vaara. Tästä artiklasta johtuvat vaatimukset eivät kuitenkaan estä korruptiota käsittelevien ratkaisukokoonpanojen erikoistumista ja kokoonpanoa koskevan Curtea Constituționalăn oikeuskäytännön mahdollista soveltamatta jättämistä.
Tuomioistuinten riippumattomuuden takaaminen
Unionin oikeus ei ole esteenä sille, että Curtea Constituționalăn ratkaisut sitovat yleisiä tuomioistuimia edellyttäen, että taataan kyseisen tuomioistuimen riippumattomuus erityisesti lainsäädäntö- ja täytäntöönpanovallasta. Tämä oikeus on sitä vastoin esteenä sille, että kansallisten tuomareiden kurinpidollinen vastuu syntyy kaikkien tällaisten päätösten noudattamatta jättämisen vuoksi.
Ensinnäkin on niin, että koska unionin oikeuden noudattamisen varmistamiseen tarkoitetun tehokkaan tuomioistuinvalvonnan olemassaolo on erottamaton osa oikeusvaltiota, kaikkien tuomioistuinten, joita pyydetään soveltamaan tai tulkitsemaan unionin oikeutta, on täytettävä tehokkaan oikeussuojan vaatimukset. Tätä varten tuomioistuinten riippumattomuus on ensiarvoisen tärkeää. Tältä osin tuomareiden on oltava suojassa sellaisilta ulkoisilta toimenpiteiltä tai painostuksilta, jotka voivat vaarantaa heidän riippumattomuutensa. Oikeusvaltion toiminnalle ominaisen toimivallanjaon periaatteen mukaisesti tuomioistuinten riippumattomuus lainsäädäntö- ja toimeenpanovallasta on lisäksi taattava.
Toiseksi on niin, että vaikka unionin oikeudessa ei velvoiteta jäsenvaltioita noudattamaan tiettyä perustuslaillista mallia, jolla säänneltäisiin valtiolle kuuluvien eri toimivaltuuksien välisiä suhteita, unionin tuomioistuin toteaa, että jäsenvaltioiden on kuitenkin noudatettava muun muassa tästä oikeudesta johtuvia tuomioistuinten riippumattomuuden vaatimuksia. Näin ollen Curtea Constituționalăn ratkaisut voivat sitoa yleisiä tuomioistuimia, kunhan kansallisessa oikeudessa taataan tämän tuomioistuimen riippumattomuus muun muassa lainsäädäntö- ja täytäntöönpanovallasta. Jos kansallisessa oikeudessa ei sitä vastoin taata tätä riippumattomuutta, unionin oikeus on esteenä tällaiselle kansalliselle lainsäädännölle tai käytännölle, koska tällainen perustuslakituomioistuin ei kykene varmistamaan unionin oikeudessa edellytettyä tehokasta oikeussuojaa.
Kolmanneksi on niin, että tuomioistuinten riippumattomuuden varmistamiseksi kurinpitojärjestelmään on sisällyttävä tarvittavat takeet, jotta vältetään vaara siitä, että tällaista järjestelmää käytetään tuomioistuinratkaisujen sisällön poliittisen valvonnan järjestelmänä. Tältä osin se, että tuomioistuimen ratkaisu sisältää mahdollisen virheen kansallisen oikeuden ja unionin oikeuden sääntöjen tulkinnassa ja soveltamisessa taikka tosiseikkojen ja todisteiden arvioinnissa, ei voi yksinään johtaa siihen, että kyseessä oleva tuomari joutuu kurinpidolliseen vastuuseen. Tuomarin kurinpidollisen vastuun syntymisen tuomioistuinratkaisusta on nimittäin rajoituttava täysin poikkeuksellisiin tapauksiin, joita säännellään takeilla, joilla pyritään välttämään kaikki vaara tuomioistuinratkaisujen sisältöön kohdistuvasta ulkoisesta painostuksesta. Kansallinen lainsäädäntö, jonka mukaan se, että kansalliset yleiset tuomioistuimet eivät noudata Curtea Constituționalăn ratkaisuja, merkitsee heidän kurinpidollisen vastuunsa syntymistä, ei täytä näitä edellytyksiä.
Unionin oikeuden ensisijaisuus
Unionin oikeuden ensisijaisuuden periaate on esteenä sille, että kansalliset tuomioistuimet eivät kurinpitoseuraamusten uhalla voi jättää soveltamatta Curtea Constituționalăn unionin oikeuden vastaisia ratkaisuja.
Unionin tuomioistuin muistuttaa, että se on vahvistanut ETY:n perustamissopimusta koskevassa oikeuskäytännössään periaatteen, jonka mukaan yhteisön oikeus on ensisijainen jäsenvaltioiden oikeuteen nähden. Unionin tuomioistuin on todennut tästä, että siitä, että ETY:n perustamissopimuksella perustettiin oma oikeusjärjestys, jonka jäsenvaltiot ovat vastavuoroisuuden perusteella hyväksyneet, seuraa, etteivät ne voi asettaa myöhemmälle yksipuoliselle toimenpiteelle etusijaa tähän oikeusjärjestykseen nähden eivätkä vedota mihinkään kansallisen oikeuden sääntöön ETY:n perustamissopimuksesta johtuvaa oikeutta vastaan, koska muuten perustamissopimukseen perustuva oikeus menettäisi yhteisöluonteensa ja itse yhteisön oikeudellinen perusta saatettaisiin kyseenalaiseksi. Yhteisön oikeuden täytäntöönpanon tehokkuus ei voi myöskään vaihdella jäsenvaltiosta toiseen myöhemmän kansallisen lainsäädännön hyväksi vaarantamatta ETY:n perustamissopimuksen tavoitteiden saavuttamista tai aiheuttamatta perustamissopimuksessa kiellettyä kansalaisuuteen perustuvaa syrjintää. Unionin tuomioistuin on siten katsonut, että vaikka ETY:n perustamissopimus on tehty kansainvälisenä sopimuksena, se on oikeusyhteisön perustuslakia vastaava asiakirja ja että täten perustetun yhteisön oikeusjärjestyksen olennaiset ominaispiirteet ovat erityisesti sen ensisijaisuus jäsenvaltioiden oikeuteen nähden ja useiden niiden kansalaisiin ja niihin itseensä sovellettavien määräysten välitön oikeusvaikutus.
Unionin tuomioistuin toteaa kuitenkin, että nämä unionin oikeusjärjestyksen olennaiset ominaispiirteet ja unionin oikeuden noudattamisen tärkeys on vahvistettu ratifioimalla varaumitta ETY:n perustamissopimuksen muuttamisesta tehdyt sopimukset ja erityisesti Lissabonin sopimus. Jäsenvaltioiden hallitusten edustajat muistuttivat nimittäin Lissabonin sopimusta hyväksyessään nimenomaisesti tämän sopimuksen hyväksyneen hallitustenvälisen konferenssin päätösasiakirjaan liitetyssä julistuksessaan N:o 17 Euroopan unionin oikeuden ensisijaisuudesta, että unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan perussopimukset ja unionin niiden nojalla antama lainsäädäntö ovat ensisijaisia jäsenvaltioiden oikeuteen nähden mainitussa oikeuskäytännössä määriteltyjen edellytysten mukaisesti.
Unionin tuomioistuin lisää, että koska SEU 4 artiklan 2 kohdassa määrätään, että unioni kunnioittaa jäsenvaltioiden tasa-arvoa perussopimuksissa, unioni voi kunnioittaa tällaista yhdenvertaisuutta vain, jos jäsenvaltioiden on unionin oikeuden ensisijaisuuden periaatteen nojalla mahdotonta asettaa mille tahansa myöhemmälle yksipuoliselle toimenpiteelle etusijaa unionin oikeusjärjestykseen nähden. Tässä asiayhteydessä unionin tuomioistuin katsoo vielä, että käyttäessään tätä yksinomaista toimivaltaansa tulkita unionin oikeutta lopullisesti, sen on täsmennettävä unionin oikeuden ensisijaisuuden periaatteen soveltamisalaa unionin oikeuden merkityksellisten säännösten kannalta, eikä tämä soveltamisala voi riippua kansallisen oikeuden säännösten tulkinnasta eikä kansallisen tuomioistuimen unionin oikeussäännöistä tekemästä tulkinnasta, joka ei vastaa unionin tuomioistuimen tulkintaa.
Unionin tuomioistuimen mukaan unionin oikeuden ensisijaisuuden periaatteen vaikutukset koskevat kaikkia jäsenvaltion elimiä kansallisten säännösten, perustuslaintasoiset säännökset mukaan lukien, voimatta tätä estää. Kansallisten tuomioistuinten on jätettävä omasta aloitteestaan soveltamatta kansalliset säännökset tai käytännöt, jotka ovat ristiriidassa sellaisen unionin oikeuden säännöksen tai määräyksen kanssa, jolla on välitön oikeusvaikutus, ilman että niiden on pyydettävä tai odotettava, että tällainen kansallisen säännös tai käytäntö ensin poistetaan lainsäädäntöteitse tai jollakin muulla perustuslain mukaisella keinolla.
Lisäksi se, että kansalliset tuomioistuimet eivät joudu kurinpitomenettelyihin tai niille ei määrätä kurinpitoseuraamuksia sen vuoksi, että ne ovat käyttäneet mahdollisuutta saattaa asia unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi SEUT 267 artiklan nojalla, joka kuuluu niiden yksinomaiseen toimivaltaan, on niiden riippumattomuuteen erottamattomasti liittyvä tae. Näin ollen tilanteessa, jossa kansallinen yleinen tuomioistuin katsoo unionin tuomioistuimen tuomion valossa, että kansallisen perustuslakituomioistuimen oikeuskäytäntö on ristiriidassa unionin oikeuden kanssa, se, että kansallinen tuomioistuin jättää soveltamatta mainittua oikeuskäytäntöä, ei voi synnyttää sen kurinpidollista vastuuta.
( 1 ) Tuomio 18.5.2021, Asociația Forumul Judecătorilor din România ym. (C-83/19, C-127/19, C-195/19, C-291/19, C-355/19 ja C-397/19, EU:C:2021:393).
( 2 ) Yhteistyötä ja Romanian edistymisen seurantaa koskevan järjestelmän perustamisesta tiettyjen arviointiperusteiden täyttämiseksi oikeuslaitoksen uudistamisen ja korruption torjunnan alalla 13.12.2006 tehty komission päätös 2006/928/EY (EUVL 2006, L 354, s. 56).
( 3 ) Tuomio 3.7.2019, nro 417/2019.
( 4 ) Tuomio 7.11.2018, nro 685/2018.
( 5 ) Tuomio 16.2.2016, nro 51/2016, tuomio 4.5.2017, nro 302/2017 ja tuomio 16.1.2019, nro 26/2019.
( 6 ) SEU 2 artikla ja SEU 19 artiklan 1 kohdan toinen alakohta, SEUT 325 artiklan 1 kohta, Euroopan unionista tehdyn sopimuksen K.3 artiklan perusteella yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta tehdyn yleissopimuksen, joka on allekirjoitettu Brysselissä 26.7.1995 (EYVL 1995, C 316, s. 49) 2 artikla ja päätös 2006/928.
( 7 ) Perustuslakituomioistuimen 6.3.2018 antaman tuomion nro 104/2018 mukaan päätös 2006/928 ei ole normi, johon perustuslainmukaisuuden valvonnassa voitaisiin viitata.
( 8 ) Tuomio 18.5.2021, Asociația Forumul Judecătorilor din România ym. (C-83/19, C-127/19, C-195/19, C-291/19, C-355/19 ja C-397/19, EU:C:2021:393).
( 9 ) SEU 4 artiklan 3 kohdassa ilmaistun vilpittömän yhteistyön periaatteen nojalla.
( 10 ) SEUT 325 artiklan 1 kohdan mukaisesti.
( 11 ) Bulgarian tasavallan ja Romanian liittymisehdoista ja niiden sopimusten mukautuksista, joihin Euroopan unioni perustuu, tehdyn asiakirjan (EUVL 2005, L 157, s. 203) liitteessä IX olevan I kohdan 5 alakohta.