JULKISASIAMIEHEN RATKAISUEHDOTUS

MANUEL CAMPOS SÁNCHEZ-BORDONA

9 päivänä heinäkuuta 2020 ( 1 )

Asia C-667/19

A. M.

vastaan

E. M.

(Ennakkoratkaisupyyntö – Sąd Okręgowy w Warszawie (Varsovan alueellinen tuomioistuin, Puola))

Ennakkoratkaisupyyntö – Lainsäädännön lähentäminen – Kosmeettiset valmisteet – Asetus (EY) N:o 1223/2009 – 19 artikla – Kuluttajille tiedottaminen – Merkinnät – Pakkauksessa ja ulkopäällyksessä ilmoitettavat tiedot – Kosmeettisen valmisteen tarkoitus – Ihmisten terveyden suojelu – Tiedot, jotka voidaan ilmoittaa mukaan liitetyssä tai kiinnitetyssä esitteessä, etiketissä, nauhassa tai kortissa – Vieraskieliset merkinnät – Kosmeettisten valmisteiden ulkopäällykset, joissa viitataan kuluttajan kielellä laadittuun tuoteluetteloon

1.	Nyt käsiteltävässä ennakkoratkaisupyynnössä pyydetään tulkitsemaan asetuksen (EY) N:o 1223/2009 ( 2 ) 19 artiklaa, joka koskee kosmeettisten valmisteiden merkintöjä.

Asiaan liittyy erityisesti kaksi kysymystä:

–	mitä tarkoitetaan markkinoille saatetun kosmeettisen valmisteen ulkopäällyksessä ja pakkauksessa pakollisena tietona ilmoitettavalla valmisteen tarkoituksella

–	voidaanko tietyt kuluttajalle annettavat tiedot, jotka myös ovat pakollisia, ilmoittaa vain tuotteen valmistajan luettelossa, jota ei aina toimiteta yhdessä ostetun kosmeettisen valmisteen kanssa?

3.	Unionin tuomioistuimella on tähän mennessä ollut mahdollisuus lausua ( 3 ) asetuksen N:o 1223/2009 muista artikloista, mutta ei tietääkseni sen 19 artiklan 1 ja 2 kohdassa säädetyistä erityisistä vaatimuksista.

4.	Asetuksessa N:o 1223/2009 kuitenkin muotoiltiin uudelleen direktiivit, joilla alaa oli siihen saakka säännelty. ( 4 ) Kyseisiin direktiiveihin ( 5 ) sisältyneitä merkintäsääntöjä koskeva oikeuskäytäntö antaa hyödyllistä osviittaa tähän ennakkoratkaisupyyntöön vastaamiseen.

I Asiaa koskevat oikeussäännöt

A Unionin oikeus. Asetus N:o 1223/2009

Asetuksen 1 artiklassa (”Soveltamisala ja tavoite”) säädetään seuraavaa:

”Tällä asetuksella vahvistetaan säännöt, joita on noudatettava kaikkien markkinoilla saataville asetettavien kosmeettisten valmisteiden osalta, jotta varmistetaan sisämarkkinoiden sujuva toiminta ja korkeatasoinen ihmisten terveyden suojelu.”

Asetuksen 2 artiklan (”Määritelmät”) 1 kohdassa säädetään seuraavaa:

”Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

’kosmeettisella valmisteella’ ainetta tai seosta, joka on tarkoitettu olemaan kosketuksissa ihmiskehon ulkoisten osien kanssa (iho, hiukset ja ihokarvat, kynnet, huulet ja ulkoiset sukupuolielimet) tai hampaiden ja suuontelon limakalvojen kanssa, tarkoituksena yksinomaan tai pääasiassa näiden osien puhdistaminen, tuoksun muuttaminen, niiden ulkonäön muuttaminen, niiden suojaaminen tai pitäminen hyvässä kunnossa tai hajujen poistaminen;

– –”.

Asetuksen 3 artiklassa (”Turvallisuus”) säädetään seuraavaa:

”Markkinoilla saataville asetettujen kosmeettisten valmisteiden on oltava tavanomaisissa tai kohtuudella ennakoitavissa olosuhteissa käytettyinä turvallisia ihmisten terveydelle, kun otetaan erityisesti huomioon seuraavat seikat:

a)	esittely – –;

b)	merkinnät;

– –”.

Asetuksen 19 artiklassa (”Merkinnät”) säädetään seuraavaa:

”1. Rajoittamatta tämän artiklan muiden säännösten soveltamista kosmeettiset valmisteet voidaan saattaa markkinoille ainoastaan, jos kosmeettisten valmisteiden pakkauksissa ja ulkopäällyksissä on pysyvällä, helposti luettavalla ja näkyvällä tavalla esitetty seuraavat tiedot:

– –

d)	käytössä noudatettavat erityiset varotoimenpiteet, vähintään liitteissä III–VI luetellut, sekä erityisiä varotoimenpiteitä koskevat mahdolliset merkinnät ammattikäyttöön tarkoitetuissa kosmeettisissa valmisteissa;

– –

f)	kosmeettisen valmisteen tarkoitus, jollei se käy ilmi sen esittelystä;

g)	luettelo valmisteen ainesosista. Tämä tieto voidaan ilmoittaa pelkästään [ulkopäällyksessä]. Luettelon edellä on oltava termi ’ingredients’.

– –

2. Jos käytännön syistä on mahdotonta merkitä d ja g alakohdassa mainitut tiedot vaadittavalla tavalla, sovelletaan seuraavaa:

–	tiedot on ilmoitettava mukaan liitetyssä tai kiinnitetyssä esitteessä, etiketissä, nauhassa tai kortissa;

–

jollei se ole käytännössä mahdotonta, tiedot on osoitettava lyhyellä merkinnällä tai liitteessä VII olevan 1 kohdan mukaisella symbolilla, joka sijaitsee 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettujen tietojen osalta ulkopäällyksessä tai pakkauksessa ja 1 kohdan g alakohdassa tarkoitettujen tietojen osalta [ulkopäällyksessä].

– –

5. Ne jäsenvaltiot, jossa valmiste asetetaan loppukäyttäjien saataville, määrittelevät kielen, jolla 1 kohdan b, c ja d ja f alakohdassa sekä 2, 3 ja 4 kohdassa tarkoitetut tiedot on esitettävä.

– –”

Asetuksen 20 artiklassa (”Valmistetta koskevat väittämät”) säädetään seuraavaa:

”1. Kosmeettisten valmisteiden selosteissa, asettamisessa saataville markkinoilla ja mainostamisessa ei saa käyttää tekstiä, nimiä, tavaramerkkejä, kuvia ja figuratiivisia tai muita merkkejä, jotka yhdistäisivät näihin valmisteisiin ominaisuuksia tai vaikutuksia, joita niillä ei ole.

– –”

10.	Asetuksen liitteessä VII (”Pakkauksissa ja ulkopäällyksissä käytetyt symbolit”) säädetään seuraavaa: ”1. Viittaus valmisteeseen liitettyihin tai kiinnitettyihin tietoihin – –”

B Puolan oikeus. Kosmeettisista valmisteista 30.3.2001 annettu laki (Ustawa o kosmetykach z dnia 30 marca 2001 r.)

11.

Lain 6 §:n eri momenteissa säädetään seuraavaa:

–	Yksittäispakatun kosmeettisen valmisteen ulkopäällyksen merkinnät on tehtävä näkyvällä ja luettavissa olevalla tavalla käyttäen menetelmää, jolla varmistetaan, ettei niitä voida helposti poistaa (1 momentti).

–

Yksittäispakatun kosmeettisen valmisteen merkinnöissä, jotka ovat sisäpäällyksessä (ts. pakkauksessa) ja ulkopäällyksessä, annetaan 2 momentin mukaan lähtökohtaisesti muun muassa seuraavat tiedot:

–	kosmeettisen valmisteen käytössä noudatettavat erityiset varotoimenpiteet, kun se on tarkoitettu käytettäväksi ammattitoiminnassa alkuperäisen käyttötarkoituksensa mukaisesti, ja muut välttämättömät varotoimenpiteet

–	kosmeettisen valmisteen käyttötarkoitus, jollei se käy selvästi ilmi sen ulkoasusta

–	kansainvälisen kosmeettisten ainesosien nimistön (INCI) nimikkeiden mukaisesti määriteltyjen ainesosien luettelo, jota edeltää sana ”ingredients” ja jossa ainesosat eritellään ilmaistuna niiden pitoisuuksien ja tyypin mukaan.

–	Ainesosaluetteloa koskevat tiedot voidaan merkitä vain yksittäispakatun kosmeettisen valmisteen ulkopäällykseen (4 momentti).

–

Jos yksittäispakatun valmisteen ulkopäällykseen ei sen koon tai muodon takia voida merkitä tietoja valmisteen käytössä noudatettavista erityisistä varotoimenpiteistä ja ainesosaluettelosta, nämä tiedot voidaan antaa valmisteen mukaan liitetyssä esitteessä, etiketissä, nauhassa tai kortissa. Tällöin sisä- tai ulkopäällyksessä on oltava lyhyt maininta tai graafinen merkki, joka osoittaa, että nämä tiedot on liitetty valmisteeseen (6 momentti).

–	Jos ainesosaluettelon tietoja ei ulkopäällyksen koon tai muodon takia voida antaa valmisteeseen liitetyssä esitteessä, etiketissä, nauhassa tai kortissa, ne annetaan suoraan sisäpäällyksessä tai paikassa, jossa kosmeettista valmistetta pidetään kaupan ja johon ostajalla on pääsy (7 momentti).

II Tosiseikat ja ennakkoratkaisukysymys

12.	Kauneussalongin omistava A. M. on liikesuhteessa E. M:n kanssa, joka myy erään yhdysvaltalaisen yrityksen kosmeettisia valmisteita.

13.	Näiden liikesuhteiden yhteydessä A. M. osallistui E. M:n järjestämään kyseisiä valmisteita koskevaan koulutukseen, jossa annettiin tietoa niiden merkinnöistä. ( 6 )

14.	Tämän 28. ja 29.1.2016 järjestetyn koulutuksen jälkeen A. M. osti E. M:ltä 40 kappaletta vähittäiskaupan esitteitä, kymmenen tuoteluetteloa ja erilaisia valmisteita (ihovoiteita, naamioita ja puutereita). ( 7 )

15.	Hankittujen kosmetiikkavalmisteiden ulkopäällykseen oli merkitty vastuuhenkilö, valmisteen alkuperäinen nimi, koostumus, viimeinen käyttöpäivä ja sarjanumero sekä graafinen merkki (käsi ja kirja) viittauksena tuoteluetteloon.

16.

A. M. vaati Sąd Rejonowy dla m. st Warszawy w Warszawiessa (Varsovan kaupungin piirioikeus, Puola) kauppasopimuksen purkamista myydyn tavaran virheiden vuoksi. Hän väitti, ettei ulkopäällyksessä ollut puolaksi tietoa valmisteen tarkoituksesta, mikä esti valmisteen tunnistamisen ja sen vaikutusten tuntemisen, ja etteivät kyseiset tiedot käyneet selvästi ilmi valmisteen ulkoasusta. Näin ollen Puolassa kosmetiikkavalmisteiden kauppaan sovellettavia sääntöjä, jotka vastaavat asetuksen N:o 1223/2009 19 artiklan säännöksiä, ei noudatettu.

17.

E. M. vastusti vaatimusta ja väitti, että tuotteet oli merkitty voimassa olevien kansallisten säännösten mukaisesti, koska niissä oli merkki (käsi ja kirja), joka viittasi yhdessä kunkin kosmeettisen valmisteen kanssa toimitettavaan luetteloon. Kyseisessä luettelossa annettiin puolaksi täydelliset tiedot valmisteista ja niiden tarkoituksista ja ilmoitettiin niiden vasta-aiheet, käyttötapa ja ainesosat. Asetuksen N:o 1223/2009 19 artiklaa oli siis noudatettu.

18.	Sąd Rejonowy dla m. st Warszawy w Warszawie hylkäsi vaatimuksen Puolan siviililain ( 8 ) vastuuta tavaran virheistä koskevien pykälien nojalla. ( 9 )

19.

A. M. valitti tuomiosta Sąd Okręgowy w Warszawieen (Varsovan alueellinen tuomioistuin, Puola). Hän väitti, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin oli arvioinut virheellisesti toimitettuja tietoja koskevan näytön, ja korosti, ettei pakkauksissa ilmoitettu puolaksi kosmeettisten valmisteiden tarkoitusta. Viittaus luetteloon (joka oli maksullinen) oli riittämätön, eikä kyseisten tietojen antaminen jokaisessa valmisteessa ollut mahdotonta.

20.

Toisen oikeusasteen tuomioistuin pohtii ensinnäkin asetuksen N:o 1223/2009 19 artiklan 1 kohdan f alakohdan, luettuna yhdessä sen 2 artiklan 1 kohdan a alakohdan kanssa, ulottuvuutta. Sen epäilyt koskevat kosmetiikkavalmisteiden sisäpäällyksessä (pakkauksessa) ja ulkopäällyksessä ilmoitettavien pakollisten merkintöjen täsmällisyyttä, valmisteiden tarkoitusta ja velvollisuutta ilmoittaa kuluttajan kielellä tiedot tuontituotteiden tarkoituksesta.

21.

Se pohtii toiseksi asetuksen N:o 1223/2009 19 artiklan 2 kohdan, luettuna yhdessä asetuksen johdanto-osan 46 perustelukappaleen kanssa, tulkintaa. Sen on erityisesti varmistuttava siitä, voidaanko tiettyjä kosmetiikkavalmisteiden sisä- ja ulkopäällyksissä ilmoitettavia tietoja koskevat vaatimukset täyttää käyttämällä saman asetuksen liitteessä VII olevan 1 kohdan mukaista graafista symbolia ja riittääkö, että kyseiset tiedot ilmoitetaan valmistajan tuoteluetteloissa, joita ei toimiteta yhdessä valmisteen kanssa.

22.

Tässä tilanteessa Sąd Okręgowy w Warszawie on esittänyt unionin tuomioistuimelle seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:

”1)

Onko – – asetuksen (EY) N:o 1223/2009 19 artiklan 1 kohdan f alakohtaa, siltä osin kuin siinä säädetään, että kosmeettisten valmisteiden pakkauksissa ja ulkopäällyksissä on pysyvällä, helposti luettavalla ja näkyvällä tavalla esitettävä kosmeettisen valmisteen tarkoitus, jollei se käy yksiselitteisesti ilmi sen ulkoasusta, tulkittava siten, että siinä tarkoitetaan asetuksen 2 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaista kosmeettisen valmisteen peruskäyttöä eli puhdistamista (puhdistaminen), hoitamista ja suojaamista (pitäminen hyvässä kunnossa) sekä tuoksun muuttamista ja kaunistamista (ulkonäön muuttaminen), vai onko ilmoitettava yksityiskohtaisempia tarkoituksia, joiden avulla voidaan tunnistaa kyseisen kosmeettisen valmisteen ominaisuudet?

Onko – – asetuksen (EY) N:o 1223/2009 19 artiklan 2 kohtaa ja tämän asetuksen johdanto-osan 46 perustelukappaletta tulkittava siten, että tämän säännöksen 1 kohdan d, g ja f alakohdassa säädetyt tiedot eli varotoimenpiteet, ainesosat ja tarkoitus voidaan ilmoittaa yrityksen tuoteluettelossa, joka sisältää myös muita tuotteita, ja käyttää ulkopäällyksessä liitteessä VII olevassa 1 kohdassa määritettyä symbolia?”

III Asian käsittelyn vaiheet unionin tuomioistuimessa

23.	Ennakkoratkaisupyyntö saapui unionin tuomioistuimeen 1.9.2019.

24.	Kirjallisia huomautuksia esittivät A. M., Alankomaiden, Belgian, Kreikan, Liettuan, Puolan ja Tanskan hallitukset sekä Euroopan komissio. Suullista käsittelyä ei pidetty tarpeellisena.

IV Asian arviointi

A Ensimmäinen ennakkoratkaisukysymys

25.

Riita-asia koskee sitä, onko asetuksen N:o 1223/2009 19 artiklan 1 kohdan f alakohtaa tulkittava siten, että pakollinen viittaus kosmeettisten valmisteiden tarkoitukseen, joka on mainittava niiden pakkauksissa ( 10 ) tai ulkopäällyksissä ( 11 ),

–	velvoittaa ainoastaan mainitsemaan tällaisena tarkoituksena jonkin kyseisen asetuksen 2 artiklan 1 kohdan a alakohdassa ilmoitetuista käyttötarkoituksista, ( 12 ) vai

–	edellyttääkö se yksityiskohtaisempien tarkoitusten ilmoittamista siten, että kuluttaja voi tunnistaa kunkin tuotteen ominaispiirteet tai perusominaisuudet.

1. Valmisteen tarkoitus ja kosmetiikkavalmisteen määritelmässä mainitut käyttötarkoitukset

26.

Asetuksen N:o 1223/2009 19 artiklan 1 kohdan f alakohdan mukaan kosmeettiset valmisteet ”voidaan saattaa markkinoille ainoastaan, jos kosmeettisten valmisteiden pakkauksissa ja ulkopäällyksissä on pysyvällä, helposti luettavalla ja näkyvällä tavalla esitetty seuraavat tiedot: – – kosmeettisen valmisteen tarkoitus, jollei se käy ilmi sen esittelystä”. ( 13 )

27.	Säännöksessä ei määritellä ilmausta ”valmisteen tarkoitus”, eikä sitä tehdä myöskään asetuksen N:o 1223/2009 2 artiklassa. Kun viimeksi mainitun artiklan 1 kohdan a alakohdassa selitetään, mitä kosmeettisella valmisteella tarkoitetaan, siinä viitataan yleisesti sen ”tarkoitukseen”.

28.

Tarkoitus kuuluu niihin seikkoihin, joiden avulla oikeuskäytännössä rajataan kosmeettisen valmisteen käsitettä. Unionin tuomioistuin on jaotellut sen sisällön ”kolmeen kumulatiiviseen kriteeriin, eli ensinnäkin kyseisen valmisteen luonteeseen (aine tai seos), toiseksi siihen ihmiskehon osaan, jonka kanssa valmiste on tarkoitettu olemaan kosketuksissa, ja kolmanneksi siihen, mitä kyseisen valmisteen käytöllä tavoitellaan”. ( 14 )

29.	Koska käsitettä ”valmisteen tarkoitus” ei ole määritelty, ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin esittää, että valmisteen tarkoitus ja käyttötarkoitus vastaavat toisiaan. ( 15 )

30.	Koska asetuksen N:o 1223/2009 19 artiklan 1 kohdan f alakohdan sanamuoto ei kuitenkaan ole täysin selvä, on tarkasteltava sanamuodon lisäksi kyseisen säännöksen asiayhteyttä ja sillä lainsäädännöllä tavoiteltuja päämääriä, jonka osa tämä säännös on. ( 16 )

31.

Asetuksen N:o 1223/2009 19 artikla on kuluttajille annettavia tietoja koskevan VI luvun alussa, ja siihen on koottu merkintöjä koskevat säännöt, joita kaikkien unionissa vapaasti kaupan pidettävien kosmeettisten valmisteiden osalta on noudatettava, jotta niitä ostavien on helpompi saada tarvittavat tiedot.

32.

Asetuksen N:o 1223/2009 1 artiklasta ja johdanto-osan kolmannesta ja neljännestä perustelukappaleesta yhdessä luettuina ilmenee, että aikaisemman lainsäädännön tavoin asetuksen tarkoituksena on yhdenmukaistaa tyhjentävästi unionissa voimassa olevat säännöt kosmeettisten valmisteiden sisämarkkinoiden aikaansaamiseksi niin, että samalla varmistetaan ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu. ( 17 )

33.	Ihmisten terveyden suojelua käsitellään asetuksen N:o 1223/2009 3 artiklassa. Sen ensimmäinen kohta (a ja b alakohta) koskee kosmeettisen valmisteen esittelyä ja merkintöjä siltä osin kuin on kyse valmisteiden turvallisuudesta ihmisten terveyden kannalta.

34.	Näiden tuotteiden turvallisen käytön varmistamista koskevan tavoitteen ja niiden esittelyä ja merkintöjä koskevien vaatimusten välillä on siis yhteys.

35.

Asetuksen N:o 1223/2009 19 artiklaa on tulkittava tästä kaksiosaisesta näkökulmasta käsin. Kosmeettisten valmisteiden pakkauksia ja merkintöjä koskevilla säännöillä

–	edistetään näiden valmisteiden vapaata markkinoille saattamista unionissa ja helpotetaan kuluttajien ostopäätöksiä markkinoilla, joille ovat ominaisia laaja tuotevalikoima ja valinnanmahdollisuudet

–	pyritään samalla suojelemaan ihmisten terveyttä, joka voi vaarantua kaupan pidettävien kosmeettisten valmisteiden ominaisuuksia koskevien riittämättömien tai harhaanjohtavien tietojen takia. ( 18 )

36.

Asetuksen N:o 1223/2009 2 artiklan 1 kohdan a alakohdassa asetetaan erilainen tavoite, kun siinä viitataan kosmeettisten valmisteiden (yleisiin) käyttötarkoituksiin. Tämä tehdään kyseisten valmisteiden rajaamiseksi suhteessa muihin niihin jokseenkin läheisesti liittyviin tuotteisiin (lääkkeet, lääkinnälliset laitteet), jotka eivät kuulu asetuksen soveltamisalaan. Asetuksen johdanto-osan kuudes perustelukappale on tältä osin yksiselitteinen. ( 19 )

37.	Komissio, jonka kanssa olen tältä osin samaa mieltä, korostaa huomautuksissaan, että asetuksen N:o 1223/2009 johdanto-osan seitsemännen perustelukappaleen ( 20 ) esimerkkien avulla rajataan kosmeettisten valmisteiden käsitettä erottamalla ne muista ominaisuuksiltaan erilaisista valmisteista.

38.	Asetuksen N:o 1223/2009 2 artiklan 1 kohdan a alakohdassa lueteltuja käyttötarkoituksia ei siis pidä samastaa valmisteen tarkoitukseen, jota käsitellään asetuksen 19 artiklan 1 kohdan f alakohdassa. Kullakin näistä artikloista on omat tavoitteensa, jotka eivät ole yhteneväiset.

39.	Mielestäni tämä näkemys saa tukea asetuksen N:o 1223/2009 19 artiklan 1 kohdan f alakohdan syntyhistorian tarkastelusta.

40.

Direktiivin 76/768 alkuperäisessä sanamuodossa ei säädetty velvollisuudesta ilmoittaa kosmeettisen valmisteen tarkoitusta kääreissä tai pakkauksissa. Tämä vaatimus otettiin ensimmäisen kerran käyttöön direktiivissä 93/35 lisäämällä direktiivin 76/768 6 artiklan 1 kohtaan f alakohta, jossa asetettiin velvollisuus täsmentää kosmeettisen valmisteen ulkopäällyksessä tai pakkauksessa valmisteen tarkoitus, jollei se käy ilmi valmisteen esittelystä.

41.	Direktiivin 93/35 johdanto-osan perustelukappaleissa selitetään, että ”kuluttajalle on tarkoitus antaa parempaa tietoa; suurempi avoimuus saadaan aikaan merkitsemällä kosmeettisen valmisteen tarkoitus – – valmisteen pakkaukseen”.

42.	Näin ollen lainsäädännön uudistamisen tarkoitus ei liittynyt kosmeettisen valmisteen määritelmään (joka perustui alusta alkaen sen käyttötarkoituksiin) vaan siihen, että oli annettava yksityiskohtaiset tiedot kuluttajalle. ( 21 )

2. Valmisteen tarkoitus ja valmistetta koskevat väittämät

43.	Toisesta näkökulmasta olisi pohdittava, voidaanko asetuksen N:o 1223/2009 19 artiklan 1 kohdan f alakohdassa tarkoitettu valmisteen tarkoitus rinnastaa saman asetuksen 20 artiklassa tarkoitettuihin valmistetta koskeviin väittämiin. ( 22 )

44.

Asetuksen N:o 1223/2009 20 artiklan 2 kohdan mukaan komissio hyväksyy ”tämän asetuksen 32 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen väittämiä koskevien yhteisten arviointiperusteiden luettelon kosmeettisten valmisteiden arvioimiseksi ottaen huomioon direktiivin 2005/29/EY säännökset”.

45.

Kyseisiä väittämiä säännellään nykyisin erikseen asetuksessa (EU) N:o 655/2013. ( 23 ) Sen johdanto-osan toisen perustelukappaleen mukaan ”kosmeettisista valmisteista esitettyjen väittämien päätarkoitus on antaa loppukäyttäjille tietoa valmisteen ominaisuuksista ja laadusta. Väittämät ovat olennainen keino erottaa valmisteet toisistaan. Lisäksi ne osaltaan edistävät innovointia ja kilpailua.”

46.

Asetuksen N:o 1223/2009 20 artiklan 1 kohdan soveltamisala on erittäin laaja:

–	Siihen kuuluvat sekä kosmeettisten valmisteiden merkinnät että valmisteiden asettaminen saataville markkinoilla ja mainostaminen.

–	Se ei rajoitu pelkästään teksteihin vaan kattaa myös nimet, tavaramerkit, kuvat ja figuratiiviset tai muut merkit.

–	Kun siinä kielletään yhdistämästä kosmeettisiin valmisteisiin ominaisuuksia tai vaikutuksia [ts. tarkoituksia, espanjaksi ”funciones”], joita niillä ei ole, tarkoituksiin viitataan monikossa.

47.	Asetuksen 20 artiklan mukaiset väittämät sisältävät suuremman määrän tietoa (ominaisuudet ja vaikutukset), eikä niitä siten välttämättä samasteta valmisteen tarkoitukseen (yksikössä), johon asetuksen N:o 1223/2009 19 artiklan 1 kohdan f alakohdassa viitataan.

3. Valmisteen tarkoitus

48.

Nähdäkseni asetuksen N:o 1223/2009 19 artiklan 1 kohdan f alakohdan nimenomaisena tarkoituksena on se, että pakkauksessa tai ulkopäällyksessä ilmoitetaan valmisteen luonteenomaisin tarkoitus eli se, jonka perusteella kuluttaja saa heti ensi näkemältä tietää, mihin sitä konkreettisesti käytetään, eikä valmiste vaaranna hänen terveyttään.

49.

Tätä tulkintaa tukee se, että kosmeettisen valmisteen tarkoituksen kuvaus voidaan jättää pois, ”[jos] se käy ilmi sen esittelystä”. Jos on ilmeistä, että kuluttaja tietää pelkästään tuotteen ulkoasun perusteella sen luonteenomaisen tarkoituksen, sitä ei ole välttämätöntä ilmoittaa sen pakkauksessa tai ulkopäällyksessä. ( 24 )

50.

Näin ymmärrettynä ”tarkoitus” sijoittuu asetuksen N:o 1223/2009 2 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädettyjen pelkkien käyttötarkoitusten ja 20 artiklassa tarkoitettujen laajempien väittämien välimaastoon:

–

Tarkoituksena ei voida vain ilmoittaa, että valmiste puhdistaa, muuttaa tuoksua tai ulkonäköä, suojaa tai pitää hyvässä kunnossa tai poistaa hajuja, koska nämä kosmeettisten valmisteiden yleiset käyttötarkoitukset, jotka erottavat ne muista niihin jokseenkin läheisesti liittyvistä valmisteista, sisältävät vain hyvin vähän tietoa kuluttajalle.

–	Tarkoituksen ilmoittamisessa ei edellytetä kaikkien kosmeettisen valmisteen ominaisuuksiin ja laatuun liittyvien seikkojen (väittämät) erittelemistä, koska niiden merkitseminen pakkauksiin ja ulkopäällyksiin olisi kohtuutonta niiden toimivuuden kannalta.

51.

Toistan, että asetuksen 19 artiklan 1 kohdan f alakohdan mukaisen tarkoituksen merkitseminen pakkaukseen tai ulkopäällykseen tarkoittaa sellaisen keskeisen ominaisuuden tai sellaisten keskeisten ominaisuuksien ilmoittamista, joiden perusteella kuluttaja voi tietää valmisteen pääasiallisen käyttötarkoituksen. Hän voi siten täysin tietoisena kaikista asiaan vaikuttavista seikoista valita laajasta kosmetiikkavalmisteiden valikoimasta tarpeisiinsa parhaiten soveltuvan tuotteen niin, ettei häntä johdeta harhaan eikä tästä valinnasta aiheudu hänelle kielteisiä terveysvaikutuksia.

52.

Kuten jo todettiin, asetuksen 19 artiklassa säädetään, että kosmeettisten valmisteiden pakkauksissa ja ulkopäällyksissä on pysyvällä, helposti luettavalla ja näkyvällä tavalla esitettävä suuri määrä tietoja (1 kohta). Siinä kuitenkin myönnetään, että jotkin näistä tiedoista voidaan niiden monimutkaisuuden takia (1 kohdan d ja g alakohdassa tarkoitetut tiedot, jotka koskevat erityisiä varotoimenpiteitä ja ainesosaluetteloa) ilmoittaa muilla keinoin (2 kohta).

53.	On merkityksellistä, ettei ”tarkoitusta” koskeva ilmoitus kuulu niihin tietoihin, jotka voidaan nimenomaisesti jättää merkitsemättä pakkaukseen ja ulkopäällykseen. ( 25 ) Sen merkitseminen niihin on pakollista (lukuun ottamatta edellä tarkasteltua tilannetta) kaikissa tapauksissa.

54.

Koska asetuksen N:o 1223/2009 soveltamisalaan kuuluu laaja joukko erilaisia kosmeettisia valmisteita, ei ole mahdollista vahvistaa etukäteen sitä, miten tarkoitus ilmoitetaan pakkauksessa ja ulkopäällyksessä. Kukin valmistaja voi vapaasti valita liiketoimintastrategiaansa parhaiten soveltuvat merkintätavat.

55.	Katson kuitenkin, että kun tarkoitus ilmoitetaan pakkauksessa ja ulkopäällyksessä, on käytännön syistä ja asetuksen N:o 1223/2009 tavoitteen edistämiseksi varmistettava, että se kuvataan yksinkertaisesti eli siten, että kuluttaja voi ensi näkemältä saada helposti tiedon valmisteen luonteesta.

56.

On lisäksi otettava huomioon tavanomaisesti valistuneen ja kohtuullisen tarkkaavaisen ja huolellisen keskivertokuluttajan oletetut odotukset. ( 26 ) Kyseisen kuluttajan käsitykset vastaavat asetuksen N:o 1223/2009 3 artiklan mukaisesti ”tavanomaisia tai kohtuudella ennakoitavissa olevia käyttöolosuhteita”, kun on kyse ihmisten terveyden kannalta turvallisesta kaupan pitämisestä.

57.

Kunkin tuotteen ominaispiirteet ja ominaisuudet ovat tapauskohtaisesti ratkaisevia, jotta käyttäjä voi täsmällisesti varmistua siitä, mitä hän ostaa. Vaikka poikkeuksellisesti hyväksyttäisiin se, että pakkauksissa ja ulkopäällyksissä ei ilmoiteta valmisteen tarkoitusta silloin, kun se ilmenee sen ulkoasusta, ( 27 ) korostan, että muissa tapauksissa sen ilmoittaminen on pakollista.

58.

Viime kädessä kaikki riippuu siitä, kuinka hyvin valmistaja kykenee ilmaisemaan tiiviisti muutamalla sanalla valmisteelle ominaisen tarkoituksen siten, että tuotteen ostajalle ei aiheudu sekaannusvaaraa eikä hänen terveytensä vaarannu sen vuoksi, että hän käyttää (tai jopa nielee) kosmeettisia valmisteita, joiden luonnetta hän ei tunne.

59.	Totean lisäksi, että asetuksen N:o 1223/2009 19 artiklan 5 kohta koskee merkinnöissä käytettävää kieltä. Sen tavoitteena on, että siinä jäsenvaltiossa, jossa valmistetta pidetään kaupan, kuluttaja saa ymmärrettävää tietoa valmisteen tarkoituksesta.

60.	On totta, että kielivaatimuksista ja niistä johtuvasta tarpeesta mukauttaa pakkaukseen ja ulkopäällykseen sisältyviä merkintöjä tulee ”yhteisön sisäisen kaupan este”. Kyseinen este ”voidaan kuitenkin perustella kansanterveyden suojeluun liittyvällä yleisen edun mukaisella päämäärällä”. ( 28 )

61.

Näin ollen valmisteen tarkoitus on merkittävä pakkaukseen tai ulkopäällykseen sen jäsenvaltion, jossa tuotetta pidetään kaupan, lainsäädännössä säädetyllä kielellä, jolloin käännöksiin ja kosmeettisten tuontituotteiden uudelleen merkitsemiseen liittyvät kustannukset ja ongelmat eivät ole tältä osin merkityksellisiä.

B Toinen ennakkoratkaisukysymys

62.	Kuten olen monta kertaa toistanut, asetuksen N:o 1223/2009 19 artiklan 1 kohdassa säädetään, että siinä tarkoitetut tiedot ( 29 ) on lähtökohtaisesti merkittävä pakkaukseen ja ulkopäällykseen.

63.

Asetuksen johdanto-osan 46 perustelukappaleen ( 30 ) mukaisesti asetuksen 2 artiklan 19 kohdassa sallitaan kuitenkin poikkeuksellisesti, ( 31 ) että ainesosia ja tiettyjä käytössä noudatettavia erityisiä varotoimenpiteitä koskevat tiedot (1 kohdan d ja g alakohta) ilmoitetaan muualla kuin pakkauksessa ja ulkopäällyksessä.

64.	Näissä kahdessa tapauksessa ( 32 ) vastaavat tiedot on ilmoitettava ”[valmisteen] mukaan liitetyssä tai kiinnitetyssä esitteessä, etiketissä, nauhassa tai kortissa”. ( 33 )

65.	Lähtökohtaisesti kyseisen poikkeuksen soveltaminen edellyttää, että ”käytännön syistä on mahdotonta merkitä d ja g alakohdassa mainitut tiedot vaadittavalla tavalla”. Tässä tilanteessa kyseiset tiedot voidaan säännöksen mukaan ilmoittaa muilla edellä mainitsemillani keinoilla. ( 34 )

66.	Käsiteltävässä asiassa ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on määritettyään ne tosiseikat, jotka se kykenee itse parhaiten arvioimaan, ratkaistava, onko tietojen sisällyttäminen puolaksi laadittuun luetteloon edellä mainittujen säännösten mukaista.

67.	Omasta puolestani olen asiassa huomautuksia esittäneiden hallitusten sekä A. M:n ja komission kanssa yhtä mieltä siitä, että kaikki seikat osoittavat, ettei kyseinen luettelo täytä asetuksen N:o 1223/2009 19 artiklan 2 kohdan vaatimuksia.

68.	Tämän arvioinnin tueksi on useita perusteluja.

69.

Unionin tuomioistuimen mukaan ilmaisu ”käytännön syistä mahdotonta” ensinnäkin perustuu ylitsepääsemättömiin teknisiin vaikeuksiin, jotka liittyvät esimerkiksi pakkausten tai ulkopäällysten mittoihin. ( 35 ) Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin sitä vastoin katsoo käsiteltävän asian ongelmien johtuvan siitä, että kosmeettiset valmisteet ovat tuontituotteita, ja olevan luonteeltaan organisatorisia ja taloudellisia sekä liittyvän tietojen kääntämiseen ja valmisteiden uudelleenmerkitsemistoimenpiteisiin.

70.	Lisätodiste siitä, ettei kyse ole käytännön mahdottomuudesta, on – kuten Tanskan hallitus korostaa – se, että vaadittavat tiedot oli asianmukaisesti merkitty ulkopäällykseen ja pakkaukseen, joskin ennakkoratkaisupyynnön mukaan puolan sijasta englanniksi.

71.	Jos toiseksi oletetaan (näin ei siis ole), että merkitseminen on käytännössä mahdotonta, luettelo mainitaan erikseen toimitettavana keinona, joten sitä ei voida edes pitää myytävän valmisteen mukaan liitettynä tai kiinnitettynä dokumenttina. ( 36 )

72.

On kolmanneksi todettava, että luettelo sisältää nähtävästi kuvauksen valmistajan tarjoamasta tuotevalikoimasta, eikä se näin ollen liity yksinomaan yhteen näistä tuotteista. Näissä olosuhteissa vaarana on, että kuluttaja tekee virheellisen valinnan, koska sekoittaa mielessään eri tuotteet toisiinsa.

73.	Totean lyhyesti, että vaikka ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on lausuttava asiaa koskevista tosiseikoista, katson, että viittaaminen ”yrityksen tuoteluetteloon” käsiteltävän asian olosuhteissa ei ole asetuksen N:o 1223/2009 19 artiklan 2 kohdan mukaista.

V Ratkaisuehdotus

74.

Edellä esitetyn perusteella ehdotan, että Sąd Okręgowy w Warszawien ennakkoratkaisukysymyksiin vastataan seuraavasti:

Kosmeettisista valmisteista 30.11.2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1223/2009 19 artiklan 1 kohdan f alakohtaa on tulkittava siten, että ”valmisteen tarkoitus” ei vastaa saman asetuksen 2 artiklan 1 kohdan a alakohtaan sisältyvässä määritelmässä mainittuja käyttötarkoituksia. Kun valmisteen tarkoitus kuvataan pakkauksessa ja ulkopäällyksessä, on ilmoitettava se valmisteen keskeinen ominaisuus tai ne keskeiset ominaisuudet, joiden perusteella kuluttaja voi tietää ensi näkemältä, mikä on sen pääasiallinen käyttökohde tai ‑tarkoitus.

Asetuksen N:o 1223/2009 19 artiklan 2 kohtaa on tulkittava siten, että kyseisen artiklan 1 kohdan d, g ja f alakohdassa mainittuja tietoja, jotka koskevat käytössä noudatettavia varotoimenpiteitä, valmisteen tarkoitusta ja ainesosaluetteloa, ei voida ilmoittaa myytävästä kosmeettisesta valmisteesta erikseen tarjottavassa yrityksen tuoteluettelossa, joka sisältää myös muita tuotteita, ja ettei voida käyttää pelkästään ulkopäällyksessä esitettyä mainitun asetuksen liitteessä VII olevassa 1 kohdassa tarkoitettua symbolia.

( 1 ) Alkuperäinen kieli: espanja.

( 2 ) Kosmeettisista valmisteista 30.11.2009 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EUVL 2009, L 342, s. 59).

( 3 ) Tuomio 3.9.2015, Colena (C-321/14, EU:C:2015:540) piilolinssien luokittelusta kosmeettisiksi valmisteiksi; tuomio 21.9.2016, European Federation for Cosmetic Ingredients (C-592/14, EU:C:2016:703) näiden valmisteiden eläinkokeissa käytetyistä ainesosista ja tuomio 12.4.2018, Fédération des entreprises de la beauté (C-13/17, EU:C:2018:246) mainittujen valmisteiden arvioinnista vastaavien henkilöiden pätevyydestä.

( 4 ) Eli kosmeettisia valmisteita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 27.7.1976 annettu neuvoston direktiivi 76/768/ETY (EYVL 1976, L 262, s. 169), sellaisena kuin se on muutettuna direktiivin 76/768/ETY muuttamisesta kuudennen kerran 14.6.1993 annetulla neuvoston direktiivillä 93/35/ETY (EYVL 1993, L 151, s. 32).

( 5 ) Mm. tuomio 28.1.1999, Unilever (C-77/97, EU:C:1999:30); tuomio 13.1.2000, Estée Lauder (C-220/98, EU:C:2000:8); tuomio 13.9.2001, Schwarzkopf (C-169/99, EU:C:2001:439; jäljempänä tuomio Schwarzkopf) ja tuomio 24.10.2002, Linhart ja Biffl (C-99/01, EU:C:2002:618).

( 6 ) Kaikkien valmisteiden toiminta selitettiin A. M:lle puolaksi laaditun aineiston ja kunkin valmisteen vähittäiskaupan esitteiden avulla. Hän sai koulutukseen liittyvän aineiston ja hänelle ilmoitettiin, että jokaiseen kosmeettiseen valmisteeseen oli painettu kättä ja kirjaa kuvaava symboli, joka viittaa yrityksen erilliseen puolankieliseen tuoteluetteloon (kyse oli yhdysvaltalaisista tuotteista), ja ettei merkintöjen tekstejä ollut käännetty puolan kielelle.

( 7 ) Tuotteiden bruttomääräinen arvo oli 3184,25 Puolan zlotya (PLN).

( 8 ) Siviililaista 23.4.1964 annettu laki, sellaisena kuin se on muutettuna (ustawa z dnia 23 kwietnia 1964 r. Kodeks cywilny) (Dz.U. 2018, nro 1025).

( 9 ) Se totesi tuomiossaan, että koska kantaja oli myöntänyt molempien osapuolten aikaisemman yhteistyön, sen väite siitä, ettei se ollut tietoinen puuttuvista puolankielisistä merkinnöistä tavaran vastaanottopäivään asti, ei ollut uskottava.

( 10 ) Pakkaukset (sisäpäällykset, espanjaksi ”recipientes”) ovat yleensä lasipulloja, akryyli- tai alumiinipurkkeja, muoviputkiloita, aerosoli- tai sumutepulloja, manuaalisia annostelijoita ja muita samankaltaisia tarvikkeita, joissa kosmetiikkavalmisteita pidetään, jotta ne säilyttävät pysyvyytensä ajan kuluessa eivätkä altistu muutoksille.

( 11 ) Kosmeettisen valmisteen ulkopäällyksellä (espanjaksi ”embalaje”) tarkoitetaan ulointa käärettä (koteloa tai muuta samankaltaista esinettä), jonka sisällä pakkaus (sisäpäällys) tai itse tuote on. Unionin tuomioistuimen 12.7.2011 antaman tuomion L’Oréal ym. (C-324/09, EU:C:2011:474) 82 kohdassa käytetään ilmausta ”ulkopäällys” (espanjaksi ”embalaje externo”). Julkisasiamies Jääskinen käytti kyseisessä asiassa esittämänsä ratkaisuehdotuksen (C-324/19, EU:C:2010:757) 72 ja 74 kohdassa ilmausta ”ulkopäällys” (espanjaksi siinä käytettiin termiä ”embalaje exterior”).

( 12 ) Nämä tarkoitukset, jotka liittyvät ihmiskehon ulkoisiin osiin tai hampaisiin ja suuontelon limakalvoihin, ovat seuraavat: ”näiden osien puhdistaminen, tuoksun muuttaminen, niiden ulkonäön muuttaminen, niiden suojaaminen tai pitäminen hyvässä kunnossa tai hajujen poistaminen”.

( 13 ) Eri kieliversiot eroavat toisistaan tältä osin. Kun esimerkiksi ranskan-, englannin- tai portugalinkieliseen versioon on lisätty adverbi ”selvästi” (sauf si cela ressort clairement de sa présentation; unless it is clear from its presentation; salvo se esta decorrer claramente da respectiva apresentação), espanjan-, italian- tai saksankielisessä versiossa sitä ei ole (salvo se risulta dalla sua presentazione; sofern dieser sich nicht aus der Aufmachung dessen ergibt). Mielestäni nämä erot eivät kuitenkaan ole merkityksellisiä nyt käsiteltävässä asiassa.

( 14 ) Tuomio 3.9.2015, Colena (C-321/14, EU:C:2015:540, 19 kohta).

( 15 ) Vain Puolan hallitus tukee tätä näkemystä: sen mukaan tuotteen tarkoitus vastaa jotakin asetuksen N:o 1223/2009 2 artiklan 1 kohdan a alakohdassa luetelluista käyttötarkoituksista.

( 16 ) Tuomio 10.7.2014, D. ja G. (C-358/13 ja C-181/14, EU:C:2014:2060, 32 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

( 17 ) Tuomio Schwarzkopf, 27 ja 28 kohta ja tuomio 24.1.2008, Roby Profumi (C-257/06, EU:C:2008:35, 16 ja 17 kohta). Asetuksen N:o 1223/2009 osalta tuomio 12.4.2018, Fédération des entreprises de la beauté (C-13/17, EU:C:2018:246, 23–25 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

( 18 ) Tuomio 2.2.1994, Verband Sozialer Wettbewerb (C-315/92, EU:C:1994:34, 15 kohta).

( 19 )

( 20 )

( 21 ) Tulkitessaan direktiivin 76/768 6 artiklan 1 kohtaa unionin tuomioistuin muotoili valmisteen tarkoituksen tämänsuuntaisesti yhdistämällä sen valmisteen käyttöolosuhteisiin (tuomio 12.7.2011, L’Oréal ym., C-324/09, EU:C:2011:474, 76 kohta).

( 22 ) Vaikka ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin ei mainitse tätä säännöstä, asetuksen N:o 1223/2009 kyseisessä artiklassa mainitaan ne vaihtoehdot, joihin se viittaa ennakkoratkaisupyynnössään. Komissio käsittelee niitä huomautuksissaan.

( 23 ) Kosmeettisista valmisteista esitettävien väittämien perustelemista koskevien yhteisten kriteerien vahvistamisesta 10.7.2013 annettu komission asetus (EUVL 2013, L 190, s. 31).

( 24 ) Näin voi olla tietyntyyppisten hyvin yksinkertaisten tai muodoltaan selvästi tunnistettavien kosmeettisten valmisteiden tapauksessa. Tanskan huomautuksissa (25 kohta) mainitaan esimerkkinä huulipuna.

( 25 ) Valmisteen tarkoituksen merkitseminen vain ulkopäällykseen mutta ei pakkaukseen tarkoittaisi, että kun ulkopäällys hävitetään, valmisteen tarkoitusta ei enää voitaisi selvittää, jolloin myöhemmästä käytöstä aiheutuisi vaaraa.

( 26 ) Tuomio 13.1.2000, Estée Lauder (C-220/98, EU:C:2000:8, 27 kohta) ja tuomio 24.10.2002, Linhart ja Biffl (C-99/01, EU:C:2002:618, 31 kohta).

( 27 ) Ks. tämän ratkaisuehdotuksen 49 kohta ja alaviite 24.

( 28 ) Tuomio Schwarzkopf, 39 kohta. Tuomion 40 kohdassa selitetään, että ”tiedot, jotka muutetussa direktiivissä 76/768/ETY tarkoitettujen kosmeettisten valmisteiden valmistajilla tai jakelijoilla on velvollisuus merkitä valmisteen astiaan ja pakkaukseen, eivät ole käytännössä hyödyllisiä, jos niitä ei esitetä sellaisella kielellä, jota kyseiset henkilöt ymmärtävät, paitsi jos tiedot voidaan ilmaista tehokkaasti kuvien tai muiden ei-sanallisten keinojen avulla”.

( 29 ) Niihin kuuluvat kaupan pitämisestä vastaava henkilö, valmisteen koostumus (sisältö ja ainesosaluettelo), valmisteen käyttöä (tarkoitus ja käytössä noudatettavat erityiset varotoimenpiteet) tai säilyttämistä (vähimmäissäilyvyysaika) koskevat varoitukset ja valmisteen eränumero tai tunniste (kyseinen tieto voidaan erityisolosuhteissa ilmoittaa vain ulkopäällyksessä).

( 30 ) Kyseisen johdanto-osan perustelukappaleen mukaan tiedot ilmoitetaan ”merkitsemällä kosmeettisessa valmisteessa käytetyt ainesosat valmisteen pakkaukseen. Jos käytännön syistä ainesosia on mahdotonta merkitä pakkaukseen, tiedot olisi liitettävä valmisteen mukaan niin, että kuluttaja saa kaiken tämän tiedon.”

( 31 ) Tällaisia poikkeuksia on tulkittava suppeasti (tuomio Schwarzkopf, 31 kohta).

( 32 ) Asetuksen N:o 1223/2009 19 artiklan 3 kohdassa säädetään ainesosia koskevasta poikkeuksen poikkeuksesta silloin, kun käytännön syistä ei ole mahdollista turvautua edes 2 kohdassa tarkoitettuun vaihtoehtoon. Tässä tilanteessa tiedot voidaan ilmoittaa ”tiedotteessa, joka sijoitetaan sen astian välittömään läheisyyteen, jossa kosmeettista valmistetta pidetään esillä”. Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen epäilyt eivät koske ainesosiin liittyviä tietoja: ne rajoittuvat siihen, voidaanko luetteloa käsiteltävässä asiassa pitää valmisteeseen liitettynä esitteenä, etikettinä, nauhana tai korttina.

( 33 ) Säädöksen eri kieliversioiden sanamuodossa on jälleen eroja: ranskan-, saksan-, italian- tai portugalinkielisissä versioissa viitataan ”valmisteeseen”, kun taas espanjan- ja englanninkielisessä versiossa ei, vaikka niiden voidaankin ymmärtää viittaavan siihen.

( 34 ) Kuluttajalle ilmoitetaan, että kyseessä on ”viittaus valmisteeseen liitettyihin tai kiinnitettyihin tietoihin”, painetulla symbolilla, jossa käsi osoittaa avointa kirjaa (ks. liite VII, johon viitataan asetuksen N:o 1223/2009 19 artiklan 2 kohdassa).

( 35 ) Tämä kattaa ”– – tilanteet, joissa säädettyjen varoitusten täydellinen merkitseminen on kylläkin objektiivisesti mahdollista, mutta ainoastaan käyttämällä niin pientä kirjasinkokoa, että tekstiä on melkein mahdoton lukea, ja tilanteet, joissa luettavissa olevin kirjasimin painetut täydelliset varoitukset peittäisivät valmisteen lähes kokonaisuudessaan, minkä vuoksi valmistaja ei enää kykenisi tarkoituksenmukaisesti merkitsemään valmisteeseen sen nimikettä ja muita siihen liittyviä tietoja” (tuomio Schwarzkopf, 32 ja 33 kohta).

( 36 ) Ennakkoratkaisupyynnöstä ilmenee, että luetteloon on tutustuttava myymälässä tai se on ostettava erikseen. Kuten Liettuan hallitus väittää, on kyseenalaista, että kantajan hankkimien tuoteluetteloiden lukumäärä (10), johon ennakkoratkaisupyynnössä viitataan, mahdollistaisi luettelon toimittamisen kunkin tuotteen mukana.