19.4.2021   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 138/8

Unionin tuomioistuimen tuomio (seitsemäs jaosto) 25.2.2021 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Tribunal Supremo – Espanja) – Novo Banco SA v. Junta de Andalucía

(Asia C-712/19) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Sijoittautumisvapaus - Pääomien vapaa liikkuvuus - Verotus - Luottolaitoksilta asiakkaiden tekemien talletusten perusteella kannettava vero - Vain sellaisille luottolaitoksille myönnetyt verovähennykset, joilla on kotipaikka tai konttoreita Andalusian itsehallintoalueella - Verovähennykset, jotka myönnetään vain tällä itsehallintoalueella toteutettaviin hankkeisiin tehdyistä investoinneista - Yhteinen arvonlisäverojärjestelmä - Direktiivi 2006/112/EY - 401 artikla - Kielto kantaa muita luonteeltaan liikevaihtoveron kaltaisia valtion veroja - Liikevaihtoveron käsite - Arvonlisäveron keskeiset ominaispiirteet - Kyseessä olevalta verolta puuttuvat nämä ominaispiirteet)

(2021/C 138/10)

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunal Supremo

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Novo Banco SA

Vastaaja: Junta de Andalucía

Tuomiolauselma

1)

SEUT 49 artiklassa vahvistettua sijoittautumisvapautta on tulkittava siten, että kun kyse on vähennyksistä, jotka myönnetään sellaisten luottolaitosten, joiden päätoimipaikka tai konttoreita on jollakin tietyn jäsenvaltion alueella, asiakkaiden tekemien talletusten perusteella kannettavan veron bruttomäärästä,

—

se on esteenä niille luottolaitoksille, joiden kotipaikka sijaitsee kyseisellä alueella, tämän veron bruttomäärästä myönnettävälle 200 000 euron suuruiselle vähennykselle

—

se ei ole esteenä kutakin mainitulle alueelle sijoitettua konttoria kohti tämän veron bruttomäärästä myönnettävälle 5 000 euron vähennykselle, joka nousee 7 500 euroon kaikkien sellaisten konttoreiden osalta, jotka sijaitsevat alle 2 000 asukkaan kunnassa, kunhan nämä vähennykset eivät todellisuudessa johda kyseessä olevien luottolaitosten perusteettomaan syrjintään niiden kotipaikan sijainnin vuoksi, mikä ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on selvitettävä.

SEUT 63 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että kun kyseessä on vero, joka kannetaan sellaisten luottolaitosten, joiden päätoimipaikka tai konttoreita sijaitsee jollakin tietyn jäsenvaltion alueella, asiakkaiden tekemien talletusten perusteella, se on esteenä sille, että kyseisen veron bruttomäärästä tehdään kyseisellä alueella toteutettaviin hankkeisiin tarkoitettuja lainoja, luottoja ja investointeja vastaava vähennys, siltä osin kuin vähennyksillä pyritään pelkästään taloudellisiin päämääriin.

2)

Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY 401 artiklaa on tulkittava siten, ettei se ole esteenä kansalliselle lainsäädännölle, jolla otetaan käyttöön vero, jonka luottolaitokset ovat velvollisia maksamaan asiakkaidensa talletusten perusteella ja jonka perusteena on näiden talletusten neljännesvuosisaldon aritmeettinen keskiarvo ja jota verovelvollinen ei voi vyöryttää kolmansien maksettavaksi.

(1)  EUVL C 423, 16.12.2019.