1)

Jäsenvaltion säännöstö, jossa luonnollisia henkilöitä ja oikeushenkilöitä kielletään maksamasta valtion alueella käteisellä summaa, joka on vähintään vahvistetun kynnysarvon suuruinen, ja jossa vaaditaan, että kyseiset henkilöt suorittavat joko tilisiirron tai talletuksen maksutilille, ei kuulu rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/60/EY ja komission direktiivin 2006/70/EY kumoamisesta 20.5.2015 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) direktiivin 2015/849 soveltamisalaan.

2)

SEUT 63 artiklaa, luettuna yhdessä Euroopan unionin perusoikeuskirjan 49 artiklan 3 kohdan kanssa, on tulkittava siten, että se ei ole esteenä jäsenvaltion säännöstölle, jossa veropetosten ja veronkierron torjumiseksi yhtäältä kielletään luonnollisia henkilöitä ja oikeushenkilöitä suorittamasta valtion alueella käteismaksua silloin, kun sen määrä on vähintään vahvistetun kynnysarvon suuruinen, ja jossa vaaditaan tekemään tätä tarkoitusta varten tilisiirto tai talletus maksutilille myös silloin, kun kyse on yhtiön osingonjaosta, ja jossa toisaalta säädetään kyseisen kiellon rikkomisen varalta seuraamusjärjestelmästä, jossa sakon, joka voidaan määrätä, määrä lasketaan kyseisen kiellon vastaisesti suoritetun maksun kokonaismäärään sovellettavan kiinteän prosenttiosuuden perusteella, ilman, että sakkoa voitaisiin mukauttaa vastaamaan kyseessä olevan tapauksen konkreettisia olosuhteita, edellyttäen, että kyseinen säännöstö on omiaan takaamaan näiden tavoitteiden toteutumisen, eikä sillä ylitetä sitä, mikä on tarpeen niiden saavuttamiseksi.