201806080111931412018/C 221/392512018TC22120180625FI01FIINFO_JUDICIAL20180423333311

Asia T-251/18: Kanne 23.4.2018 – IFSUA v. neuvosto


C2212018FI3310120180423FI0039331331

Kanne 23.4.2018 – IFSUA v. neuvosto

(Asia T-251/18)

2018/C 221/39Oikeudenkäyntikieli: espanja

Asianosaiset

Kantaja: International Forum for Sustainable Underwater Activities (IFSUA) (Barcelona, Espanja) (edustaja: asianajaja T. Gui Mori)

Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto

Vaatimukset

Kantajana oleva IFSUA, jota asia koskee suoraan, vaatii unionin yleistä tuomioistuinta SEUT 263 artiklan neljännen kohdan nojalla kumoamaan 23.1.2018 annetun neuvoston asetuksen (EU) 2018/120 ( 1 ) (EUVL 2018, L 27, s. 1) 2 artiklan 2 kohdan ja 9 artiklan 4 ja 5 kohdan; kyseisen asetuksen on katsottava olevan sääntelytoimi, jolla pannaan täytäntöön virkistyskalastuksen osalta rajoittavia toimenpiteitä ja suurin sallittu saalis (TAC).

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteessa vaaditaan neuvoston asetuksen (EU) 2018/210 kumoamista osittain.

Kantaja täsmentää tässä yhteydessä, että se vaatii kumoamaan edellä mainitut säännökset siltä osin kuin niiden soveltaminen virkistyskalastuksen eri muotoihin, jotka eivät kuulu yhteiseen kalastuspolitiikkaan, saa aikaan meribassin (Dicentrarchus labrax) täyden kalastuskiellon, joka kohdistuu ainoastaan sukelluskalastajiin ja vaarantaa siten tämän urheilua ja teollisuutta sisältävän toiminnan olemassaolon.

Kantaja vetoaa kanteensa tueksi neljään kanneperusteeseen.

1.

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu SEUT 2 artiklan 5 kohdan, 3 artiklan 1 kohdan d alakohdan, 4 artiklan 2 kohdan d alakohdan ja 6 artiklan d ja e alakohdan rikkomiseen siltä osin kuin mainitut säännökset ovat suoraan virkistys- ja urheilukalastukseen kohdistuvia kieltotoimenpiteitä, vaikka neuvostolla ei ole tältä osin mitään, edes jaettua, toimivaltaa.

2.

Toinen kanneperuste, joka perustuu siihen, että asetuksen (EU) 2018/120 2 artiklan 2 kohdalla ja 9 artiklan 4 ja 5 kohdalla on loukattu oikeusvarmuuden ja luottamuksensuojan periaatteita, koska näillä säännöksillä mennään selvästi asetuksessa myönnettyä toimivaltaa ja sen historiallista kehitystä pidemmälle.

3.

Kolmas kanneperuste, joka perustuu siihen, että asetuksen (EU) 2018/120 2 artiklan 2 kohdalla ja 9 artiklan 4 ja 5 kohdalla on loukattu Euroopan unionin perusoikeuskirjan 20 ja 21 artiklassa vahvistettuja yhdenvertaisen kohtelun ja syrjintäkiellon periaatteita, mikä johtuu siitä, että samassa täytäntöönpanoa koskevassa asetuksessa, jossa säädetään meribassin kalastusmahdollisuuksista, on annettu erilaisia kriteerejä soveltaen säännöksiä, jotka koskevat kaupallista kalastusta ja virkistyskalastusta. Nämä kaksi kalastustyyppiä eivät ole toisiinsa rinnastettavissa siten, että niihin voitaisiin kohdistaa samoja toimenpiteitä.

4.

Neljäs kanneperuste, joka perustuu siihen, että asetuksen (EU) 2018/120 2 artiklan 2 kohdalla ja 9 artiklan 4 ja 5 kohdalla on loukattu suhteellisuusperiaatetta SEUT 43 artiklan 3 kohdan täytäntöönpanossa. Tämä perustuu kantajan mukaan siihen, että se, että kanteen kohteena olevassa asetuksessa vahvistetaan meribassiin sovellettavat kalastusmahdollisuudet sekä kaupallisen kalastuksen että virkistyskalastuksen osalta, vastaa tavoitetta rajoittaa merkittävästi pohjoisen kalakannan kuolleisuutta, jotta voidaan mahdollistaa vastaava biomassan kasvu. Tämä tavoite voidaan saavuttaa meribassin täyttä sukelluskalastuskieltoa vähemmän rajoittavalla toimenpiteellä. Kantaja vetoaa tämän kanneperusteen yhteydessä myös Euroopan unionin perusoikeuskirjan 12, 16, 37 ja 52 artiklan rikkomiseen.

( 1 ) Unionin vesillä ja unionin kalastusaluksiin tietyillä unionin ulkopuolisilla vesillä sovellettavien tiettyjen kalakantojen ja kalakantaryhmien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi 2018 sekä asetuksen (EU) 2017/127 muuttamisesta 23.1.2018 annettu neuvoston asetus (EU) 2018/120.