Asia T-108/18

Universität Koblenz-Landau

vastaan

Koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanovirasto

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio (laajennettu kymmenes jaosto) 24.2.2021

Välityslauseke – Tempus IV -ohjelmat – Avustussopimukset – Oikeusriidan sopimusperusteinen luonne – Kanteen luonnehtiminen uudelleen – Tukikelpoiset kustannukset – Systeemiset ja toistuvat sääntöjenvastaisuudet – Maksettujen summien palauttaminen kokonaisuudessaan – Oikeasuhteisuus – Oikeus tulla kuulluksi – Perusteluvelvollisuus – Perusoikeuskirjan 41 artikla

Tuomioistuinmenettely – Asian saattaminen unionin yleisen tuomioistuimen käsiteltäväksi välityslausekkeen perusteella – Avustussopimukset, jotka on tehty kolmansien maiden korkeakouluopetusjärjestelmien nykyaikaistamisen yhteydessä – Päätökset, joilla vaaditaan sääntöjenvastaisesti käytettyjen summien palauttamista – Kanne, jossa vaaditaan näiden päätösten kumoamista ja sen toteamista, ettei saamisia ole olemassa – Kumoamiskanteen luonnehtiminen uudelleen sopimusperusteista oikeusriitaa koskevaksi kanteeksi – Edellytykset

(SEUT 263 ja SEUT 272 artikla)

(ks. 63 kohta)
Euroopan unionin toimielimet – Toimivallan käyttäminen – Velvollisuus kunnioittaa perusoikeuksia myös sopimusperusteisessa asiayhteydessä

(Euroopan unionin perusoikeuskirjan 51 artiklan 1 kohta)

(ks. 70 ja 71 kohta)
Euroopan unionin toimielimet – Toimivallan käyttäminen – Velvollisuus kunnioittaa perusoikeuksia myös sopimusperusteisessa asiayhteydessä – Välityslauseke, jolla unionin tuomioistuimille annetaan toimivalta ratkaista sopimukseen liittyvät oikeusriidat – Sillä, että mainitussa sopimuksessa määrätty sovellettava oikeus ei ole unionin oikeus, ei ole vaikutusta kyseessä olevaan toimivaltaan

(ks. 72 kohta)
Toimielinten säädökset, päätökset ja muut toimet – Perustelut – Perusteluvelvollisuuden laajuus – Perusteluvelvollisuuden arvioiminen asian olosuhteiden perusteella

(ks. 96 kohta)
Euroopan unionin talousarvio – Unionin taloudellinen tuki – Tuensaajan velvollisuus noudattaa tuen myöntämisedellytyksiä – Kustannusten perusteleminen – Maksettujen ennakkojen takaisinsaamiseksi aloitettu menettely – Tukikelvottomiksi katsottujen kulujen rahoituksen takaisinperiminen – Sen hyväksyttävyys, että jo myönnetty tuki palautetaan kokonaan

(Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 966/2012 135 artiklan 4 kohta; neuvoston asetuksen N:o 1605 119 artiklan 2 kohta)

(ks. 112–116 kohta)
Euroopan unionin talousarvio – Unionin taloudellinen tuki – Tuensaajan velvollisuus noudattaa tuen myöntämisedellytyksiä – Kustannusten perusteleminen – Maksettujen ennakkojen takaisinsaamiseksi aloitettu menettely – Todistustaakan jako

(SEUT 272 artikla; Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 966/2012 135 artiklan 4 kohta)

(ks. 120 ja 121 kohta)
Euroopan unionin talousarvio – Unionin taloudellinen tuki – Tuensaajan velvollisuus noudattaa tuen myöntämisedellytyksiä – Sopimus, jolla myönnetään unionin taloudellinen tuki hankkeen toteuttamiseksi koulutuksen alalla – Unionin operatiivisten yksiköiden toteuttama menettely, joka johtaa takaisinperintään – Sopimusehtojen määräysten sekä systeemisiin ja toistuviin sääntöjenvastaisuuksiin sovellettavien unionin oikeuden säännösten mukainen toteamus – Lopullinen tarkastuskertomus ei ole sitova

(Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 966/2012 135 artiklan 4 kohta; neuvoston asetuksen N:o 1605/2002 119 artiklan 2 kohta)

(ks. 134 kohta)
Euroopan unionin talousarvio – Unionin taloudellinen tuki – Tuensaajan velvollisuus noudattaa tuen myöntämisedellytyksiä – EACEA:n valvontavaltuudet – Ulottuvuus

(ks. 137 kohta)
Euroopan unionin talousarvio – Unionin taloudellinen tuki – Tuensaajan velvollisuus noudattaa tuen myöntämisedellytyksiä – Avustukset – Avustusten maksaminen ja tarkastukset – Todettujen sääntöjenvastaisuuksien vakavuuden huomioon ottaminen – Käsite – Systeemiset ja toistuvat sääntöjenvastaisuudet kuuluvat käsitteen alaan – Sillä, ettei tällaisiin sääntöjenvastaisuuksiin ole viitattu nimenomaisesti, ei ole vaikutusta

(Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 966/2012 135 artiklan 4 ja 5 kohta; neuvoston asetuksen N:o 1605/2002 119 artiklan 2 kohta)

(ks. 138 kohta)
Euroopan unionin talousarvio – Unionin taloudellinen tuki – Tuensaajan velvollisuus noudattaa tuen myöntämisedellytyksiä – Kustannusten perusteleminen – Maksettujen ennakkojen takaisinsaamiseksi aloitettu menettely – Sitä, että taloushallintojärjestelmä ei tuensaajan itsensä mukaan mahdollista saatujen varojen erittelyä, ei voida hyväksyä

(SEUT 317 artikla)

(ks. 144 kohta)
Euroopan unionin oikeus – Periaatteet – Oikeasuhteisuus – Soveltamisala – Se, että unionin toimielimet noudattavat suhteellisuusperiaatetta sellaisten toimien osalta, jotka on toteutettu sopimusperusteisessa asiayhteydessä – Sopimuksen perusteella maksettujen summien periminen takaisin kokonaisuudessaan – Periaatetta ei ole loukattu

(SEU 5 artiklan 4 kohta; Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 966/2012 135 artiklan 4 kohta; neuvoston asetuksen N:o 1605/2002 119 artiklan 2 kohta)

(ks. 149–151 ja 162 kohta)

Tiivistelmä

Universität Koblenz-Landau (Koblenz-Landaun yliopisto, Saksa) (jäljempänä kantaja) on saksalainen julkisoikeudellinen korkeakoulu.

Kantaja allekirjoitti vuosina 2008 ja 2010 kolme avustussopimusta sellaisten kolmansien maiden kanssa käyttöön otettujen Euroopan unionin yhteistyöohjelmien yhteydessä, joiden tarkoituksena on näiden maiden korkeakouluopetusjärjestelmien nykyaikaistaminen. Ensimmäinen avustussopimus on allekirjoitettu kantajan, joka on ainoa tuensaaja, ja Euroopan komission välillä. Kaksi jälkimmäistä sopimusta on allekirjoitettu muun muassa kantajan, joka on koordinoija ja yksi tuensaajista, sekä koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanoviraston (EACEA) välillä. EACEA on maksanut kantajalle avustuksia näiden kolmen sopimuksen mukaisesti.

Kahdella yhtäältä 21.12.2017 ja toisaalta 7.2.2018 päivätyllä kirjeellä EACEA ilmoitti kantajalle päättäneensä periä maksetut avustukset takaisin kokonaan tai osittain. Kolmen sopimuksen perusteella vaadittu kokonaissumma oli 1795826,30 euroa.

Kantaja nosti vuonna 2018 kanteen, jonka kohteena oli SEUT 263 artiklaan perustuva vaatimus ja jolla pyrittiin kahden sellaisen EACEA:n kirjeen kumoamiseen, jotka koskevat kantajalle avustussopimusten yhteydessä maksettuja summia.

Kantaja vetosi kanteensa tueksi erityisesti kolmeen kanneperusteeseen, joista ensimmäinen perustui kuulluksi tulemista koskevan oikeuden loukkaamiseen, toinen ”Eurooppa-oikeuden virheelliseen soveltamiseen” ja kolmas perustelujen puutteellisuuteen. Unionin yleinen tuomioistuin hylkää kanteen laajennetussa kokoonpanossa antamallaan tuomiolla esittämällä tarkennuksia muun muassa mahdollisuuteen vedota oikeuteen tulla kuulluksi ja perusteluvelvollisuuteen sopimusperusteisessa oikeusriidassa ja tutkimalla, onko avustuksen takaisinperiminen kokonaisuudessaan sovellettavan varainhoitoasetuksen säännösten mukaista.

Unionin yleisen tuomioistuimen arviointi asiasta

Jätettyään kumoamisvaatimukset tutkimatta SEUT 263 artiklassa tarkoitetun kannekelpoisen toimen puuttumisen vuoksi ja luonnehdittuaan kanteen uudelleen SEUT 272 artiklaan perustuvaksi kanteeksi, jolla pyritään sen toteamiseen, että avustussopimusten perusteella vaadittuja saamisia ei ole olemassa, unionin yleinen tuomioistuin tutkii ensimmäisen ja kolmannen kanneperusteen yhdessä.

Se hylkää tältä osin EACEA:n väitteen, jonka mukaan oikeuteen tulla kuulluksi ja perusteluvelvollisuuteen ei voida vedota tehokkaasti sopimusperusteisessa oikeusriidassa. Nämä oikeudet on näet kirjattu primaarioikeuteen kuuluvan Euroopan unionin perusoikeuskirjan (jäljempänä perusoikeuskirja) 41 artiklan 2 kohdan a ja c alakohtaan. Unionin tuomioistuimen ja unionin yleisen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan perusoikeuskirjan perusoikeuksia sovelletaan unionin toimielimille annettujen toimivaltuuksien käyttöön myös sopimusperusteisessa asiayhteydessä ja etenkin sopimusta täytäntöönpantaessa. Unionin yleinen tuomioistuin huomauttaa lisäksi, että jos – kuten käsiteltävässä asiassa – unionin tuomioistuimille annetaan sopimukseen otetulla välityslausekkeella toimivalta ratkaista sopimukseen liittyvät oikeusriidat, kyseiset tuomioistuimet ovat mainitussa sopimuksessa määrätystä sovellettavasta oikeudesta riippumatta toimivaltaisia tutkimaan perusoikeuskirjan ja unionin oikeuden yleisten periaatteiden mahdollisia loukkauksia.

Siltä osin kuin on kyse kuulluksi tulemista koskevan oikeuden mahdollisesta loukkaamisesta, unionin yleinen tuomioistuin tarkastaa, onko EACEA taannut kantajalle mahdollisuuden esittää asianmukaisesti ja tehokkaasti kantansa ennen kuin se toimitti tälle riidanalaiset kirjeet ja ensimmäisen avustussopimuksen nojalla annetun veloitusilmoituksen. Unionin yleinen tuomioistuin muistuttaa, että unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan unionin toimielinten, elinten tai laitosten on muun muassa hyvän hallinnon periaatteen vaatimusten mukaisesti noudatettava kontradiktorista periaatetta nyt käsiteltävässä asiassa kyseessä olevan kaltaisessa tarkastusmenettelyssä. Niiden on kerättävä kaikki asian kannalta merkitykselliset tiedot ja erityisesti tiedot, jotka niiden sopimuskumppani voi niille antaa, ennen kuin ne tarkastelevat takaisinperimistä.

Unionin yleinen tuomioistuin toteaa tältä osin, että EACEA on toimittanut kantajalle merkitykselliset asiakirjat ja ilmoittanut tälle aikomuksestaan periä kyseessä olevat avustukset takaisin, koska tarkastuksen yhteydessä todetut sääntöjenvastaisuudet ovat mahdollisesti systeemisiä ja toistuvia ja koska ne ovat vakavia. Todettuaan, että kantajaa on kehotettu esittämään näkemyksensä tarkastajien toteamuksista ja että kantaja on todellakin tehnyt näin yksityiskohtaisesti, unionin yleinen tuomioistuin hylkää perusteettomana kanneperusteen, joka perustuu kuulluksi tulemista koskevan oikeuden loukkaamiseen.

Perusteluvelvollisuuden mahdollisen noudattamatta jättämisen osalta unionin yleinen tuomioistuin muistuttaa, että toimi on riittävästi perusteltu silloin, kun se on tehty asianomaiselle adressaatille tutussa asiayhteydessä, minkä vuoksi hän pystyy ymmärtämään itseensä kohdistuvan toimenpiteen ulottuvuuden. Unionin yleinen tuomioistuin toteaa, että kyseessä olevissa kirjeissä määritetään selkeästi suunnitellun takaisinperinnän oikeusperusta ja että kantaja on voinut asianosaisten välillä käydyn lukuisan kirjeenvaihdon perusteella ymmärtää syyt, joiden vuoksi EACEA päätti vaatia kyseessä olevaa palauttamista, ja tavan, jolla palautettavat summat on määritetty. EACEA on tältä osin tukeutunut lopulliseen tarkastuskertomukseen, jossa on otettu huomioon kaikki kantajan huomautukset ja sen esittämät todisteet, tutkittu ne ja hylätty ne erikseen selittämällä joka kerta syyt, joiden vuoksi näillä huomautuksilla tai todisteilla ei kyseenalaistettu tarkastajien esittämiä toteamuksia. Unionin yleinen tuomioistuin hylkää näin ollen myös kyseisen kanneperusteen perusteettomana.

Unionin yleinen tuomioistuin hylkää lisäksi Eurooppa-oikeuden virheelliseen soveltamiseen perustuvan kanneperusteen, jolla kantaja väittää, ettei EACEA voi riidanalaisten sopimusten eikä unionin oikeuden nojalla periä sille riidanalaisten sopimusten perusteella maksettuja summia takaisin kokonaisuudessaan. Tutkittuaan sopimusmääräykset ja sovellettavien varainhoitoasetusten merkitykselliset säännökset, sellaisina kuin unionin tuomioistuimet ovat niitä tulkinneet, se toteaa niiden sanamuodon mukaisesti, etteivät ne lähtökohtaisesti estä EACEA:ta perimästä kantajalle riidanalaisten sopimusten perusteella maksettuja summia takaisin kokonaisuudessaan.