|
23.4.2018 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 142/29 |
Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Oberlandesgericht Wien (Itävalta) on esittänyt 26.1.2018 – Skarb Pánstwa Rzeczpospolitej Polskiej – Generalny Dyrektor Dróg Krajowych i Autostrad v. Stephan Riel selvittäjänä Alpine Bau GmbH:tä koskevassa maksukyvyttömyysmenettelyssä
(Asia C-47/18)
(2018/C 142/39)
Oikeudenkäyntikieli: saksa
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Oberlandesgericht Wien
Pääasian asianosaiset
Valittaja: Skarb Pánstwa Rzeczpospolitej Polskiej – Generalny Dyrektor Dróg Krajowych i Autostrad
Vastapuoli: Stephan Riel selvittäjänä Alpine Bau GmbH:tä koskevassa maksukyvyttömyysmenettelyssä
Ennakkoratkaisukysymykset
Kysymys 1:
Onko tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla 12.12.2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1215/2012 (1) (jäljempänä asetus N:o 1215/2012) 1 artiklan 2 kohdan b alakohtaa tulkittava siten, että Itävallan oikeuden mukainen erityinen kanne saatavan vahvistamiseksi maksukyvyttömyysmenettelyssä (Prüfungsklage) koskee asetuksen N:o 1215/2012 1 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettua maksukyvyttömyyttä eikä siten kuulu asetuksen aineelliseen soveltamisalaan?
Kysymys 2a (jos kysymykseen 1 vastataan myöntävästi):
Onko asetuksen N:o 1215/2012 29 artiklan 1 kohtaa sovellettava analogisesti asetuksen N:o 1346/2000 soveltamisalaan kuuluviin maksukyvyttömyysmenettelyyn liittyviin kanteisiin?
Kysymys 2b (jos kysymykseen 1 vastataan kieltävästi tai kysymykseen 2a vastataan myöntävästi):
Onko asetuksen N:o 1215/2012 29 artiklan 1 kohtaa tulkittava siten, että kyseessä on samojen asianosaisten välillä nostettu samaa asiaa koskeva kanne, jos velkoja – kantaja –, joka on esittänyt Itävallassa vireillä olevassa maksukyvyttömyyttä koskevassa päämenettelyssä ja Puolassa vireillä olevassa maksukyvyttömyyttä koskevassa sekundäärimenettelyssä (olennaisin osin) samansisältöisen vaateen, jonka selvittäjä on kummassakin menettelyssä (pääosin) kiistänyt, nostaa ensin Puolassa sekundäärimenettelyn selvittäjää vastaan ja sen jälkeen Itävallassa päämenettelyn selvittäjää – vastaajaa – vastaan kanteet, joissa vaaditaan toteamaan tietynsuuruisten maksukyvyttömyysvaateiden olemassaolo?
Kysymys 3a:
Onko maksukyvyttömyysmenettelyistä 29.5.2000 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1346/2000 (2) (jäljempänä maksukyvyttömyysasetus) 41 artiklaa tulkittava siten, että ”saatavan laadun, saatavan syntymisen ajankohdan ja määrän” ilmoittamista koskeva vaatimus täyttyy, jos velkoja – kantaja –, jonka kotipaikka on jossain muussa jäsenvaltiossa kuin siinä, jossa menettely on aloitettu, päämenettelyssä – kuten käsiteltävässä asiassa –
|
a) |
ilmoittaa saatavastaan pelkästään sen konkreettisen määrän muttei määritä saatavan syntymisen ajankohtaa (esimerkiksi ”alihankkijayrityksen JSV Slawomir Kubican saatavana tietöiden suorittamisesta”); |
|
b) |
ei ilmoita itse ilmoituksessa saatavan syntymisen ajankohtaa, mutta se on johdettavissa saatavaa koskevan ilmoituksen liitteistä (esimerkiksi esitetyssä laskussa olevasta päivämäärästä)? |
Kysymys 3b:
Onko asetuksen N:o 1346/2000 41 artiklaa tulkittava siten, ettei se ole esteenä ilmoittajana olevan velkojan, jonka kotipaikka on jossain muussa jäsenvaltiossa kuin siinä, jossa menettely on aloitettu, kannalta yksittäistapauksessa – esimerkiksi saatavan syntymisen ajankohdan ilmoittamista koskevan vaatimuksen osalta – edullisempien kansallisten säännösten soveltamiselle?