–

Estron A/S, edustajanaan L. Kjær, advokat,

–

Tanskan hallitus, asiamiehenään J. Nymann-Lindegren, avustajanaan K. Hagel‑Sørensen, advokat,

–

Euroopan komissio, asiamiehinään A. Caeiros ja S. Maaløe,

1

Ennakkoratkaisupyyntö koskee tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23.7.1987 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 (EYVL 1987, L 256, s. 1) liitteenä I, sellaisena kuin se on muutettuna 19.9.2008 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 1031/2008 (EUVL 2008, L 291, s. 1), olevan yhdistetyn nimikkeistön tulkintaa.

2

Tämä pyyntö on esitetty asiassa, jossa vastakkain ovat Skatteministeriet (veroministeriö, Tanska) ja Estron A/S ja joka koskee kuulolaitteiden välikappaleiden tariffiluokittelua.

3

Tulliyhteistyöneuvosto, josta on tullut Maailman tullijärjestö, perustettiin tulliyhteistyöneuvoston perustamista koskevalla, Brysselissä 15.12.1950 allekirjoitetulla yleissopimuksella. Harmonoidun tavarankuvaus- ja tavarankoodausjärjestelmän (jäljempänä harmonoitu järjestelmä) on laatinut Maailman tullijärjestö, ja se on otettu käyttöön harmonisoidusta tavarankuvaus- ja ‑koodausjärjestelmästä Brysselissä 14.6.1983 tehdyllä kansainvälisellä yleissopimuksella (jäljempänä harmonoidusta järjestelmästä tehty yleissopimus), joka on 24.6.1986 tehdyn muutospöytäkirjan kanssa hyväksytty Euroopan talousyhteisön puolesta 7.4.1987 tehdyllä neuvoston päätöksellä 87/369/ETY (EYVL 1987, L 198, s. 1).

4

Harmonoidusta järjestelmästä tehdyn yleissopimuksen 3 artiklan 1 kappaleen mukaan kukin sopimuspuoli sitoutuu siihen, että sen tullitariffi- ja tilastonimikkeistöt ovat harmonoidun järjestelmän mukaisia, että se käyttää kaikkia harmonoidun järjestelmän nimikkeitä ja alanimikkeitä mitään lisäämättä tai muuttamatta niihin liittyvine numerokoodeineen ja että se noudattaa mainitun järjestelmän numerojärjestystä. Kukin sopimuspuoli sitoutuu myös siihen, että se soveltaa harmonoidun järjestelmän yleisiä tulkintasääntöjä sekä kaikkia osa-, ryhmä- ja alanimikehuomautuksia, ja siihen, ettei se muuta osien, ryhmien nimikkeiden tai alanimikkeiden soveltamisalaa.

5

Maailman tullijärjestö hyväksyy harmonoidusta järjestelmästä tehdyn yleissopimuksen 8 artiklassa määrätyin edellytyksin harmonoidun järjestelmän komitean antamat selitykset ja tariffointisuositukset.

6

Nimikettä 8544 koskevassa harmonoidun järjestelmän selityksessä todetaan seuraavaa:

”Sähkölanka, sähkökaapeli ja muut johtimet (kuten punokset, kaistaleet, tangot jne.), joita käytetään johtimina sähkökoneissa, ‑laitteissa tai ‑laitoksissa, luokitellaan tähän nimikkeeseen sillä edellytyksellä, että ne ovat eristettyjä. Mainitulla edellytyksellä kuuluvat tähän nimikkeeseen sekä sisä- että ulkoasennuksissa käytettävät sähköjohtimet (esim. maakaapelit, vedenalaiset kaapelit ja ilmakaapelit). Nämä tavarat vaihtelevat hyvin ohuesta eristetystä langasta paksuihin monimuotoisiin kaapeleihin.

Tähän nimikkeeseen kuuluvat myös ei-metalliset johtimet.

– –”

7

90 ryhmää koskevassa harmonoidun järjestelmän selityksessä täsmennetään seuraavaa:

”Tähän tavararyhmään kuuluu suuri joukko erilaisia kojeita ja laitteita, joille säännönmukaisesti on ominaista korkeatasoinen viimeistely ja suuri tarkkuus. Useimpia niistä käytetään pääasiassa – – lääketieteellisiin tarkoituksiin.”

8

Nimikettä 9021 koskevassa harmonoidun järjestelmän selityksessä todetaan seuraavaa:

”IV.– Kuulolaitteet

Nämä ovat yleensä sähkölaitteita, joiden virtapiiriin kuuluu yksi tai useampia mikrofoneja (vahvistimineen tai ilman), kuuloke ja paristo. Kuuloke voidaan sijoittaa korvaan tai sen taakse tai se voi olla tarkoitettu pidettäväksi kädessä korvaa vasten.

Tähän nimikkeeseen kuuluvat ainoastaan kuulon parantamiseksi tarkoitetut kuulolaitteet. Tähän eivät siten kuulu kokoussaleissa käytettävät tai puhelunvälittäjien käyttämät puheen vahvistamiseen tarkoitetut kuulokkeet, vahvistimet tms.”

9

Yhdistetty nimikkeistö perustuu harmonoituun järjestelmään.

10

Asetuksen N:o 2658/87, sellaisena kuin se on muutettuna 31.1.2000 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 254/2000 (EYVL 2000, L 28, s. 16; jäljempänä asetus N:o 2658/87), 3 artiklan 1 kohdassa säädetään seuraavaa:

”Kukin [yhdistetyn nimikkeistön] alanimike on varustettu kahdeksannumeroisella numerokoodilla, jonka:

11

Asetuksen N:o 2658/87 12 artiklan 1 kohdan mukaan Euroopan komissio antaa vuosittain asetuksen, johon sisältyvät yhdistetyn nimikkeistön täydellinen toisinto Euroopan unionin neuvoston tai komission toteuttamien toimenpiteiden mukaisena sekä tullien määrät. Tätä asetusta sovelletaan seuraavan vuoden 1 päivästä tammikuuta.

12

Pääasiassa kyseessä oleviin tosiseikkoihin, jotka ovat tapahtuneet 8.7.2009 ja 29.3.2012 välisenä aikana, sovellettavat yhdistetyn nimikkeistön toisinnot perustuvat asetukseen N:o 1031/2008, 30.9.2009 annettuun komission asetukseen (EY) N:o 948/2009 (EUVL 2009, L 287, s. 1), 5.10.2010 annettuun komission asetukseen (EU) N:o 861/2010 (EUVL 2010, L 284, s. 1) ja 27.9.2011 annettuun komission asetukseen (EU) N:o 1006/2011 (EUVL 2011, L 282, s. 1). Koska nämä myöhemmät muutokset eivät ole vaikuttaneet yhdistetyn nimikkeistön niiden säännösten sanamuotoon, joita sovelletaan pääasian tosiseikkoihin ja jotka ovat merkittäviä ennakkoratkaisukysymysten kannalta, on syytä viitata kyseisen nimikkeistön toisintoon, joka perustuu asetukseen N:o 1031/2008.

13

Yhdistetyn nimikkeistön ensimmäinen osa sisältää kaikki johdantomääräykset. Tähän osaan kuuluvassa yleissääntöjä koskevassa I osastossa on A kohta, jonka otsikko on ”Yhdistetyn nimikkeistön yleiset tulkintasäännöt” ja jossa säädetään seuraavaa:

”Tavarat luokitellaan yhdistettyyn nimikkeistöön seuraavien periaatteiden mukaisesti.

1. Nimikkeistön jaksojen, ryhmien tai alaryhmien otsikot ovat ainoastaan ohjeellisia; oikeudellisesti luokittelu määräytyy nimikkeiden sekä asianomaisten jaksojen tai ryhmien huomautusten sanamuodon mukaisesti ja, jollei näistä nimikkeistä ja huomautuksista muuta johdu, seuraavien sääntöjen mukaisesti.

– –

6. Oikeudellisesti tavaroiden luokittelu kunkin nimikkeen alanimikkeisiin määräytyy näiden alanimikkeiden ja niiden huomautusten sanamuodon sekä soveltuvin osin edellä olevien sääntöjen mukaisesti, ottaen kuitenkin huomioon, että ainoastaan samantasoiset alanimikkeet ovat keskenään vertailukelpoisia. Jollei toisin määrätä, tätä sääntöä sovellettaessa otetaan huomioon myös kyseisten jaksojen ja ryhmien huomautukset.”

14

Yhdistetyn nimikkeistön toinen osa, jonka otsikko on ”Tullitaulukko”, sisältää XVI jakson, joka on otsikoitu ”Koneet ja mekaaniset laitteet; sähkölaitteet; niiden osat; äänen tallennus- tai toistolaitteet, televisiokuvan tai ‑äänen tallennus- tai toistolaitteet sekä tällaisten tavaroiden osat ja tarvikkeet”.

15

Kyseisen jakson 1 huomautuksen m alakohdan sanamuoto on seuraava:

16

Yhdistetyn nimikkeistön XVI jakso sisältää 85 ryhmän, jonka otsikko on ”Sähkökoneet ja ‑laitteet sekä niiden osat; äänen tallennus- tai toistolaitteet, televisiokuvan tai ‑äänen tallennus- tai toistolaitteet sekä tällaisten tavaroiden osat ja tarvikkeet”.

17

Yhdistetyn nimikkeistön 85 ryhmä sisältää nimikkeen 8544, jonka rakenne on seuraava:

18

Yhdistetyn nimikkeistön toinen osa sisältää myös XVIII jakson, jonka otsikko on ”Optiset, valokuvaus-, elokuva-, mittaus-, tarkistus-, tarkkuus-, lääketieteelliset tai kirurgiset kojeet ja laitteet; kellot; soittimet; niiden osat ja tarvikkeet”.

19

Tämä jakso sisältää 90 ryhmän, joka on otsikoitu ”Optiset, valokuvaus-, elokuva-, mittaus-, tarkistus-, tarkkuus-, lääketieteelliset tai kirurgiset kojeet ja laitteet; niiden osat ja tarvikkeet” ja jonka 2 huomautuksessa säädetään seuraavaa:

”Jollei 1 huomautuksen määräyksistä muuta johdu, luokitellaan tämän ryhmän koneiden, laitteiden, kojeiden ja muiden tavaroiden osat ja tarvikkeet seuraavien sääntöjen mukaisesti:

20

Yhdistetyn nimikkeistön 90 ryhmä sisältää nimikkeen 9021, jonka rakenne on seuraava:

21

Estron on kuulolaiteteollisuuden ja sen lähialojen ammattimainen tavarantoimittaja, joka toimittaa välikappaleita kuulolaitteiden valmistajille.

22

Ennakkoratkaisupyynnöstä ilmenee, että välikappaletta voidaan kuvailla kuulolaitteeseen kuuluvaksi eristetyksi sähköjohdoksi, jossa on liitososia. Kuulolaite on sähkökäyttöinen apuväline, jossa on mikrofonista, hyvin pienestä kaiuttimesta ja paristosta koostuva virtapiiri. Mikrofoni sieppaa äänen, joka vahvistetaan ja lähetetään kaiuttimeen välikappaleen kautta, jonka Estron on erityisesti kehittänyt kuulolaitemalleja varten. Välikappale yhdistää kuulolaitteen mikrofonin sen kaiuttimeen ja välittää signaalin mikrofonista kaiuttimeen akustisten, äänenvoimakkuutta koskevien, sähköteknisten ja mekaanisten ominaisuuksien mukaisesti.

23

Pääasiassa kyseessä olevissa välikappaleissa on kussakin kaksi lankaa, joista kumpikin koostuu seitsemästä hopeoidusta kuparilangasta, jotka on kierretty yhteen, käsitelty eristelakalla ja tinattu. Sähköiset äänisignaalit välitetään näiden välikappaleiden avulla kuulolaitteen kaiuttimeen. Mikrofonin sieppaama ääni muunnetaan toisessa päässä sähköimpulsseiksi ja toisessa ääneksi.

24

Välikappaleen kummassakin päässä on ”pistoke”, joka koostuu useasta kosketintapista, jotka on tarkasti sovitettu sen kuulolaitetyypin sähköliitäntöihin, jota varten välikappale on erityisesti suunniteltu. Välikappaletta ei voida siirtää yhdestä kuulolaitemallista käytettäväksi toisessa mallissa.

25

Pääasiassa kyseessä olevat välikappaleet muovataan lämpömuovausmenetelmällä, joka on kuumatuotantoprosessi, jolla asianomainen tuote voidaan muovata haluttuun muotoon ihmiskorvaan sopivaksi. Näitä välikappaleita, joilla kuulolaitteen kaiutin yhdistetään mikrofoniin, käytetään myös kuulolaitteen ripustamiseen korvaan niin, että kuulolaite pysyy täsmällisesti siinä kohdassa, jossa sen pitää olla, jotta varmistetaan se, että käyttäjä voi käyttää laitetta asianmukaisesti. Pääasiassa kyseessä olevia välikappaleita löytyy erikokoisina kussakin mallissa. Nämä välikappaleet on lisäksi muotoiltu erikseen käytettäväksi oikeassa tai vasemmassa korvassa.

26

Estron teki 8.7.2009 ja 29.3.2012 välisenä aikana tulli-ilmoituksia, joissa se luokitteli pääasiassa kyseessä olevat välikappaleet ”kuulolaitteen os[iksi] ja tarvikke[iksi]” yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 90219010, joka on vapautettu tulleista.

27

Tarkastuksen seurauksena SKAT (veroviranomainen, Tanska) päätti 6.7.2012 luokitella pääasiassa kyseessä olevat välikappaleet yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 85444290, johon sovelletaan 3,3 prosentin suuruista tullia. Veroviranomainen määräsi täten Estronin kannettavaksi 825150,74 Tanskan kruunun (DKK) (n. 110500 euron) suuruisen tullin tullatuista välikappaleista.

28

Estron riitautti tämän päätöksen Landsskatterettenissä (veroasioita käsittelevä hallinnollinen muutoksenhakuelin, Tanska), joka 10.4.2013 antamallaan päätöksellä katsoi, että mainitut välikappaleet oli luokiteltava yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 90219010, ja mitätöi täten tullivelan.

29

Veroministeriö valitti kyseisestä päätöksestä ennakkoratkaisua pyytäneeseen tuomioistuimeen ja väitti, että pääasiassa kyseessä olevat välikappaleet oli luokiteltava yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 8544. Kyseisen ministeriön mukaan välikappaleet oli luokiteltava yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 85444290 otsikon alle ”muut”.

30

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin täsmentää, että pääasian asianosaiset ovat yhtä mieltä siitä, että pääasiassa kyseessä olevat välikappaleet ovat kuulolaitteen osia käsitettä ”osat” koskevan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti.

31

Ennakkoratkaisupyynnöstä ilmenee, että Tanskan hallituksen mukaan se, että kyseiset välikappaleet ovat osa kuulolaitetta, ei tarkoita, että ne voitaisiin luokitella yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 9021.

32

Tältä osin yhdistetyn nimikkeistön 90 ryhmän 2 huomautuksen a alakohdassa oleva viittaus yhdistetyn nimikkeistön 84, 85, 90 tai 91 ryhmän nimikkeisiin on Tanskan hallituksen mukaan ymmärrettävä viittaukseksi tavaroihin, jotka kuuluvat tariffin nelinumeroisiin nimikkeisiin. Tämä viittaus ei täten käsitä tariffin kuusi- ja kahdeksannumeroisia alanimikkeitä. Koska pääasiassa kyseessä olevia välikappaleita ei voida luokitella yhdistetyn nimikkeistön 90 ryhmän nelinumeroisiin nimikkeisiin, ne on luokiteltava mainitun 90 ryhmän 2 huomautuksen a alakohdan nojalla yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 8544.

33

Tätä 90 ryhmän 2 huomautuksen a alakohdan sanamuodonmukaista tulkintaa tukee muun muassa yhdistetyn nimikkeistön yleinen tulkintasääntö 6, jossa ”nimikkeet” erotetaan ”alanimikkeistä”, sekä yhdistetyn nimikkeistön 85 ryhmän huomautukset. Mainittu 85 ryhmä on jaettu ”huomautuksiin”, ”alanimikehuomautuksiin” ja ”lisähuomautuksiin”, joista ensimmäinen koskee nelinumeroisia koodeja, toinen kuusinumeroisia koodeja ja kolmas kahdeksannumeroisia koodeja.

34

Estronin mukaan pääasiassa kyseessä olevat välikappaleet ovat käsitteessä ”osa”, sellaisena kuin se on määritelty unionin tuomioistuimen vakiintuneessa oikeuskäytännössä ja muun muassa 15.2.2007 annetussa tuomiossa RUMA (C-183/06, EU:C:2007:110, 32 kohta), tarkoitettu kuulolaitteen osa. Tämän oikeuskäytännön mukaan pääasiassa kyseessä olevat välikappaleet on luokiteltava yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 902140.

35

Yhdistetyn nimikkeistön nimikkeen 902140 sanamuodon mukaan nimikkeen ulkopuolelle jäävät kuitenkin nimenomaisesti osat ja tarvikkeet, jotka luokitellaan yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 902190. Pääasiassa kyseessä olevien välikappaleiden on Estronin mukaan näin ollen kuuluttava alanimikkeeseen 90219010, joka käsittää ”kuulolaitteen osat ja tarvikkeet”.

36

Estron kiistää sen, että pääasiassa kyseessä olevat välikappaleet voitaisiin luokitella veroministeriön väittämän mukaisesti yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 8544 eristettyinä sähkölankoina, joissa on liittimiä. Se, että nämä välikappaleet ovat kuulolaitteen ”osa”, sellaisena kuin se on unionin tuomioistuimen vakiintuneessa oikeuskäytännössä määritelty, merkitsee, ettei luokittelu ”sähkölangoiksi” ole mahdollinen. Lisäksi kyseisten välikappaleiden muoto, materiaali ja kosketintapit osoittavat, että ne ovat kuulolaitteen ”osa” eivätkä eristetty sähkölanka.

37

Yhdistetyn nimikkeistön 90 ryhmän 2 huomautuksen a alakohdalla ei ole merkitystä tältä osin. Kyseistä huomautusta sovelletaan sekä nelinumeroisiin nimikkeisiin että kuusinumeroisiin alanimikkeisiin harmonoidun järjestelmän määräysten sekä yhdistetyn nimikkeistön yleisen tulkintasäännön 6 mukaisesti. Osa, joka sellaisenaan kuuluu yhdistetyn nimikkeistön 90 ryhmän johonkin alanimikkeeseen eli yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 902190, jonka otsikko on ”muut”, on näin luokiteltava tähän alanimikkeeseen.

38

Vestre Landsret (Länsi-Tanskan ylioikeus, Tanska) on näin ollen päättänyt lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:

39

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee ensimmäisellä kysymyksellään lähinnä, onko yhdistetyn nimikkeistön 90 ryhmän 2 huomautuksen a alakohtaa, luettuna yhdessä yhdistetyn nimikkeistön yleisten tulkintasääntöjen 1 ja 6 kanssa, tulkittava niin, että siinä olevalla ilmaisulla ”osat ja tarvikkeet, jotka kuuluvat tämän ryhmän nimikkeisiin tai 84, 85 tai 91 ryhmän nimikkeisiin” tarkoitetaan ainoastaan kyseisten lukujen nelinumeroisia koodeja, vai tarkoitetaanko sillä myös mainittujen lukujen kuusi- ja kahdeksannumeroisia koodeja.

40

Yhdistetyn nimikkeistön 90 ryhmän 2 huomautuksen a alakohdassa säädetään, että ”osat ja tarvikkeet, jotka kuuluvat tämän ryhmän nimikkeisiin tai 84, 85 tai 91 ryhmän nimikkeisiin (lukuun ottamatta nimikkeitä 8487, 8548 ja 9033), luokitellaan aina omaan nimikkeeseensä”.

41

Tanskan hallituksen mukaan pääasiassa kyseessä olevat välikappaleet eivät sellaisenaan ole yhdistetyn nimikkeistön 90 ryhmän johonkin nelinumeroiseen nimikkeeseen kuuluvia tavaroita, vaan ne ovat tavaroita, jotka kuuluvat ainoastaan yhdistetyn nimikkeistön kahdeksannumeroiseen alanimikkeeseen 90219010, joka käsittää ”kuulolaitteen osat ja tarvikkeet”. Yhdistetyn nimikkeistön 90 ryhmässä ei siis ole nelinumeroista nimikettä, jonka sanamuoto kattaisi pääasiassa kyseessä olevat välikappaleet. Kyseiset välikappaleet ovat sen sijaan sellaisenaan tavaroita, jotka kuuluvat yhdistetyn nimikkeistön 85 ryhmän nelinumeroiseen nimikkeeseen eli nimikkeeseen 8544, johon kuuluvat ”eristetty (myös emaloitu tai anodisoitu) lanka ja kaapeli (myös koaksiaalikaapeli) sekä muut eristetyt sähköjohtimet, myös jos niissä on liittimiä; valokaapelit, joissa kullakin kuidulla on oma kuorensa, myös jos niihin on yhdistetty sähköjohtimia tai jos niissä on liittimiä”.

42

On siis ratkaistava, viitataanko yhdistetyn nimikkeistön 90 ryhmän 2 huomautuksen a alakohdassa olevalla ilmaisulla ”nimike” ainoastaan nelinumeroisiin koodeihin vai tarkoitetaanko sillä myös kuusi- ja kahdeksannumeroisia koodeja.

43

Tältä osin on todettava, että mainitun huomautuksen sanamuoto sisältää ilmaisun ”nimike” eikä ilmaisua ”alanimike”.

44

Asetuksen N:o 2658/87 3 artiklassa tehdään ero ”nimikkeiden” ja ”alanimikkeiden” välille yhdistetyssä nimikkeistössä. Kyseisestä säännöksestä ilmenee, että yhdistetyssä nimikkeistössä käytetään harmonoidun järjestelmän mukaista kuusinumeroista luokittelua nimikkeisiin ja alanimikkeisiin, joihin yhdistetyssä nimikkeistössä lisätään seitsemäs ja kahdeksas numero sen omien alajaottelujen luomiseksi (ks. vastaavasti tuomio 20.11.2014, Rohm Semiconductor, C-666/13, EU:C:2014:2388, 3 kohta ja tuomio 28.4.2016, Oniors Bio, C-233/15, EU:C:2016:305, 3 kohta).

45

Tämä ero ilmenee myös itse yhdistetystä nimikkeistöstä ja muun muassa sen yleisistä tulkintasäännöistä. Yhdistetyn nimikkeistön yleisen tulkintasäännön 6 mukaan tavaroiden luokittelu kunkin nimikkeen alanimikkeisiin määräytyy oikeudellisesti siten näiden alanimikkeiden sekä alanimikkeiden, jaksojen tai ryhmien huomautusten sanamuodon mukaisesti.

46

On siis selvää, että unionin lainsäätäjä on halunnut erottaa yhdistetyn nimikkeistön nimikkeet alanimikkeistä ja että ilmaisun ”nimikkeet” käyttö yhdistetyn nimikkeistön 90 ryhmän 2 huomautuksen a alakohdassa viittaa siihen, ettei kyseinen huomautus koske ”alanimikkeitä”.

47

Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä ilmenee myös yhtäältä, että ilmaisulla ”nimike” viitataan nelinumeroisiin koodeihin, kun taas kuusi- ja kahdeksannumeroisia koodeja puolestaan kuvataan ilmaisulla ”alanimike”. Toisaalta nelinumeroinen nimike käsittää yhdistetyssä nimikkeistössä kuusi- ja kahdeksannumeroiset alanimikkeet (ks. vastaavasti tuomio 9.6.2016, MIS, C-288/15, EU:C:2016:424, 30 kohta; tuomio 19.10.2017, Lutz, C-556/16, EU:C:2017:777, 39 kohta; tuomio 22.2.2018, SAKSA, C-185/17, EU:C:2018:108, 32 kohta; tuomio 12.4.2018, Medtronic, C-227/17, EU:C:2018:247, 39 ja 44 kohta ja tuomio 6.9.2018, Kreyenhop & Kluge, C-471/17, EU:C:2018:681, 8 ja 45 kohta).

48

Edellä esitetyn perusteella ensimmäiseen kysymykseen on vastattava, että yhdistetyn nimikkeistön 90 ryhmän 2 huomautuksen a alakohtaa, luettuna yhdessä yhdistetyn nimikkeistön yleisten tulkintasääntöjen 1 ja 6 kanssa, on tulkittava niin, että siinä olevalla ilmaisulla ”osat ja tarvikkeet, jotka kuuluvat tämän ryhmän nimikkeisiin tai 84, 85 tai 91 ryhmän nimikkeisiin” tarkoitetaan ainoastaan kyseisten lukujen nelinumeroisia nimikkeitä.

49

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee toisella kysymyksellään, onko pääasiassa kyseessä olevan kaltaiset kuulolaitteiden välikappaleet luokiteltava yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 85444290, alanimikkeeseen 90214000 vai alanimikkeeseen 90219010.

50

Tältä osin on korostettava yhtäältä, kuten muun muassa tämän tuomion 45 kohdasta ilmenee, että yhdistetyn nimikkeistön yleisissä tulkintasäännöissä säädetään, että tavaroiden luokittelu kunkin nimikkeen alanimikkeisiin määräytyy oikeudellisesti näiden alanimikkeiden sekä alanimikkeiden, jaksojen tai ryhmien huomautusten sanamuodon mukaisesti ja että jaksojen, ryhmien tai alaryhmien otsikot ovat ainoastaan ohjeellisia (ks. vastaavasti tuomio 12.7.2018, Profit Europe, C-397/17 ja C-398/17, EU:C:2018:564, 25 kohta).

51

Toisaalta unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan oikeusvarmuus ja valvonnan helppous edellyttävät, että tavaroiden tariffiluokittelun ratkaisevana luokitteluperusteena on yleensä oltava tavaroiden objektiivisesti todettavat ominaispiirteet ja ominaisuudet, sellaisina kuin ne on määritelty yhdistetyn nimikkeistön nimiketekstissä sekä sen jaksojen tai ryhmien huomautusten tekstissä (tuomio 12.6.2014, Lukoyl Neftohim Burgas, C-330/13, EU:C:2014:1757, 34 kohta ja tuomio 25.2.2016, G. E. Security, C-143/15, EU:C:2016:115, 44 kohta).

52

Lisäksi vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan tuotteen käyttötarkoitus voi olla objektiivinen luokitteluperuste sikäli kuin se liittyy kiinteästi kyseiseen tuotteeseen, jolloin liitynnän kiinteyttä on pystyttävä arvioimaan tuotteen objektiivisesti todettavien ominaispiirteiden ja ominaisuuksien mukaan (tuomio 17.3.2016, Sonos Europe, C-84/15, EU:C:2016:184, 43 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

53

Ennakkoratkaisupyynnöstä ilmenee olevan riidatonta, että pääasiassa kyseessä olevat välikappaleet ovat osa kuulolaitetta.

54

Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä ilmenee tältä osin, että yhdistetyssä nimikkeistössä tarkoitettu käsite ”osat” edellyttää sellaisen kokonaisuuden olemassaoloa, jonka toiminnan kannalta osat ovat välttämättömiä (ks. vastaavasti tuomio 15.2.2007, RUMA, C-183/06, EU:C:2007:110, 31 kohta; tuomio 12.12.2013, HARK, C-450/12, EU:C:2013:824, 36 ja 37 kohta ja tuomio 20.11.2014, Rohm Semiconductor, C-666/13, EU:C:2014:2388, 44 ja 45 kohta).

55

Yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeen 90214000 osalta vaikuttaa siltä, että pääasiassa kyseessä olevien kaltaiset välikappaleet eivät joka tapauksessa voi kuulua kyseiseen alanimikkeeseen, koska tämä koskee kuulolaitteita mutta ”ei kuitenkaan os[ia] ja tarvikke[ita]”.

56

Yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeessä 90219010 mainitaan sitä vastoin nimenomaisesti kuulolaitteen osat ja tarvikkeet.

57

Pääasiassa kyseessä olevien välikappaleiden tariffiluokittelun määrittämiseksi on muistutettava, että yhtäältä harmonoidun järjestelmän selityksissä ja toisaalta yhdistetyn nimikkeistön selittävissä huomautuksissa on hyödyllisiä tietoja, vaikka tällaiset selitykset ja selittävät huomautukset ovat luonteeltaan tulkinnallisia eivätkä oikeudellisesti sitovia (ks. vastaavasti tuomio 26.4.2017, Stryker EMEA Supply Chain Services, C-51/16, EU:C:2017:298, 45 kohta).

58

Lisäksi on todettava, kuten tämän tuomion 40 kohdassa on muistutettu, että yhdistetyn nimikkeistön 90 ryhmän 2 huomautuksen a alakohdassa säädetään, että ”osat ja tarvikkeet, jotka kuuluvat tämän ryhmän nimikkeisiin tai 84, 85 tai 91 ryhmän nimikkeisiin (lukuun ottamatta nimikkeitä 8487, 8548 ja 9033), luokitellaan aina omaan nimikkeeseensä”.

59

Kun otetaan huomioon ensimmäiseen kysymykseen annettu vastaus, on tutkittava, onko pääasiassa kyseessä olevien välikappaleiden katsottava kuuluvan yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 8544, johon kuuluvat ”eristetty (myös emaloitu tai anodisoitu) lanka ja kaapeli (myös koaksiaalikaapeli) sekä muut eristetyt sähköjohtimet, myös jos niissä on liittimiä; valokaapelit, joissa kullakin kuidulla on oma kuorensa, myös jos niihin on yhdistetty sähköjohtimia tai jos niissä on liittimiä”, vai yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 9021, johon kuuluvat ”ortopediset välineet, myös kainalosauvat, kirurgiset vyöt ja kohjuvyöt; lastat ja muut murtumanhoitovälineet; proteesit; kuulolaitteet sekä muut vamman tai vajavuuden kompensoimiseksi mukana pidettävät tai kannettavat tai kehoon istutettavat välineet”.

60

Tältä osin on ensimmäiseksi todettava, että yhdistetyn nimikkeistön nimikkeen 9021 sanamuoto koskee tosin nimenomaisesti vain ”kuulolaitte[ita]” eikä niiden osia. On kuitenkin niin, kuten tämän tuomion 56 ja 57 kohdasta ilmenee, että yhdistetyn nimikkeistön alanimike 90219010 käsittää nimenomaisesti ”kuulolaitteen osat ja tarvikkeet”, jotka on lisäksi nimenomaisesti jätetty yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeen 90214000 ulkopuolelle. Näiden kahden alanimikkeen sanamuodot vaikuttavat siis perustuvan ajatukseen siitä, että yhdistetyn nimikkeistön nimike 9021 kattaa kuulolaitteen osat ja tarvikkeet. Yhdistetyn nimikkeistön XVIII jakson ja 90 ryhmän sanamuodoissa viitataan lisäksi nimenomaisesti niissä tarkoitettujen kojeiden ja laitteiden ”os[iin] ja tarvikke[isiin]”.

61

Toiseksi on todettava, että harmonoidun järjestelmän nimikettä 9021 koskevissa selityksissä viitataan kuulolaitteisiin. Tämän selityksen mukaan viimeksi mainitut ovat yleensä sähkölaitteita, joiden ”virtapiiriin” kuuluu yksi tai useampia mikrofoneja (vahvistimineen tai ilman), kuuloke ja paristo.

62

Kolmanneksi unionin tuomioistuin on jo todennut yhdistetyn nimikkeistön nimikkeestä 9021 muun muassa harmonoidun järjestelmän 90 ryhmää koskevan selityksen perusteella, että kyseiseen nimikkeeseen luokitelluille tuotteille on ominaista korkeatasoinen viimeistely ja suuri tarkkuus, mikä erottaa ne tavallisista tuotteista (ks. vastaavasti tuomio 26.4.2017, Stryker EMEA Supply Chain Services, C-51/16, EU:C:2017:298, 47 kohta).

63

Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen tekemistä tosiseikkoja koskevista toteamuksista, sellaisina kuin ne on mainittu tämän tuomion 22–25 kohdassa, vaikuttaa ilmenevän, että pääasiassa kyseessä olevan kaltaiset välikappaleet eroavat objektiivisesti todettavilta ominaispiirteiltään ja ominaisuuksiltaan tavallisista tuotteista ja muun muassa yhdistetyn nimikkeistön nimikkeessä 8544 tarkoitetuista eristetystä langasta ja kaapelista sekä muista eristetyistä sähköjohtimista korkeatasoisen viimeistelynsä ja suuren tarkkuutensa osalta, kun otetaan huomioon niiden valmistustapa sekä niiden erityinen käyttötarkoitus.

64

Neljänneksi on otettava huomioon pääasiassa kyseessä olevan kaltaisten välikappaleiden käyttötarkoitus, sillä se voi tämän tuomion 52 kohdasta ilmenevällä tavalla olla objektiivinen luokitteluperuste sikäli kuin se liittyy kiinteästi kyseiseen tuotteeseen, jolloin liitynnän kiinteyttä on pystyttävä arvioimaan tuotteen objektiivisesti todettavien ominaispiirteiden ja ominaisuuksien mukaan.

65

Käsiteltävässä asiassa ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen tekemistä tosiseikkoja koskevista toteamuksista vaikuttaa ilmenevän, että pääasiassa kyseessä olevan kaltaiset välikappaleet on erityisesti sovitettu kuulolaitteisiin sopiviksi. Ei myöskään ole kiistetty sitä, että nämä välikappaleet on erityisesti kehitetty kuulolaitteisiin sisällytettäviksi.

66

Yhdistetyn nimikkeistön 90 ryhmän 2 huomautuksen a alakohdasta seuraa täten, että pääasiassa kyseessä olevan kaltaiset välikappaleet voivat kuulua yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 9021. Lisäksi on niin, että koska yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeessä 90219010 mainitaan nimenomaisesti kuulolaitteen osat ja tarvikkeet, tällaiset välikappaleet voidaan luokitella mainittuun alanimikkeeseen.

67

On kuitenkin muistutettava, että kun unionin tuomioistuimen käsiteltävänä on tariffiluokittelua koskeva ennakkoratkaisupyyntö, sen tehtävänä on pikemminkin selventää kansalliselle tuomioistuimelle niitä kriteereitä, joiden soveltaminen tekee tälle mahdolliseksi luokitella oikein asianomaiset tuotteet yhdistettyyn nimikkeistöön, eikä luokitella tuotteita itse, mikä johtuu varsinkin siitä, ettei sillä välttämättä ole kaikkia tähän tarvittavia tietoja. On ilmeistä, että kansallinen tuomioistuin on joka tapauksessa paremmassa asemassa tekemään luokittelun (tuomio 12.6.2014, Lukoyl Neftohim Burgas, C-330/13, EU:C:2014:1757, 27 kohta ja tuomio 25.2.2016, G. E. Security, C-143/15, EU:C:2016:115, 41 kohta).

68

Pääasiassa kyseessä olevan kaltaisten välikappaleiden tariffiluokittelu merkitsee nimittäin unionin oikeuden soveltamista konkreettiseen tilanteeseen. On muistutettava, että unionin tuomioistuimella, jonka käsiteltäväksi asia on saatettu SEUT 267 artiklan nojalla, on ainoastaan toimivalta lausua perussopimusten tulkinnasta sekä unionin toimielinten antamien toimien pätevyydestä ja tulkinnasta.

69

Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen tehtävänä on siis luokitella pääasiassa kyseessä olevat välikappaleet tariffiin unionin tuomioistuimen sen esittämiin kysymyksiin vastauksena antamien tietojen perusteella.

70

Edellä esitetyn perusteella toiseen kysymykseen on vastattava, että ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen tehtävänä on luokitella pääasiassa kyseessä olevat kuulolaitteiden välikappaleet tariffiin unionin tuomioistuimen sen esittämiin kysymyksiin vastauksena antamien tietojen perusteella.

71

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee kolmannella kysymyksellään lähinnä, onko yhdistetyn nimikkeistön XVI jakson 1 huomautuksen m alakohtaa tulkittava niin, että jos tavara kuuluu yhdistetyn nimikkeistön 90 ryhmään, se ei voi kuulua myös yhdistetyn nimikkeistön 84 ja 85 ryhmään.

72

Yhdistetyn nimikkeistön XVI jakson 1 huomautuksen m alakohdassa säädetään, ettei mainittuun jaksoon kuulu yhdistetyn nimikkeistön 90 ryhmän tavarat.

73

On todettava, että yhdistetyn nimikkeistön XVI jakso sisältää 84 ja 85 ryhmän. Yhdistetyn nimikkeistön 90 ryhmä taas kuuluu yhdistetyn nimikkeistön XVIII jaksoon.

74

Yhdistetyn nimikkeistön XVI jakson 1 huomautuksen m alakohdan sanamuodosta ilmenee, että jos tavara kuuluu yhdistetyn nimikkeistön 90 ryhmään, se ei voi kuulua yhdistetyn nimikkeistön mainittuun jaksoon.

75

Tästä seuraa, että jos tavara kuuluu yhdistetyn nimikkeistön 90 ryhmään, se jää yhdistetyn nimikkeistön XVI jakson 1 huomautuksen m alakohdan nojalla myös yhdistetyn nimikkeistön 84 ja 85 ryhmän ulkopuolelle, jotka kuuluvat yhdistetyn nimikkeistön XVI jaksoon.

76

Edellä esitetyn perusteella kolmanteen kysymykseen on vastattava, että yhdistetyn nimikkeistön XVI jakson 1 huomautuksen m alakohtaa on tulkittava niin, että jos tavara kuuluu yhdistetyn nimikkeistön 90 ryhmään, se ei voi kuulua myös yhdistetyn nimikkeistön 84 ja 85 ryhmään.

77

Pääasian asianosaisten osalta asian käsittely unionin tuomioistuimessa on välivaihe kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan asian käsittelyssä, minkä vuoksi kansallisen tuomioistuimen asiana on päättää oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. Oikeudenkäyntikuluja, jotka ovat aiheutuneet muille kuin näille asianosaisille huomautusten esittämisestä unionin tuomioistuimelle, ei voida määrätä korvattaviksi.

Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (kuudes jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti: