I Asiaa koskevat oikeussäännöt

II Asian tausta

III Menettely unionin yleisessä tuomioistuimessa ja valituksenalainen tuomio

IV Menettely unionin tuomioistuimessa ja asianosaisten vaatimukset

V Liitännäisvalitus

A Asianosaisten ja väliintulijoiden lausumat

B Arviointi

1. Liitännäisvalituksen tutkittavaksi ottaminen

a) Komission pääasiallisen vaatimuksen tueksi esitetty ainoa valitusperuste siltä osin kuin se kohdistuu valituksenalaisen tuomion 59 ja 63 kohtaan

b) Unionin yleisessä tuomioistuimessa esitetyn viidennen kanneperusteen hylkäämistä perusteettomana koskevan komission vaatimuksen tutkittavaksi ottaminen

c) Unionin yleisessä tuomioistuimessa esitetyn viidennen kanneperusteen hylkäämistä perusteettomana koskevan komission vaatimuksen tutkittavaksi ottaminen siltä osin kuin siinä viitataan väitteisiin, jotka neuvosto esitti vastauksessaan unionin yleisen tuomioistuimen kirjallisiin kysymyksiin

2. Asiakysymys

a) Valituksenalaisen tuomion kumoamista koskeva komission pääasiallinen vaatimus

b) Komission toissijainen vaatimus, jossa se vaatii unionin tuomioistuinta kumoamaan valituksenalaisen tuomion tuomiolauselman toisen kohdan

VI Päävalitus

A Asianosaisten ja väliintulijoiden lausumat

B Arviointi

1. Valituksen tutkittavaksi ottaminen

2. Ainoan valitusperusteen tutkittavaksi ottaminen

3. Asiakysymys

VII Oikeudenkäyntikulut

VIII Ratkaisuehdotus

1. 

Käsiteltävällä valituksellaan Changmao Biochemical Engineering Co. Ltd vaatii unionin tuomioistuinta kumoamaan 3.5.2018 annetun tuomion Distillerie Bonollo ym. v. neuvosto (jäljempänä valituksenalainen tuomio), ( 2 ) jolla unionin yleinen tuomioistuin kumosi neuvoston täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 626/2012 (jäljempänä riidanalainen asetus). ( 3 )

2. 

Changmao Biochemical Engineering ei ollut asianosaisena vaan väliintulijana unionin yleisen tuomioistuimen menettelyssä, joten käsiteltävä valitus tarjoaa unionin tuomioistuimelle tilaisuuden lausua Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön (jäljempänä perussääntö) 56 artiklan toisen kohdan, jonka mukaan ensimmäisessä oikeusasteessa väliintulijana olleet voivat hakea muutosta ainoastaan silloin, kun unionin yleisen tuomioistuimen päätös koskee heitä suoraan, soveltamisalasta. Käsiteltävässä asiassa tulee esille myös kysymys neuvoston asetuksen (EY) N:o 1225/2009 (jäljempänä perusasetus) ( 4 ) 11 artiklan 9 kohdan, jonka mukaan polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden tarkastelumenettelyjen yhteydessä sovelletaan samaa menetelmää kuin alkuperäisessä tutkimuksessa sillä edellytyksellä, että olosuhteet eivät ole muuttuneet, soveltamisalasta. Lisäksi, koska komissio on tehnyt asiassa liitännäisvalituksen, jossa se riitauttaa unionin yleisen tuomioistuimen toteamuksen siitä, että riidanalainen asetus koskee kantajia, jotka ovat unionin tuottajia, suoraan, unionin tuomioistuimen on ratkaistava, sovelletaanko polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden alalla suoraan koskemisen edellytyksestä uudehkossa, 6.11.2018 annetussa tuomiossa Scuola Elementare Maria Montessori v. komissio, komissio v. Scuola Elementare Maria Montessori ja komissio v. Ferracci (C‑622/16 P–C‑624/16 P, EU:C:2018:873) esitettyä tulkintaa.

3.

Perusasetuksen 11 artiklan, jonka otsikko on ”Voimassaoloaika, uudelleentarkastelut ja palautukset”, 9 kohdassa säädetään seuraavaa:

”Sillä edellytyksellä, että olosuhteet eivät ole muuttuneet, komissio soveltaa kaikissa tämän artiklan mukaisten tarkastelu- tai palautusmenettelyjen yhteydessä tehdyissä tutkimuksissa samaa menetelmää kuin tullin käyttöön ottamiseen johtaneessa tutkimuksessa 2 artikla ja erityisesti sen 11 ja 12 kohta sekä 17 artikla huomioon ottaen.”

4.

Viinihappoa käytetään viinien ja muiden juomien tuotannossa, elintarvikkeiden lisäaineena sekä hidastavana aineena kipsissä ja muissa tuotteissa. Euroopan unionissa ja Argentiinassa L+-viinihappoa valmistetaan viininvalmistuksen sivutuotteesta viininsakasta. Kiinassa L+-viinihappoa ja DL-viinihappoa valmistetaan bentseenistä. Kemiallisten synteesien avulla valmistetulla viinihapolla on samat fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet kuin viinivalmistuksen sivutuotteista valmistetulla viinihapolla, ja se on tarkoitettu käytettäväksi samoihin peruskäyttötarkoituksiin kuin viinivalmistuksen sivutuotteista valmistettu viinihappo.

5.

Changmao Biochemical Engineering on kiinalainen vientiä harjoittava viinihapon tuottaja. Distillerie Bonollo SpA, Industria Chimica Valenzana (ICV) SpA, Distillerie Mazzari SpA, Caviro Distillerie Srl ja Comercial Química Sarasa SL (jäljempänä kantajat) ovat viinihapon unionin tuottajia.

6.

Euroopan komissio sai 24.9.2004 käsiteltäväkseen useiden unionin tuottajien, joihin kuuluivat Industria Chimica Valenzana (ICV), Distillerie Mazzari ja Comercial Química Sarasa, tekemän kantelun viinihappoalalla noudatetusta polkumyyntikäytännöstä.

7.

Komissio julkaisi 30.10.2004 Euroopan unionin virallisessa lehdessä ilmoituksen Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan viinihapon tuontia koskevan polkumyynnin vastaisen menettelyn aloittamisesta. ( 5 )

8.

Komissio antoi 27.7.2005 asetuksen (EY) N:o 1259/2005 väliaikaisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan viinihapon tuonnissa. ( 6 )

9.

Euroopan unionin neuvosto antoi 23.1.2006 asetuksen (EY) N:o 130/2006 lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan viinihapon tuonnissa ja kyseisessä tuonnissa käyttöön otetun väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta. ( 7 )

10.

Asetuksella N:o 130/2006 Changmao Biochemical Engineeringille ja Ninghai Organic Chemical Factorylle (jäljempänä kaksi kiinalaista vientiä harjoittavaa tuottajaa) myönnettiin markkinatalouskohtelu perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdan nojalla. Kahden kiinalaisen vientiä harjoittavan tuottajan tuottamien tavaroiden osalta otettiin käyttöön 10,1 ja 4,7 prosentin suuruinen polkumyyntitulli. ( 8 ) Kaikkien muiden yritysten osalta otettiin käyttöön 34,9 prosentin suuruinen polkumyyntitulli.

11.

Komissio julkaisi 4.8.2010 ilmoituksen tiettyjen polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaolon lähestyvästä päättymisestä, ( 9 ) minkä jälkeen se vastaanotti 27.10.2010 edellä 5 kohdassa mainittujen viiden unionin tuottajan esittämän pyynnön näiden toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevasta tarkastelusta. Komissio julkaisi 26.1.2011 ilmoituksen polkumyyntitoimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta. ( 10 )

12.

Komissio vastaanotti 9.6.2011 perusasetuksen 11 artiklan 3 kohdan nojalla osittaista välivaiheen tarkastelua koskevan pyynnön, jonka kohteena olivat kaksi kiinalaista vientiä harjoittavaa tuottajaa. Pyynnön esittivät edellä 5 kohdassa mainitut viisi unionin tuottajaa. Komissio julkaisi 29.7.2011 ilmoituksen Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan viinihapon tuontiin sovellettavia polkumyyntitoimenpiteitä koskevan osittaisen välivaiheen tarkastelun vireillepanosta. ( 11 )

13.

Neuvosto antoi 16.4.2012 täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 349/2012 lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan viinihapon tuonnissa perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen. ( 12 )

14.

Asetuksella N:o 130/2006 käyttöön otetut polkumyyntitullit pidettiin voimassa asetuksella N:o 349/2012.

15.

Kahta kiinalaista vientiä harjoittavaa tuottajaa koskeneen osittaisen välivaiheen tarkastelumenettelyn päätyttyä neuvosto antoi 26.6.2012 asetuksen N:o 349/2012 muuttamisesta riidanalaisen asetuksen.

16.

Tiivistetysti todettuna riidanalaisessa asetuksessa kieltäydytään myöntämästä kahdelle kiinalaiselle vientiä harjoittavalle tuottajalle markkinatalouskohtelua, muodostetaan normaaliarvo vertailumaassa eli Argentiinassa yhteistyössä toimineen tuottajan toimittamien tietojen perusteella ja korotetaan kahden kiinalaisen vientiä harjoittavan tuottajan valmistamiin tuotteisiin sovellettavia polkumyyntitulleja 10,1 prosentista 13,1 prosenttiin ja 4,7 prosentista 8,3 prosenttiin. ( 13 )

17.

Changmao Biochemical Engineering nosti 5.10.2012 kanteen riidanalaisen asetuksen kumoamiseksi.

18.

Unionin yleinen tuomioistuin kumosi 1.6.2017 antamallaan tuomiolla ( 14 ) riidanalaisen asetuksen siltä osin kuin sitä sovellettiin Changmao Biochemical Engineeringiin sillä perusteella, että kieltäytyessään ilmoittamasta kyseiselle yritykselle DL-viinihapon ja L+-viinihapon hintojen eroa, joka oli yksi DL-viinihapon normaaliarvon laskemisen perustavanlaatuisista tekijöistä, koskevia tietoja neuvosto ja komissio loukkasivat Changmao Biochemical Engineeringin puolustautumisoikeuksia ja rikkoivat perusasetuksen 20 artiklan 2 kohtaa. Kyseiseen tuomioon ei haettu muutosta.

19.

Kantajat nostivat 28.9.2012 kanteen riidanalaisen asetuksen kumoamiseksi.

20.

Unionin yleisen tuomioistuimen kuudennen jaoston puheenjohtaja hyväksyi 9.9.2016 tekemällään päätöksellä ja 15.9.2016 antamallaan määräyksellä komission ja Changmao Biochemical Engineeringin väliintulijoiksi tukemaan neuvoston vaatimuksia ja täsmensi, että koska väliintulohakemukset oli jätetty 2.5.1991 tehdyn työjärjestyksen, ( 15 ) sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 19.6.2013, 116 artiklan 6 kohdassa tarkoitetun määräajan päättymisen jälkeen, väliintulijoille annettiin ainoastaan lupa esittää niille toimitettavan suullista käsittelyä varten laaditun kertomuksen perusteella huomautuksensa suullisessa käsittelyssä.

21.

Valituksenalaisessa tuomiossa unionin yleinen tuomioistuin totesi, että kanne voidaan ottaa tutkittavaksi, hyväksyi kantajien ensimmäisen kanneperusteen ja kumosi riidanalaisen asetuksen.

22.

Ensinnäkin unionin yleinen tuomioistuin hylkäsi neuvoston esittämän oikeudenkäyntiväitteen, jonka mukaan riidanalainen asetus ei koskenut kantajia suoraan ja erikseen ja jonka mukaan niillä ei lisäksi ollut oikeussuojan tarvetta.

23.

Unionin yleinen tuomioistuin etenkin ( 16 ) katsoi, että riidanalainen asetus koski kantajia suoraan. Unionin yleinen tuomioistuin muistutti, että kyseisellä edellytyksellä vaaditaan oikeuskäytännössä yhtäältä, että unionin oikeudellisella toimella on välittömiä vaikutuksia niiden oikeusasemaan, ja toisaalta sitä, ettei se jätä niille, joille se on osoitettu ja joiden tehtävänä on sen toimeenpano, ollenkaan harkintavaltaa. Jälkimmäinen edellytys täyttyi, koska jäsenvaltioilla, joiden tehtävänä oli riidanalaisen asetuksen täytäntöönpano, ei ollut mitään harkintavaltaa sikäli kuin kyse oli polkumyyntitullin suuruudesta ja sen kantamisesta sen kohteena olevista tavaroista. Ensiksi mainitusta edellytyksestä neuvosto ja komissio väittivät, että riidanalaisella asetuksella käyttöön otetun polkumyyntitullin suuruus ei voi aiheuttaa oikeudellisia vaikutuksia kantajille, koska yhtäältä kantajat eivät maksa polkumyyntitullia ja koska toisaalta kantajilla ei ole subjektiivista oikeutta siihen, että niiden kilpailijoilta aletaan kantaa tietyn suuruista polkumyyntitullia. Unionin yleinen tuomioistuin hylkäsi tämän väitteen. Jos unionin tuomioistuimet olisivat nimittäin tulkinneet kyseistä edellytystä näin suppeasti, kaikki kanteet, joita unionin tuottajat nostavat asetuksista, joilla otetaan käyttöön polkumyyntitulleja, olisi järjestelmällisesti jätettävä tutkimatta, samoin kuin kaikki kanteet, joita on nostanut sellaisen yhtiön kilpailija, jonka saaman tuen komissio on muodollisen tutkintamenettelyn päätteeksi todennut yhteismarkkinoille soveltuvaksi, ja kaikki kanteet, joita kilpailija on nostanut päätöksestä, jolla yrityskeskittymän todetaan soveltuvan yhteismarkkinoille. Tämän tyyppisiä kanteita on kuitenkin otettu tutkittavaksi oikeuskäytännössä. Koska käsiteltävässä asiassa kantajat olivat osittaisen välivaiheen tarkastelumenettelyn alullepanijoita ja kyseisen menettelyn päätteeksi käyttöön otetut polkumyyntitullit oli tarkoitettu vastapainoksi vahingolle, joka niille samoilla markkinoilla toimivina kilpailevina tuottajina oli aiheutunut, unionin yleinen tuomioistuin katsoi riidanalaisen asetuksen koskevan kantajia suoraan.

24.

Toiseksi unionin yleinen tuomioistuin hyväksyi ensimmäisen kanneperusteen, joka koski perusasetuksen 11 artiklan 9 kohdan rikkomista.

25.

Unionin yleinen tuomioistuin muistutti, että perusasetuksen 11 artiklan 9 kohdassa todetaan, että sillä edellytyksellä, että olosuhteet eivät ole muuttuneet, komissio soveltaa kaikissa tarkasteluissa tehdyissä tutkimuksissa samaa menetelmää kuin alkuperäisessä tutkimuksessa perusasetuksen 2 artiklan säännökset huomioon ottaen.

26.

Käsiteltävässä asiassa alkuperäisessä tutkimuksessa kahdelle kiinalaiselle vientiä harjoittavalle tuottajalle, joille oli myönnetty markkinatalouskohtelu, normaaliarvo määritettiin kummankin yrityksen tosiasiallisten kotimaan myyntihintojen perusteella ja vientiä harjoittaville tuottajille, joille ei ollut myönnetty markkinatalouskohtelua, normaaliarvo määritettiin vertailumaan tuottajalta saatujen tietojen perusteella ja erityisesti Argentiinan kotimaan myyntihintojen mukaan. Riidanalaisessa asetuksessa kahdelta kiinalaiselta vientiä harjoittavalta tuottajalta evättiin tarkastelumenettelyssä markkinatalouskohtelu sillä seurauksella, ettei normaaliarvoa voitu enää määrittää näiden kahden yrityksen tosiasiallisten kotimaan myyntihintojen perusteella. Se määritettiin lähinnä Argentiinan tuotantokustannusten perusteella.

27.

Unionin yleinen tuomioistuin totesi, että se, että riidanalaisessa asetuksessa vientiä harjoittaville tuottajille, joille ei ollut myönnetty markkinatalouskohtelua, normaaliarvo määritettiin Argentiinan tuotantokustannusten eikä Argentiinan kotimaan myyntihintojen perusteella, muodostaa perusasetuksen 11 artiklan 9 kohdassa tarkoitetun menetelmän muuttamisen. Koska riidanalaisessa asetuksessa ei viitattu olosuhteiden muutokseen, tämä menetelmän muuttaminen oli kyseisen säännöksen vastaista.

28.

Unionin yleinen tuomioistuin kumosi näin ollen riidanalaisen asetuksen. ( 17 )

29.

Kantajien vaatimuksesta unionin yleinen tuomioistuin piti riidanalaisella asetuksella asetetun polkumyyntitullin voimassa Ninghai Organic Chemical Factoryn osalta siihen saakka, kunnes komissio ja neuvosto ovat toteuttaneet valituksenalaisen tuomion täytäntöönpanon edellyttämät toimenpiteet. Kun otetaan huomioon 1.6.2017 annettu tuomio Changmao Biochemical Engineering v. neuvosto (T‑442/12, EU:T:2017:372), polkumyyntitullia ei voitu pitää voimassa Changmao Biochemical Engineeringin osalta.

30.

Käsiteltävällä valituksellaan Changmao Biochemical Engineering vaatii, että unionin tuomioistuin kumoaa valituksenalaisen tuomion kokonaisuudessaan ja velvoittaa kantajat korvaamaan valittajalle tästä valituksesta ja oikeudenkäynnistä unionin yleisessä tuomioistuimessa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

31.

Distillerie Bonollo, Industria Chimica Valenzana (ICV), Distillerie Mazzari ja Caviro Distillerie (jäljempänä yhdessä Distillerie Bonollo) vaativat, että unionin tuomioistuin jättää valituksen tutkimatta ja hylkää sen joka tapauksessa perusteettomana. Distillerie Bonollo vaatii myös, että unionin tuomioistuin velvoittaa valittajan ja väliintulijat korvaamaan sille tästä valituksesta ja oikeudenkäynnistä unionin yleisessä tuomioistuimessa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

32.

Neuvosto vaatii, että unionin tuomioistuin jättää valituksen tutkimatta ja velvoittaa valittajan korvaamaan valituksesta aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

33.

Komissio vaatii, että unionin tuomioistuin jättää valituksen tutkimatta ja hylkää sen joka tapauksessa perusteettomana ja velvoittaa valittajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

34.

Komissio on tehnyt asiassa liitännäisvalituksen. Se vaatii siinä, että unionin tuomioistuin kumoaa valituksenalaisen tuomion, toteaa, että ensimmäiset neljä unionin yleisessä tuomioistuimessa esitettyä kanneperustetta on jätettävä tutkimatta ( 18 ) ja että viides unionin yleisessä tuomioistuimessa esitetty kanneperuste on perusteeton, tai toissijaisesti palauttaa asian unionin yleiseen tuomioistuimeen, jotta tämä lausuu ensimmäisessä oikeusasteessa esitetystä viidennestä kanneperusteesta. ( 19 ) Toissijaisesti komissio vaatii, että unionin tuomioistuin kumoaa valituksenalaisen tuomion siltä osin kuin siinä velvoitetaan neuvosto toteuttamaan sen täytäntöönpanon edellyttämät toimenpiteet. Komissio vaatii myös, että unionin tuomioistuin velvoittaa Changmao Biochemical Engineeringin korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

35.

Distillerie Bonollo vaatii, että unionin tuomioistuin jättää liitännäisvalituksen ensimmäisen valitusperusteen toisen osan ( 20 ) tutkimatta tai toissijaisesti hylkää sen perusteettomana. Distillerie Bonollo vaatii lisäksi, että unionin tuomioistuin hylkää liitännäisvalituksen muilta osin perusteettomana tai tehottomana. Se myös vaatii, että unionin tuomioistuin velvoittaa komission korvaamaan Distillerie Bonollolle unionin tuomioistuimen menettelystä ja palauttamistilanteessa unionin yleisen tuomioistuimen menettelystä aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

36.

Neuvosto tukee komission liitännäisvalituksessa esittämiä vaatimuksia.

37.

Changmao Biochemical Engineering vaatii, että unionin tuomioistuin kumoaa valituksenalaisen tuomion, jättää unionin yleisessä tuomioistuimessa esitetyt neljä ensimmäistä kanneperustetta tutkimatta, toteaa, että unionin yleisessä tuomioistuimessa esitetty viides kanneperuste on perusteeton, tai toissijaisesti palauttaa asian unionin yleiseen tuomioistuimeen, jotta tämä lausuu ensimmäisessä oikeusasteessa esitetystä viidennestä kanneperusteesta. Toissijaisesti se vaatii, että unionin tuomioistuin kumoaa valituksenalaisen tuomion siltä osin kuin siinä velvoitetaan neuvosto toteuttamaan sen täytäntöönpanon edellyttämät toimenpiteet. Changmao Biochemical Engineering vaatii lisäksi, että unionin tuomioistuin velvoittaa Distillerie Bonollon korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut.

38.

Changmao Biochemical Engineering, Distillerie Bonollo, neuvosto ja komissio esittivät suullisia huomautuksia 24.10.2019 pidetyssä istunnossa.

39.

Komission tekemässä liitännäisvalituksessa riitautetaan ensisijaisesti ensimmäisessä oikeusasteessa nostetun kanteen tutkittavaksi ottamisen edellytykset, joten se on syytä tutkia ensin.

40.

Komissio vaatii, että unionin tuomioistuin kumoaa valituksenalaisen tuomion, jättää ensimmäiset neljä unionin yleisessä tuomioistuimessa esitettyä kanneperustetta tutkimatta ( 21 ) ja hylkää viidennen kanneperusteen perusteettomana tai toissijaisesti palauttaa asian unionin yleiseen tuomioistuimeen, jotta tämä lausuu viidennestä kanneperusteesta. ( 22 ) Toissijaisesti komissio vaatii, että unionin tuomioistuin kumoaa valituksenalaisen tuomion siltä osin kuin kyseisen tuomion tuomiolauselman toisessa kohdassa neuvosto velvoitettiin toteuttamaan sen täytäntöönpanon edellyttämät toimenpiteet.

41.

Komissio esittää valituksenalaisen tuomion kumoamista koskevan vaatimuksensa tueksi yhden ainoan valitusperusteen. Se väittää, että unionin yleinen tuomioistuin teki oikeudellisen virheen katsoessaan valituksenalaisen tuomion 51–73 kohdassa, että riidanalainen asetus koski Distillerie Bonolloa suoraan.

42.

Ensinnäkin komissio väittää, että unionin yleinen tuomioistuin ei voinut vedota tehokasta oikeussuojaa koskevaan oikeuteen, sellaisena kuin se vahvistetaan Euroopan unionin perusoikeuskirjan (jäljempänä perusoikeuskirja) 47 artiklassa, tulkitakseen suoraan koskemisen edellytystä laajasti. Tämä tulkinta, jonka mukaan kyseinen edellytys täyttyy, kun riidanalaisella unionin oikeudellisella toimella on aineellisia vaikutuksia kantajan asemaan, on myös ristiriidassa sen vakiintuneen oikeuskäytännön kanssa, jossa edellytetään oikeudellisia vaikutuksia kantajan asemaan. Toiseksi komissio väittää, että jotta riidanalainen asetus vaikuttaa Distillerie Bonollon oikeusasemaan, sillä on annettava Distillerie Bonollolle aineellinen oikeus. Komissio kuitenkin katsoo, ettei Distillerie Bonollolla ole oikeutta vaatia tietyntasoisten polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden soveltamista kilpaileviin kolmansien maiden tuottajiin, koska perusasetuksen 21 artiklan mukaan neuvosto ja komissio voivat pidättyä toimenpiteiden soveltamisesta, jos se ei ole unionin edun mukaista.

43.

Komissio päättelee tästä, että valituksenalainen tuomio on kumottava.

44.

Komissio vaatiikin, että unionin tuomioistuin jättää tutkimatta unionin yleisessä tuomioistuimessa esitetyt neljä ensimmäistä kanneperustetta ja hylkää perusteettomana viidennen kanneperusteen. Viides kanneperuste, joka perustuu puolustautumisoikeuksien ja perusteluvelvollisuuden loukkaamiseen, voidaan komission mukaan ottaa tutkittavaksi, koska se on menettelyllinen eikä aineellinen peruste. Komissio kuitenkin katsoo, että viides kanneperuste on perusteeton, koska hallintomenettelyn kuluessa Distillerie Bonollo oli komissioon useasti yhteydessä kirjallisesti ja suullisesti. Jos unionin tuomioistuin kuitenkin katsoo, ettei se voi ratkaista lopullisesti viidettä kanneperustetta, komissio vaatii, että asia palautetaan unionin yleiseen tuomioistuimeen, jotta tämä lausuu kyseisestä kanneperusteesta.

45.

Toissijaisesti komissio vaatii, että unionin tuomioistuin kumoaa valituksenalaisen tuomion tuomiolauselman toisen kohdan. Näiden vaatimustensa tueksi komissio esittää yhden ainoan valitusperusteen, jonka mukaan unionin yleinen tuomioistuin teki oikeudellisen virheen pitäessään voimassa riidanalaisella asetuksella asetetun polkumyyntitullin ”siihen saakka, kunnes [komissio] ja [neuvosto] ovat toteuttaneet tämän tuomion täytäntöönpanon edellyttämät toimenpiteet”. Komissio väittää, että Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 37/2014 ( 23 ) voimaantulosta lähtien ainoastaan komissio on voinut toteuttaa polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä.

46.

Changmao Biochemical Engineering yhtyy kaikkiin komission vaatimuksiin lukuun ottamatta sitä, että ensinnäkin se on eri mieltä komission toissijaisesti esittämästä vaatimuksesta (joka on esitetty tiivistetysti edellisessä kohdassa) ja toiseksi se vaatii unionin tuomioistuinta velvoittamaan Distillerie Bonollon korvaamaan Changmao Biochemical Engineeringin oikeudenkäyntikulut.

47.

Distillerie Bonollo vaatii liitännäisvalituksen hylkäämistä.

48.

Ensinnäkin komission vaatimuksesta, jonka mukaan unionin yleisessä tuomioistuimessa esitetty viides kanneperuste on perusteeton, Distillerie Bonollo väittää, että kyseinen vaatimus on jätettävä tutkimatta. Syynä tähän on ensinnäkin se, että unionin yleinen tuomioistuin ei tutkinut kyseistä kanneperustetta, toiseksi se, että kyseessä on tosiseikkoja koskeva kysymys, ja kolmanneksi se, että liitännäisvalituksessa viitataan neuvoston unionin yleisen tuomioistuimen kirjallisiin kysymyksiin antamaan vastaukseen, josta komission ei olisi pitänyt saada jäljennöstä, koska sille annettiin ainoastaan lupa esittää huomautuksensa suullista käsittelyä varten laaditun kertomuksen perusteella. Distillerie Bonollo väittää, että kyseinen vaatimus on joka tapauksessa perusteeton.

49.

Toiseksi valituksenalaisen tuomion kumoamista koskevan vaatimuksen tueksi esitetystä ainoasta valitusperusteesta Distillerie Bonollo väittää, ettei sitä voida ottaa tutkittavaksi siltä osin kuin se kohdistuu valituksenalaisen tuomion 59 ja 63 kohtaan. Näin on siksi, että ensiksi mainitun tuomion kohdan osalta komissio riitauttaa tosiseikkoja koskevan toteamuksen ja viimeksi mainitun tuomion kohdan osalta komissio pyrkii pelkästään korvaamaan unionin yleisen tuomioistuimen tulkinnan omallaan.

50.

Distillerie Bonollo väittää lisäksi, että kyseinen ainoa valitusperuste on kokonaisuudessaan perusteeton tai tehoton. Distillerie Bonollo väittää erityisesti, että unionin yleinen tuomioistuin ei vedonnut tehokkaan oikeussuojan periaatteeseen laajentaakseen suoraan koskemisen käsitettä, koska valituksenalaisen tuomion 93 kohtaan sisältyvä viittaus kyseiseen periaatteeseen on tarpeeton. Lisäksi unionin toimi koskee kantajaa suoraan silloin, kun – kuten unionin yleinen tuomioistuin totesi valituksenalaisen tuomion 52 kohdassa – toimi koskee sitä sen toimiessa muiden talouden toimijoiden kilpailijoina. Unionin tuomioistuin on vahvistanut tämän arviointiperusteen 6.11.2018 antamassaan tuomiossa Scuola Elementare Maria Montessori v. komissio, komissio v. Scuola Elementare Maria Montessori ja komissio v. Ferracci (C‑622/16 P–C‑624/16 P, EU:C:2018:873, 43 kohta). Distillerie Bonollo väittää näin ollen, että riidanalainen asetus koskee sitä suoraan kahden kiinalaisen vientiä harjoittavan tuottajan, joiden tuotteille riidanalaisessa asetuksessa ei aseteta riittäviä polkumyyntitulleja, suorana kilpailijana.

51.

Kolmanneksi Distillerie Bonollo väittää, että komission toissijaisen vaatimuksen tueksi esitetty ainoa valitusperuste on perusteeton. Valituksenalaisen tuomion tuomiolauselman toisessa kohdassa edellytetään, että paitsi neuvosto myös toimivaltainen toimielin eli komissio toteuttaa tuomion täytäntöönpanon edellyttämät toimenpiteet.

52.

Neuvosto tukee molempia komission esittämiä vaatimuksia.

53.

Neuvosto ensinnäkin vaatii, että valituksenalainen tuomio on kumottava, koska unionin yleinen tuomioistuin katsoi virheellisesti sille esitettyjen neljän aineellisen kanneperusteen täyttävän tutkittavaksi ottamisen edellytykset. Vaikka suoraan koskemisen edellytystä on tulkittava tehokkaan oikeussuojan periaatteen valossa, kyseinen periaate ei voi syrjäyttää SEUT 263 artiklan neljännessä kohdassa vahvistettuja tutkittavaksi ottamisen edellytyksiä. Lisäksi oikeuskäytäntö, jonka mukaan unionin toimen on vaikutettava kantajan oikeusasemaan eikä sen tosiasialliseen tilanteeseen, on edelleen voimassa. Asetus, jossa määrätään polkumyyntitulleja, ei voi aiheuttaa oikeudellisia vaikutuksia unionin tuottajiin, koska ensinnäkään kyseiset tuottajat eivät maksa näitä tulleja ja toiseksi niillä ei ole oikeutta vaatia tullien määräämistä kolmansien maiden vientiä harjoittaville tuottajille. Näin ollen unionin yleinen tuomioistuin teki valituksenalaisen tuomion 52 ja 53 kohdassa virheen todetessaan lähinnä, että suoraan koskemisen edellytys täyttyy, jos toimi vaikuttaa kantajan tosiasialliseen asemaan.

54.

Neuvosto väittää toiseksi, että jos unionin tuomioistuin kumoaa valituksenalaisen tuomion, sen olisi hylättävä unionin yleisessä tuomioistuimessa esitetty viides kanneperuste perusteettomana.

55.

Neuvosto väittää kolmanneksi, että jos unionin tuomioistuin katsoo, ettei valituksenalaista tuomiota pidä kumota, sen olisi joka tapauksessa kumottava kyseisen tuomion tuomiolauselman toinen kohta, koska asetuksella N:o 37/2014 annetaan toimivalta soveltaa polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä yksinomaan komissiolle.

56.

Liitännäisvalituksessaan komissio vaatii valituksenalaisen tuomion kumoamista (jäljempänä komission pääasiallinen vaatimus) sillä perusteella, että unionin yleinen tuomioistuin totesi valituksenalaisen tuomion 51–73 kohdassa virheellisesti, että riidanalainen asetus koski Distillerie Bonolloa suoraan. Komissio vaatii toissijaisesti valituksenalaisen tuomion tuomiolauselman toisen kohdan kumoamista siltä osin kuin siinä velvoitetaan neuvosto toteuttamaan tuomion täytäntöönpanon edellyttämät toimenpiteet (jäljempänä komission toissijainen vaatimus) sillä perusteella, että asetuksen N:o 37/2014 voimaantulosta lähtien ainoastaan komissio on voinut soveltaa polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä.

57.

Distillerie Bonollo väittää, että komission molemmat vaatimukset on hylättävä, kun taas neuvosto ja Changmao Biochemical Engineering tukevat molempia vaatimuksia.

58.

Distillerie Bonollo riitauttaa ensinnäkin komission pääasiallisen vaatimuksen tueksi esitetyn ainoan valitusperusteen, jonka mukaan suoraan koskemista on arvioitu virheellisesti, siltä osin kuin kyseinen peruste kohdistuu valituksenalaisen tuomion tiettyjä kohtia vastaan, ja toiseksi komission vaatimuksen, jonka mukaan unionin tuomioistuimen olisi hylättävä unionin yleisessä tuomioistuimessa esitetty viides kanneperuste, tutkittavaksi ottamisen edellytykset. ( 24 )

59.

Nämä oikeudenkäyntiväitteet on mielestäni hylättävä.

60.

Ensinnäkin Distillerie Bonollo väittää, että komission esittämä ainoa valitusperuste on jätettävä tutkimatta siltä osin kuin se kohdistuu valituksenalaisen tuomion 59 kohtaan, jossa unionin yleinen tuomioistuin totesi, että riidanlainen asetus koskee Distillerie Bonolloa suoraan, koska riidanalaisessa asetuksessa kahdelle kiinalaiselle vientiä harjoittavalle tuottajalle määrätyt polkumyyntitullit oli tarkoitettu vastapainoksi vahingolle, joka Distillerie Bonollolle oli aiheutunut näiden kahden kiinalaisen tuottajan kilpailijana. Distillerie Bonollon mukaan tämä on tosiseikkoja koskeva kysymys.

61.

Tämä oikeudenkäyntiväite on mielestäni hylättävä. Komissio ei riitauta valituksenalaisen tuomion 59 kohtaan sisältyvää unionin yleisen tuomioistuimen toteamusta, jonka mukaan Distillerie Bonollo kilpaili suoraan kahden kiinalaisen vientiä harjoittavan tuottajan kanssa, mikä todellakin on tosiseikkoja koskeva toteamus, joka ei voi olla muutoksenhaun kohteena unionin tuomioistuimessa. ( 25 ) Komissio pikemminkin väittää valituksenalaisen tuomion 59 kohdan yhteydessä, että unionin tuotannolle aiheutunutta vahinkoa ei arvioitu riidanalaisessa asetuksessa vaan ”aiemmissa säädöksissä” (nimittäin asetuksessa N:o 349/2012 ja asetuksessa N:o 130/2006) sillä seurauksella, että mahdolliset vaikutukset Distillerie Bonollon oikeusasemaan eivät johdu riidanalaisesta asetuksesta vaan näistä ”aiemmista säädöksistä”. Tämä on oikeuskysymys.

62.

Toiseksi Distillerie Bonollo väittää, että ainoa valitusperuste on jätettävä tutkimatta siltä osin kuin se kohdistuu valituksenalaisen tuomion 63 kohtaan, jossa unionin yleinen tuomioistuin hylkäsi neuvoston väitteen siitä, että täyttääkseen suoraan koskemista koskevan edellytyksen kantajilla ”on [oltava] subjektiivinen oikeus tietyn suuruisten polkumyyntitullien määräämiseen”. Tämä johtuu Distillerie Bonollon mukaan siitä, että komissio pyrkii pelkästään korvaamaan omalla tulkinnallaan unionin yleisen tuomioistuimen tekemän tulkinnan.

63.

Tämä oikeudenkäyntiväite on mielestäni myös hylättävä. On kylläkin niin, että neuvosto esitti tämän väitteen ensimmäisessä oikeusasteessa ja että komissio oli ensimmäisessä oikeusasteessa väliintulijana tukemassa neuvoston vaatimuksia. Oikeuskäytännössä kuitenkin katsotaan, että kun valittaja riitauttaa tavan, jolla unionin yleinen tuomioistuin on tulkinnut tai soveltanut unionin oikeutta, ensimmäisessä oikeusasteessa tutkittuja oikeuskysymyksiä voidaan valitusasiassa käsitellä uudelleen. Muutoksenhakumenettelyn tarkoitus jäisi osaksi toteutumatta, jollei valittaja voisi tällä tavoin perustaa valitustaan perusteisiin ja perusteluihin, jotka on esitetty jo unionin yleisessä tuomioistuimessa. ( 26 ) Lisäksi komissio riitauttaa valituksenalaisen tuomion tietyn kohdan, nimittäin 63 kohdan.

64.

Liitännäisvalituksessaan komissio esittää ensin syyt, miksi riidanalainen asetus ei sen näkemyksen mukaan koske suoraan Distillerie Bonolloa, ja katsoo, että valituksenalainen tuomio on kumottava kokonaisuudessaan, minkä jälkeen se vaatii unionin tuomioistuinta hylkäämään perusteettomana unionin yleisessä tuomioistuimessa esitetyn viidennen kanneperusteen, joka perustuu puolustautumisoikeuksien ja perusteluvelvollisuuden loukkaamiseen.

65.

Distillerie Bonollon mukaan komission vaatimusta unionin yleisessä tuomioistuimessa esitetyn viidennen kanneperusteen hylkäämisestä perusteettomana ei voida ottaa tutkittavaksi. Tämä johtuu siitä, että ensinnäkään unionin yleinen tuomioistuin ei lausunut viidennestä kanneperusteesta ja että toiseksi se, loukattiinko erityisesti Distillerie Bonollon puolustautumisoikeuksia, on tosiseikkoja koskeva kysymys.

66.

Tämä oikeudenkäyntiväite on mielestäni hylättävä.

67.

Ensinnäkin on toki niin, ettei unionin yleinen tuomioistuin tutkinut valituksenalaisessa tuomiossa sen menettelyssä esitettyä viidettä kanneperustetta. Sen ei tarvinnut tehdä niin, koska se hyväksyi ensimmäisen kanneperusteen, joka perustui perusasetuksen 11 artiklan 9 kohdan rikkomiseen, ja kumosi riidanalaisen asetuksen tämän perusteella. ( 27 ) Tästä ei kuitenkaan seuraa, että komission vaatimus hylätä ensimmäisessä oikeusasteessa esitetty viides kanneperuste perusteettomana on jätettävä tutkimatta. Tämä johtuu siitä, että liitännäisvalituksesta ilmenevällä tavalla komissio vaatii, että unionin tuomioistuin tutkii ja hylkää perusteettomana viidennen kanneperusteen käyttäen perussäännön 61 artiklan mukaista toimivaltaansa ratkaista asia lopullisesti sen jälkeen, kun se on kumonnut unionin yleisen tuomioistuimen ratkaisun. Liitännäisvalituksessa komissio näet vaatii unionin tuomioistuinta hylkäämään perusteettomana ensimmäisessä oikeusasteessa esitetyn viidennen kanneperusteen vasta sen jälkeen, kun se on esittänyt syyt siihen, miksi valituksenalainen tuomio ei vaikuta suoraan Distillerie Bonolloon ja miksi kyseinen tuomio on siten kumottava. Lisäksi komissio selittää vastauskirjelmässään, että se esittää näkemyksensä unionin yleisessä tuomioistuimessa esitetystä viidennestä kanneperusteesta ”auttaakseen unionin tuomioistuinta tämän käyttäessä perussäännön 61 artiklan mukaista toimivaltaansa”.

68.

Toiseksi, vaikka perussäännön 61 artiklassa ei täsmennetä, voiko unionin tuomioistuin asiaa lopullisesti ratkaistessaan antaa ratkaisun tosiseikkoja koskevista kysymyksistä, unionin tuomioistuin on käytännössä olettanut, että sillä on tällainen toimivalta. ( 28 ) Jos siis ensimmäisessä oikeusasteessa esitetyn viidennen kanneperusteen ratkaiseminen edellyttää tosiseikkojen arviointia, tämä ei vaikuta kyseisen kanneperusteen hylkäämistä perusteettomana koskevan komission vaatimuksen tutkittavaksi ottamisen edellytyksiin.

69.

Vaatimuksensa, jonka mukaan unionin tuomioistuimen olisi hylättävä perusteettomana unionin yleisessä tuomioistuimessa esitetty viides kanneperuste, tueksi komissio viittaa liitännäisvalituksessaan neuvoston vastaukseen kirjallisiin kysymyksiin, jotka unionin yleinen tuomioistuin esitti ( 29 ) prosessinjohtotoimena. ( 30 )

70.

Distillerie Bonollo väittää, että liitännäisvalitukseen sisältyvät viittaukset neuvoston vastaukseen unionin yleisen tuomioistuimen kirjallisiin kysymyksiin on jätettävä tutkimatta. Tämä johtuu Distillerie Bonollon mukaan siitä, että komissio hyväksyttiin ensimmäisessä oikeusasteessa väliintulijaksi 2.5.1991 tehdyn unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 116 artiklan 6 kohdan nojalla, toisin sanoen suullista käsittelyä varten laaditun kertomuksen perusteella. Komissiolla ei siten ollut oikeutta saada jäljennöstä neuvoston vastauksesta unionin yleisen tuomioistuimen kirjallisiin kysymyksiin. Distillerie Bonollo vaatiikin, että unionin tuomioistuin kieltäytyy lausumasta komission vaatimuksesta hylätä unionin yleisessä tuomioistuimessa esitetty viides kanneperuste perusteettomana.

71.

Liitännäisvalitukselta ei nähdäkseni voida katsoa puuttuvan tutkittavaksi ottamisen edellytyksiä siltä osin kuin siinä viitataan väitteisiin, jotka neuvosto esitti vastauksessaan unionin yleisen tuomioistuimen kirjallisiin kysymyksiin.

72.

Käsiteltävässä asiassa komissio hyväksyttiin väliintulijaksi unionin yleisessä tuomioistuimessa 2.5.1991 tehdyn unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 116 artiklan 6 kohdan nojalla. ( 31 )

73.

Kyseisen 2.5.1991 tehdyn unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 116 artiklan 6 kohdassa määrätään, että jos väliintulohakemus tehdään kuuden viikon kuluessa kanteen nostamista koskevan tiedonannon julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä, väliintulija ”saa hänelle toimitetun suullista käsittelyä varten laaditun kertomuksen perusteella esittää huomautuksensa suullisessa käsittelyssä”. Tästä seuraa, että tässä tapauksessa väliintulijalla ei ole oikeutta saada jäljennöstä kanne- ja vastinekirjelmästä, vastauksesta tai vastineen antajan vastauksesta. ( 32 )

74.

Käsiteltävässä asiassa komissiolla oli kuitenkin oikeus saada jäljennös kanne- ja vastinekirjelmästä. Tämä johtuu siitä, että 2.5.1991 tehdyn unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 24 artiklan 7 kohdassa ( 33 ) määrätään, että ”jos neuvosto tai [komissio] ei ole asianosaisena, unionin yleinen tuomioistuin toimittaa niille jäljennöksen kannekirjelmästä ja vastinekirjelmästä niiden liiteasiakirjoja lukuun ottamatta, jotta ne voivat todeta, vaaditaanko asiassa SEUT 277 artiklan nojalla, että jotain niiden antamaa säädöstä ei sovelleta”.

75.

Huomautan, että väitteet, jotka neuvosto esitti vastauksessaan unionin yleisen tuomioistuimen kirjallisiin kysymyksiin ja joihin komissio viittaa liitännäisvalituksessaan, ( 34 ) esitettiin myös neuvoston unionin yleiselle tuomioistuimelle toimittamassa vastinekirjelmässä, ( 35 ) josta komissiolla oli oikeus saada jäljennös.

76.

Näin ollen riippumatta siitä, oliko komissiolla oikeus saada jäljennös neuvoston vastauksesta unionin yleisen tuomioistuimen kirjallisiin kysymyksiin, se seikka, että komissio viittaa liitännäisvalituksessaan väitteisiin, jotka neuvosto esitti näihin kirjallisiin kysymyksiin antamassaan vastauksessa, ei voi johtaa siihen, että liitännäisvalitus olisi jätettävä tutkimatta siltä osin kuin siinä viitataan neuvoston väitteisiin.

77.

Kuten edellä 56 kohdassa todettiin, komissio vaatii valituksenalaisen tuomion kumoamista tai toissijaisesti sen tuomiolauselman toisen kohdan kumoamista. Tutkin kummankin vaatimuksen vuorotellen.

78.

Ainoassa valitusperusteessaan komissio väittää, että unionin yleinen tuomioistuin katsoi virheellisesti, että riidanalainen asetus koskee Distillerie Bonolloa suoraan.

79.

SEUT 263 artiklan neljännen kohdan mukaan luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö voi nostaa kanteen toimesta, jota ei ole osoitettu hänelle, jos se koskee häntä suoraan ja erikseen.

80.

Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan edellytyksen, jonka mukaan kanteen kohteena olevan päätöksen on koskettava luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä suoraan, ehtona on kahden kumulatiivisen edellytyksen täyttyminen, eli ensinnäkin, että riidanalaisella toimenpiteellä on välittömiä vaikutuksia yksityisen oikeusasemaan, ja toiseksi, ettei se jätä niille, joille se on osoitettu ja joiden tehtävänä on sen täytäntöönpano, ollenkaan harkintavaltaa, jolloin täytäntöönpano on luonteeltaan puhtaasti automaattista ja perustuu yksinomaan unionin lainsäädäntöön eikä edellytä välissä olevien sääntöjen soveltamista. ( 36 )

81.

Valituksenalaisen tuomion 59 kohdassa unionin yleinen tuomioistuin katsoi, että riidanalaisella asetuksella oli välittömiä vaikutuksia kantajien oikeusasemaan, koska osittainen välivaiheen tarkastelumenettely käynnistettiin kantajien pyynnöstä ja menettelyn päätteeksi asetetut polkumyyntitullit oli tarkoitettu vastapainoksi vahingolle, joka sille kahden kiinalaisen vientiä harjoittavan tuottajan kilpailijana oli aiheutunut. Myös toinen edellytys, jonka mukaan toimen on koskettava kantajaa suoraan, täyttyi, koska jäsenvaltioilla ei ollut lainkaan harkintavaltaa polkumyyntitullin suuruuden ja sen osalta, asetetaanko tällainen tulli kyseisille tuotteille.

82.

Huomautan, että liitännäisvalituksessa riitautetaan ainoastaan unionin yleisen tuomioistuimen valituksenalaisen tuomion 51–73 kohdassa suoraan koskemiseen liittyvästä ensimmäisestä edellytyksestä tekemä arviointi eikä tuomion 50 kohtaan sisältyvää toisen edellytyksen arviointia.

83.

Komissio väittää, että riidanalainen asetus ei vaikuta Distillerie Bonollon oikeusasemaan, koska viimeksi mainitulla ei ole oikeuksia, joihin kyseisen asetuksen antaminen voisi vaikuttaa. Komission näkemyksen mukaan, vaikka perusasetuksella annetaan Distillerie Bonollolle kantelijoiden menettelyllisiä oikeuksia, ainoastaan aineelliset oikeudet – eivätkä siis menettelylliset oikeudet – ovat merkityksellisiä sen määrittämiseksi, onko riidanalaisella asetuksella vaikutuksia Distillerie Bonollon oikeusasemaan. EUT-sopimuksessa sen enempää kuin perusasetuksessakaan ei kuitenkaan anneta Distillerie Bonollolle aineellista oikeutta siihen, että kilpaileville kolmansien maiden tuotteille asetetaan tietynsuuruisia polkumyyntitulleja.

84.

Distillerie Bonollo puolestaan katsoo, että riidanalainen asetus vaikuttaa suoraan sen oikeusasemaan, koska sillä on oikeus olla kärsimättä polkumyynnin takia vääristyneestä kilpailusta markkinoilla, joilla se toimii. Tämä seuraa analogisesti 6.11.2018 annetun tuomion Scuola Elementare Maria Montessori v. komissio, komissio v. Scuola Elementare Maria Montessori ja komissio v. Ferracci (C‑622/16 P–C‑624/16 P, EU:C:2018:873) 50 kohdasta.

85.

Katson, että unionin tuomioistuimen olisi hylättävä komission pääasiallisen vaatimuksen tueksi esitetty ainoa valitusperuste. Kuten jäljempänä selitän, aion soveltaa käsiteltävään asiaan unionin tuomioistuimen 6.11.2018 antamassaan tuomiossa Scuola Elementare Maria Montessori v. komissio, komissio v. Scuola Elementare Maria Montessori ja komissio v. Ferracci (C‑622/16 P–C‑624/16 P, EU:C:2018:873) tekemää ratkaisua ja katsoa, että riidanalainen asetus vaikuttaa suoraan Distillerie Bonollon oikeusasemaan, koska viimeksi mainitulla on oikeus olla kärsimättä polkumyynnin takia vääristyneestä kilpailusta markkinoilla, joilla se toimii.

86.

Huomautan aluksi, että neuvoston väitteistä poiketen siitä, että riidanalaisessa asetuksessa ei edellytetä Distillerie Bonollon maksavan polkumyyntitulleja, ei seuraa, ettei kyseinen asetus vaikuta sen oikeusasemaan.

87.

Näin on siksi, että polkumyyntitullit asetetaan lähtökohtaisesti kolmansien maiden tuottajien valmistamille tavaroille eikä Distillerie Bonollon kaltaisten unionin tuottajien valmistamille tavaroille. Jos unionin tuomioistuin noudattaisi neuvoston lähestymistapaa, unionin tuottajilla ei siten olisi asiavaltuutta vaatia sellaisen asetuksen kumoamista, jossa sovelletaan polkumyyntitoimenpiteitä. Tämä olisi tuskin yhdenmukaista 20.3.1985 annetun tuomion Timex v. neuvosto ja komissio (264/82, EU:C:1985:119, 12–16 kohta) ja 18.10.2018 annetun tuomion ArcelorMittal Tubular Products Ostrava ym. v. komissio (T‑364/16, EU:T:2018:696, 36–53 kohta) kanssa, joissa unionin tuottajan nostaman kumoamiskanteen katsottiin täyttävän tutkittavaksi ottamisen edellytykset.

88.

Toinen edellä 85 kohdassa esitettyä näkemystä puoltava seikka on se, että polkumyyntitulleja maksavat ne, jotka tuovat kyseistä tuotetta EU:hun, ja kantavat jäsenvaltioiden tulliviranomaiset siinä vaiheessa, kun tuote lasketaan liikkeeseen EU:ssa. Vientiä harjoittavat tuottajat eivät maksa polkumyyntitulleja. Jos unionin tuomioistuin noudattaisi neuvoston lähestymistapaa, vientiä harjoittavilla tuottajilla ei siten olisi asiavaltuutta nostaa kannetta sellaisen asetuksen kumoamiseksi, jossa asetetaan polkumyyntitulleja niiden omien tavaroiden tuonnille EU:hun. Tämäkin olisi tuskin sovitettavissa yhteen sen vakiintuneen oikeuskäytännön kanssa, jonka mukaan kyseisen tuotteen tuottajien ja viejien, joiden väitetään harjoittaneen polkumyyntiä niiden liiketoimintaan liittyvien tietojen perusteella, nostamat kanteet voidaan ottaa tutkittaviksi. ( 37 )

89.

Lisäksi, kuten edellä 85 kohdassa mainittiin, olen samaa mieltä Distillerie Bonollon kanssa siitä, että koska se asetetaan riidanalaisella asetuksella epäedulliseen kilpailuasemaan, riidanalainen asetus vaikuttaa suoraan sen oikeuteen olla kärsimättä vääristyneestä kilpailusta markkinoilla, joilla se toimii.

90.

Ensinnäkin tämä seuraa 6.11.2018 annetusta tuomiosta Scuola Elementare Maria Montessori v. komissio, komissio v. Scuola Elementare Maria Montessori ja komissio v. Ferracci (C‑622/16 P–C‑624/16 P, EU:C:2018:873). Kyseisessä tuomiossa unionin tuomioistuin katsoi, että päätös, jossa komissio ensinnäkin katsoi tiettyjen toimenpiteiden olevan sisämarkkinoille soveltumatonta valtiontukea mutta ei määrännyt sen takaisinperinnästä ja jossa se toiseksi totesi, etteivät muut toteutetut toimenpiteet olleet valtiontukea, vaikutti suoraan kantajien oikeusasemaan, koska ne asetettiin päätöksellä epäedulliseen kilpailutilanteeseen ja päätös vaikutti siten niiden oikeuteen olla kärsimättä kyseisten toimenpiteiden vuoksi vääristyneestä kilpailusta markkinoilla, joilla ne toimivat. ( 38 ) Kuten unionin tuomioistuin totesi, tämä oikeus annettiin kantajille EUT-sopimuksen valtiontukisäännöillä, nimittäin SEUT 107 ja SEUT 108 artiklalla, joiden tavoitteena on kilpailun säilyttäminen. ( 39 )

91.

Ehdotan, että unionin tuomioistuimen edellisessä kohdassa mainitussa tuomiossa tekemää ratkaisua sovelletaan käsiteltävään asiaan, joka ei koske valtiontukisääntöjä vaan polkumyyntisäännöksiä. Katson, että riidanalainen asetus vaikuttaa suoraan Distillerie Bonollon oikeusasemaan, koska sillä on oikeus olla kärsimättä vääristyneestä kilpailusta, joka ei johdu valtiontuesta (kuten kyseisessä tuomiossa) vaan polkumyyntikäytännöistä markkinoilla, joilla se toimii.

92.

Tämän ratkaisun tueksi huomautan, että polkumyyntisäännöillä pyritään säilyttämään kilpailu, kuten SEUT 107 ja SEUT 108 artiklallakin. On eittämättä niin, että perusasetuksen 21 artiklan 1 kohdan mukaan polkumyyntitoimenpiteillä on kahtalainen tavoite: niillä pyritään yhtäältä poistamaan vahingollisen polkumyynnin vinouttavat vaikutukset ja toisaalta palauttamaan tehokas kilpailu. Korostan kuitenkin, että polkumyyntikäytäntöjä on pidettävä kolmansien maiden tuottajien vilpillisenä kilpailuna, jolta unionin tuottajia on suojeltava. ( 40 ) Tästä seuraa, että oikeuskäytännön mukaan polkumyyntitullien määrääminen on puolustautumis- ja suojatoimenpide polkumyynnistä syntyvää vilpillistä kilpailua vastaan. ( 41 ) Katson näin ollen, että polkumyynnin kauppaa vinouttavien vaikutusten poistaminen on ennen kaikkea edellytys oikeudenmukaisen kilpailun palauttamiselle sisämarkkinoilla.

93.

Huomautan myös, että osoituksena polkumyyntitullien tehokasta kilpailua koskevan tavoitteen tärkeydestä on alhaisemman tullin sääntö. Tämän säännön mukaan, sellaisena kuin siitä säädetään perusasetuksen 9 artiklan 4 kohdan viimeisessä virkkeessä, polkumyyntitullin taso on määritettävä polkumyyntimarginaalin perusteella, ellei vahinkomarginaali ole alhaisempi kuin polkumyyntimarginaali, jolloin polkumyyntitulli on laskettava vahinkomarginaalin perusteella. Alhaisemman tullin säännöllä varmistetaan, että unionin tuotannonalaa ei suojella enemmän kuin on tarpeen polkumyynnillä tapahtuvan tunnin vahingollisten vaikutusten torjumiseksi, ( 42 ) toisin sanoen unionin teollisuudelle ei anneta kilpailuetua tuettuun tuontiin nähden. ( 43 )

94.

Analogisesti 6.11.2018 annetun tuomion Scuola Elementare Maria Montessori v. komissio, komissio v. Scuola Elementare Maria Montessori ja komissio v. Ferracci (C‑622/16 P–C‑624/16 P, EU:C:2018:873) kanssa riidanalaisen asetuksen on siten katsottava vaikuttavan suoraan Distillerie Bonollon oikeuteen olla kärsimättä polkumyynnin vuoksi vääristyneestä kilpailusta markkinoilla, joilla se toimii, ja siten vaikuttavan suoraan sen oikeusasemaan. Kuten unionin yleinen tuomioistuin totesi valituksenalaisen tuomion 59 kohdassa, Distillerie Bonollo on viinihapon unionin tuottaja, joka toimii samoilla markkinoilla kuin kaksi kiinalaista vientiä harjoittavaa tuottajaa. Kun riidanalaisessa asetuksessa määrättiin väitetysti riittämättömät polkumyyntitullit kahdelle kiinalaiselle vientiä harjoittavalle tuottajalle, Distillerie Bonollo saatettiin näin ollen asettaa sille epäedulliseen kilpailutilanteeseen sisämarkkinoilla.

95.

Toiseksi, toisin kuin komissio väittää, perusasetuksen 9 artiklan 4 kohdasta ja 21 artiklasta ei seuraa, ettei Distillerie Bonollolla ole oikeutta olla kärsimättä polkumyynnin vuoksi vääristyneestä kilpailusta markkinoilla, joilla se toimii.

96.

Komissio väittää, että jos todetaan, että polkumyynnin ja vahingon olemassaolo on osoitettu ja että vahinko on aiheutunut polkumyynnistä, komissio voi tästä huolimatta perusasetuksen 9 artiklan 4 kohdan ja 21 artiklan nojalla olla soveltamatta polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä, jos näiden toimenpiteiden soveltaminen ei ole unionin edun mukaista. Komission mukaan tästä seuraa, ettei Distillerie Bonollolla ole aineellista oikeutta polkumyynniltä suojaamiseen.

97.

En yhdy tähän väitteeseen.

98.

Unionin yleisen tuomioistuimen oikeuskäytännössä eittämättä todetaan, että unionin tuotannonalalla ei ole oikeutta suojatoimenpiteiden käyttöönottamiseen, vaikka polkumyynnin ja vahingon olemassaolo olisikin osoitettu, koska tämänkaltaisia toimenpiteitä voidaan ottaa käyttöön vain, jos perusasetuksen 9 artiklan 4 kohdan ja 21 artiklan mukaisesti on lisäksi todettu, että ne ovat perusteltuja unionin edun kannalta. ( 44 ) Unionin edun arviointi edellyttää niiden todennäköisten seurausten arviointia, joita suunniteltujen toimenpiteiden soveltamisella ja soveltamatta jättämisellä voi olla unionin tuotannonalan edulle ja muille kyseessä oleville eduille, toisin sanoen tuojien, varhaisemman jalostusasteen teollisuuden, kyseisen tuotteen käyttäjien ja tuottajien sekä kuluttajien eduille. ( 45 ) Se edellyttää näiden osapuolten etujen vertailemista. ( 46 )

99.

Huomautan kuitenkin, että tämä on negatiivinen vaatimus. Perusasetuksen 21 artiklan 1 kohdan mukaan komissio voi pidättyä tällaisten toimenpiteiden soveltamisesta vain, jos ehdotettujen polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden soveltaminen ei ole unionin edun mukaista. ( 47 ) Käytännössä komissio on hyvin harvoin päättänyt olla soveltamatta polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä sillä perusteella, että muiden kolmen edellytyksen (nimittäin polkumyynnin, vahingon ja niiden välisen syy-seuraussuhteen) täyttymisestä huolimatta se ei ollut unionin edun mukaista. ( 48 )

100.

Korostan lisäksi, että se, että komissio voi kieltäytyä määräämästä lainvastaista ja sisämarkkinoille soveltumatonta valtiontukea perittäväksi takaisin, jos tämä olisi unionin lainsäädännön jonkin yleisen periaatteen vastaista, ( 49 ) ja se, että asianomainen jäsenvaltio voi kieltäytyä takaisinperintäpäätöksen täytäntöönpanosta, jos sen asianmukainen täytäntöönpano on täydellinen mahdottomuus, ( 50 ) eivät estäneet unionin tuomioistuinta katsomasta 6.11.2018 antamassaan tuomiossa Scuola Elementare Maria Montessori v. komissio, komissio v. Scuola Elementare Maria Montessori ja komissio v. Ferracci (C‑622/16 P–C‑624/16 P, EU:C:2018:873), että tuensaajien kilpailijoilla on oikeus olla kärsimättä valtiontuen vuoksi vääristyneestä kilpailusta markkinoilla, joilla ne toimivat.

101.

Etenkin jos lainvastaisen ja sisämarkkinoille soveltumattoman tuen takaisinperintä loukkaisi tuensaajan luottamuksensuojan periaatetta, ( 51 ) komissio ei ole enää velvollinen vaatimaan tuen takaisinperintää. ( 52 ) Tällöin komissio ei saa vaatia tuen takaisinperimistä. Tässä tapauksessa tuen toteaminen sisämarkkinoille soveltumattomaksi ei johda kilpailun palauttamiseen kyseisillä markkinoilla. Kuten edellisessä kohdassa todettiin, tämä ei kuitenkaan estänyt unionin tuomioistuinta toteamasta, että tuensaajan kilpailijoilla on oikeus olla kärsimättä valtiontuen vuoksi vääristyneestä kilpailusta.

102.

Samoin silloin, kun polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden käyttöön ottaminen ei ole unionin edun mukaista, komissio voi päättää olla soveltamatta tällaisia toimenpiteitä. Tällöin polkumyynnistä aiheutuvia kaupan vääristymiä ei poisteta eikä kilpailua palauteta sisämarkkinoilla. Tämä ei saisi estää unionin tuomioistuinta toteamasta, että unionin tuottajalla on oikeus olla kärsimättä polkumyynnin vuoksi vääristyneestä kilpailusta.

103.

Kolmanneksi, toisin kuin komissio ja neuvosto väittävät, jos unionin tuomioistuin toteaa, että suoraan koskemisen ensimmäinen edellytys täyttyy käsiteltävässä asiassa, tämä ei johdu riidanalaisen asetuksen pelkistä tosiasiallisista vaikutuksista Distillerie Bonollon tilanteeseen (erotuksena saman asetuksen oikeudellisista vaikutuksista).

104.

Kuten edellä 85 kohdassa mainittiin, riidanalainen asetus näet vaikuttaa suoraan Distillerie Bonollon tilanteeseen siksi, että tällä on oikeus olla kärsimättä polkumyynnin vuoksi vääristyneestä kilpailusta, eikä kyseisen asetuksen tosiasiallisten vaikutusten vuoksi.

105.

Huomautan myös, ettei edellä 85 kohdassa ehdotettu ratkaisu ole ristiriidassa 28.2.2019 annetun tuomion neuvosto v. Growth Energy and Renewable Fuels Association (C‑465/16 P, EU:C:2019:155) 81 kohdan kanssa. Kyseisessä kohdassa unionin tuomioistuin totesi, että vaikka riidanalainen asetus voi saattaa amerikkalaiset bioetanolin tuottajat huonompaan kilpailuasemaan, pelkästään tämän seikan perusteella ei voida katsoa, että tämän asetuksen säännökset koskivat niitä suoraan. Huomautan ensinnäkin, että kyseiset amerikkalaiset bioetanolin tuottajat olivat kolmansien maiden tuottajia, joiden tavaroihin sovellettiin polkumyyntitulleja, kun taas minun tarkoituksenani on todeta, että unionin tuottajilla on oikeus olla kärsimättä polkumyynnin vuoksi vääristyneestä kilpailusta. Toiseksi nämä amerikkalaiset bioetanolin tuottajat eivät toimineet sisämarkkinoilla, ( 53 ) kun taas minun tarkoituksenani on todeta, että tämä oikeus on tosiasiallisilla eikä mahdollisilla markkinatoimijoilla. ( 54 )

106.

Neljänneksi, toisin kuin komissio ja neuvosto väittävät, edellä 85 kohdassa ehdotettu ratkaisu ei merkitse suoraan koskemisen ensimmäisen edellytyksen ”lieventämistä”.

107.

Kuten edellä 87 kohdassa todettiin, 20.3.1985 annetussa tuomiossa Timex v. neuvosto ja komissio (264/82, EU:C:1985:119, 11–16 kohta) unionin tuottajilla katsottiin olevan asiavaltuus vaatia polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä sisältävän asetuksen kumoamista. Lisäksi 18.10.2018 annetussa tuomiossa ArcelorMittal Tubular Products Ostrava ym. v. komissio (T‑364/16, EU:T:2018:696, 36–53 kohta) unionin tuottajilla katsottiin olevan asiavaltuus riitauttaa päätös, jossa komissio unionin tuomioistuimen tuomion täytäntöön panemiseksi määräsi, että tietyn vientiä harjoittavan tuottajan valmistamista tuotteista ei ole kannettava polkumyyntitulleja.

108.

Tästä seuraa, että jos unionin tuomioistuin toteaa, että riidanalainen asetus vaikuttaa suoraan Distillerie Bonollon oikeusasemaan, toisin kuin komissio ja neuvosto väittävät, tämä ei merkitse suoraan koskemisen edellytyksen ”lieventämistä”. Sen ratkaisu olisi edellisessä kohdassa mainitun oikeuskäytännön mukainen.

109.

Yksi tätä päätelmää tukeva peruste on se, että polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden alalla, jos joiltain kantajilta (ovatpa ne sitten unionin tuottajia, vientiä harjoittavia tuottajia tai tuojia) on katsottu puuttuvan asiavaltuus vaatia polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä sisältävän asetuksen kumoamista, tämä johtui siitä, ettei kyseinen asetus koskenut niitä erikseen. Syynä ei siis ollut se, ettei asetus koskenut niitä suoraan. ( 55 )

110.

Tietääkseni tästä on vain yksi poikkeus. Se on 28.2.2019 annettu tuomio neuvosto v. Growth Energy and Renewable Fuels Association (C‑465/16 P, EU:C:2019:155), jossa amerikkalaisilla bioetanolin tuottajilla ei katsottu olevan asiavaltuutta sillä perusteella, ettei riidanalainen toimi koskenut niitä suoraan. Kuten edellä 105 kohdassa mainittiin, tämä johtui kuitenkin siitä nimenomaisesta seikasta, että kyseiset tuottajat eivät vieneet bioetanolia suoraan unioniin eivätkä määrätyt polkumyyntitullit siten kohdistuneet suoraan niiden tuotantoon.

111.

Lisäksi tapauksissa, joissa kantajilla katsottiin olevan asiavaltuus vaatia polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä sisältävän asetuksen kumoamista, suoraan koskemisen edellytystä ei joko tutkittu ( 56 ) tai sen todettiin täyttyvän. Jos sen todettiin täyttyvän, tämä johtui suoraan koskemisen toisesta edellytyksestä eli – kuten edellä 80 kohdassa mainittiin – siitä, että jäsenvaltioiden tulliviranomaisten on kannettava polkumyyntiasetuksella käyttöön otetut tullit ilman, että niillä on mitään harkintavaltaa asiassa. Ensimmäistä edellytystä ei tutkittu. ( 57 )

112.

Tästä on tietääkseni vain kaksi poikkeusta. Asetuksen, jolla laajennettiin polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä, todettiin vaikuttavan suoraan tuojan oikeusasemaan 26.9.2000 annetussa tuomiossa Starway v. neuvosto (T‑80/97, EU:T:2000:216). Tämä johtui siitä, että asetuksessa säädetty mahdollisuus, jonka mukaan komissio voisi vapauttaa hakijan laajennetusta tullista (jos tuonti ei ole alkuperäisen polkumyyntitullin kiertämistä), oli kyseisen tapauksen olosuhteissa puhtaasti teoreettinen. ( 58 ) Samaan tapaan 18.10.2018 annetussa tuomiossa ArcelorMittal Tubular Products Ostrava ym. v. komissio (T‑364/16, EU:T:2018:696) päätöksen, jossa määrättiin polkumyyntitullien kantamatta jättämisestä, todettiin vaikuttavan suoraan unionin tuottajien tilanteeseen ”sen menettelyn yhteydessä, jossa määrättiin – – polkumyynnin vastaisista toimenpiteistä”. Unionin yleinen tuomioistuin tukeutui muun muassa siihen, että toimialajärjestö oli tehnyt sekä unionin tuottajien, joihin kantajat kuuluivat, nimissä kantelun, joka johti alkuperäisen asetuksen antamiseen, että tarkastelupyynnön. ( 59 ) Tältä osin muistutan, että kuten edellä 85 kohdassa mainittiin, sen määrittämiseksi, täyttyykö suoraan koskemisen ensimmäinen edellytys, aion tukeutua kantajan menettelyllisten oikeuksien sijasta sen oikeuteen olla kärsimättä vääristyneestä kilpailusta. Perusasetuksella annetut menettelylliset oikeudet näet vaihtelevat huomattavasti henkilöiden välillä, ( 60 ) ja voidaan siten kysyä, voiko asetus, jossa otetaan käyttöön polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä, vaikuttaa suoraan sellaiseen henkilöön, jolle kyseisellä asetuksella annetaan menettelyllisiä oikeuksia.

113.

Katson näin ollen, ettei polkumyyntialaa koskeva oikeuskäytäntö tue komission väitettä, jonka mukaan unionin tuottajalta on katsottava puuttuvan asiavaltuus sillä perusteella, ettei sillä ole oikeutta polkumyynniltä suojaamiseen ja että asetus, jossa määrätään polkumyyntitulleja, ei siten vaikuta suoraan sen oikeusasemaan. Valituksenalainen tuomio on nähdäkseni pikemminkin sen unionin tuomioistuinten oikeuskäytännön mukainen, jossa – kuten edellä 110 kohdassa mainittiin – asiavaltuuden kanteen puuttumiseen katsottiin käsittääkseni puuttuvan sen vuoksi, ettei riidanalainen toimi koskenut hakijaa suoraan, ainoastaan yhdessä tapauksessa olosuhteissa, jotka poikkeavat käsiteltävän asian olosuhteista.

114.

Viidenneksi en pidä vakuuttavana komission ja neuvoston väitettä siitä, että valituksenalaisen tuomion 92 ja 93 kohdassa unionin yleinen tuomioistuin tukeutui virheellisesti tehokasta oikeussuojaa koskevaan oikeuteen, sellaisena kuin se vahvistetaan perusoikeuskirjan 47 artiklassa, ”laajentaakseen” suoraan koskemisen edellytystä.

115.

Kyseisissä kohdissa unionin yleinen tuomioistuin totesi, että koska riidanalainen asetus ei voinut sisältää Distillerie Bonolloon kohdistuvia kansallisia täytäntöönpanotoimenpiteitä, viimeksi mainitulla ei lähtökohtaisesti ollut muita vaihtoehtoisia kansallisia oikeussuojakeinoja. Vaikka tällainen olosuhde ei unionin yleisen tuomioistuimen mukaan voi johtaa erikseen koskemisen edellytyksen syrjäyttämiseen, edellytystä, jonka mukaan henkilö voi nostaa kanteen asetuksesta vain, jos se koskee häntä sekä suoraan että erikseen, on tulkittava tehokasta oikeussuojaa koskevan oikeuden valossa.

116.

Vaikka perusoikeuskirjan 47 artiklan tarkoituksena ei näet ole muuttaa perussopimuksissa määrättyä tuomioistuinvalvontaa koskevaa järjestelmää eikä etenkään sääntöjä, jotka koskevat unionin tuomioistuimissa suoraan nostettujen kanteiden tutkittavaksi ottamisen edellytyksiä, ( 61 ) unionin yleinen tuomioistuin ei nähdäkseni tehnyt näin valituksenalaisen tuomion 92 ja 93 kohdassa.

117.

Unionin yleinen tuomioistuin ei tullut siihen tulokseen, että riidanalainen asetus koski suoraan Distillerie Bonolloa, perusoikeuskirjan 47 artiklan perusteella. Kyseinen päätelmä perustui muihin syihin, nimittäin siihen valituksenalaisen tuomion 59 kohdassa mainittuun seikkaan, että Distillerie Bonollo oli osittaisen välivaiheen tarkastelumenettelyn alullepanija ja että riidanalaisella asetuksella määrätyt polkumyyntitullit oli tarkoitettu vastapainoksi vahingolle, joka sille samoilla markkinoilla kuin kaksi kiinalaista vientiä harjoittavaa tuottajaa toimivana kilpailijana oli aiheutunut. Valituksenalaisen tuomion 92 ja 93 kohta pelkästään tukevat tätä päätelmää, jonka unionin yleinen tuomioistuin oli jo tehnyt.

118.

Huomautan myös, että kun unionin yleinen tuomioistuin katsoi, että riidanalainen asetus vaikutti suoraan Distillerie Bonollon oikeusasemaan edellisessä kohdassa mainituista syistä, se ei jättänyt huomiotta suoraan koskemisen edellytystä. Sen tulkinta tästä edellytyksestä oli laajempi kuin komission ja neuvoston puoltama tulkinta, mutta tämä ei merkitse sen sivuuttamista.

119.

Katson, että koska riidanalainen asetus saattaa asettaa Distillerie Bonollon epäedulliseen kilpailuasemaan markkinoilla, joilla se kilpailee kahden kiinalaisen vientiä harjoittavan tuottajan kanssa, kyseinen asetus vaikuttaa suoraan Distillerie Bonollon oikeuteen olla kärsimättä polkumyynnin vuoksi vääristyneestä kilpailusta kyseisillä markkinoilla. Tästä seuraa, että unionin yleinen tuomioistuin ei tehnyt virhettä todetessaan valituksenalaisen tuomion 59 kohdassa, että riidanalainen asetus vaikutti suoraan Distillerie Bonollon oikeusasemaan, ja että ainoa valitusperuste on hylättävä.

120.

Liitännäisvalitus on näin ollen hylättävä siltä osin kuin siinä vaaditaan valituksenalaisen tuomion kumoamista.

121.

Komissio vaatii toissijaisesti unionin tuomioistuinta kumoamaan valituksenalaisen tuomion tuomiolauselman toisen kohdan siltä osin kuin kyseisessä kohdassa pidetään voimassa riidanalaisella asetuksella asetettu polkumyyntitulli Ninghai Organic Chemical Factoryn tuotteita koskevilta osin siihen saakka, kunnes paitsi komissio myös neuvosto on toteuttanut valituksenalaisen tuomion täytäntöönpanon edellyttämät toimenpiteet. Komissio väittää, että asetuksen N:o 37/2014 voimaantulosta lähtien ainoastaan komissio on voinut toteuttaa polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä.

122.

Neuvosto ja Changmao Biochemical Engineering ovat samaa mieltä komission kanssa, kun taas Distillerie Bonollo on tästä eri mieltä.

123.

Katson, että komission toissijainen vaatimus on hyväksyttävä.

124.

Valituksenalaisen tuomion tuomiolauselman toisessa kohdassa unionin yleinen tuomioistuin piti voimassa riidanalaisella asetuksella asetetun polkumyyntitullin Ninghai Organic Chemical Factoryn tuotteita koskevilta osin ”siihen saakka, kunnes [komissio] ja [neuvosto] ovat toteuttaneet tämän tuomion täytäntöönpanon edellyttämät toimenpiteet”.

125.

Huomautan, että SEUT 266 artiklan ensimmäisen kohdan mukaan unionin tuomioistuimen tuomiolla kumotun toimen toteuttaneen toimielimen, elimen tai laitoksen on toteutettava tuomion täytäntöön panemiseksi tarvittavat toimenpiteet. Käsiteltävässä asiassa riidanalaisen asetuksen antoi neuvosto. Tästä ei kuitenkaan seuraa, että neuvoston on toteutettava, tai että se edes voi toteuttaa, valituksenalaisen tuomion täytäntöön panemiseksi tarvittavat toimenpiteet.

126.

Oikeuskäytännössä näet todetaan, että SEUT 266 artiklan ensimmäisessä kohdassa asetettu toimimisvelvollisuus ei ole toimivallan lähde eikä vapauta kyseistä toimielintä tarpeesta perustaa toimi, joka sisältää toimenpiteen kumoamisesta annetun tuomion täytäntöön panemiseksi tarvittavat toimenpiteet, oikeudelliselle perustalle, jolla ensinnäkin annetaan sille toimivalta antaa kyseessä oleva toimi ja joka toiseksi on voimassa toimen antamishetkellä. ( 62 )

127.

Asetuksen N:o 37/2014 1 artiklalla muutetaan perusasetuksen 9 artiklan 4 kohtaa siten, että lopulliset polkumyyntitullit, jotka määräsi aiemmin neuvosto, ottaa nyt käyttöön komissio. ( 63 )

128.

Käsiteltävässä asiassa valituksenalaisen tuomion täytäntöön panemiseksi tarvittavat toimenpiteet voidaan toteuttaa vasta tuomion julistamispäivän eli 3.5.2018 jälkeen. Ne voidaan siten toteuttaa vasta asetuksen N:o 37/2014 voimaantuloajankohdan eli 20.2.2014 jälkeen. ( 64 ) Tästä seuraa, että valituksenalaisen tuomion täytäntöön panemiseksi tarvittavien toimenpiteiden on perustuttava perusasetuksen 9 artiklan 4 kohtaan, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 37/2014, ja perusasetuksen 14 artiklan 1 kohtaan. ( 65 )

129.

Ainoastaan komissio voi siten toteuttaa näitä toimenpiteitä.

130.

Katson näin ollen, että valituksenalaisen tuomion tuomiolauselman toinen kohta on kumottava siltä osin kuin siinä pidetään voimassa määrätty polkumyyntitulli Ninghai Organic Chemical Factoryn tuotteita koskevilta osin siihen saakka, kunnes neuvosto on toteuttanut kyseisen tuomion täytäntöönpanon edellyttämät toimenpiteet. Valituksenalaisen tuomion tuomiolauselman toinen kohta on kuitenkin edelleen pätevä siltä osin kuin siinä pidetään voimassa määrätty polkumyyntitulli siihen saakka, kunnes komissio on toteuttanut kyseisen tuomion täytäntöönpanon edellyttämät toimenpiteet.

131.

Liitännäisvalitus on hylättävä muilta osin.

132.

Changmao Biochemical Engineering vaatii valituksenalaisen tuomion kumoamista sillä perusteella, että unionin yleinen tuomioistuin teki virheen hyväksyessään perusasetuksen 11 artiklan 9 kohdan rikkomista koskevan kanneperusteen.

133.

Changmao Biochemical Engineering riitauttaa ainoassa valitusperusteessaan valituksenalaisen tuomion 132–137 ja 139–141 kohdan.

134.

Tämä valitusperuste on kolmiosainen.

135.

Ainoan valitusperusteensa ensimmäisessä osassa Changmao Biochemical Engineering väittää, että se, että riidanalaisessa asetuksessa normaaliarvo määritettiin Argentiinan tuotantokustannusten eikä Argentiinan kotimaan myyntihintojen perusteella, ei muodosta perusasetuksen 11 artiklan 9 kohdassa tarkoitetun menetelmän muuttamista ja että on joka tapauksessa tapahtunut olosuhteiden muutos. Lisäksi Changmao Biochemical Engineeringin mukaan unionin yleinen tuomioistuin teki virheen todetessaan, että alkuperäisessä tutkimuksessa käytetyn menetelmän soveltaminen oli perusasetuksen 2 artiklan mukaista, ja jättäessään näin huomiotta viinihapon tuotantoprosessin erot Argentiinassa ja Kiinassa.

136.

Ainoan valitusperusteensa toisessa ja kolmannessa osassa Changmao Biochemical Engineering väittää lähinnä, että unionin yleinen tuomioistuin katsoi virheellisesti, että sillä, että samaa normaaliarvoa sovelletaan kaikkiin vientiä harjoittaviin tuottajiin, joille ei ole myönnetty markkinatalouskohtelua, poistetaan kaikki erottelu yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien ja niiden, jotka eivät ole toimineet yhteistyössä, väliltä.

137.

Distillerie Bonollo väittää ensinnäkin, että valitus on jätettävä tutkimatta, toiseksi, että ainoa valitusperuste on jätettävä tutkimatta, ja kolmanneksi, että tämä valitusperuste on joka tapauksessa perusteeton.

138.

Ensinnäkin Distillerie Bonollo tukee neuvoston ja komission esittämää väitettä, jonka mukaan valitusta ei voida ottaa tutkittavaksi.

139.

Toiseksi Distillerie Bonollo väittää, että ainoan valitusperusteen ensimmäistä, toista ja kolmatta osaa ei voida ottaa tutkittaviksi siltä osin kuin yhdessä tai useammassa näistä osista i) pelkästään toistetaan unionin yleisessä tuomioistuimessa esitetyt perusteet, ii) tuodaan esille tosiseikkoja koskeva kysymys, iii) vaaditaan unionin tuomioistuinta lausumaan perusteesta, josta unionin yleinen tuomioistuin ei lausunut, tai iv) riitautetaan valituksenalaiseen tuomioon sisältyvä toissijainen peruste.

140.

Kolmanneksi Distillerie Bonollo väittää, että ainoa valitusperuste on joka tapauksessa perusteeton. Sen mukaan riidanalaisessa asetuksessa tapahtui menetelmän muutos, koska siinä ei sovellettu menetelmää, jossa normaaliarvo lasketaan Argentiinan kotimaan myyntihintojen perusteella. Se väittää, ettei olosuhteiden muutoksesta ole näyttöä. Lisäksi, toisin kuin Changmao Biochemical Engineering väittää, unionin yleinen tuomioistuin ei jättänyt huomiotta Argentiinan ja Kiinan tuotantokustannusten eroja. Changmao Biochemical Engineeringin väitteestä, jonka mukaan saman normaaliarvon soveltaminen poistaa kaiken erottelun yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien ja niiden, jotka eivät ole toimineet yhteistyössä, väliltä, Distillerie Bonollo toteaa, ettei missään perusasetuksen säännöksessä säädetä suotuisan kohtelun myöntämisestä yhteistyötä tehneille vientiä harjoittaville tuottajille normaaliarvon määrittämisen osalta.

141.

Neuvosto väittää, että valitusta ei voida ottaa tutkittavaksi. Tämä johtuu siitä, että valituksenalainen tuomio ei koske Changmao Biochemical Engineeringiä suoraan, kuten perussäännön 56 artiklan toisessa kohdassa edellytetään. Riidanalainen asetus oli nimittäin jo kumottu Changmao Biochemical Engineeringiä koskevilta osin 1.6.2017 annetulla tuomiolla Changmao Biochemical Engineering v. neuvosto (T-442/12, EU:T:2017:372). Näin ollen valituksenalaisen tuomion täytäntöön panemiseksi tarvittavat toimenpiteet, kuten normaaliarvon laskeminen uudelleen Argentiinan kotimaan myyntihintojen perusteella, voivat koskea ainoastaan Ninghai Organic Chemical Factoryä.

142.

Komissio väittää, ettei valitusta voida ottaa tutkittavaksi samasta syystä kuin se, johon neuvosto on vedonnut. Valitus on komission mukaan joka tapauksessa perusteeton. Tämä johtuu siitä, että perusasetuksen 11 artiklan 9 kohdan sanamuodossa viitataan ”[alkuperäisessä] tutkimuksessa” käytettyyn menetelmään eikä tietyn yrityksen osalta käytettyyn menetelmään. Kyseistä säännöstä ei voida komission mukaan soveltaa yrityskohtaisesti. Lisäksi mainitun säännöksen lainsäädäntöhistoria tukee laajaa tulkintaa velvollisuudesta käyttää samaa menetelmää tarkastelun yhteydessä tehtävässä tutkimuksessa. Lisäksi perusasetuksen 11 artiklan 9 kohdan on katsottava ilmentävän yhdenvertaisen kohtelun periaatetta, joka on nykyisin kirjattu perusoikeuskirjan 47 artiklaan. Tästä seuraa, että riidanalaisessa asetuksessa normaaliarvo olisi määritettävä kotimaan myyntihintojen perusteella kaikkien sellaisten tuottajien osalta, joille ei myönnetty markkinatalouskohtelua, kaksi kiinalaista vientiä harjoittavaa tuottajaa mukaan luettuina.

143.

Changmao Biochemical Engineering esittää ainoastaan yhden valitusperusteen, jossa se väittää, että unionin yleinen tuomioistuin teki oikeudellisen virheen katsoessaan, että perusasetuksen 11 artiklan 9 kohdassa ei sallita neuvoston välivaiheen tarkastelussa laskevan normaaliarvoa vertailumaan, nimittäin Argentiinan, tuotantokustannusten perusteella, jos alkuperäisessä tutkimuksessa normaaliarvo määritettiin Argentiinan kotimaan myyntihintojen perusteella.

144.

Distillerie Bonollo, neuvosto ja komissio vaativat valituksen hylkäämistä.

145.

Neuvosto ja komissio väittävät, että valitusta ei voida ottaa tutkittavaksi, koska valituksenalainen tuomio ei koske Changmao Biochemical Engineeringiä suoraan, kuten perussäännön 56 artiklan toisessa kohdassa edellytetään, sillä riidanalainen asetus oli jo kumottu Changmao Biochemical Engineeringiä koskevilta osin 1.6.2017 annetulla tuomiolla Changmao Biochemical Engineering v. neuvosto (T-442/12, EU:T:2017:372). Distillerie Bonollo tukee neuvoston ja komission esittämää oikeudenkäyntiväitettä, kun taas Changmao Biochemical Engineering väittää, että valitus voidaan ottaa tutkittavaksi.

146.

Jäljempänä esitettävistä syistä katson, että valitus voidaan ottaa tutkittavaksi.

147.

Valituksen on tehnyt Changmao Biochemical Engineering, joka ei ollut asianosaisena vaan väliintulijana unionin yleisen tuomioistuimen menettelyssä. ( 66 )

148.

Perussäännön 56 artiklan toisen kohdan mukaan ensimmäisessä oikeusasteessa väliintulijana ollut (muu kuin jäsenvaltio ja unionin toimielin) voi hakea muutosta unionin yleisen tuomioistuimen tuomioon vain, kun kyseinen tuomio ”koskee [sitä] suoraan”.

149.

Kuten neuvosto ja komissio toteavat, kun valituksenalainen tuomio annettiin, riidanalainen asetus oli jo kumottu Changmao Biochemical Engineeringiä koskevilta osin 1.6.2017 annetulla tuomiolla Changmao Biochemical Engineering v. neuvosto (T-442/12, EU:T:2017:372), joka on nyt lopullinen.

150.

Huomautan kuitenkin, että valituksenalaisessa tuomiossa riidanalaisen asetuksen kumoamisen vaikutuksia ei ole rajattu. ( 67 )

151.

Huomautan myös, että oikeuskäytännön mukaan tuomiolla kumotun toimen toteuttaneen toimielimen on noudattaakseen SEUT 266 artiklan ensimmäisen kohdan mukaista velvollisuuttaan toteuttaa tuomion täytäntöön panemiseksi tarvittavat toimenpiteet noudatettava paitsi tuomion tuomiolauselmaa myös sen antamiseen johtaneita perusteluja, jotka ovat sille tarvittava tuki, koska ne ovat välttämättömät määritettäessä tuomiolauselman täsmällistä sisältöä. ( 68 )

152.

Valituksenalaisella tuomiolla riidanalainen asetus kumottiin sillä perusteella, että määrittäessään alun perin normaaliarvon vientiä harjoittaville tuottajille, joille ei ollut myönnetty markkinatalouskohtelua, Argentiinan kotimaan myyntihintojen perusteella ja käyttäessään sitten laskennallista normaaliarvoa, joka oli määritetty lähinnä Argentiinan tuotantokustannusten perusteella, riidanalaisen asetuksen antamiseen johtaneessa tarkastelua koskevassa tutkimuksessa neuvosto oli muuttanut menetelmää ja siten rikkonut perusasetuksen 11 artiklan 9 kohtaa. Noudattaakseen SEUT 266 artiklan ensimmäisen kohdan mukaista velvollisuuttaan toteuttaa valituksenalaisen tuomion täytäntöön panemiseksi tarvittavat toimenpiteet komission olisi näin ollen aloitettava menettely uudelleen ja laskettava normaaliarvo uudestaan Argentiinan kotimaan myyntihintojen perusteella. ( 69 )

153.

Kuten edellä 150 kohdassa mainittiin, riidanalaisen asetuksen kumoamisen vaikutuksia ei ole rajattu, joten komission olisi valituksenalaista tuomiota noudattaakseen laskettava normaaliarvo uudelleen Argentiinan kotimaan myyntihintojen perusteella paitsi Ninghai Organic Chemical Factorylle myös Changmao Biochemical Engineeringille.

154.

Sitä vastoin 1.6.2017 annetussa tuomiossa Changmao Biochemical Engineering v. neuvosto (T-442/12, EU:T:2017:372) riidanalainen asetus kumottiin sillä perusteella, että kieltäytyessään toimittamasta Changmao Biochemical Engineeringille normaaliarvon laskentaa koskevia tietoja neuvosto ja komissio olivat rikkoneet perusasetuksen 20 artiklan 2 kohtaa ja loukanneet sen puolustautumisoikeuksia. Noudattaakseen velvollisuuttaan toteuttaa kyseisen tuomion täytäntöön panemiseksi tarvittavat toimenpiteet komission olisi näin ollen annettava Changmao Biochemical Engineeringille oikeus tutustua näihin tietoihin ja mahdollisuus esittää huomautuksia tältä osin.

155.

Toimenpiteet, jotka olisi toteutettava valituksenalaisen tuomion täytäntöön panemiseksi, eroavat siten toimenpiteistä, jotka on toteutettava 1.6.2017 annetun tuomion Changmao Biochemical Engineering v. neuvosto (T-442/12, EU:T:2017:372) täytäntöön panemiseksi.

156.

Tästä seuraa, että valituksenalainen tuomio koskee Changmao Biochemical Engineeringiä suoraan, koska komission on kyseistä tuomiota noudattaakseen aloitettava menettely uudelleen ja laskettava normaaliarvo uudestaan Argentiinan kotimaan myyntihintojen perusteella.

157.

Tämä lähestymistapa on myös 2.10.2003 annetun tuomion International Power ym. v. NALOO (C‑172/01 P, C‑175/01 P, C‑176/01 P ja C‑180/01 P, EU:C:2003:534) mukainen. Kyseisessä tuomiossa katsottiin, että unionin yleisen tuomioistuimen tuomio, jolla kumottiin päätös, jolla komissio hylkäsi kolmea yritystä vastaan tehdyn kantelun, vaikutti suoraan näihin kolmeen yritykseen. Syynä tähän oli se, että ”riidanalaisen tuomion mukaan komission [oli] tutkittava [kantelu] uudelleen” ja ”uuden tutkimisen päätteeksi [oli] mahdollista, että komissio tekee uuden [kyseisille kolmelle yritykselle] epäedullisen toimen, jolloin nämä voisivat joutua vastaamaan kansallisissa tuomioistuimissa vahingonkorvauskanteeseen”. ( 70 )

158.

Käsiteltävässä asiassa Changmao Biochemical Engineering väittää, että normaaliarvon laskeminen Argentiinan kotimaan myyntihintojen perusteella johtaisi siihen, että määrättävä tulli on huomattavasti korkeampi kuin riidanalaisella asetuksella käyttöön otettu 13,1 prosentin tulli. Yksikään menettelyn muista osapuolista ei kiistä tätä väitettä. Kuten edellisessä kohdassa mainitussa tuomiossa, on näin ollen olemassa vaara siitä, että komission valituksenalaisen tuomion täytäntöön panemiseksi toteuttamat toimenpiteet ovat Changmao Biochemical Engineeringin kannalta epäedullisia ja että Changmao Biochemical Engineeringiltä vaaditaan tällaisen tullin maksamista.

159.

Edellä 156 kohdassa esittämääni päätelmää ei voi kyseenalaistaa se Distillerie Bonollon väite, että Changmao Biochemical Engineeringiin ei ole vaikutusta valituksenalaisella tuomiolla vaan sen täytäntöön panemiseksi toteutettavilla toimenpiteillä sillä seurauksella, että valituksenalainen tuomio koskee Changmao Biochemical Engineeringiä suoraan perussäännön 56 artiklan toisessa kohdassa tarkoitetulla tavalla vasta, kun nämä toimenpiteet on toteutettu.

160.

Ensimmäisessä oikeusasteessa väliintulijana olleen unionin toimen kumoavasta tuomiosta tekemän valituksen tutkittavaksi ottaminen ei edellytä sitä, että toimivaltainen toimielin olisi täyttänyt SEUT 266 artiklaan perustuvan velvollisuutensa toteuttaa kyseisen tuomion täytäntöön panemiseksi tarvittavat toimenpiteet. Perussäännön 56 artiklan toisessa kohdassa ei näet aseteta tällaista edellytystä. Kyseisessä määräyksessä edellytetään vain, että ”unionin yleisen tuomioistuimen päätös” koskee suoraan ensimmäisessä oikeusasteessa väliintulijana ollutta. Tästä seuraa, että sen määrittämiseksi, onko asia näin, huomioon voidaan ottaa ainoastaan unionin yleisen tuomioistuimen tuomio ja unionin toimen kumoavasta tuomiosta johtuva toimivaltaisen toimielimen velvollisuus toteuttaa kyseisen tuomion täytäntöön panemiseksi tarvittavat toimenpiteet. Huomioon ei sitä vastoin voida ottaa näitä toimenpiteitä itsessään ja sitä, onko ne toteutettu oikea-aikaisesti ja pannaanko tuomio niillä täytäntöön asianmukaisesti.

161.

On kylläkin niin, että Changmao Biochemical Engineering voi vaatia valituksenalaisen tuomion täytäntöön panemiseksi toteutettujen toimenpiteiden kumoamista. Toisin kuin Distillerie Bonollo väittää, tämä ei kuitenkaan anna Changmao Biochemical Engineeringille mahdollisuutta ”puraista samaa omenaa kahteen kertaan”. Jos Changmao Biochemical Engineering nimittäin vetoaisi valituksenalaisen tuomion täytäntöön panemiseksi toteutettujen toimenpiteiden kumoamiskanteen tueksi perusteeseen, josta unionin yleinen tuomioistuin on jo lausunut, tätä perustetta ei voitaisi ottaa tutkittavaksi oikeusvoiman periaatteen vastaisena. ( 71 )

162.

Huomautan myös, että jos – kuten käsiteltävässä asiassa – unionin yleisen tuomioistuimen tuomiolla kumottu unionin toimi on asetus, toimivaltaisen toimielimen velvollisuus toteuttaa kyseisen tuomion täytäntöön panemiseksi tarvittavat toimenpiteet syntyy vasta muutoksenhaun hylkäämisen ajankohdasta lukien. ( 72 ) Jos noudatettaisiin Distillerie Bonollon omaksumaa lähestymistapaa, ensimmäisessä oikeusasteessa väliintulijana olleen tekemän valituksen tutkittavaksi ottaminen riippuisi siinä tapauksessa toimivaltaisen toimielimen hyvästä tahdosta panna valituksenalainen tuomio täytäntöön.

163.

Näin ollen on merkityksetöntä, ettei komissio ole vielä toteuttanut valituksenalaisen tuomion tai 1.6.2017 annetun tuomion Changmao Biochemical Engineering v. neuvosto (T‑442/12, EU:T:2017:372) täytäntöön panemiseksi tarvittavia toimenpiteitä. ( 73 )

164.

Samoin on merkityksetöntä, että asetuksella N:o 349/2012 toteutettujen polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen komissio antoi 28.6.2018 täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2018/921, ( 74 ) jolla pidettiin voimassa Changmao Biochemical Engineeringille asetuksella N:o 349/2012 määrätty 10,1 prosentin tulli. ( 75 )

165.

Katson näin ollen, että valitus voidaan ottaa tutkittavaksi.

166.

Ensinnäkin on hylättävä Distillerie Bonollon väite, jonka mukaan ainoan valitusperusteen ensimmäistä, toista ja kolmatta osaa ei voida ottaa tutkittavaksi siltä osin kuin niissä pelkästään toistetaan neuvoston ensimmäisessä oikeusasteessa esittämät perusteet. Kuten edellä 63 kohdassa mainittiin, ensimmäisessä oikeusasteessa tutkittuja oikeuskysymyksiä voidaan käsitellä uudelleen muutoksenhakumenettelyssä. Huomautan, että valituksessa riitautetaan valituksenalaisen tuomion tietyt kohdat: nimittäin sen väitteen osalta, ettei menetelmää muutettu, 132 kohta; sen väitteen osalta, että viinihapon tuotantoprosessin erot Argentiinassa ja Kiinassa olisi otettava huomioon oikeudenmukaista normaaliarvoa määritettäessä, 132 ja 135–137 kohta; sen väitteen osalta, että on tapahtunut olosuhteiden muutos, 134 kohta, ja sen väitteen osalta, että jos alkuperäisessä tutkimuksessa sovellettua menetelmää sovelletaan kaikkiin vientiä harjoittaviin tuottajiin, joille ei myönnetty markkinatalouskohtelua tarkastelua koskevassa tutkimuksessa, tämä poistaisi kaiken erottelun yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien ja niiden, jotka eivät ole toimineet yhteistyössä, väliltä, 139–141 kohta.

167.

Toiseksi siltä osin kuin Distillerie Bonollon vaatimukset on ymmärrettävä siten, että niissä väitetään, että olosuhteiden muutosta koskevaa perustetta ei voida ottaa tutkittavaksi sillä perusteella, että tämä on tosiseikkoja koskeva kysymys, tämä peruste on hylättävä. Se, osoittaako se seikka, että ensin kahdelle kiinalaiselle vientiä harjoittavalle tuottajalle myönnettiin markkinatalouskohtelu ja sitten se evättiin niiltä, olosuhteiden muuttuneen perusasetuksen 11 artiklan 9 kohdassa tarkoitetulla tavalla, on nähdäkseni oikeuskysymys.

168.

Kolmanneksi, vaikka olenkin samaa mieltä Distillerie Bonollon kanssa siitä, että puolustautumisoikeuksien loukkaamista koskevaa perustetta ei voitaisi ottaa tutkittavaksi, koska unionin yleinen tuomioistuin ei lausunut tästä perusteesta valituksenalaisessa tuomiossa, tällaista perustetta ei käsittääkseni esitetty valituksessa. Valituksessa ainoan valitusperusteen kolmannen osan johdannossa todetaan lyhyesti, että unionin yleisen tuomioistuimen normaaliarvosta esittämät toteamukset ”ovat ristiriidassa vakiintuneen – – oikeuskäytännön kanssa – – jossa varmistetaan hintojen oikeudenmukainen vertailu ja kunnioitetaan viejien puolustautumisoikeuksia”. ( 76 ) Changmao Biochemical Engineering ei näillä muutamilla sanoilla ja muiden tekijöiden puuttuessa esittänyt puolustautumisoikeuksien loukkausta koskevaa perustetta.

169.

Neljänneksi väitettä, jonka mukaan unionin yleinen tuomioistuin teki virheen katsoessaan valituksenalaisen tuomion 141 kohdassa, että samaa normaaliarvoa sovelletaan kaikkiin vientiä harjoittaviin tuottajiin, jos se määritetään vertailumaan tietojen perusteella, ei ole, kuten Distillerie Bonollo väittää, jätettävä tutkimatta sen vuoksi, että se kohdistuu valituksenalaisen tuomion toissijaiseen perusteeseen. Kuten Distillerie Bonollo itsekin esittää, se on tehoton. ( 77 )

170.

Katson näin ollen, että ainoa valitusperuste voidaan ottaa tutkittavaksi kokonaisuudessaan.

171.

Perusasetuksen 11 artiklan 9 kohdan mukaan sillä edellytyksellä, että olosuhteet eivät ole muuttuneet, komissio soveltaa kaikissa kyseisen artiklan mukaisten tarkastelu- tai palautusmenettelyjen yhteydessä tehdyissä tutkimuksissa samaa menetelmää kuin tullin käyttöön ottamiseen johtaneessa tutkimuksessa muun muassa 2 artikla huomioon ottaen.

172.

Oikeuskäytännön mukaan poikkeusta, jonka nojalla toimielimet voivat tarkastelumenettelyssä soveltaa alkuperäisessä tutkimuksessa sovelletusta eroavaa menetelmää, kun olosuhteet ovat muuttuneet, on välttämätöntä tulkita suppeasti. ( 78 )

173.

Käsiteltävässä asiassa asetuksen N:o 130/2006 antamiseen johtaneessa tutkimuksessa kahden kiinalaisen vientiä harjoittavan tuottajan, joille oli myönnetty markkinatalouskohtelu, osalta normaaliarvo määritettiin niiden tosiasiallisten kotimaan myyntihintojen perusteella perusasetuksen 2 artiklan 1–6 kohdan mukaisesti, ( 79 ) kun taas niiden vientiä harjoittavien tuottajien osalta, joille ei ollut myönnetty markkinatalouskohtelua, normaaliarvo laskettiin vertailumaan eli Argentiinan kotimaan myyntihintojen perusteella perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti. ( 80 )

174.

Riidanalaisen asetuksen antamiseen johtaneessa tutkimuksessa markkinatalouskohtelu sitä vastoin evättiin kahdelta kiinalaiselta vientiä harjoittavalta tuottajalta. Normaaliarvoa ei näin ollen voitu enää määrittää perusasetuksen 2 artiklan 1–6 kohdan mukaisesti. Se laskettiin lähinnä Argentiinan tuotantokustannusten perusteella perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti. ( 81 )

175.

Ainoassa valitusperusteessaan Changmao Biochemical Engineering väittää, että unionin yleinen tuomioistuin totesi virheellisesti, että neuvosto rikkoi perusasetuksen 11 artiklan 9 kohtaa käyttämällä tarkastelua koskevassa tutkimuksessa kahden kiinalaisen vientiä harjoittavan tuottajan osalta laskennallista normaaliarvoa, joka perustui Argentiinan tuotantokustannuksiin, kun taas alkuperäisessä tutkimuksessa se oli määrittänyt normaaliarvon vientiä harjoittaville tuottajille, joille ei ollut myönnetty markkinatalouskohtelua, Argentiinan kotimaan myyntihintojen perusteella.

176.

Ainoa valitusperuste jakaantuu kolmeen osaan. Ensimmäisessä osassa Changmao Biochemical Engineering väittää, ettei normaaliarvon laskennassa käytettyä menetelmää ole muutettu ja että joka tapauksessa on tapahtunut olosuhteiden muutos sillä seurauksella, että unionin yleinen tuomioistuin totesi virheellisesti perusasetuksen 11 artiklan 9 kohtaa rikotun.

177.

Ainoan valitusperusteen ensimmäinen osa on nähdäkseni hyväksyttävä.

178.

Toisin kuin Changmao Biochemical Engineering väittää, ( 82 ) on tapahtunut perusasetuksen 11 artiklan 9 kohdassa tarkoitettu menetelmän muutos.

179.

Oikeuskäytännön mukaan menetelmää on muutettu kyseisessä säännöksessä tarkoitetulla tavalla, jos alkuperäisessä tutkimuksessa vientihinta vahvistettiin perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti unioniin suuntautuvista vienneistä tosiasiallisesti maksetun tai maksettavan hinnan perusteella, kun taas tarkastelua koskevassa tutkimuksessa vahvistettiin laskennallinen vientihinta perusasetuksen 2 artiklan 9 kohdan mukaisesti tosiasiallisten kolmansiin maihin sovellettujen vientihintojen perusteella. ( 83 ) Samoin, jos alkuperäisessä tutkimuksessa neuvosto laski normaaliarvon vertailumaana käytettävään kolmanteen maahan sijoittautuneen tuottajan tosiasiallisten vientihintojen ja kyseisen tuottajan kotimaan myyntihintojen perusteella, kun taas tarkastelua koskevassa tutkimuksessa neuvosto vahvisti normaaliarvon saman tuottajan tuotantokustannusten perusteella, on tapahtunut menetelmän muutos. ( 84 )

180.

Käsiteltävässä asiassa alkuperäisessä tutkimuksessa normaaliarvo määritettiin Argentiinan kotimaan myyntihintojen perusteella sellaisten vientiä harjoittavien tuottajien osalta, joille ei ollut myönnetty markkinatalouskohtelua, kun taas tarkastelua koskevassa tutkimuksessa se laskettiin lähinnä Argentiinan tuotantokustannusten perusteella niiden kahden kiinalaista vientiä harjoittavan tuottajan osalta, jotka eivät enää voineet saada markkinatalouskohtelua. Edellisessä kohdassa mainittu oikeuskäytäntö huomioon ottaen vaikuttaa siltä, että tämä muodostaa perusasetuksen 11 artiklan 9 kohdassa tarkoitetun menetelmän muutoksen.

181.

Mielestäni ei ole myöskään osoitettu, että olosuhteet olisivat muuttuneet.

182.

On katsottu, että etenkin vähimmäishintasitoumus (jonka seurauksena tosiasialliset vientihinnat unioniin eivät olleet enää luotettavia ja tarkastelua koskevassa tutkimuksessa oli laskettava laskennallinen vientihinta kolmansiin maihin sovellettujen vientihintojen perusteella) ( 85 ) tai huomattava muutos kyseisen tuotteen tuotantokustannuksissa ( 86 ) muodostaa perusasetuksen 11 artiklan 9 kohdassa tarkoitetun olosuhteiden muutoksen. ( 87 )

183.

Changmao Biochemical Engineering kuitenkin pelkästään toteaa, että olosuhteet ovat muuttuneet merkittävästi ja että tästä osoituksena on se, että neuvosto ja komissio myönsivät sille markkinatalouskohtelun alkuperäisessä tutkimuksessa mutta epäsivät sen tarkastelua koskevassa tutkimuksessa. Tämä ei mielestäni riitä osoittamaan perusasetuksen 11 artiklan 9 kohdassa tarkoitettua olosuhteiden muutosta.

184.

Huomautan etenkin, että riidanalaisen asetuksen johdanto-osan 27 perustelukappaleen mukaan syynä siihen, miksi tarkastelua koskevassa tutkimuksessa päätettiin käyttää Argentiinan tuotantokustannuksiin perustuvaa laskennallista normaaliarvoa eikä Argentiinan kotimaan myyntihintoja, oli se, että ”Argentiinan ja Kiinan tuotantomenetelmät poikkeavat toisistaan, mikä vaikuttaa huomattavasti hintoihin ja kustannuksiin”. Kuten Changmao Biochemical Engineering selittää, Argentiinassa viinihappoa tuotetaan viininvalmistuksen sivutuotteista, kun taas Kiinassa sitä tuotetaan kemiallisen synteesin avulla. Asetuksesta N:o 349/2012 kuitenkin ilmenee, että erot viinihapon tuotantoprosesseissa ja ‑kustannuksissa olivat jo olemassa, kun alkuperäinen tutkimus tehtiin. ( 88 ) Unionin tuomioistuimen menettelyssä ei ole väitetty, että viinihapon tuotantokustannukset Argentiinassa ja/tai Kiinassa olisivat muuttuneet alkuperäisen tutkimuksen käsittämän ajanjakson ja välivaiheen tarkastelun käsittämän ajanjakson välillä. Tästä nähdäkseni seuraa, ettei olosuhteiden ole osoitettu muuttuneen perusasetuksen 11 artiklan 9 kohdassa tarkoitetulla tavalla.

185.

Vaikuttaa kuitenkin siltä, ettei unionin yleinen tuomioistuin esittänyt asianmukaisia ja riittäviä perusteluja valituksenalaisen tuomion 135–137 kohdassa esittämälleen toteamukselle, jonka mukaan alkuperäisessä tutkimuksessa käytetyn menetelmän soveltaminen ei olisi perusasetuksen 2 artiklan vastaista.

186.

Huomautan, että perusasetuksen 11 artiklan 9 kohdassa edellytetään, että komissio soveltaa kaikissa tarkastelumenettelyjen yhteydessä tehdyissä tutkimuksissa samaa menetelmää kuin alkuperäisessä tutkimuksessa ”2 artikla ja erityisesti sen 11 ja 12 kohta sekä 17 artikla huomioon ottaen”.

187.

Totean, että jos – kuten käsiteltävässä asiassa – olosuhteet eivät ole muuttuneet, menetelmän muuttamisen oikeuttamiseen ei riitä, että uusi menetelmä on tarkoituksenmukaisempi kuin aiempi. ( 89 ) Elleivät olosuhteet ole muuttuneet, menetelmän muuttaminen on oikeutettua vain, jos aiempi menetelmä on perusasetuksen 2 tai 17 artiklan vastainen.

188.

Perusasetuksen 11 artiklan 9 kohdan sanamuodosta ja edellä 172 kohdassa mainitusta oikeuskäytännöstä nimittäin ilmenee, että yleissääntönä on, että alkuperäisessä tutkimuksessa käytettyä menetelmää on sovellettava tarkastelua koskevassa tutkimuksessa ja että eri menetelmän käyttäminen tarkastelua koskevassa tutkimuksessa muodostaa poikkeuksen siitä. Jos katsottaisiin, että tilanteessa, jossa olosuhteet eivät ole muuttuneet, tarkastelumenettelyssä voidaan soveltaa uutta menetelmää, vaikka aiempaa menetelmää ei ole todettu perusasetuksen 2 tai 17 artiklan vastaiseksi, poikkeuksesta tulisi sääntö.

189.

Näin ollen on määritettävä, olisiko alkuperäisessä tutkimuksessa käytetyn menetelmän soveltaminen tarkastelua koskevassa tutkimuksessa perusasetuksen 2 artiklan vastaista.

190.

Oikeuskäytännön mukaan neuvoston on osoitettava, että alkuperäisessä tutkimuksessa käytetty menetelmä oli perusasetuksen 2 artiklan vastainen. ( 90 )

191.

Unionin yleisen tuomioistuimen menettelyssä neuvosto väitti, että kun otetaan huomioon erot viinihapon tuotantoprosessissa Argentiinassa ja Kiinassa, ( 91 ) se ei voinut soveltaa tarkastelua koskevassa tutkimuksessa alkuperäisessä tutkimuksessa käytettyä menetelmää rikkomatta perusasetuksen 2 artiklan 10 kohtaa, jossa edellytetään, että vientihinnan ja normaaliarvon välillä on tehtävä tasapuolinen vertailu. Neuvosto väitti, että yhtäältä Argentiinan kotimaan myyntihintojen perusteella lasketun normaaliarvon, joka siis perustuu luonnollista tuotantoprosessia koskeviin tietoihin, ja toisaalta kahden kiinalaisen vientiä harjoittavan tuottajan tosiasiallisten vientihintojen, jotka perustuvat synteettiseen tuotantoprosessiin, vertaaminen olisi tasapuolisuuden vastaista.

192.

Valituksenalaisen tuomion 135–137 kohdassa unionin yleinen tuomioistuin hylkäsi neuvoston väitteen siitä, että alkuperäisessä tutkimuksessa käytetyn menetelmän soveltaminen ei mahdollistaisi normaaliarvon ja vientihintojen tasapuolista vertailua sillä perusteella, että ensinnäkin, jos vertailu oli tasapuolisuuden vastainen, neuvoston ja komission olisi myös pitänyt tämän vuoksi muuttaa muihin vientiä harjoittaviin tuottajiin sovellettavaa polkumyyntitullia, mitä ne eivät olleet tehneet, ja että toiseksi kemiallisten synteesien avulla valmistetulla viinihapolla on ”samat ominaisuudet” kuin viininvalmistuksen sivutuotteista valmistetulla viinihapolla ja se on ”tarkoitettu käytettäväksi samoihin peruskäyttötarkoituksiin”.

193.

Vaikuttaa siltä, ettei unionin yleinen tuomioistuin voinut päätellä, että alkuperäisessä tutkimuksessa käytetyn menetelmän soveltaminen ”ei ole ilmeisen selvästi perusasetuksen 2 artiklan vastaista” ( 92 ) tukeutumalla yksinomaan näihin perusteisiin.

194.

Ensinnäkin se, ettei neuvosto muuttanut sellaisiin muihin vientiä harjoittaviin tuottajiin sovellettavaa polkumyyntitullia, joille ei ollut myönnetty markkinatalouskohtelua, ei osoita, että alkuperäisessä tutkimuksessa käytetty menetelmä ei ole perusasetuksen 2 artiklan vastainen. Tämä seikka voi yhtä hyvin viitata siihen, että neuvosto rikkoi kyseistä säännöstä, koska se ei muuttanut sellaisiin muihin vientiä harjoittaviin tuottajiin sovellettavaa polkumyyntitullia, joille ei ollut myönnetty markkinatalouskohtelua. Neuvoston menettelystä ei voida päätellä mitään aiemman sen paremmin kuin uudenkaan menetelmän lainmukaisuudesta.

195.

Toiseksi vaikuttaa siltä, että voidakseen katsoa, että alkuperäisessä tutkimuksessa käytetyn menetelmän soveltaminen ei olisi ollut perusasetuksen 2 artiklan vastaista, unionin yleinen tuomioistuin ei voinut pelkästään todeta, että kemiallisten synteesien avulla valmistetulla viinihapolla on ”samat ominaisuudet” kuin viininvalmistuksen sivutuotteista valmistetulla viinihapolla ja se on ”tarkoitettu käytettäväksi samoihin peruskäyttötarkoituksiin”. Tämä johtuu siitä, että riidanalaisen asetuksen johdanto-osan 27 perustelukappaleen ( 93 ) mukaan Argentiinan ja Kiinan toisistaan poikkeavat tuotantoprosessit, joihin neuvosto vetosi väittäessään, että aiemman menetelmän soveltaminen olisi perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan vastaista, ”[vaikuttavat] huomattavasti hintoihin ja kustannuksiin”.

196.

Huomautan lisäksi, että tuotantoprosessien erot ovat syy siihen, miksi riidanalaisessa asetuksessa menetelmää muutettiin ja normaaliarvo laskettiin sellaisten vientiä harjoittavien tuottajien osalta, joille ei ollut myönnetty markkinatalouskohtelua, Argentiinan kotimaan myyntihintojen sijasta Argentiinan tuotantokustannusten perusteella. ( 94 ) Katson näin ollen, että siltä osin kuin neuvosto vetoaa tuotantoprosessin eroihin osoittaakseen, että aiemman menetelmän soveltaminen tarkastelua koskevassa tutkimuksessa olisi ollut lainvastaista, unionin yleisen tuomioistuimen olisi pitänyt tutkia paitsi sitä, tekivätkö nämä erot normaaliarvon ja vientihintojen vertailusta tasapuolisuuden vastaista, myös sitä, estivätkö nämä erot Argentiinan kotimaan myyntihintojen käyttämisen normaaliarvon laskennassa. Vain jos unionin yleinen tuomioistuin katsoi, että tuotantoprosessin eroista huolimatta Argentiinan kotimaan myyntihintoja voitiin käyttää normaaliarvon laskennassa, se saattoi päätellä, että aiemman menetelmän soveltaminen ei olisi ollut perusasetuksen 2 artiklan vastaista ja että neuvosto ei näin ollen voinut soveltaa uutta menetelmää riidanalaisessa asetuksessa.

197.

On niin, että neuvosto, jolla on todistustaakka sen osoittamisessa, että aiemman menetelmän soveltaminen olisi lainvastaista, väitti unionin yleisessä tuomioistuimessa vain, että tuotantoprosessin erot eivät mahdollista perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdassa edellytettävää tasapuolista vertailua; se ei väittänyt, että nämä erot estävät Argentiinan kotimaan myyntihintojen käytön normaaliarvon laskennassa. Nämä kaksi kysymystä liittyvät kuitenkin nähdäkseni toisiinsa, mistä osoituksena on riidanalaisen asetuksen johdanto-osan 42 perustelukappale, jossa todetaan, että ”jos samat laskelmat olisi tehty käyttäen Argentiinan kotimarkkinahintoja ja normaaliarvoa ja/tai vientihintaa olisi sitten oikaistu perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti, vertailu ei olisi ollut tasapuolinen”. ( 95 )

198.

Tästä seuraa, ettei unionin yleinen tuomioistuin esittänyt asianmukaisia ja riittäviä perusteluja valituksenalaisen tuomion 137 kohtaan sisältyvälle toteamukselle, jonka mukaan alkuperäisessä tutkimuksessa käytetyn menetelmän soveltaminen ei olisi perusasetuksen 2 artiklan vastaista.

199.

Kuten komissio väittää, ei voida esittää, että perusasetuksen 11 artiklan 9 kohtaa on tulkittava siten, että edellytyksessä, jonka mukaan alkuperäisessä tutkimuksessa ja tarkastelua koskevassa tutkimuksessa on sovellettava samaa menetelmää, ei viitata koko alkuperäisessä menettelyssä sovellettuun menetelmään vaan alkuperäisessä menettelyssä kunkin vientiä harjoittavan tuottajan osalta käytettyyn menetelmään.

200.

Jos näin olisi, tarkastelua koskevassa tutkimuksessa normaaliarvo olisi vahvistettava kahden kiinalaisen vientiä harjoittavan tuottajan osalta niiden tosiasiallisten kotimaan myyntihintojen perusteella. ( 96 ) Tämä olisi kuitenkin perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan vastaista, koska tarkastelua koskevan tutkimuksen mukaan kaksi kiinalaista vientiä harjoittavaa tuottajaa eivät ole enää oikeutettuja markkinatalouskohteluun. Neuvosto saattoi siten soveltaa uutta menetelmää rikkomatta perusasetuksen 11 artiklan 9 kohtaa. ( 97 )

201.

Perusasetuksen 11 artiklan 9 kohtaa ei kuitenkaan mielestäni voida tulkita siten, että edellytyksellä soveltaa tarkastelua koskevassa tutkimuksessa alkuperäisessä tutkimuksessa sovellettua menetelmää viitataan kunkin vientiä harjoittavan tuottajan osalta käytettyyn menetelmään. Ensinnäkin kyseisen säännöksen sanamuoto on ristiriidassa tämän tulkinnan kanssa, koska siinä edellytetään saman menetelmän soveltamista kuin ”tullin käyttöön ottamiseen johtaneessa tutkimuksessa”. Tutkimus koskee lähtökohtaisesti kaikkia kyseisen tuotteen vientiä harjoittavia tuottajia. Perusasetuksen 11 artiklan 9 kohdan sanamuodossa ei ole viitteitä siitä, että vientiä harjoittavien tuottajien yksilöllinen tilanne olisi otettava huomioon. Toiseksi, vaikka komissio ehdotti perusasetuksen 11 artiklan 9 kohdan poistamista, ”jotta menetelmät olisivat kaikissa menettelyissä yhtenäiset”, muun muassa siitä syystä, että ”se on joissakin tapauksissa johtanut siihen, että menettelyissä käytetään edelleen selvästi vanhentuneita menetelmiä”, ( 98 ) kyseistä säännöstä ei kumottu. Tämä viittaa perusasetuksen 11 artiklan 9 kohdassa ilmaistun säännön laajaan tulkintaan. Kyseistä sääntöä sovellettaisiin siten koko tutkimuksessa käytettyyn menetelmään eikä kunkin vientiä harjoittavan tuottajan osalta käytettyyn menetelmään.

202.

Tästä seuraa, että ainoan valitusperusteen ensimmäinen osa on hyväksyttävä ja valituksenalainen tuomio on kumottava.

203.

Täydellisyyden vuoksi tutkin kuitenkin lyhyesti ainoan valitusperusteen toisen ja kolmannen osan.

204.

Ainoan valitusperusteensa toisessa ja kolmannessa osassa Changmao Biochemical Engineering väittää, että unionin yleinen tuomioistuin katsoi valituksenalaisen tuomion 139–141 kohdassa virheellisesti, että sillä, että samaa normaaliarvoa sovelletaan kaikkiin sellaisiin vientiä harjoittaviin tuottajiin, joille ei ollut myönnetty markkinatalouskohtelua, poistetaan kaikki erottelu yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien ja niiden, jotka eivät ole toimineet yhteistyössä, väliltä.

205.

Ainoan valitusperusteen toinen ja kolmas osa eivät mielestäni voi menestyä.

206.

Valituksenalaisen tuomion 139–141 kohdassa unionin yleinen tuomioistuin hylkäsi neuvoston argumentin, jonka mukaan laskemalla normaaliarvo Argentiinan kotimaan myyntihintojen perusteella yhtäältä kahden kiinalaisen vientiä harjoittavan tuottajan osalta, jotka toimivat yhteistyössä, ja toisaalta muiden vientiä harjoittavien tuottajien osalta, jotka eivät toimineet yhteistyössä, tällä poistettaisiin kaikki erottelu yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien ja niiden, jotka eivät ole toimineet yhteistyössä, väliltä. Unionin yleisen tuomioistuimen mukaan tällainen erottelu säilyy, koska vientiä harjoittaville tuottajille, jotka toimivat yhteistyössä, voidaan myöntää perusasetuksen 9 artiklan 5 kohdan nojalla yksilöllinen kohtelu, kun taas vientiä harjoittaville tuottajille, jotka eivät toimineet yhteistyössä, ei voida myöntää tällaista kohtelua.

207.

Siltä osin kuin Changmao Biochemical Engineering väittää, että se, että yhteistyössä toimineille vientiä harjoittaville tuottajille voidaan myöntää yksilöllinen kohtelu, toisin kuin sellaisille vientiä harjoittaville tuottajille, jotka eivät toimineet yhteistyössä, ei mahdollista yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien ja niiden, jotka eivät ole toimineet yhteistyössä, erottelua normaaliarvon laskennan osalta, tämä väite on tehoton. On kylläkin niin, että jos vientiä harjoittavalle tuottajalle myönnetään perusasetuksen 9 artiklan 5 kohdan nojalla yksilöllinen kohtelu, kaikkiin sellaisiin vientiä harjoittaviin tuottajiin, joille ei ollut myönnetty markkinatalouskohtelua, sovellettavaa maanlaajuista normaaliarvoa sovelletaan, vaikka yksilöllinen polkumyyntimarginaali lasketaankin kyseisen vientiä harjoittavan tuottajan tosiasiallisten vientihintojen perusteella. Valituksenalaisen tuomion 139–141 kohdassa tarkasteltava kysymys ei kuitenkaan koske sitä, sovelletaanko samaa normaaliarvoa kaikkiin sellaisiin vientiä harjoittaviin tuottajiin, joille ei ollut myönnetty markkinatalouskohtelua, toimivatpa ne yhteistyössä tai eivät. Niihin sovelletaan samaa normaaliarvoa, minkä myös unionin yleinen tuomioistuin tuo esiin. Kyse on siitä, mahdollistaako, vaikka sovelletaan samaa normaaliarvoa, yksiköllinen kohtelu tästä huolimatta yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien ja niiden, jotka eivät ole toimineet yhteistyössä, erottelun.

208.

Siltä osin kuin Changmao Biochemical Engineering väittää, että samaa normaaliarvoa ei sovelleta kaikkiin sellaisiin vientiä harjoittaviin tuottajiin, joille ei ollut myönnetty markkinatalouskohtelua, jos niiden tuotantoprosessit ja ‑kustannukset eroavat toisistaan, tämä väite on myös tehoton samasta syystä.

209.

Katson näin ollen, että ainoan valitusperusteen ensimmäinen osa on hyväksyttävä. Valituksenalainen tuomio on siten kumottava tällä perusteella.

210.

Unionin tuomioistuin ei nähdäkseni voi ratkaista itse asiaa lopullisesti perussäännön 61 artiklan mukaisesti. Riita-asian ratkaiseminen edellyttää asian olosuhteiden uutta arviointia edellä 185–198 kohdassa esitetyt näkökohdat huomioon ottaen, arviointia, johon unionin yleisellä tuomioistuimella on paremmat edellytykset.

211.

Käsiteltävä asia on näin ollen palautettava unionin yleiseen tuomioistuimeen sen tutkimiseksi, olisiko alkuperäisessä tutkimuksessa käytetyn menetelmän soveltaminen tarkastelua koskevassa tutkimuksessa perusasetuksen 2 artiklan vastaista. Jos unionin yleinen tuomioistuin toteaa, että asia on näin ja että neuvosto saattoi siten soveltaa tarkastelua koskevassa tutkimuksessa uutta menetelmää rikkomatta perusasetuksen 11 artiklan 9 kohtaa, unionin yleisen tuomioistuimen olisi tutkittava muut sen menettelyssä esitetyt kanneperusteet.

212.

Koska ehdotan, että asia palautetaan unionin yleiseen tuomioistuimeen, päävalitukseen liittyvistä oikeudenkäyntikuluista on päätettävä myöhemmin.

213.

Unionin tuomioistuimen olisi kuitenkin päätettävä liitännäisvalitukseen liittyvistä oikeudenkäyntikuluista.

214.

Unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 138 artiklan 3 kohdan mukaan, jota sovelletaan saman työjärjestyksen 184 artiklan 1 kohdan mukaan valituksen käsittelyyn unionin tuomioistuimessa, jos asiassa osa vaatimuksista ratkaistaan toisen asianosaisen ja osa toisen asianosaisen hyväksi, kukin asianosainen vastaa omista kuluistaan. Unionin tuomioistuin voi kuitenkin päättää, että asianosainen vastaa omien kulujensa lisäksi osasta toisen asianosaisen kuluja, jos tämä on perusteltua asiassa ilmenneiden seikkojen vuoksi.

215.

Käsiteltävässä asiassa komissio on hävinnyt asian siltä osin kuin se vaati unionin tuomioistuinta kumoamaan valituksenalaisen tuomion sillä perusteella, että unionin yleinen tuomioistuin totesi virheellisesti, että riidanalainen asetus koski Distillerie Bonolloa suoraan, mutta voittanut asian siltä osin kuin se vaati unionin tuomioistuinta kumoamaan valituksenalaisen tuomion tuomiolauselman toisen kohdan siltä osin kuin siinä todetaan, että neuvoston on toteutettava tämän tuomion täytäntöönpanon edellyttämät toimenpiteet. Koska Distillerie Bonollo on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista, olisi määrättävä, että komissio vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se olisi velvoitettava korvaamaan neljä viidesosaa Distillerie Bonollon oikeudenkäyntikuluista, kun taas Distillerie Bonollon olisi vastattava yhdestä viidesosasta omista oikeudenkäyntikuluistaan.

216.

Unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 140 artiklan 1 kohdan, jota myös sovelletaan 184 artiklan 1 kohdan mukaan valituksen käsittelyyn unionin tuomioistuimessa, mukaisesti neuvoston, joka oli väliintulijana liitännäisvalitusta koskevassa menettelyssä, olisi vastattava omista oikeudenkäyntikuluistaan liitännäisvalituksen osalta.

217.

Työjärjestyksen 184 artiklan 4 kohdan mukaan, jos ensimmäisessä oikeusasteessa väliintulijana esiintynyt osallistuu oikeudenkäyntiin muutoksenhakuasteessa, unionin tuomioistuin voi määrätä, että se vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan. Koska Changmao Biochemical Engineering osallistui liitännäisvalituksen käsittelyyn, sen olisi vastattava omista oikeudenkäyntikuluistaan liitännäisvalituksen osalta.

218.

Edellä esitetyn perusteella ehdotan, että unionin tuomioistuin