3.2.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 36/7


Unionin tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 3.12.2019 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Tribunale Amministrativo Regionale per il Lazio – Italia) – Iccrea Banca SpA Istituto Centrale del Credito Cooperativo v. Banca d’Italia

(asia C-414/18) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Direktiivi 2014/59/EU - Pankkiunioni - Luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten elvytys ja kriisinratkaisu - Vuotuinen rahoitusosuus - Laskenta - Asetus (EU) N:o 806/2014 - Täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/81 - Yhdenmukainen menettely luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisua varten - Hallintomenettely, johon osallistuvat kansalliset viranomaiset ja unionin elin - Yhteisen kriisinratkaisuneuvoston yksinomainen päätösvalta - Menettely kansallisissa tuomioistuimissa - Kumoamiskannetta ei ole nostettu riittävän ajoissa unionin tuomioistuimissa - Delegoitu asetus (EU) 2015/63 - Tiettyjen velkojen sivuuttaminen rahoitusosuuksia laskettaessa - Useamman pankin väliset keskinäiset sidokset)

(2020/C 36/09)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunale Amministrativo Regionale per il Lazio

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Iccrea Banca SpA Istituto Centrale del Credito Cooperativo

Vastaaja: Banca d’Italia

Tuomiolauselma

Luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten elvytys- ja kriisinratkaisukehyksestä sekä neuvoston direktiivin 82/891/ETY, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2001/24/EY, 2002/47/EY, 2004/25/EY, 2005/56/EY, 2007/36/EY, 2011/35/EU, 2012/30/EU ja 2013/36/EU ja asetusten (EU) N:o 1093/2010 ja (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta 15.5.2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/59/EU 103 artiklan 2 kohtaa ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/59/EU täydentämisestä kriisinratkaisun rahoitusjärjestelyihin etukäteen suoritettavien rahoitusosuuksien osalta 21.10.2014 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2015/63 5 artiklan 1 kohdan a ja f alakohtaa on tulkittava siten, että ryhmässä, jonka toisen tason pankki muodostaa yhdessä sellaisten osuuskuntamuotoisten pankkien kanssa, joille se tarjoaa erilaisia palveluja mutta joissa sillä ei ole määräysvaltaa, tämän toisen tason pankin ja mainittujen ryhmän jäsenten välisistä liiketoimista syntyneitä velkoja, jotka eivät kata lainoja, joiden myöntäminen ei perustu kilpailuun eikä voiton tavoitteluun ja joilla edistetään jäsenvaltion keskus- tai aluehallinnon asettamia yleistä etua koskevia tavoitteita, ei sivuuteta mainitussa direktiivin kohdassa tarkoitettuja kansalliseen kriisinratkaisurahastoon suoritettavia rahoitusosuuksia laskettaessa.


(1)  EUVL C 311, 3.9.2018.