16.10.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 347/43

Kanne 9.8.2017 – Abdulkarim v. neuvosto

(Asia T-559/17)

(2017/C 347/57)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Mouhamad Wael Abdulkarim (Dubai, Arabiemiirikunnat) (edustajat: asianajajat J.-P. Buyle ja L. Cloquet)

Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

kumoamaan Syyriaan kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2013/255/YUTP muuttamisesta 29.5.2017 annetun neuvoston päätöksen (YUTP) 2017/917 kantajaa koskevilta osin

—

kumoamaan Syyrian tilanteen johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 36/2012 täytäntöönpanosta 29.5.2017 annetun neuvoston täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2017/907 kantajaa koskevilta osin

—

velvoittamaan neuvoston korvaamaan kaikki oikeudenkäyntikulut, mukaan lukien kantajalle aiheutuneet kulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa viiteen kanneperusteeseen.

1)

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu vastaajan ilmeiseen arviointivirheeseen siltä osin kuin on kyse siitä, että vastaaja on katsonut kantajan tukeneen Syyrian hallintoa. Sen osalta, mitä riidanalaisissa toimissa on ilmoitettu, kantaja esittää seuraavat argumentit:

—

Abdulkarimia ei voida pitää ”vaikutusvaltaisena liikemiehenä”

—

Abdulkarim ei ole kytköksissä hallintoon, hänellä ei ole hallintoon nähden minkäänlaista vaikutusvaltaa eikä hän merkitse minkäänlaista todellista vaaraa siltä osin kuin on kyse Syyrian tilanteen johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä

—

se, että Abdulkarim on aiemmin ollut mukana Alkarim For Trade and Industry L.L.C:n tai muiden öljyntuotannon, teollisuusöljyjen, voiteluöljyjen ja rasvojen alalla Lähi-idässä toimivien yhtiöiden toiminnassa, ei voi johtaa siihen, että häntä pidettäisiin ”merkittävänä liikemiehenä”

—

Abdulkarim ei asu Syyriassa eikä näin ollen harjoita toimintaansa siellä.

2)

Toinen kanneperuste, joka perustuu suhteellisuusperiaatteen loukkaamiseen sillä perusteella, että riidanalaisilla toimilla toteutetuilla toimenpiteillä on sellaisia vaikutuksia, että jo pelkästään niitä voidaan pitää suhteettomina.

3)

Kolmas kanneperuste, joka perustuu omaisuudensuojan ja ammattitoiminnan harjoittamista koskevan oikeuden suhteettomaan loukkaamiseen sillä perusteella, että riidanalaiset toimenpiteet aiheuttavat sen, että kantajaa estetään nauttimasta rauhassa omaisuudestaan ja taloudellisesta vapaudestaan.

4)

Neljäs kanneperuste, joka perustuu harkintavallan väärinkäyttöön sillä perusteella, että riidanalaiset toimet on annettu muussa kuin ilmoitetussa tarkoituksessa, eli tarkoituksena on siirtää kantaja markkinoilta muiden markkinatoimijoiden suosimiseksi, mikä merkitsee, että toimia leimaa harkintavallan väärinkäyttö.

5)

Viides kanneperuste, joka perustuu SEUT 296 artiklan toisessa kohdassa määrätyn perusteluvelvollisuuden laiminlyöntiin sillä perusteella, että kanteen kohteena olevien toimien perustelut ovat tosiasiassa puhtaasti muodolliset eikä niihin todennäköisesti liity minkäänlaista vastaajan suorittamaa pohdiskelua.