16.10.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 347/42

—

kumoamaan 7.10.2016 päivättyyn kirjeeseen sisältyvän päätöksen, jolla kantaja jätettiin lopullisesti yksikönpäällikön nimittämistä DGA 3B Unit NL -yksikköön koskevan valintamenettelyn ulkopuolelle, ja myöhemmän päätöksen nimetä [X] hollanninkielen käännösyksikön päälliköksi

—

toiseksi velvoittamaan neuvoston korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

1.

Ensimmäinen kanneperuste koskee perustelujen puutteellisuutta sillä perusteella, että neuvosto kieltäytyi toimittamasta kantajalle kirjallisia ja numeroin ilmaistuja perusteluja siitä, miksi hänet suljettiin pois valintamenettelystä hollanninkielen käännösyksikön päällikön nimeämiseksi.

2.

Toinen kanneperuste koskee hyvän hallinnon periaatteen loukkaamista ja ilmeistä arviointivirhettä sillä perusteella, että valintalautakunnan olisi ensinnäkin pitänyt verrata hakijoita numeroihin perustuvan arvioinnin avulla ja että toisaalta aineistoon ei sisältynyt mitään muuta yhteenvedon kaltaista asiakirjaa, joka osoittaisi valintalautakunnan olleen yksimielinen [X:n] nimeämisestä tehtävään kantajan sijasta.

3.

Kolmas kanneperuste koskee toimielimen sisäisestä avointa virkaa koskevasta ilmoituksesta poikkeamista sillä perusteella, että kantajan arviointi koski hänen mukaansa myös käännösyksikön päällikön poliittista roolia, vaikka ilmoituksessa ei mainittu tätä mitenkään eikä myöskään Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavista henkilöstösäännöistä (jäljempänä henkilöstösäännöt) ilmene, että käännösyksikön päälliköllä olisi poliittinen rooli.

4.

Neljäs kanneperuste koskee yksikön edun noudattamatta jättämistä ja ilmeistä arviointivirhettä sillä perusteella, että hollanninkielen osaamista ei testattu, vaikka kyseessä oli hollanninkielen yksikkö. Kantaja esittää tältä osin SEUT 277 artiklaan perustuvan lainvastaisuusväitteen toimielimen sisäisestä avointa virkaa koskevasta ilmoituksesta henkilöstösääntöjen 7 artiklan perusteella. Ilmoitus oli kantajan mukaan henkilöstösääntöjen 7 artiklan vastainen, koska siinä ei vaadittu hollanninkielen täydellistä osaamista. Niinpä kantaja vaatii, että ilmoituksen lainvastaisuus todetaan liitännäisenä seikkana tässä oikeudenkäynnissä. Kantaja esittää vielä, että toimielinten muilla käännösyksiköillä hollanninkielen yksikköä lukuunottamatta on yksikön kieltä täydellisesti osaava päällikkö. Hollanninkieltä kohdellaan siten muista kielistä poikkeavasti, mikä on asetuksen N:o 1/1958 1 artiklan, jossa kaikille kielille annetaan samanarvoinen asema, vastaista.

5.

Viides kanneperuste koskee yhdenvertaisen kohtelun periaatteen loukkaamista – tarkemmin henkilöstösääntöjen 1 d artiklan rikkomista sukupuoleen ja kieleen perustuvan syrjinnän vuoksi – ja suhteellisuusperiaatteen loukkaamista. Kantaja katsoo, että haastattelussa käytettävien kielten rajaaminen pelkästään englantiin merkitsi henkilöstösääntöjen 1 d artiklan ilmeistä rikkomista, sillä englanti oli [X:n] toinen kieli mutta kantajan vasta kolmas kieli. Lisäksi hän katsoo, että koska hänellä oli huomattavasti enemmän kokemusta johtotehtävistä kuin naispuolisella [X:llä], hänen sivuuttamisensa johtui sukupuoleen perustuvasta syrjinnästä, sillä muusta aineistosta ilmenee, että neuvostolla on sisäisissä valintamenettelyissä taipumus valita naisia kompensoidakseen miesten nimittämistä ulkoisissa valintamenettelyissä. Lopuksi kantaja väittää, että menettelyssä tehtiin irrationaalinen valinta, koska siinä annettiin etusija yhdelle kielelle, mikä on suhteellisuusperiaatteen vastaista.