17.7.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 231/27


Kanne 20.2.2017 – Crédit Agricole ja Crédit Agricole Corporate and Investment Bank v. komissio

(Asia T-113/17)

(2017/C 231/34)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantajat: Crédit Agricole SA (Montrouge, Ranska), Crédit Agricole Corporate and Investment Bank (Montrouge) (edustajat: asianajaja J.-P- Tran Thiet, M. Powell, solicitor, asianajajat J. Jourdan ja J.-J. Lemonnier)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

pääasiallisesti

kumoamaan päätöksen 1 artiklan a ala kohdan ja siten sen 2 artiklan a alakohdan

joka tapauksessa kumoamaan päätöksen 2 artiklan a alakohdan.

toissijaisesti:

pienentämään merkittävästi kantajille määrättyä sakkoa SEUT 261 artiklaan ja asetuksen 1/2003 31 artiklaan perustuvaa täyttä harkintavaltaansa käyttäen.

lisäksi:

kumoamaan 2.10.2014, 4.3.2015, 27.3.2015, 29.7.2015 ja 19.9.2016 tehdyt kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan päätökset ja siten kumoamaan päätöksen 1 artiklan a alakohdan ja 2 artiklan a alakohdan

velvoittamaan Euroopan komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut kokonaisuudessaan.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Nyt käsiteltävällä kanteella vaaditaan asiassa (AT.39914), euromääräiset korkojohdannaiset 7.12.2016 annetun Euroopan komission päätöksen C(2016) 8530 final, jossa kantajille määrättiin 114 654 000 euron suuruinen sakko, osittaista kumoamista ja toissijaisesti seuraamuksen erittäin huomattavaa pienentämistä.

Kanteensa tueksi kantajat vetoavat kymmeneen kanneperusteeseen.

1)

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu oikeutta saada asiansa käsitellyksi tuomioistuimissa koskevan periaatteen ja kontradiktorisen periaatteen loukkaamiseen.

2)

Toinen kanneperuste, joka perustuu puolueettomuusvelvoitteen ja syyttömyysolettaman loukkaamiseen.

3)

Kolmas kanneperuste, joka perustuu siihen, että riidanalaisessa päätöksessä ei todettu kantajien osallistuneen väitettyihin manipulointeihin.

4)

Neljäs kanneperuste, joka perustuu siihen, että riidanalaisessa päätöksessä luokitellaan virheellisesti siinä tarkoitetut menettelytavat tarkoitukseen perustuviksi kilpailunrajoituksiksi.

5)

Viides kanneperuste, joka perustuu komission oikeudelliseen virheeseen, koska se on katsonut, että kaikki menettelytavat muodostivat yhtenä kokonaisuutena pidettävän rikkomisen.

6)

Kuudes kanneperuste, joka perustuu siihen, ettei riidanalaisessa päätöksessä ole todettu oikeudellisesti riittävällä tavalla sitä, että kantajat olivat tietoisia kokonaissuunnitelmasta, eikä niiden halukkuutta osallistua siihen.

7)

Seitsemäs kanneperuste, joka perustuu riidanalaisessa päätöksessä olevaan oikeudelliseen virheeseen, koska siinä luokitellaan kantajien väitetty rikkominen jatketuksi, vaikka se oli enintään toistuva.

8)

Kahdeksas kanneperuste, joka perustuu riidanalaisessa päätöksessä olevaan oikeudelliseen virheeseen, kun siinä luetaan välittäjien menettelytavat kantajien syyksi.

9)

Yhdeksäs kanneperuste, joka perustuu siihen, että komissio oli määrännyt sakon yhdenvertaisen kohtelun periaatteen, hyvän hallinnon periaatteen, perusteluvelvollisuutensa, puolustautumisoikeuksien ja suhteellisuusperiaatteen vastaisesti.

10)

Kymmenes kanneperuste, joka perustuu siihen, että unionin yleisen tuomioistuimen pitäisi pienentää sakon määrää, joka on kohtuuton ottaen huomioon menettelytapojen vakavuus ja kesto.